No niin tervetuloa tänne neuvottelemaan kanavalle. Mulla on vieraana vanha pomo timo löyttyniemi valtion eläkerahaston toimitusjohtaja, taloustieteen tohtori ja. Meri löyttyniemen mies. Menikö oikein? Meni oikein. Joo siis meri oltiin KY hedari vapaalippu. Hienoa populismia, mutta sekin olit silloin KN varoja sijoittamassa silloin ja sitten alkaisit mut kopin prospect tukseen investointipankin hommaan siitä mä oon ikuisesti kiitollinen, oliko hyviä aikoja
sunkin mielestä. No se oli ainakin hyvä palkkaus että kun katsoo sun uraa sen jälkeen niin se oli jo hyvä valinta. Mutta kiitoksia tehtäviä. Ne on ollut siellä erityisesti prospekti. Tiedä sitten kaikki investointipankki tehtävät mitä sillä on matkan varrelle osui. Osa olit silloin just ylpeänä on
tehnyt väikkäri. Sä oot niinku mun mielestä siitä porukasta tota niin kun tavallaan hyvällä tavalla akateemisiin että siellä oli sitten joukosta poistuneita juha mikko sia ja muita ja mutta tota peter fager ja jukka ruuskanen vissiin oli ne ehkä isoimmat pomot. Sillä isoimmat ja ja silloin väitöskirjan aihe oli oli niinku yritysten pääomarakenne. Rakenne päätökset oli niinku se yleinen aihe ja ja siitä erityisesti kuponki annit.
Silloin kun oli näitä tämmöisiä niin kutsuttuja uusi merkintä ääntöjä ja sitten myös äänivalta erotaan. Ei osakkeet jotka erosi äänivaltaa, koska se oli siihen aikaan semmoinen aika kuuma aihe. Niin ruotsissahan on vielä a ja b lappuja ja mutta itse asiassa olin. Mä oon pörssin kouluttajana nyt toiminut viitisen vuotta, niin siellä tuo henrik husman pörssin toimari sanoi, että se on vähän jännästi se EU direktiivi lähtenyt niinku myötäilemään näitä, kun nehän yritti pitkään
niinku tappaa näitä yksi. Osakkeeksi aani niin nyt se on fiilis on vähän, että ehkä tämmöinen tää sallittaisiin ja laajemmin. Sehän oli jo aikoinaan ongelma. Silloin kahdeksankymmentäluvulla yhdeksänkymmentäluvulla kun hintaerot oli 100% näitten äänivalta lappujen ja ei äänivaltainen. Välillä.
No sitten oli myös se jos se oli parikymmentä prosentin hintaero että mutta nää on onneksi ratkaistu ja sitten hänen hintaerot on kaventunut ja ne on pieniä, mutta mun tulkinnan mukaan kun yhdysvalloissa jossain vaiheessa nää uudet IT firmat rupesi käyttämään näitä ääni ero ltaan eroamisia osakkeita ja niistä ei tullut semmoista.
