Tarkkaa, rehellistä, hauskaa - ja taiturimaisesti kirjoitettua. Sivumennen on löytänyt pakollista luettavaa kaikille: Aila Meriluodon päiväkirjat vuosilta 1953-1975 eli Vaarallista kokea. Opimme, että vaikka elämä heittelee, Meriluoto ei horju kirjailijanuskossaan! Aavistelemme päiväkirjamuodosta ja aika monesta muustakin uutta trendiä. Jaksossa myös ihanan ylitunteikkaita äänikirjoja ja tv-sarjoja sekä tyttöjen välisiä katseita.
Miljoonat ihmiset eivät ole väärässä, mekin pidimme Michelle Obaman muistelmista. Obamatkin ovat vain ihmisiä, toki lähes täydellisiä. Mutta miksi Johanna huutoitki kirjan äärellä ja mistä Jonna sai isoimmat kiksit? Puhumme myös uusista omaperäisen hauskoista äänistä kirjallisuudessamme. Entä saavuttavatko Johanna ja Jonna vähitellen zenin äänikirjoja kuuntelemalla? Jakson kumppani on Bookbeat. Rekisteröityessäsi Sivumennen-koodilla saat äänikirjapalvelun ilmaiseksi käyttöösi kuukauden ajaksi!
Puhumme, miksi kauhukirjallisuus ja kauhuelokuvat toimivat tässä ajassa ja pohdimme, millaisen fiktionaalisen foliohatun poliisi aikoo asettaa päähän tutkiessaan Perno Mega Cityä. Summaamme Simone de Beauvoirin klassikkoa Toinen Sukupuoli, ja suosittelemme Mohsin Hamidin uutuusromaania Exit West. Se näyttää, että maailma on ennenkin järkkynyt, mutta ihmiset ovat silti aina löytäneet tavan muodostaa yhteisiä tulevaisuudenkuvia.
Sivumennen lukee Tara Westoverin muistelmat Opintiellä (Tammi, suom. Tero Valkonen) ja päätyy miettimään syntyjä syviä. Miltä tuntuu siirtyä ei-akateemisesta taustasta yliopistoon? Saako omaan menneisyyteen koskaan etäisyyttä? Puhumme, mikä merkitys toisaalta faktoilla ja toisaalta itsensä tuntemisella on omalle ajattelulle. Herkistymme seuraavalle idealle: siitä ei voi unelmoida, minkä ei tiedä edes olevan olemassa.
On taas syksy, eikä tässä kulttuurihumussa ole hetkeäkään hukattavissa! Onneksi Jonna ja Johanna ovat kasanneet valmiiksi niin Rakkautta & anarkiaa -leffatärpit kuin syksyn kirjavaliotkin. Emme näemmä eläkään totuudenjälkeistä aikaa, sillä kaikkein kiinnostavimpia leffoja ja kirjoja yhdistää juuri totuudellisuus tai yritys ilmaista sitä dokumentin tai autofiktion keinoin. Mitä se kertoo taitelijasta, meistä ja ajastamme? Jakson yhteistyökumppanina Plan Suomi.
Podcastimme 50 juhlajaksossa olemme suurten kysymysten äärellä. Miltä tuntuu äitiys, miltä tuntuu ei-äitiys? Miksi äitiys saa jotkut naiset pitämään vähemmän toisista naisista? Jos lapsia ei ole, miksi sitä pitää yhä selitellä? Huomioimme äitiyskirjallisuusbuumin ja puhumme myös siitä, jääkö kirjallisuuden huumori herkästi huomaamatta. Lukuvuorossa kaksi oman tiensä kulkijaa, Maggie Nelsonin Argonautit ja Jenny Offillin Syvien pohdintojen jaosto.
Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton -romaani on kuvaus Lucyn lähes eläimellisestä rakkaudesta äitiinsä. Jos perhetabuista ei voi puhua, onko niistä vaiettava? Ayòbámi Adébáyòn esikoisteos Älä mene pois näyttää, millaisia rajoja rakkaus ei voi ylittää. "En usko, että patriarkaatti voi jättää tilaa täydelle ja todelle rakkaudelle", sanoi Helsinki Litissä vieraillut kirjailija haastattelussamme. Masennumme myös Junot Díazin edesottamuksista ja puimme ulkonäköpaineita ja kauneuden ideaalia.
Sivumennen crashasi Helsinki Lit -festarille ja havahtui pohtimaan suuria kysymyksiä. Miksi lapset osaavat suhtautua kuolemaan? Millainen on TODELLA HYVÄ KIRJA? Kuuntelevatko meidän isämme meidän podcastiamme? Kirjailijaa pääsee kuulemaan myös Sivumennenissä: jakson lopuksi haastattelussa on ruotsalaiskirjailija Johannes Anyuru. Puhetta hänen dystopiastaan He hukkuvat äitiensä kyyneliin, pahimmista peloista ja maailman monimutkaisuudesta. Voiko vapaudesta luopua ilolla?
Patrick Melrose -kirjat on suomennettu uuden tv-sarjan kunniaksi. Edward St Aubynin Loistava menneisyys -trilogiassa brittiaristokratian rakkaudeton maailma kauhistuttaa ja naurattaa. Mutta mistä kertoo se, että kirjallisuudessa ja tv-sarjoissa naiset hylkäävät nyt parisuhteen ja etsivät onnea aivan muualta? Paljon asiaa äänikirjoista. Voiko äänikirjojen kuuntelua opetella ja missä asennossa kannattaa kuunnella? Kuuntele, saat koodin kuukauden ilmaiseen Storytel-kokeiluun!
