No niin tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana elias erämaja, suomen ekonomien pääekonomisti. Tervetuloa. Kiitos paljon. Mukavaa olla täällä. Joo, ja tavallaanhan sä oot. Eikö tää aka? Tämän alaliitteen eli periaatteessa voisi olla niin, kun ammattiyhdistysliike
tietyllä tavalla tulkittuna. No juuri näin, että yksi suurimpia akavan jäsenliittoja ollaan, mutta ehkä hieman erilainen ammattiyhdistysliike kuin mitä ehkä yleisesti ajatellaan ammattiyhdistysliikkeestä, että. Joo, mulla on ollut toi minna helle vieraana ja hän teki semmoisen hypyn siis henkilönä että tätä vaihtoehtoa. Työntekijäpuolelta työnantajapuolella on tällä hetkellä teknologiateollisuuden vetäjä. Niin ootko sä pomppinut ra puolelta toiselle?
Mä oon pomppinut puolelta toiselle, että tosiaan kymmenisen vuotta vietin tuolla eteläranta kympissä eli eli työnantajaliiton ensin palvelualojen työnantajilla ekonomistina ja sitten Medialiiton ekonomistina ja ja sitten sieltä pomppasin raidan yli tonne akavaan ekonomiliitto. Mutta että suomen. Ekonomit niin on on kuitenkin sitten arvoiltaan ja ajatuksiltaan niin suhteellisen lähellä sellaisia ajatuksia mitä ekonomistit noin niinku
yleisesti ajattelee, että oli. Oli sillä tavalla helppo hyppyä, että en olisi ehkä voinut ajatella siirtyvän esimerkiksi hakaniemeen, että tota näistä ammattiyhdistysliikkeestä niin tietysti akava ja ja sitten etenkin ekonomit niin on varsin hyvä hyvä porukka. Ja tää on muuten siis tehty kaupallisessa yhteistyössä suomen ekonomien kanssa niinku kuuluu tuota ekonomien kesken. Siis mä mäkin oon
koulutukseltani muuten ekonomi. Tuolta aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta, mutta teidän jäseneksi siis voi päästä muukin kun kauppakorkeaan, eikö niin? Joo nykyään voi että mä itsekin oon tota noin niin valtiotieteen maisteri itse asiassa, mutta taloustiede toki toki
pääaineena. Mutta mutta nykyisin ei tarvitse olla kauppatieteiden maisteri, että pääsee ekonomien jäseneksi, että riittää että on pääaineena opiskellut sitten tällaista ekonomin henkistä ainetta niinku esimerkiksi taloustiede vallan vallan hyvin on ja nykyäänhän helsingissäkin esimerkiksi niin maisteriohjelma on aika pitkälti yhteinen helsingin yliopistolla. Hankenilla ja kauppakorkeakoululla tai aalto
yliopistolla. Elikkä näin ollen varsin luontevaa, että nykyään pääsee jäseneksi myös sitten. Vatsa taustalla. Mä itse tykkään kyllä olla ekonomi sissa. Se on vähän niinku sveitsiläinen linkku veitsi täällä tota talous puolella että musta piti tulla tippa linssiin. Mutta siis ekonomit oikeastaan kelpaa mihin tahansa yritykseen tai organisaatioon että eikö eikö me olla tämmöisiä yleispäteviä ehkä vähän besserwisser. No just näin että että ei ole.
Ei ole kovinkaan tota homogeeninen vaan erittäin heterogeeninen ryhmä kauppatieteilijöitä. Kaikilla toimialoilla kaikenlaisia juttuja markkinoinnista rahoitukseen INE, mutta että asiantuntijoita pääsääntöisesti ja esimiehiä ja johtajia, että että sellainen. Joo, nyt voisi sitten katsoa. Siis periaatteessa voisi olla semmoinen luulo että on niinku. Semmoiset liksat ja toki itse edustajan investointipankkia, jossa joillakin semmoisia onkin.
Mutta tota mikä se on niinku keskiviikko ja mitä sen on käynyt tässä viime aikoina inflaation oloissa? No mediaanipalkka tuossa viime vuonna niin tota oli 5400 € meidän jäsenillä ja ja se on tietysti nimellisesti kasvanut tässä 10 vuoden aikana. Ei itse asiassa kyllä nimellisesti nyt mitenkään ihan merkittävästi, mutta sitten jos me katsotaan inflaatio puhdistettuna, niin valitettavasti niin niin ollaan miinuksen puolella verrattuna 10 vuotta. Ja sitten.
Joo, se on aika karua siis toki niin nää viimeiset 2 tai viimeinen vuosi on on tuonut sen niin semmoinen takapakin tuohon reaaliansiot, mutta tota ei ole helppoa samaan aikaan ja sitten tota rakas valtiomme on on osallistunut tuskaan aika korkealla veroilla voisi sanoa tuossa tuloluokassa ja varsinkin pikkaisen sen yli, niin mitäs niille veroille tapahtuu. No tässä nyt oikeastaan viimeiset taas 2 vaalikautta,
niin valitettavasti. Verotus on on kiristynyt ja myös niinku progressi ot on on kiristyneet ja ja etenkin nyt sitten vaikkapa tässä viime vaalikaudella niin kun tehtiin ansiotuloveron alennus niin niin se kohdistui taas sinne matalaan päähän 200 miljoonaa euroa ja sitten edelleenkin pidettiin yllä esimerkiksi, että solidaarisuusveroa niin valitettavasti ollaan niinku liikuttu eteenpäin niin että että progressi ot on vaan kiristyneet ja palkansaaja
verotus korkeakoulutetut suhteellisen hyvätuloisen. Keskituloinen plus niin niin kiri verotus on valitettavasti kiristynyt. Joo tuossa kuulijoille tiedoksi että kannattaa katsoa videon versio. Meillä on tästä niinku graafi eli eli tässä on tämmöinen niinku nouseva käyrä ja mehän muistamme kanssa kurssista että siinä on tämä derivaatta eli raja muutos niin tota se on aika inha ja tota se eikö me pahimmillaan meidän viisikymmentäyhdeksän piste 2 tai itse asiassa jopa yli
kuudenkymmenen. Joo, se on se korkein. Se on vähän että millä tavalla sen laskee, mutta tota. Se on lähes 60 pinnaa se korkein ja se on on ihan kansainvälistä huippua että taitaa olla euroopassa iso britannia, jossa jossa on vähän korkeampi ja ja globaalisti ehkä etelä korea. Mutta että ollaan valitettavasti nyt tässäkin vero tilastossa niin niin aika kärkipaikalla. Joo mä vähän vaihtelee.