Isoa hässäkkää tai isoa hintaeroa markkinoille, niin se ehkä muutti sitä asennoitumista niin että ne on ne on ehkä ihan OK. Mä muuten tein sulle se opetit myös kauppakorkeakoulussa arvon määritystä niin tein tuota olvin DCFN ja ja sitten tätä tein myös niin kun esseen tapettia valtiolle joka oli mun mun niinku ehdotus että valtio ottaisi nimenomaan näitä äänivalli attomia osakkeita eikä lähde niinku omistus ohjauksella sekoilemaan siellä tuota tuota
omistajan valtaa. Käyttämällä ja nyt kun katsotaan näitä fortum meita ja sonera sotkuja, niin taidan olla vielä samaa mieltä. No aika aika monessa valtio on valinnut sen linjan, että se on se 10% 20% se omistusosuus että se sehän menee lähelle tota. Mutta nyt sä oot tota valtion eläkerahaston toimari ja mun mielestä tässä on niinku vähän samaa vibaa silloin kun aloitit oli niin kun tuota aika vähän pääomaa rahastoitu niitä valtion työntekijöiden eläkkeitä
vastaan. Ja sitten lähdettiin lisäämään rahastointi astetta siinä systeemissä ja on mielestä vähän sama tilanne kuin nyt. Meillä on tuossa YEL, ssä, joka on siis jopa miinuksella se, että tavallaan että vastuita on selvästi enemmän kuin ja mitä ei ole kerätty. Mutta mutta siis verran hoiti tän homman tavallaan työlle tasolla. Eikö näin tässä niinku käynyt
happy end. Valtion työntekijöiden tää puskurirahasto perustettiin myöhemmin, kun työelämä on pitkät juuret ja sitten kevätkin kahdeksankymmentäluvulla ja valtion eläkerahasto perustettiin alunperin niinku kahdeksankymmentäyhdeksän 90 vaihteessa. Mutta sitten vasta vuonna 2000 siitä tuli tämmöinen itsenäinen oma toimija irrallaan valtiovarainministeriöstä, mutta kuitenkin valtiovarainministeri hallinnon alla ja osa valtiota ja silloin kun se toimita aloitti, niin siinä vaiheessa
oli rahastoitu tumisaste noin. 8% suurin piirtein kun työeläkejärjestelmässä oli semmoinen kaksikymmentäviisi prosenttia ja siitä kun aikaa mennyt eteenpäin, niin työeläkejärjestelmässä nyt on semmoinen kolmasosa rahasto oituna ja me saavutettiin kaksikymmentäviisi prosenttia vuonna kaksituhattakaksikymmentäyksi ja
se oli meidän tavoite. Ja nyt kun se tavoite saavutettiin, niin sen jälkeen lakiin tehtiin muutamia muutoksia niin että voidaan sanoa että se meidän varautumisen vaihe saavutettiin silloin vuonna
kaksikymmentäyksi. Ja sen jälkeen nyt me ollaan ehdottomasti tämmöisessä, niinku valtiontalouden tasaamisen vaiheessa, jossa meillä on ollut vuodesta kaksituhattakolmetoista lukien jo selkeästi negatiivinen tää nettokassavirta elikkä tulee vähemmän eläkemaksuja meille kun mitä me maksetaan valtiolle eläkkeitä varten ja tää on semmoinen 400 miljoonaa miinusta per vuosi tällä hetkellä ja se kasvaa niin, että nyt 10 vuoden aikana se menee sinne 800 miljoonaan, ehkä jopa miljardiin
ja tän takia me ollaan selvästi niin kun. Nettokassavirta mielessä negatiivinen ja rahasto ei. Tästä näkökulmasta kasvaa, jolloin joku me ollaan niinku
saavutettu. Se mitä alunperin haluttiin ja nyt meillä on tämmöinen puskurointi tasaamisen vaihe, jossa sitten näitä valtion isojen eläkemenojen kustannuspaineita tasataan ja valtiohan maksaa tällä hetkellä näitä valtion työntekijöille semmoinen 5 miljardia euroa eläkkeitä yhteensä, joka on kohtuu iso potti ja se taustahan on siinä vielä että aikoinaan valtiolla on työntekijöitä yli kaksisataatuhatta. Nyt niitä on 79 000 ja se silloin oli aikoinaan. Oli postin työntekijät oli
valtion työntekijöitä. VRN työntekijät oli oli valtion työntekijöitä ja nää yhtiöitettiin ja ne yhtiöt meni sinne työ järjestelmän puolelle ja ne uudet työntekijät tai työntekijät kokonaisuutenaan. Ja ne vanhat eläkevastuut jäi sitten valtiolle. Valtio valtio sai siitä pienen korvauksen, mutta se ei missään nimessä kompensoi niinku eläkejärjestelmä mielessä sitä taakkaa, mikä kuitenkin isoista eläkkeistä syntyy ajan myötä. Sun tehtävä oli ettei nappaa
tuossa. Muutama 10 miljardia tuota sijoitustuotoilla, että joo aika hyvin hyvin siis mun mielestä oot onnistunut siinä tavallaan. Onko onko oikein sanoa että otit niinku osake riskiä enemmän kuin ehkä sitten alkuvaiheessa ainakin kun nää nää tota eläke jo.