Kirjailija Leena Krohn saa fanikirjeen: hän on suuri filosofi, joka tutkii kirjoissaan tietoisuutta, elämän tarkoitusta ja ihmisen rimpuilua näiden ymmärtämisessä. Uudessa romaanissa Kadotus tarinat kehiytyvät löytötavaratoimistoon tuotujen esineiden ympärille. Mitäpä muuta meistä tänne jää kuin valtava tavaramäärä. Krohnin lisäksi meistä tekevät fiksumpia kirjailijat Zadie Smith, Édouard Louis ja Junot Díaz, sen sijaan Ruotsin akatemian kriisi herättää raivoa mm. vellihousukunkkua kohtaan.
Runsaudenpulassa putsaamme yöpöydän viimeksi luetuista kirjoista: Turusen Sivuhenkilö, Jani Toivolan Kirja tytölleni sekä Jessa Crispinin Why I am not a feminist. Turunen kuvaa macho-Suomea ja sisäistettyä naisvihaa, Toivola todistaa, että hoiva kuuluu miehillekin ja Crispin komentaa feministejä murskaamaan patriarkaatin. Ja koska on kevät, puhumme kuolemasta: Max Porterin kirja Surulla on sulkapeite näyttää, miten nauru auttaa kuoleman käsittelyssä ja Naja Marie Aidtin ruumiillinen ja runolline...
Tapaamme kirjallisuudessa kaksi naista, jotka osaavat ilmaista raivoaan: Elena Ferranten Olgan ja Golnaz Hashemzadeh Bonden Nahidin. He ovat vihaisia ja he ovat ylpeitä, ja siitä me pidämme. Takaisin omaan arkeen: miksi on parempi huutoitkeä kuin olla cool girl? Muutoin jaksossa pidämme kiinni naisten oikeudesta olla paha emmekä vieläkään osaa muodostaa lopullista kantaa pornosta. Sitä ennen kirjailija Lena Anderssonin metoo-kritiikin herättämiä ajatuksia - nobody's (and nothing's) perfect.
Sivumennen lukee eteläkorealaisen Han Kangin Ihmiset teot, joka kertoo meille tuntemattomasta tapahtumasta, Gwangjun kansannousun tukahduttamisesta. Kirja osoittaa, että kirjallisuutta tarvitaan. Jaksossa on myös paljon muuta: Jonna haluaa rajoittaa omaa ruutuaikaa ja hakee tukea Zadie Smithiltä. Amerikkalaisen Ariel Levyn muistelmateos herättää kahtalaisia tunteita, ja sitaattipalkinnon saa Märta Tikkanen. (Onnea!) Millä ennakkosynttärilahjalla Jonna yllättää Johannan?
Luimme 2 hienoa esikoista, Elin Willowsin Sisämaa-romaanin sekä Maija Sirkjärven Barbara ja muita hurrikaaneja -novellikokoelman. Johannalla on myös yllättävä mielipide Rafael Donnerin esseekokoelmasta Ihminen on herkkä eläin. Lisäksi intoilemme Helsinki Lit -vieraista ja juhlistamme podcastin 2-vuotispäivää. Aivan ensin on kuitenkin purettava sydäntä, mikä on vaikeaa, sillä se on MURSKANA. Syynä eräs pitkänhuiskea norjalaiskirjailija.
Mary Shelley kirjoitti 200 vuotta sitten Frankensteinin, joka muutti paljon: sitä pidetään ensimmäisenä kauhu- ja scifikirjana. Vaikutuimme tarinan monikerroksellisuudesta, tunnelmasta, tutkivasta psykologisesta otteesta sekä siitä, miten Shelley kirjoittaa stooriin poissaolevan naisen. Vihan ja inhon innoittamana puhumme netin trolleista ja vihapuhujista, joita yhdistää rasismi ja naisviha. Naisten vaientamisella on loputtoman pitkä historia, mikä näkyy yhä monin muinkin tavoin. Vikana, ei vähä...
Naisten viihde, romanttinen kirjallisuus, chick lit... Genrestä viis, Jojo Moyes ja Liane Moriarty hallitsevat viihdyttävän tarinan. Luimme menestyskirjailijoilta kasan romaaneja. Haastattelemme myös miestä, joka luki chick litiä, muuttuivatko ennakkokäsitykset? Aiheena myös tapaus Azis Ansari: miksi huonosta seksistä on tärkeä puhua?
Sivumennen summaa menneen kirjavuoden huippuhetket ja suuntaa katseensa myös tulevan kevään odotetuimpiin romaaneihin. Lukulistallemme nousee niin vanhoja rakkauksia kuin uusia tuttavuuksia. Kiitämme #metoo-liikkeen ja uuden feministisen kirjallisuuden loppuvuoteen tuomaa toivoa ja pohdiskelemme, onko kirjallisuuden suurin tarkoitus välittää tunteita - kuten tuore kirjallisuuden nobelisti väittää. Uudistamme myös viime vuonna lanseeraamamme #hyllynlämmittäjä-lukuhaasteen!
Ruotsalaisen Elisabeth Åsbrinkin teos 1947 - Mistä historiamme alkaa? (Siltala) kertoo vuodesta, jolloin kaikki tuntui mahdolliselta, koska kaikki oli jo tapahtunut. Nerokas tietokirja lisää tuskaa, mutta opettaa paljon ihmisestä. Meitä puhuttaa myös Finlandia-ehdokkaana ollut, Alexander Stubbin ja Karo Hämäläisen muistelmateos Alex (Otava). Entä millaisia tekijänaisia saadaan Hollywoodiin, kun änkyrä-äijät joutuvat väistymään? Tervetuloa Frankie Shaw ja Issa Rae!