Eli mä jossain taas näin että belgia olisi ollut vaan niinku yläpuolella että tää tää tässä siis liittyy pikkaisen niin kun epävarmuutta siihen että onko miten noi työnantaja maksut. Ja eläkemaksut on tota jyvitetty. Tähän tähän. Juuri näin. Mutta siis mikä tässä on niinku järkyttävää tässä graafissa, että tää niin kun lähes 2 kolmasosan ryöstö niin tapahtuu jo niin kuin todella matalilla tasoilla eli 1,8 kertaa
keskipalkkainen. Tuollahan on niinku maito jossa se iskee 30 kertaa keskipalkasta vastaan että. Juuri näin ja ja ja ja myös siis jo viiteenkymmeneen pinnaan niin päästään ne on ihan keskitulo luokassa. Elikkä jos nyt otetaan vaikka ruotsi verrokki maaksi. Niin niin, meillä marginaaliveroaste on oikeastaan niinku kaikissa tuloluokissa korkeammat kuin ruotsissa, että ainoastaan siinä on semmoinen pieni valikko jossain seitsemänkymmenen 5000 € tuloluokassa noin missä ruotsi
pääsee edelle. Mutta että kun on tehty sellaista veropolitiikkaa, että on tehty nää veroalennukset sinne aivan pienempi tuloisiin, niin se on itse asiassa johtanut siihen, että nyt myös siellä keskituloiset ja keskituloiset miinus niin on on kiristynyt hurjasti tää veroprogressio ja tää on aika ongelmallista. Työnteon niinku kannustavuuden
kannalta. Mä väittäisin, että vaikka korrelaatio ei ole äätiö tietä niin tota niin kun hyvien palkkojen suhteellinen matala taso korreloi tämän korkean marginaalivero asteen kanssa ja pitäisi mieltä, oli sitä ekonomistina tästä väitteestä. Eli tavallaan siinä tulee ainakin ei välttämättä ole hyötyä inventoida hirveästi korkean palkan palkankorotuksella, koska siitä vaan pieni osa jää taskuun että. Just näin, että sinänsähän nyt jos otetaan vähän tätä talousteoria tähän mukaan niin
niin tota. Ikään kuin monesti kuulee, että tämmöisessä microsim ulaatio issa ja muissa niin tää työn tarjonta tässä tapauksessa niin että että se olisi olisi hyvin jäykkä ja näin se varmaan onkin, koska ihmisen täytyy olla jossain niinku työssä ja ja yön yli niin sun on aika vaikea pakata kamoja ja ja lähteä niinku vaikkapa viroon tai
ruotsiin. Jos jos tota haluaisi mennä vähän pienemmän veroprosentin perässä, mutta ongelma on just sitten tämä mitä mitä nää ehkä simulaatiot ei huomioi että kun sä olet vaikkapa asiantuntijatyössä ja sulle tulee merkittävästi lisää vastuuta eli esimerkiksi esimies
vastuuta ja muuta. Ja tässä kohtaa sitten sulta jo lähes sitten saatetaan ottaa jopa se 60 pinnaa siitä palkankorotuksesta ja mitä se vielä tarkoittaa työnantajalle siihen päälle niin silloin voi käydä niin että että ikään kuin resurssit eivät allokoitu oikein. Elikkä ihminen jonka kuuluisi mennä siihen vaativaan tehtävään niin ei halua ottaa tätä tehtävää vastaan, vaan siihen tulee sitten joku toinen henkilö ja tämmöisen mekanismin kautta.
Itse asiassa sitten niin voidaan tehdä aika paljonkin haittaa niinku taloudelle ja talouden toimeliaisuuden eli tässä on tämmöisiä efektejä. Joita ei ehkä aina ihan hirveästi puhuta. Joo eli toi työllisyysaste voi nousta, mutta esimerkiksi tehdä työtunnit ei nouse ja koska eihän se vapaa ajan marginaali hyöty on niin suuri. Juuri näin. Juuri näin.
Ja sitten toisaalta just se, että että oikeat henkilöt eivät välttämättä päädy oikeisiin paikkoihin sen oman osaamisen kautta, kun täällä on tämmöisiä kannusteita, jotka saattaa pitää heitä sitten tekemässä vähän matalapalkka isempaa työtä. Tai sitten tosiaan niin niin on on niinku mukava ottaa vaikkapa palkatonta vapaata. Koska silloin ikään kuin verottaja niin sanotusti kuittaa käänteisesti siitä puolet tai ylikin, niin silloin toki tehtyjen työtuntien määrä niin
niin vähenee. Joo ja siis kaikkien ay ihmisten tuota suosikki legenda varus joskus joskus trollasi että että sä vapaa aikaa pitäisi verottaa niin täähän on siis tän niin kun tavallaan haittaveron vastakohta eli tavallaan sitä miten sä erotat enemmän niin sitä sä saat vähemmän niin niin nythän tässä tilanteessa kyllä se nyt sä saat vähemmän työtä. Kun sä erotat sitä enemmän, että ei sitä voi vaan välttää ettei tää ole mitenkään immuuni tuolle lain alaisuudessa.