Joo voi sanoa, että että sekä valtion eläkerahasto että keva on pystynyt ottamaan enemmän osa riskiä silloin jo niin kun aikaisemmin kuin työeläkejärjestelmä ja me päätettiin silloin verissä, että tää osake riski nostetaan sieltä nolla neljäänkymmeneen prosenttiin ja nyt se on noin viisikymmentäyksi prosenttia tällä hetkellä. Jos lasketaan myös tämmöiset pääomasijoitukset mukaan, jotka on osake tyyppistä riskiä että semmoinen viisikymmentäyksi
prosenttia on tätä osake riskiä. Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä se isoin ero niinku eläke toimijoiden välillä on se, että. Meillä ja elikkä valtion rahastolle ja keväällä on ehkä pikkaisen enemmän osakkeita kuin työ järjestelmässä, mutta sitten työjärjestelyt on huomattavasti enemmän epäili videoita. Elikkä pääomarahasto sijoituksia. Suoria lainasi joituksia kiinteistösijoituksia hedwig deja kun sitten meillä, että tässä on tämmöinen niinku
rakenteellinen ero. Ja vaan eikö se mene suunnilleen sillä, että se työlle järjestelmä joutuu maksaa 30 miljardia ja kerää kaksikymmentäviisi miljardia ja sitten tavallaan, mutta siellä on kaksisataaviisikymmentä miljardia kerättyä rahaa niin sille tuota 5% tuo tuolla se pystyt sen vajeen kattamaan, mutta teillä on tavallaan ehkä suhteessa sitten enemmän sitä autuutta, että pitää olla ehkä likviditeettiä vähän enemmän sitten.
Että. Ja se on se isoin ero, koska meillä on se iso yli kahdensadantuhannen työntekijän tausta ja ja nyt on niinku vähemmän sitä eläkemaksu kantaa jota kautta kerätään ja maksetaan niitä eläke kertyneitä eläkeoikeuksia ja ja tää on niinku iso rakenteellinen ero mutta kaikki koko suomen työ järjestelmässä se on tällä hetkellä tää kassavirta on negatiivinen niin kun jos katsotaan eläkemaksut ja eläkekustannukset yhteensä tai eläkemenot mutta meillä se on isompi ero.
Mä muistan mä tein CFN tuolla ton tuossa vissiin aikoina niin tota. Siellä opetettiin tavallaan portfolio teoriassa sillä, että tavallaan ikääntymisen funktiona sun pitää siirtyä siihen annuiteetti eihin ja tää tietysti ei. Eli tarkoittaa tavallaan niin kun tasaista vaihdat sen pääoman korkos sarjaksi ja tää ei toiminut ollenkaan nolla korko maailmalla maailmassa. Koska siis annoit ettei oikein saa nollakorkojen maailmassa.
Nythän se niinku on palaamassa, mutta voisiko tätä riskiaika hallita sillä, että niinku menee vähän tommoiseen annuiteetti tyyppisiin tuotteisiin? Se se on niinku tavallaan normi, jos ajattelee tavallista. Eläköityvä henkilöä vaikkapa niin silloin voidaan, että nuoren tulisi eläkesäästöt tehdä niinku osakesijoituksiin ehkä kiinteistösijoituksia ja näin poispäin. Ja sitten kun on eläkkeellä ja myöhemmin niinku iässä niin sitten pitäisi olla vähän
riskittömästi ja sijoituksia. Tää on niinku se peruskaava, mutta sitten lisänä tähän on sitten että ihmisethän voi jättää perintöä seuraavalle sukupolvelle, jolloin tää menettääkin merkityksensä, koska sillä voi olla että on hyvä että hänellä on niin että myös riskipitoisia jos hän haluaa jakaa seuraavalle sukupolvelle. Että nää on tässä on sitten aina
kuitenkin paljon. Vähän samaa esimerkki on siinä, että kun nyt on pelätty tai pelattiin semmoinen 15 vuotta sitten sitä, että kun on ryntäys eläkkeelle siirtyviä kun ikärakenne on semmoinen kun on että myyvätkö kaikki näitä osakkeita kun niinku järjestelmä riski mielessä. Mutta täähän ei toteutunut, koska niitä uusia ostajia aina löytyy. Ja sitten on kuitenkin tää perinnönjako insentiivi kuitenkin jäljellä. Täähän poistetaan siis muuten kai suomen työeläkejärjestelmä.
