Kuorolaulua harrastavien ihmisten aivot ovat hätkähdyttävä todiste musiikin voimasta. Musiikki haastaa aivoja ja aktivoi eri aivoalueita ilman että huomaamme sitä. Väitöskirjatutkija Nella Moisseinen on kiinnostunut musiikin käytöstä kuntoutuksessa. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia puheen tuotannon vaikeuksia hoidettaessa musiikilla on saatu hyviä tuloksia. Miksi musiikki auttaa, ja miten sitä käytetään kuntoutuksessa? Entä miten aivotutkija määrittelee musikaalisuuden? Utelias mie...
Jan 01, 2025•31 min
Huippututkijat ovat käyttäneet vuosia perehtyäkseen omaan erikoisalaansa. Matemaattisen kvanttikaaoksen tutkija Tuomas Sahlstenille se on fraktaalit ja kvanttimekaniikka. Erikoistumisen kääntöpuolena on se, että vain hyvin pieni joukko tutkijoita puhuu samaa kieltä kuin Sahlsten. Matematiikassa uuden idean kiteytyminen voi viedä viikkoja tai vuosia. Millaista matemaatikon työ on, ja mitä tekemistä saunalla ja järvellä on yhteisen ymmärryksen lisäämisessä ja uusien läpimurtojen edistämisessä? Jak...
Dec 17, 2024•29 min
Suomalaisen rikoslain rakenne tulee Saksasta, mutta tapa käyttää lakia on pohjoismainen. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi rangaistusten kannalta? Esko Yli-Hemminki tutkii väitöskirjassaan rikosoikeuden ihmiskäsitystä, joka on aina yhteydessä aikaan ja ympäröivään yhteiskuntaan. Millaisen käänteen syyskuun 11:nnen päivän iskut ja 2000-luvun koulusurmat aiheuttivat siihen, miten rikosoikeus ihmisiin suhtautuu? Entä millä tavoilla rikoslaki ohjaa arkea ja arvojamme? Utelias mieli on Helsingin yliopis...
Dec 04, 2024•35 min
Peruskoulun pitäisi antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia maailmassa – joka nykyisin on täynnä teknologiaa. Miten pitkälle riittää, että osaa käyttää teknologiaa, vai kuuluvatko myös ohjelmoinnin perusteet ja ymmärrys tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista kaikille tarpeellisiin digitaitoihin? Vieraana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Linda Mannila, joka tutkii tekoälyn yhteiskunnallista puolta ja erityisesti sitä, mitä tekoälystä ja teknologiasta opete...
Nov 20, 2024•33 min
Mitä raskaana olevan kannattaa syödä ja mitä ruokaa välttää? Suositukset ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa: esimerkiksi 1800-luvulla odottajan energiansaantia rajoitettiin, kunnes myöhempi tutkimustieto vahvisti, että raskaana ollessa kannattaa syödä tarpeeksi ja monipuolisesti. Ravitsemustieteilijä Tiina Jääskeläisen mielestä raskausaika tulisi nähdä pidempänä ajanjaksona kuin yhdeksän kuukautta. Missä vaiheessa vanhempien ruokavalio ja elintavat alkavat vaikuttaa tulevaan lapseen? Mik...
Nov 06, 2024•35 min
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista puhutaan usein vain pelinappuloina, mutta todellisuus Yhdysvaltojen historiassa on moniulotteisempi. Siirtokuntien ja alkuperäiskansojen taistelut ja liittolaisuudet vaikuttivat siihen, millaiseksi alkoi muodostua maa, joka nykykeskustelussa usein typistyy kahteen leiriin, republikaaneihin ja demokraatteihin. Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson on tutkinut 30 vuotta Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja, erityisesti lakotoja. Mitkä asiat ...
Oct 23, 2024•34 min
Työ on väsyttänyt ihmistä eri aikoina eri tavoin, ja väsymystä on myös paikannettu kehon eri osiin: sen on ajateltu kuormittavan vuoroin hermoja, sydäntä ja aivoja. Hoidoksi työstä johtuvaan väsymykseen on vuosikymmenten varrella tarjottu esimerkiksi parantolalepoa, liikuntaa ja lääkkeitä. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo tutkii väsymystä ja työn historiaa. Millaiset muutokset työssä ovat lisänneet väsymistä? Entä millä tavalla Suomen sotakorvaukset liittyvät työ...
Oct 09, 2024•35 min
Suomessa linnut pesivät joka vuosi 1,5 kilometriä pohjoisempana kuin edellisvuonna, ja niiden koko pienenee. Syy: ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös linnuilta. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, millainen on muuttolintujen vuoden vaarallisin matka ja miten ilmastonmuutos siihen vaikuttaa. Entä miten ihmisen maankäyttö näkyy lajistossa, ja kuinka lintujen elinympäristöjen suojelu hyödyttää myös ihmistä? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jo...
Sep 25, 2024•34 min
Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä Kiinassa keskustellaan juuri nyt? Entä miten Kiinan sensuurikoneisto vaikuttaa suoma...
Dec 13, 2023•32 min
Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on? Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri tavoilla luonnonsuojelu kytkeytyy lajien tutkimiseen Keniassa ja muualla Afrikassa? Rosti kertoo omista kokemuksistaan. Utelias mieli on Helsingin ylio...
Nov 29, 2023•28 min
Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä. Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka vaikutus perustuu pelaajan aivojen muovautuvuuteen. Kliininen koe on vielä kesken, mutta välianalyysin tulokset hoidon toimivuudesta ovat rohkaisevia...
Nov 15, 2023•29 min
Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa? Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta tärkeinä yhteiskunnallisina ajattelijoina, mutta Kuusisto muistuttaa, että heillä olisi yhteiskunnassa paljon annettavaa. Utelias mieli on Helsingin y...