Eikö näin voisi sanoa? No juuri näin näin voisi. Toivon että tota vapaa aikaa ei kyllä ruveta verottaa, että mä vihaan semmoista tavallaan horja mentaliteettia mikä tulee siinä, että sulta viedään vapaat valinnat tavallaan vähän niinku kiväärin piipun kautta. Se on ehkä viimeisiä asioita, jota ei vielä vielä tuota. Olen alettu verottamaan, että toivotaan tosiaan että että asia pysyy näin. Joo ja exit vero. Onneksi eka aatu.
Siis ei sinänsä, että eikö senkin voi tehdä hyvin, mutta jotenkin vaan tuntuu ihanalta semmoinen asia, että sä oot niinku vähän. Niinku vankilassa. Juuri näin. Pakko valtio on pakkotyö leirillä juuri näin joo, mutta tää on ehkä toi kateus vero tai tai tota solidaarisuusvero rakkaalla lapsella on monta nimeä niin tää on tämmöinen niinku klassinen väliaikainen vero joka on elänyt vähän niinku yli aikansa.
Onko se vaan teknisesti että ollaan lämmetty joku niinku random pari pinnaa sinne huipulle? Siellä on joo valtion verotuksen näissä. Ylimmissä veroaste issa niin taulukoihin on lätkäisty 2 pinnaa pinnaa päälle ja silloin kun kaksituhattakolmetoista tää tehtiin ja se tehtiin tosiaan väliaikaiseksi, sen piti päättyä kaksituhattaviisitoista vaalikauden lopussa. Silloin tää kosketti sataatuhatta euroa sen ylittäviä
menoja. No sitten sipilän hallituksen aikana niin niin se kävi jopa niinkin alhaalla kuin jossain seitsemässäkymmenessä 2008 €. Jos jos oikein muistan ja nyt sitten tällä vaalikaudella niin niin se raja on tuossa nyt esimerkiksi tälle vuodelle niin kahdessakymmenessäviidessä 1000 ja 8 8 €. Ja jos me ajatellaan myös esimerkiksi miten tää inflaatio tässä nyt on muuttunut vuodesta kaksituhattakolmetoista, niin itse asiassa jos me haluttaisiin
säilyttää tää sama henki kun kaksituhattakolmetoista oli, niin tää pitäisi koskettaa yli 100 kahtakymmentätuhatta euroa koskevia tuloja. Mutta yksi kaikki niin niin tota tää on niinku huolestuttavaa että että kun tehdään tämmöinen väliaikainen vero niin niin sitten se uhkaa.
Ikään kuin mennä tuonne rakenteisiin ja ja nyt todella toivon, että nyt sitten tämä seuraava hallitus niin unohtaa tämän ja ja ei tee päätöstä siitä, että että tota solidaarisuusveroa jatkettaisiin, senhän pitäisi päättyä nyt sitten tän vuoden lopussa. Roskiksen vaan ja siis tota mun mielestä siis jos sä haluatte tavallaan niin kun pienentää hyvätuloisten tuloja niin siitä
vaan. Mutta sitten voi aina niinku miettiä että miksi juuri suomalaisten pitää olla se maailman niinku eniten rääkätty kansa että jolta jolta tota. Otetaan niinku pois, kun kukaan muu kansa ei oikeastaan tehdä tota tota samaa, että kyllä tässä pitäisi olla niinku kansainvälistä vertailua eikä niinku vaan jotenkin yksiselitteisesti katsoa nimby maisesti niinku naapureiden tuloja. Just just näin.
Ja sitten kun puhuttiin tuossa vähän aikaisemmin tuosta työn tarjonnasta taas niin niin ruotsissahan itse asiassa demari johto inen hallitus niin niin poisti tän heidän solidaarisuusveron jopa niinku niin että että sieltä laskettiin 5 pinnaa niin tota näitä ylimpiä vero asteita ja ja kun tätä valmistelua tehtiin. Siinä on aika laaja selvitys että että että mitkä nää vaikutukset taloudelliset vaikutukset sitten ruotsin valtion kassaan olisi niin niin
heikoimmillaan kin. Arvio oli, että tää rahoittaisi itsensä viisikymmentäkahdeksan prosenttisesti eli yli puolet tulisi siitä takaisin juuri tästä syystä että että tota työnteon ja työn tarjonnan määrä lisääntyy kun tämmöinen tota lisävero poistetaan ja siellä toisessa laidassa sitten niin puhuttiin yli sadankahdeksankymmenen prosentin vaikutukset eli se että voi käydä näinkin verotuksessa ja monesti käykin että kun otat sen veron pois.
Niin saatkin lisää valtiolle tuloja ja ja nyt uskaltaisin ehkä sanoa, että suomessakin niin kun meillä kuitenkin nää on tosi tosi korkeita nää ylimmät rajaveroaste et ja ollaan aika verrokki siinä mielessä ruotsin suhteen, niin niin varmasti myös suomessa tää rahoittaa itsensä hyvin pitkälti. Eli jos me nyt ajatellaan, että noin reilu 100 miljoonaa lasketaan staattisesti että sieltä saadaan valtion kassaan tuloja. Entä jos käykin niin, että kun me poistetaan se saadaankin lisää tulee.
Varmasti saadaan siis tota. Toi on kyllä siis mä mulla on ollut tuota. Itse asiassa minun yritykseni finanssi jopa pienellä lahjoituksella lähtenyt perustamaan tuota aalto yliopiston omistajuuden professoria. Niin mulla oli vieraana samuli chrysler, niin tota hän tutki pohjoismaisia varallisuuseroja ja varallisuus tasoja, niin SUOMI on ylivoimaisesti köyhin rikkaimmissa porukassa varsinkin.