On niinku hyvälaatuinen kansainvälisestikin vertaillen kehuttu, mutta sitten itseäni kun mä olin 13 vuotta siellä lontoon cityssä niin jos mä saan vieläkin, pitää siis oman eläkerahaston ja ja mä ajattelin todellakin siis niin että periydy tanko mä sen jakojäännös vai vai ruoppa?
Enkö mä sen niinku semmoisella aggressiivisella sen pääoman sieltä alas eläketulon niin suomessahan näin ei ajatella, koska siis se joka tapauksessa menetät sen tavallaan tai menetät sen pääoman sä saat vaan sen eläket. Mulla on sieltä systeemistä, mutta jos sä kuolet niin ei sun perillisille anneta mitään tota verin laskennallista pääomaa
niin kuin perinnöksi. Joo, näähän siis eläkejärjestelmät on niin erilaisia eri maissa, että tää on ihan uskomaton kun mitä enemmän perehtyy eläke järjestelmiin ja eläkevarojen sijoittamiseen niin jokainen eläkerahasto maan sisällä voi olla erilainen ja sitten puhumattakaan maiden välillä ja näiden vertailu on tosi hankalaa meidän tyyppisiä han on niinku kun valtion eläkerahasto niin ruotsin AB rahastot on ehkä lähimmät.
Ja se on ollut aina mulla semmoinen yksi mitä mä oon seurannut silloin siitä lähtien kun aloitin verissä niin on seurannut ja toinen on ranskassa on tämmöinen FR tyyppinen ja aikoinaan oli irlannissa vastaava toimija ja sitten on yhdysvaltain state pension funds ja ja ja nehän on niin kun hyvinkin samantyyppisiä kuin me, mutta siellä on yksi kiintoisa huomio suomen eläkejärjestelmään liittyen on se, että kun
suomessahan tää raha. Ointia aste on suurin piirtein se kolmasosa, mitä eläkevaroja, niinku sijoitettu. Me mehän kutsutaan kaikki tätä osittain rahastoiva järjestelmäksi yhdysvalloissa taas jos rahastointi asti on alle 100%, niin se on under funding elikkä ali rahasto oitunut ja nää käsitteet on niin kun. Ihan sama asiaa, mutta käsitteet on täysin erilaisia.
Mutta sitten toisessa päässä on niinku ainakin entinen kreikan systeemi mitä kutsuttiin by eli PS go eli pelkkä virtaus systeemissä ei ole mitään pääomaa, niin sehän on kaikista kauhein että tavallaan kädestä suuhun se on käytännössä niinku
vaan verotuksen. Niinku tulonsiirtoa ja ja Suomen järjestelmä on nyt tällä hetkellä rankattu varsin korkealle näissä kansallisissa vertailuissa ja sehän usein siinä yksi kriteerinä voi olla nää varat, mutta vielä tärkeämpänä on se, että mikä on se kaverin, mikä on se hallintomalli. Meillä niitä hoidetaan ja kuinka kansalaiset voi luottaa siihen, että kun lobbaus oikeasti pitää ja sehän on Suomessa erittäin korkea. Ja työeläkejärjestelmässä. Meillä on siis tuota.
Se on keskittynyt paljon on niinku firmat fuusioitunut keskenään, mutta siellä on kuitenkin useita toimijoita. Mä en ole ihan varma just nimenomaan riski mielessä, että kannattaisiko sitä konsolidoida, koska sitten sitten siellä yksittäinen portfolio manageri voi tehdä aika paljon tuhoa. Ja eikö tanskassa vähän käynyt näin viime vuonna eli sellainenkin tuota mun silmiin nähden tota.