Nov 01, 2023•32 min
Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään? Tekoäly kutkuttaa mieltä, koska se on myös ihmisyyden peili, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen. Kun kone pystyy esimerkiksi käymään fiksunnäköistä kesk...
Oct 18, 2023•32 min
Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta? Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastollisia menetelmiä. Katse menneeseen ja pitkän aikavälin vaikutusten tarkastelu olisivat hänestä tarpeen, kun 2020-luvulla tehdään poliittisia päätöksiä....
Oct 04, 2023•28 min
Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta? Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa niitä kyberturvallisuuden alueita, joihin jokaisen kannattaa varautua, ja purkaa uhkakuvia, joiden vuoksi ei kannata menettää yöuniaan. Entä miten tut...
Sep 20, 2023•31 min
Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia. Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmeren mineraaliesiintymien hyödyntämiseen kasvaa, mutta voiko mineraalien kaivaminen merenpohjasta olla kestävää? Utelias mieli on Helsingin yliopiston po...
Sep 06, 2023•34 min
Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa? Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Miten kiinnostus näkyy vaaliuurnilla, ja mitkä tekijät painavat eniten kun ihminen valitsee puolueensa ja ehdokkaansa? Tässä Uteliaan mielen jaksossa tut...
Mar 15, 2023•1 hr
Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista. Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen. Myös sen valossa meidän on syytä tarkistaa käsityksemme lihavuudesta. Mitä metabolian tutkimus kertoo meille lihomisesta ja miksi pai...
Dec 21, 2022•34 min
Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia. Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan ei vielä tiedä, miten niitä tullaan ohjelmoimaan, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Jukka Nurminen – joka tutkii ja opettaa kvanttitietokonei...
Dec 07, 2022•32 min
Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäristö viestii, että islam on jotain epäsuomalaista? Suomalaisuuden prototyypin laventaminen voisi hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa: yksi keino ...
Nov 23, 2022•31 min
Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä kestävämpään suuntaan, tehokkain tapa on suunnitella maailma, jossa kynnys muutosten tekemiselle on matala, sanoo kulttuurievoluution tutkijatohtori R...
Nov 09, 2022•30 min
Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa geenien orkesteria, sanoo dosentti Nina Kaminen-Ahola. Hän tutkii, kuinka äidin varhaisraskauden aikana käyttämä alkoholi vaikuttaa lapsen geeneihin. K...
Oct 25, 2022•27 min
Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä. Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Food Design Factorysta. Järjestelmä ei kuitenkaan muutu pelkästään sillä, että ihmiset lisäävät kasvisten osuutta ruokavaliossaan. Hävikin vähentäminen ...
Oct 11, 2022•33 min
Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta liittyvät yhteen Venäjällä sekä kuinka Eurooppa päätyi keskinäisriippuvuuden kautta energiakriisiin. Mitä muuta kuin energiansäästötalkoita Euroopassa tä...
Sep 27, 2022•33 min
Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan. Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satelliitit ovat jo ympäristöongelma. Tarvittaisiinko enemmän sääntöjä ja avaruuspoliisia, laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth? Utelias m...
Sep 14, 2022•31 min
Myötätunto ei ole tunne vaan teko, johon osallistuu useampi kuin yksi ihminen. Miksi myötätunto on niin tärkeää yhteisöille, ja miten sitä voi edistää esimerkiksi työpaikoilla? Myötätunto on yhteiskunnan ja demokratian liima, sanoo kasvatustieteiden dosentti Antti Rajala, joka tutkii myötätuntotaitoja ja niiden kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Miten päiväkodeissa kasvatetaan myötätuntoisia ihmisiä? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Feb 10, 2022•30 min
Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle. Mitä tarkoittaa episteeminen epävakaus, millä tavoin salaliittoteoriat muistuttavat uskontoja, ja mikä yhdistää eri aikojen salaliittoteorioita? Mediatutkija, usko...
Jan 27, 2022•29 min
Ihmiskunnalle antibiootit ovat ihmelääke, ja on vaikea kuvitella elämää ilman niitä: antibiooteilla lääkitään poskiontelon tulehduksia, niitä käytetään leikkauksissa, ja niillä hoidetaan myös tuotantoeläinten sairauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun sairauksia aiheuttavat bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille? Antibioottiresistenssi on hiljainen epidemia, joka vaatii nopeaa puuttumista, sanoo mikrobiologian professori Marko Virta. Jos kehitystä ei käännetä, on ennustettu, että 2050-lu...
Jan 13, 2022•33 min
Elämme pandemioiden kulta-aikaa. Nykyään kolme neljäsosaa uusista infektiotaudeista on zoonooseja, eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Mikä on muuttunut, ja miksi tutkijat uskovat tahdin vain kiihtyvän? Jos halutaan ymmärtää, mistä pandemiat syntyvät, täytyy ymmärtää, miten ympäristön muutos vaikuttaa luontoon ja eläimiin, sanoo uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori, virologi Tarja Sironen. Hän on yksi Suomen harvalukuisista zoonoosien asiantuntijoista ja sanoo, että koronapandemian ...
Dec 16, 2021•34 min
#MeToo ja #BlackLivesMatter ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen median liikehdintä voi laajeta somealustojen ulkopuolelle ja muuttaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan sosiaalinen media muuttaa myös vaikuttamisen muotoja: visuaalisuudesta on tullut entistä tärkeämpi keino saada oma viesti perille. Jos haluamme ymmärtää, mihin demokratia on menossa, meidän on ymmärrettävä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista ja visuaalista politisointia, sanoo sosiologi Taina Meriluoto...
Dec 02, 2021•34 min