Eli siis tässä on tää että me otetaan noin paljon noista vähänkin edes hyvistä tuloista pois, niin myös niinku estää varallisuuden kertymistä ja sitten yritystoiminnan muodostamista ja tavallaan. Luksus kulutusta ylipäätänsä, että täällä niinku puhutaan öky sor ista ja niinku tavallaan jotenkin niinku huvittavaa ollut 12 vuotta lontoossa niin jotenkin tuntuu. Tuntuu niin käsittämättömältä tätä niinku fiksaatio näihin kuviteltu ihin varallisuus ja tuloeroja jatkaa niinku aika myyttisiin.
No joo, en voi olla enempää samaa mieltä. Joo no mutta tota sitten päästään tommoiseen. Aina mä itse asiassa itse laskin tuohon yksi blogiin muutama vuosi sitten tuon la fferin käyrä näillä ja kokonaisveroaste illa ja siitä tuli tietysti ihan ansaittua busch että.
Ei se sillä tasolla toimi että sun pitää jokaista veroa katsoa erikseen, mutta kun ne aggrega oituu kokonaisveroasteen eli tota kokonaisvero kertymään jaettuna BKT, llä niin tota suomessa siis toi kin on noussut nyt tämä vasemmistohallitus on nostanut se neljästäkymmenestä pilkku 8 neljäkymmentäkolme. 2 mutta siis aikaisemmin, niin sitä höllätä tty niin kokonaisvero kertomaa jopa noussut.
Eli eli tota varmasti siellä on sitä dynaamista vaikutusta ja jopa niinku tämä lagerin efekti eli eli tota jossain vaiheessa kun ollaan maailman korkeimmilla tasoilla raja vero issa niin niistä nollaaminen tuokin enemmän ero veroeuroja kuin vaikka niinku vasemmisto. Argumentti on aina että veroprosentin nosto tuo aina aina lisää veroeuroja. Just näin ja yhteisöveroa. Kun suomessa laskettiin niin niin tulikin lisää valtion kassaan rahaa.
Väitän että kun solidaarisuusveroa aste poistuu niin todennäköisesti tulee lisää valtio valtion kassaan. Ja ylipäänsä kun ansiotuloverotusta kevennetään niin niin voi hyvin olla että että tuleekin lisää taas valtion kassaan verotuloja. Joo ja sitten siis kyllä mun mielestä on niin kun ihan reilua.
Siis tavallaan suomen ekonomit tavoite on niinku lisätä palkkamalttia nettona ja bruttona siitä niinku hyötyy kansantalous, mutta se pitää tehdä niinku terveesti että että tavallaan että jos siitä tulee se ohjausvaikutus, että meillä on hirveän korkea että rajaveroaste et niin. Että se niinku luo tehottomuutta ja ja tuottavuuden kasvu jää pienemmäksi ja muuta. Niin on se nyt ihan perverssi, että tätä jotenkin pidetään. Yllä kyllä ja ja nyt ihan
oikeasti. Jos me ajatellaan siis sitä, että me ollaan tosiaan melkein nyt kaikissa näissä vero rankingeissa, niin kovin verottaja meidän kovimmat tämmöiset verrokkia ja kilpailijamaat. Ehkä niinku ruotsi ja tanska jotka on hyviä benchmark keja. Me ollaan menty niinku näistä monessa kohtaa ohi, mutta silti meidän niinku julkinen talous on ihan eri tavalla kuralla kuin mitä mitä näissä maissa on. Meillä on paljon enemmän
ongelmia julkisessa taloudessa. Ja näissä maissa on niin herää kysymys että että tota onko tää nyt ihan onko tässä nyt kaikki tehty ihan oikein vai pitäisikö kokeilla jotain? Uutta ja todellakin pitää kokeilla ja jotenkin tää vaan pitäisi tuoda hyväksyttäväksi keskusteluksi, että siis
jotenkin. Se torpata ei ole niinku alkuvaiheessa, että miksi sinä haluat vuoroni vuuksien tota netto ansiotasoa lisätä niinku jotenkin ikään kuin tämä olisi niin kuin taloustieteellinen argumentti yhtään mihinkään. Niin kyllä siis olisi ylipäänsä hienoa, että kaikki tämmöinen keskustelu ja verokeskustelu niin niin niin pohjautuisi niinku taloustieteen argumentteihin ja ja semmoisiin selvityksiin mitä on jo paljon tehty.
Vielä vähän voisi siis katsoa ettei nyt vaan puhuta sieltä tota ylemmistä veroaste ista, niin tätä kokonaiskehitystä tässä tota veron. Nousussa kun palkka nousee. Selitä. Tässä on niin, kun tavallaan tämä tämä niin kun veroprogressio käyrä niin niin
mitäs tässä tapahtuu? No meillä jos me käytetään, me yleensä haluaa verrata vaikkapa ruotsiin näitä näitä veroprogressio niin meillä suomessa nyt ensinnäkin tästä kuvasta nähdään se, että että tota lähes kaikissa tuloluokissa niin veroprogressio on korkeampaa kuin ruotsissa. Mutta sitten jos me katsotaan ihan absoluuttista verotuksen tasoa niin huomataan, että että meillä suomessa niin on varsin
kilpailukykyinen verotus. Täällä pienissä tuloluokissa siis meillä on on alhaisemmat verot kuin esimerkiksi ruotsissa, mutta sitten kun tullaan keskituloisiin, niin tulee ihan valtava kappi niinku näette tässä kuvassa valtava kappi suomen ja ruotsin välille ruotsin eduksi eli ruotsissa keskituloiselle palkansaajalle ja huomattavasti enemmän käteen kuin mitä suomalaiselle johtuen tästä kovasta verotuksesta ja sitten sen jälkeen lähdetään aika samaa kaunista rataa kohti
kiristyvää verotusta, mutta kuitenkin niin että ruotsi pysyy koko ajan. Suomen alapuolella elikkä veroaste ei koskaan ylitä suomen veroastetta. Ja sitten samaa graafi, mutta sitten niinku keskeisiä EU maita niin sitten se tavallaan se kiila kiila leviää vielä vielä tuota. Eli itse asiassa tää meidän niinku pienitulo ihan pienituloisilla niin tää veroaste on EU maiden keskiarvoa.