Salkku romahti suorastaan. No joo mä itse asiassa olin tanskassa just käymässä huhtikuussa ja siellä oli isoja toimijan ATP joka on Suomen kela plus ehkä tämmöinen niinku perus eläke ja vähän enemmän. Ja ne hallitsee valtavia määriä varoja. Taitaa olla semmoinen
yhdeksänkymmentäviisi. Nämä 100 miljardia taalaa niinku surusta euroja lähes niinku suurin piirtein määrältään ja tää prosenttiluku mikä niitten tuotto viime vuonna oli niin se oli se niitten tämmöinen riski llinen osa joka oli -40%, mutta se ei ollut koko tää rahasto ja sen koko rahaston osalta se pääosa rahastoa on niin että ne. Matchaa nää eläke.
Vastuut ja varat keskenään ja silloin sitä ei katsota niin kun tuotto mielessä vaan se katsotaan siinä mielessä, että vastaako eläkevarat niitä niitä velkoja. Mutta sitten se mikä hälle missä haetaan tuottoa niin se oli tää -40% mutta se osuus tästä kokonaisuudesta. Oliko se nyt sitten 10 20%? Aa että niilläkin on tämmöinen vähän mun mielestä. Mä en siis tykkää sitä työ eli järjestelmän vakavaraisuuspääoma että mun mielestä se on niinku
konsep tua alisesti. Sama asia kuin mulla olisi sijoitusrahasto, jossa se sijoitusrahaston niinku manageri kutsuisi kolmeakymmentä prosenttia vakavaraisuuspääoma. Jotenkin niinku tässä on make sense, että tavallaan se on niinku se on niinku samaa riskiä ja sitten sulla voi olla eri allokaatio, mutta jotenkin mä en ole ikinä niinku ymmärtänyt tän systeemin. Hienoa että sitten ja miksi sitä niinku vouhkata sitä vakavaraisuuspääoma, mutta ehkä
se on vaan mun näkökulma. No tää on niinku täähän on iso kysymys ja ja ja ja nyt kun keskustellaan eläkejärjestelmästä niin sehän tulee olemaan varmaan parin vuoden aikana. Tässä tullaan keskustelemaan sitten että haetaanko lisää tuottoja koko suomen. Näkee järjestelmään erityisesti siellä työllinen puolella ja ja sehän on semmoinen. Tuotot riskit mikä on se aika periodi millä tarkkaillaan näitä?
Jos aikakoodi on hyvin pitkä, niin silloinhan voidaan ajatella että otetaan sitten enemmän riskiä, mutta sitten jos pitää välitilinpäätös tehdä vuoden välein 2 vuoden 3 vuoden välein niin ja ja ja ja niillä on kuitenkin julkisessa tarkkailussa niin niin niin silloin se kysymys onkin niin, että sallitaanko sitten ne isommat heilahtelut siinä arvopaperissa arkussa. Ja mun mielestä se on luontevaa vähän myötäsyntyinen, eli tavallaan silloin kun menee fund
ypäjällä huonosti. Ehkä kansantaloudella menee huonosti, niin tavallaan sitten sillä on kiristetään tietyllä tavalla tota tai vähennetään riskinottoa, niin se ei ehkä niinku tee. Hyvä no tietysti nää ei sijoita kovin paljon suomeen, mutta kuitenkin mä en vaan tykkää sitten periaatteessa niinku haisee hieman niin kuin myötäsi llisilta toiminnasta, mutta. No ehkä tää ja täähän on ollut iso haaste ja erityisesti siinä on finanssikriisissä.
Se oli niinku iso iso haaste, koska silloinhan ne joutui nopeasti muuttamaan sitä järjestelmää. Ehkä sen voisi yksinkertaistaa niin, että on kysymys siitä, että miksi on vakavaraisuus ja tää vakavaraisena on se, että estetään ettei yksi toimija. Lähde tekemään jotain. Outoa niin niin. Tavallaan niinku kurissa ja ja ja ja ja nyt se katsantokanta omasta mielestä tulisi siirtää siihen, että miten koko järjestelmä pärjää, eikä niin, että miten miten he suhteessa toisiinsa menevät.