Mutta sitten kun ruvetaan katsomaan että kun tulot kasvaa miten veroaste kehittyy niin sitten tää kiila kasvaa ja ja ollaan. Ollaan sitten lopulta niin tää käppi on aika iso. Verrattuna EU maiden keskiarvoon. Joo ja sitten tota mulla on aikaisemmin. Mä oon puhunut tuosta, että virossahan on niinkin radikaali innovaatio kun tasavero eli siellä on se marginaalivero on niinku aina sama kaikilla.
Eli siis se oli ennen tätä nykyhallitusta niin oli muistaakseni kaksikymmentäyksi piste 3 mutta siihen päälle tulee vähän vähän tuota noita työnantajamaksuja, mutta ilmeisesti nyt. Tää alkaa jo toimia siellä alapäässä sellainen että että tota. Virolaiset voi. Ei ei koe niin suurta tuskaa, kun ne tekee suomessa melko pienellä palkalla töitä.
Niin itse asiassa näin että että tota hyvin täällä niinku pienempi pienempi tuloissa luokissa, niin itse asiassa voi olla että suomessa tää tota tää netto ansio on itse asiassa pienempi osin tai jotenkin kun se on ostovoimakorjattu kun sitten virossa. Mutta sitten kun mennään tänne tota asiantuntija luokkaan niin tää suomalainen ympäristö. Se ehkä olekaan enää niin houkutteleva johtuen siitä, että se kaappi on ihan käsittämättömän iso.
Sitten siinä vaiheessa kun tää tää tota maltillinen ansiotuloverotus oikeasti alkaa alkaa sitten tulemaan kehiin. Elikkä. Olemme ikään kuin suhteellisen kilpailukykyisiä houkuttelemaan matalamman tuloluokan ihmisiä, mutta emme sitten valitettavasti ole kovin houkuttelevia korkeampia osaamisen ihmisiä. Jos me katsotaan tätä niinku verotus puolta esimerkiksi suhteessa viroon.
Joo ja sitten osittain. No virossa on toi eläkejärjestelmä on tavallaan ulkoistettu aika lailla yksilön vastuulle, mutta tota että sitten ehkä sen päälle suomesta saa sitten jonkinlaista tota jos uskoo meidän eläke systeemiin. Niin niin saa, saa sieltä jonkin verran työnantajankin puolelta maksettu ja eläke contribution joo mutta tota aika aika karuja lukuja kuitenkin on, mutta jos tavallaan näitä niinku sanoit niin ne on tarkoitus saada yli kolmekymmentätuhatta ihmistä.
Niin olisihan se hyvä että ne olisi niitä paremmin tienaavia, että silloin saataisiin sitä verotuloja ja myös niinku osaamista kansantaloutta. Kyllä joo, mutta kaikkia tarvitaan, että kyllähän meillä esimerkiksi hoitajapula on niin kun erittäin erittäin kova. Ja myös muita tämmöisiä ikään kun matalamman tulotason työpaikkoja niin niin meillä on on huutava pula ja tää työvoimapula vaan tulee tässä vuosien saatossa kasvamaan elikkä kaikki ja niinku
tarvitaan. Mutta tosiaan näin että että mielellään korkean osaamisen työpaikkoja myös tänne syntyisi ja että me houkuteltaisiin tänne sekä investointeja että sitten ihmisiä. Joo ja sitte kaikenlaisia insentiivit nostaa sitä palkkaa, että tavallaan se ei niinku mene. Sitten tänne. Kyllä siis olisi ylipäänsä hienoa, että kaikki tämmöinen keskustelu ja verokeskustelu niin niin niin pohjautuisi niinku. Taloustieteen argumentteihin ja ja semmoisiin selvityksiin. Mitä on jo paljon tehty.
Siellä muuten mä muistan kun mä tein sen oman niinku fferin käyrän niin niin niitä veroja joustoja oli laskettu ja mulle esimerkiksi joku joku tota vasemmisto henkinen think tankin tyyppi linkkasi sitten sillä, että ne oli kunnallisverojen niinku kunnan kunnallisverojen niinku reagointiin vetänyt jotenkin jouston, mutta jotenkin siitä oli suoraan vedetty että pätisi koko tuloveroja ansio veroon ja muuhun mutta tota. Vaikuttaako tää hyvinvointialue vero?
Oletko sä ehtinyt sitä miettiä, että kun siirrytään niinku tavallaan valtiotasolla yli puolet niin sitten aikaisemmin. Ei progressiivisesta kunnallisverosta niin, että tuleeko tämä vaikuttamaan vielä niinku jotenkin tähän kehitykseen. No kyllä se vaan saattaa niinku
vaikuttaisi aika monenkin tavan. Ensinnäkin on niinku ongelmallista se, että että että nyt ikään kuin valtio on jonkinnäköinen semmoinen automaatti, jonka pitää sitten rahoittaa myös nää semmoiset hyvinvointialueet jotka on suurissa suurissa ongelmissa ja kun valtio on se joka sen rahoittaa niin silloin käytännössä esimerkiksi vaikkapa Uudellamaalla asuvat, niin sitten rahoittavat sen niinku.
Omasta palkkapussi stään, kun aiemmin sitten on vähän erilaisella mekanismilla tasattu näitä tuloja ja ja nyt kun tavallaan kunnilta on lähtenyt näin paljon tätä verotusoikeutta pois, niin kyllä voi olla, että esimerkiksi muutaman vuoden päästä jos me ajatellaan, että pääkaupunkiseudulla sä voit vaikka miettiä että meneekö kauniaisiin ja ja saan hieman alhaisemman veroprosentin tai tai tai olenko espoossa tai tai missä olen, niin voi olla että nää tasoittuu siinä määrin, että
että tämmöistä tavallaan ikään kuin elementti ei ei ole ja ja silloin ehkä ehkä jonkinnäköinen tämmöinen tervekin kilpailu vaikka kuntienkin välillä niin niin se hieman.
Heikkenee, että tässä on kyllä semmoisia epämiellyttäviä, epämiellyttäviä juttuja tän tässä tota kun on siirrytty näihin hyvinvointi alueisiin verotuksesta, että vaikea sanoa nythän ne lukittiin niin, että kenenkään verotus ei saisi tavallaan kasvaa tässä alkuvaiheessa kun tehtiin tää allokaatio näistä kuntavero ista sitten valtiolle.
Mutta eihän tää näin niinku ikuisuuksiin mene ja nyt kun sitten se ei ole enää kuntien ja kunnanvaltuustojen tavallaan määrättävissä että miten hallinnoidaan niitä niitä veronmaksajien rahoja. Niin kyllä riski on se, että että veronmaksajien taskulla tää paine vaan kasvaa ja kasvaa. Joo no taxation without representation tässä tietyllä tavalla missä mactan hyvinvointialueen ja valtion veron välillä, että toinen voi käyttää hyödykseen toista ja
silloin se on hyvinvointia. Aloite käyttää valtiota hyväkseen, mutta en mä kyllä toisaalta tykkää ehkä niinku neljännestä uudesta veroaste esta suomeen. Siis jos EU vero lasketaan mukaan, että sitten ne niinku erillisverkot elävät omaa elämäänsä joka suomessa on aina niinku kasvu johtaminen että että siis siinä on omat riskinsä. Mutta saapa nähdä mitä ne harppoo mä vähän luulen mä haastattelin.
Sori essayahia, niin hän ainakin vastusti jyrkästi sitä tota, että se tuottaisi omaan omaksi veroksi. Tää hyvinvointialue niin mun oma veikkaus, että hallitusohjelma ehkä kuitenkaan eriko sitä linkkiä. Joo mä uskon että että näin varmaan on aika moni ekonomisti on kyllä sitä mieltä, että olisi olisi tosiaan perusteltuja ja järkevää että ne ketkä rahaa käyttää ja ne ketkä päättää siitä miten rahaa käytetään, niin ne olisi myös sitten
mukana. Verot tomassa ja vastaisi myös sitten äänestäjilleen suoraan tästä niin. Joo, onko itse asiassa tota nyt kun ehkä justiin just tehtiin viimeistä viikkoa niin se vaikuttaa hallitusohjelmaan niin olisi tuleeko sulle mieleen mitkä voisi olla semmoisia sun tai ekonomian tai muuten mielestä hyviä asioita mitä voisi tuoda tonne hallitusohjelmaan? No ehkä nyt jos vaikka 3 semmoista pointtia.
No ensimmäinen on tietysti tää vero asia mistä on paljon puhuttu eli eli haluttaisiin että että palkansaajien verotusta kevennetään kaikilla. Kaikissa tuloluokissa, mutta myös niin, että sitten näitä veroprogressio kevennetään, koska nähdään, että se on meillä suomessa erityinen ongelma. Pitäisi katsoa ruotsiin mitä ruotsissa on tehty. Pitkäjänteisesti progressiota on pyritty keventämään. No sitten toinen asia on se, että me tarvitaan ihmiset
töihin. Nythän tää uusi hallitus kaiketi tavoittelee tätä kahdeksankymmenen prosentin työllisyysastetta, mikä on hieno juttu ja satatuhatta uutta työllistä. Se on hieno juttu, mutta se on aika vaikea tehtävä. Me tarvitaan ihan aidosti kaikki. Kynnelle kykenevät ihmiset töihin myös osatyökykyiset tarvitaan töihin, mutta sitten meillä on silti vielä yksi ongelma ja se, että meillä on edelleen työvoimapula suomessa ja meidän huoltosuhde heikkenee
voimakkaasti. Elikkä me tarvitaan merkittävästi lisää suomeen työperäistä maahanmuuttoa, että me saadaan vakioitua huoltosuhde, että me pystytään turvaamaan niinku palvelut ja ja ja hyvinvointipalvelut sitten ihmisille myös tuleville sukupolville ja myös sitten nyt esimerkiksi oman ikäisille, jotka sitten tota eläköityvät ja myöhemmin käyttävät näitä palveluita.
Eli. Suomessa nyt uhkaa käydä niin, että 2070 itse asiassa kaksituhattaviisikymmentä niin kahdeksankymmentäviisi plus vuotiaat on on tuota suurin
ikäluokka. Jos me jaotellaan vaikka 5 vuoden ikäluokkiin niin niin tota suurin ikäluokka eli meidän väestöpyramidi on kääntymässä täysin päälle ja ja jos me halutaan tää vakioida korjata niin se vaatii noin 40 viittätuhatta maahanmuuttajaa nettona ja ja pitkään meillä suomessa se on ollut noin viisitoistatuhatta ennuste on se että se jatkuu viidentoistatuhannen.
Viime vuonna oltiin reilussa kolmessakymmenessä 1000, mikä oli hyvä juttu, mutta se taso pitäisi säilyttää ja saada vieläkin siihen kymmenentuhatta lisää, niin sitten me saataisiin tota meidän huoltosuhde kuntoon ja oikeasti ratkottua sitten näitä meidän pitkän ajan kestävyysvaje ongelmia.