Joo totta siis voisi olla, että jos vakuutusyhtiö 1, 2 ja 3 tekee niinku vastuullisia sijoituksia ja sitten nelonen ja vitonen ottaa hirveätä riskiä että ne saa markkinaosuutta tai jotain muuta niin silloinhan se on hyvä että niitä pidetään jollain systeemissä kurissa niitä nelosta ja vitosta. Mutta mä en tiedä oikein vastaako toikaan nyt siihen että tuota. No mutta tota tavallaan veri on niinku erillinen systeemi näistä muista ja keva on erillinen
systeemi. Ehkä mä otan sitten tota jossain vaiheessa tuosta YL stä niinku omaan jakson kun jotenkin siis mun mielestä se ratkaisu olisi siis tuoda siihenkin niin kun omaa pääomaa enemmän eikä sitä peikko virtaa tota pienentää eli nyt sitten tavallaan koska nyt se on kai 400 miljoonaa vuodessa miinuksella niin se ratkaisu on vaan että yritetään saada se. Tulonsiirto osio niinku nolla, että se ei niinku rasita valtion
budjettia. Mutta eihän se sitten niinku pääomia tule mihinkään niin osa ratkaisu mun mielestä voisi olla joku oma rahasto osuus niinku ruotsissakin se saat pienen prosentin sijoittaa omaan rahastoon niin tuottaisi tämmöisiä niinku elementtejä siihen, että se ei olisi ihan pelkästään niinku menneiden vastuiden kattamissa systeemi. Mutta tää ei tietysti ole sun pöydällä, mutta jos tiedät hyviä tyyppejä jotka osaisi tätä problematiikkaa pohtii muun
kanssa niin saa suositella. Ja tää yrittäjien eläke on tietenkin äärimmäisen tärkeä asia ja sitten on kysymys, että mitkä kaikki on niinku samoilla säännöillä. Ja mitkä on sitten omilla säännöillä niinku yrittäjien? Eläkkeet tota jonkun aikaa olit. Oliko se nyt Brysselissä eli kaksituhattakymmenen? Mulle tuli semmoinen tuota euroskeptisyys vaihe joka ehkä on kestänyt.
Toissa vuonna alkoi helpottaa hieman, mutta tavallaan niin tuntuu, että sinne se just tää niinku riskien jakaminen eri maiden välillä yhteisvaluutan kautta niin kohtaa nimenomaan niinku pankkien kautta sen heikon linkin. Ja oliko niin että tässä tehtävässäsi niin joudut keräämään noin 60 miljardia pääomaa noin neljänkymmenentuhannen miljardin eurojen pankkien tietynlaiseksi takuupääoman? Menikö suunnilleen? Oikein siirryin Brysseliin silloin vuoden 2015 alkoi
alkuvuodesta. Ja. Ja se tämmöinen euroopan kriisinratkaisuneuvosto oli juuri perustettu ja ajatus on se, että kun taustalla oli iso finanssikriisi sitten eurokriisi ja sitten kansainvälisesti päätettiin, että tämmöinen financial stability board, joka on baselissa sijaitsee. Ne oli päättänyt, että jokaisessa valtiossa tai tämmöisessä alueella tulee olla oma oma tämmöinen kriisinratkaisu viranomainen ja sitten pitäisi ehkä jollain lailla mekanismeilla varautua
siihen, että tämmöinen ballin. Järjestelmä implementoidaan ajatuksella, että jos joku pankki joutuu kriisiin, niin sitten on mahdollista alaskirja ta velkaa ja velkaa mahdollista konvertoida osakepääoma ksi ja välittömästi yksi yön aikana tai viikonlopun aikana. Se pankki voidaan myydä eteenpäin, että se kriisinratkaisu olisi niinku nopea jotta ei, jotta siitä tulisi vähän vähiten.