Tää on iso juttu ja ja tää oli se tota toinen juttu sitten kolmantena asiana niin meidän pitää parantaa meidän tuottavuutta eli meidän pitää saada talouskasvua vauhtiin jos me saadaan talouskasvua vauhtiin niin silloin ikään kuin automaattisesti myös meidän kokonaisvero laskee, eikö vaan? Ja se vaatii sitä, että että meillä tuottavuus kehittyy jos meillä tuottavuus kehittyy niin me tarvitaan suomeen investointeja Eli meidän täytyy olla houkutteleva maa
investoida. Meidän täytyy olla houkutteleva maa, että korkean osaamisen ihmiset haluaa tulla tänne töihin ja sitten meillä täytyy olla myös insentiivit kannusteet yrityksillä panostaa TKI ihin ja myös yliopistoilla insentiivit panostaa TK ihin ja se vaatii myös jonkun verran niinku julkista rahaa, mutta että nää ehkä 3 fiksumpaa veropolitiikkaa työperäistä maahanmuuttoa, huoltosuhteen täytyy tehdä jotain ja sitten meidän tuottavuutta pitää saada
kehitettyä että saataisiin kurottua käppi mikä meillä nyt valitettavasti on tullut suhteessa esimerkiksi yhdysvaltoihin. Tanskaan ja ruotsiin tässä viimeisen viidentoista vuoden aikana.
Joo tota siis no sun jonkinlainen esimiehen enkelisi taitaa olla martin paasi tuolta rahapodi niin hän usein puhui tuota tuota jos tuossa tuottavuudesta niin tota onko se sitten niin yksinkertaista että se on tuota työtä tekevien määrä niiden työhön osallistumisaste ja sitten tavallaan kerta aste tuottavuus että tota ja tuottavuus on sitten joku tavallaan kuinka paljon niistä saa revittyä sitten niinku bruttokansantuotetta per nuppi. Joo, yks tämmöinen mittari.
Mitä? Mitä nyt esimerkiksi vaikka jos katsotaan OECDN tilastoissa tuottavuuserot niin on se että kuinka paljon euroja per tehty työtunti tässä maassa tuotetaan ja täällä me voidaan niinku aika vertailukelpoisesti mitata eri maita että että mikä se tuottavuus ero on on ja ja tietenkin mitä korkeamman osaamisen palvelua tai tuotetta sä pystyt tuottamaan niin silloin ikään kuin automaattisesti ja tämä luku kasvaa ja nythän me tietenkin
osin on Suomessa ja meidän tuottavuuden romahdus niin on perustunut siihen, että meillä oli itse asiassa aika paljon näitä. Korkean osaamisen työpaikkoja, korkean tuottavuuden työpaikkoja ennen finanssikriisiä.
Kun meillä oli vielä nokia ja kun vielä metsäteollisuuden tavara kävi eri lailla kaupaksi kun kun tää digimurros ei ole vielä ihan lähtenyt käyntiin että nyt taisi tulla eilen vai tänään Etlan ja labor en tämmöinen tutkimus jossa jossa todettiin, että itse asiassa meillä kuitenkin muilla teollisuusaloilla tää tuottavuuskehitys on ollut ihan OK, mutta sitten meillä palvelualoilla on on tää tuottavuuskehitys ikävällä tavalla. Sakannut joo toki siellä niinku esimerkiksi.
ICT tai tietotyön tehokka. Se on varmaan parantanut, kun taas niinku meidän parturi toiminnan parturi ole. Tehokkuus on vuosituhansia juttu muuttunut juuri mihinkään, että se vähän riippuu ja palveluvienti on jonkin verran kasvanut. Toi on tavallaan nyt esimerkiksi ruotsin kruunu on taas heikennyt tosi paljon, että vähän riippuu, että mittaako sen omassa valuutassa vai tota yhteismitallista dollareissa tai muuta että.
Kilpailukykyään voisi ehkä sen -10% tota tai 10 vuoden tota taantuman netto ansiosta seosta niinku parantua, mutta tää mistä koskee nyt vähän kaikkia maailman maita että ei synny ehkä suhteellista kilpailuetua niinku suomeen versus muut en. En usko, että syntyy toki oli suhteellisen maltilliset. Nyt nää palkkaratkaisut mitä mitä tehtiin viime kierroksella, että tommoinen korkoa korolle niinku uusi pilkku yksi yksi pinnaa oli tää sopimuskorotusten suuruus.
Toki sitten palkkari umat on ollut ollut vähän korkeammat. Mutta että varmaan jonkun verran nyt on vielä ehkä kilpailukyvyssä kudottu kin. Sitten esimerkiksi saksaan missä missä monesti oli, oli sitten hieman korkeammat vielä nää nää palkankorotukset, että me uskon että tällä hetkellä meidän kilpailukyky mielessä niin niin niin tota ollaan asemoitu nyt
aika aika hyvin itsemme. Nythän meillä on korot on noussut ja OK energian hinta jäi ehkä vähän olkiluodon vuoksi pikkaisen maltillisemmaksi kuin pelättiin, mutta ostovoima on niinku heikentynyt tota myös sitä myötä että että tota. On paljon asioita, jotka on kallistunut samaan aikaan niin kuvailisi nyt vähän mitä tässä on siis tapahtunut ostovoima, lle siis sekä palkka puolella että että tota ehkä sitten tuon
ostoskorin muutoksen myötä. Joo ostovoima on tosiaan heikentynyt tässä tän poikkeuksen korkean inflaation myötä niin dramaattisesti että vertailukohtaa saa hakea tuolta öljy kriisistä, että vuonna seitsemänkymmentäseitsemän niin ostovoima laski yksi paljon kuin mitä se laski. Laski viime vuonna ja ja nyt tässä ensimmäisellä kvartaalilla. Tänä vuonna siis niin tilanne oli se, että kotitalouksien reaalinen ostovoima oli romahtanut samalle tasolle, missä se oli 2008 eli ennen
finanssikriisin alkua. Elikkä tästä on niinku pyyhkiytynyt pois siis lähes 15 vuotta niin tota ostovoimaa. Niin sitten tota tässä samalla kun absoluuttiset prosentit on tosi korkeita ja ne iskee aika matalalla absoluuttisella palkkatasolla. Siis tuota kansainvälisillä verrokeilla. Niin tota samaan aikaan jotenkin tuntuu että sitten ne indeksit niin ne elää ihan omaa elämäänsä. Niin tota onko nää jotenkin
näitä ei vaan synkron isoida. Joo ehkä joo, ehkä ehkä nyt sanon muutaman sanan siitä, että kun tässä viime hallituksen siis tarkoituksena oli, oli tehdä tuloverot taulukoihin tämmöiset ansiotaso inde. Mukaiset tarkistukset elikkä kun ansiotaso kasvaa jonkun prosenttimäärän keskimäärin vuodessa, niin sitten verotaulukon korjataan sen mukaisesti, jotta kenenkään verotus ei kiristyisi.
No nyt sitten kun ollaan tässä uudenlaisessa inflaatio ympäristössä, niin on ensinnäkin käynyt niin, että tää inflaatio on ylittänyt tän ansiotason kun aikaisemmin kun me oltiin matalan inflaation ympäristössä, niin ansiotaso on aina ylitti inflaatio ja sen takia oli luontevaa että ansiotasoa
käytettiin ansiotuloja. Indeksejä käytettiin tässä niinku korjaavana kertoimena, mutta nyt se on jäänyt valitettavasti taakse ja jopa niin, että kun nää perustuu siis VMN ennusteisiin, elikkä kun tehdään ne määrätään ensi vuoden veroista. Sen pitää tehdä hyvissä ajoin niin nyt esimerkiksi 2000 kaksikymmentäkaksi vuodelle niin indeksitarkistus oli oli 3 pinnaa.
No mikä oli inflaatio 7,1 pinnaa nyt vuodelle 2000 kaksikymmentäkolme indeksitarkistus 3 ja puoli pinnaa ja nyt ennustetaan että se on noin 5 pinnassa. Ehkä tänä vuonna tää meidän inflaatiotaso eli verotus on itse asiassa kiristynyt vähän niinku huomaamatta sen takia, että että ei olla tehty näihin tuloverot taulukoihin.
Riittäviä korjauksia ja tääkin on semmoinen, mikä olisi hyvä huomioida että että että valtiollakin tulee olla rooli kun katsotaan että mikä kuluttaja ne palkansaajan ostovoima on, niin veropolitiikan pitää olla sellaista, että se tällaisessa tilanteessa ei heikennä lisää sitä ostovoimaa ei kiristä lisää verotusta vaan toivottavasti pikemminkin päinvastoin, että pitäisi tulla ehkä hieman vastaan alentaa joskus niitä niitä veroja ja ja antaa sitä kautta sitä ostovoimaa kotitalouksille.
Joo ja todentaa siis sieltä, että tosiaan tää kokonaisveroaste nousee sieltä. 41,8 tonne neljäkymmentäkolme piste 2. Vaikka ei hirveästi vasemmistohallituksen kunniaksi tai ehkä kepun kunniaksi niin kuitenkaan niin kauheasti tuotu uusia verola jeja, että että noi indeksit nimenomaan ja jäi niinku vajavaiseksi ja sen näkee. Mutta että tää valtiovarainministeriön niinku BKT ennuste tarkkuus on heikentynyt, että että siellä ollaan niinku.
Ennus teltu laskevia veroastetta, vaikka ne oikeasti noussut, koska koska varmaan just tuosta sun viive hommasta johtuu. Joo ja tässä muutenkin nyt tää markkina turbulenssi on niin suurta, että että nää on niinku hyvin erikoisia. Jos mäkin seuraan niinku jatkuvasti tilastokeskuksen kaikkia pikaennakko ja muita ja nyt esimerkiksi kun kun saatiin tää virallinen ensimmäisen vuosineljänneksen BKTN kasvuluku, niin sehän oli aivan eri luku kuin mikä oli. Tää vain viikko on aikaisemmin
Julkaistu pikaennakko. Piti olla yli yksi, mutta. Jotenkin niinku lähellä. Nolla just näin. Joo nää on nää defla attorit ja inflaation luvut siellä niinku ja verojen määrät kyllä ihan heittää häränpyllyä. Että. Joo mutta siis tota siis jos te muuten saatte sitten irti niin tosiaan nämä absoluuttiset tuota tulorajat ovat suomessa hyvin matalia.
Marginaaliverotus ovat rajaveroaste ovat hyvin korkeita ja sitten näitä indeksejä korotuksia pidätetään eli eli niitä tavallaan niin kiristetään tätä verotuksen häkkiä niinku joka suunnasta ja tästä ei oikein kunnon keskustelua. Ja jos nyt sitten tämä oikeistohallitus tulee voi valtaa niin mä oon niinku kyllä hyvin pettynyt. Jos ei niinku näitä pystytä nyt sitten höllentämään tätä ajattelua, että jos ei nyt niin. Milloin sitten juuri näin jos ei nyt niin milloin sitten? Joo hieno juttu.
Niin tota musta tuntuu että meillä on hyvin viihtynyt linjat tässä talouspoliittisen toiveissa ja pistäkäähän nyt kommenttia sieltä niinku katsojat ja kuulijat kanssa sitten että miten te suhtaudutte tähän niinku verotukseen ja ja tavallaan olitteko edes tietoisia näistä. Korkeista rajaveroaste ista. Kiitoksia. Mulla on ollut vieraana suomen ekonomien pääekonomisti elias erämaja. Kiitos paljon joo. Ja kun ootte tänne sekä katsonut tai kuunnellut niin ja
laittakaahan kanava tilaukseen. Kiitoksia.