Ongelmia sitten muulle järjestelmälle eikä eikä sitten riskit niinku kertaantuu ja. Euroalueella tää päätettiin niin että tää käynnistettiin kaksituhattaviisitoista ja ja mä olin siellä varapuheenjohtajana. Meitä oli 6 niinku ylintä päättävää direktör henkilöä ja ja nolla lähdettiin ja rekrytoitiin sen 5 vuoden aikana kun se oli määräaikainen 5 vuoden tehtävä niin rekrytointiin noin 400 ihmistä
ja kerättiin siihen rahastoon. Vähän yli 30 miljardia niinku mun aikana ja nyt just tarkistin hiljattain että sinne on nyt kerätty yhteensä semmoinen seitsemänkymmentäseitsemän miljardia euroa on nyt kerättynä ja sen lisäksi me tehtiin meidän aikana jo järjestely, että tämmöinen niin vähän niinku backstop tai hätärahoitusta, että jos nuo varat ei riittäisi niin kukin valtio samalla määrällä yhteensä pystyisi sitten tulemaan väliaikaisesti rahoittamaan kuitenkin niin,
että jos tulee mitään tappioita. Niin ne vakuutusmaksuilla pankeilta sitten katettaisiin. Elikkä idea on se, että ei enää valtioiden tulisi tulla pankkikriisissä apuun vaan se olisi tää viranomainen joka ratkaisee. Jos tarvitaan varoja niin on pankeilta kerättyjä varoja joita käytetään. Jos ne ei riitä niin sitten kerätään jälkikäteen vakaus maksuja ja tää mekanismi on itse asiassa samansuuntainen kuin yhdysvalloissa, että jos katsotaan mitä yhdysvalloissa nyt on tapahtunut niin
vastaavalla lailla. Niin pankkijärjestelmä itse rahoittaa sitten ongelmat ja täähän on hyvä tavoite ja ja mutta että brysselin aikana oli tietenkin äärimmäisen kiintoisaa katsoa se, että miten se järjestelmän niinku toimii. Mitkä ne? Öö ratkaisut on, jos kriisejä tulee ja ja kaikki nää pankit han joutuu tekemään tämmöisen kriisinratkaisusuunnitelman että ja ja sehän on pitkä dokumentti.
Jokaisen pitää ikään kuin kuivaharjoittelu tai tää kriisinratkaisuviranomainen jokaisessa maassa pienten pankkien osalta ja 100 suurimman pankin osalta se on tää keskitetty viranomainen niin laatii tämmöisen kriisinratkaisusuunnitelman että sitten tarkoittaa että jos kriisi tulee niin otetaan kirjahyllystä tai se PDF
dokumentti tai vastaavaan. Katsotaan ja implementoidaan se ja sitten näitä kuiva harjoit tellaan niin, että käytännössä se valmius on on on todella korkea, että jos jotain pitää tehdä niin tiedetään heti miten se prosessina viedään eteenpäin ja ratkaistaan ja ja täähän on itsessään jo voi sanoa, että jos on hyvin valmistautunut niin sitten sen hyvin pystyy myöskin toteuttamaan ja tässä siinä on ollut kysymys.
Silloinhan tota kreikan kriisi tuli niinku täysin yllätyksenä tehtiin tuota 100 miljardin alaskirjaus kahdensadan
miljardin tuota tota. Veloista ja ja sitten ne siirrettiin ERVN ja myöhemmin EVMN alaisuuteen jotka luotiin luxemburgilaisen yhtiönä niin kuin tavallaan tyhjästä ja sitten tavallaan jouduttiin suoraan menemään siihen niinku bail out maailmaan, josta siis tää on vastakohta mitä sä just sanoit eli eli b berliinin maailmasta niin jotenkin tuntuu että kun ne systeemit on niin isoja ja valmis tavallaan niin kun riskit suuria ne jotenkin tuntuisi ettei mitenkään sitä
bail out maailmaa pystyttäisi niinku välttää että se joka tapauksessa kohtaisi yhteisvastuuseen niinku viattomien päälle niinku. Tässä kreikan tilanteessa kävi suomessa, että eihän meillä sieltä ollut mitään riskejä, mutta jouduttiin sitten kuitenkin pelastamaan ranskalaisten saksassa pankit, mutta todellisuushan on sitten ollut, että tää balin systeemi on saatu aika hyvin ajettua
sisään. Eli eli tota just nää cot eli pakolliset vaihtovelkakirjalainat siinä niinku puskurina sen oman pääoman jota on myös nostettu tier ykköstä ja ja sitten tää myös tää resoluutio funding varainkeruu niin kaikki nää niinku tavallaan onnistunut itse asiassa aika hyvin ilman siis semmoista isompaa pankkikriisiä.
Eli eli tota vastoin mun odotuksia, että ei tästä tule niinku yhtään mitään niin tää on itse asiassa aika onnellisen tila on mennyt mun mielestä ja sen vuoksi mä en sitä ei enää jaksa niin moikata, koska mun mielestä se nyt oikeasti on
mennyt aika hyvin. Joo, ja sitten järjestelmähän on tullu vähempi riski iseksi, että jos katsotaan sinne finanssikriisiin asti, niin silloinhan oli pankkien tämmöiset niin kutsutut levyke racea tai se että kuinka paljon omaa pääomaa suhteessa koko taseeseen niin siellä oli luokkaa 3% ja nythän ne on niinku tasoilla 6% yhdysvalloissa jopa enemmän 7 8% että ja sitten myöskin nää järjestämättömät luotot on tullut niistä korkeista luvuistaan systemaattisesti koko ajan alas ja sitten pankkien
vakavaraisuus elikkä nää. Omat varat suhteessa tähän riski korjattuun taseeseen niin nehän on sitten jo reilusti yli 10% viittätoista prosenttia. Joo sitten tuli vähän epäusko tuossa mun rakkaan greenspan oli hauska olla keskuudessa.
OK se ei ole eurojärjestelmää eli ehkä sveitsillä sitten vaan mokasi, mutta siellähän nää niinku co bondit niinku sitten ja ainakin jäi semmoinen kuva että se nyt ei mennyt ihan niinku sen bale balin playbook kanssa mutta tota kuitenkin nyt se on osa UBS, ää eikä näytä nyt olevan systeemissä. Vaarassa UV, ssä. Tätä voitot on kasvanut.
Ja crocsin osakkeenomistajat sitten kuitenkin menetti suurimman osan varoistaan, mutta tota mä en tiedä onko tuosta sun miesten niin kun jotain oppeja sitten euroopan keille. No silloinhan tuli välittömästi siinä kun tuli tää tapahtuma niin. Euroalueella viranomaiset sitten heti totesivat, että euroopassa ei menetettäisi näin, vaan näitä euroalueella selvästi toteutetaan.
Veilin siinä käske idi mielessä tai hierarkia mielessä mitä on niin kuin ajateltu kin ja tästä heti nää viranomaiset tiedot
jolloin niinku. Mutta että sitten kun sitä asiaa vähän perkaa enemmän, niin niin siinä huomaa, että eri maissa voi olla erilaiset lainsäädännöt ja ja nää erilaiset lainsäädännöt ja sopimus rakenteet voi olla sitten kuitenkin kirjavia ja ja ja sitten ennen kuin tekee niinku liialle meneviä johtopäätöksiä, niin pitäisi lukea ne dokumentit ja katsoa että miten siellä dokumentissa oikeasti on sanottu ja ja uskon, että tässä tapauksessa siitä on paljon
kysymys. Ja sijoittajat kannattaa aina lukea se. Small print että että tota ja siis se co riski on ihan merkittävä, että ei ole freelance että jos siinä on korkeampi korko kun sillä perus ponn illa, niin ehkä siihen on syynsä että. Joo, ja ehkä tähän niinku ehkä tämmöisenä yksinkertaistuksen voisi kyllä todeta, että jos on monimutkaisia sopimuksia ja eri maissa erilaisia sopimus käytänteitä ja sitten on tämmöinen yleisnimi ke vaikka baileyn.
Niin on äärimmäisen tärkeä, että ne luokitellaan johonkin luokkiin yksinkertaisiin luokkiin. Mä otan vaan yksi esimerkin, että jos olisi tämmöinen värikoodi että olisi punainen, sininen keltainen vihreä, vaikka värikoodi istus ja ja ne tarkoittaisi sitten että punainen tarkoittaa tätä ja sininen tarkoittaa tätä ja keltainen tätä niin vain tällä lailla sijoittaja oikeasti pystyy niin kuin sitten sijoittamaan ja
markkinamekanismi toimii. Että ei ei voi odottaa niin, että jokainen sijoittaja lukee sen dokumentin läpi ja joutuu sitten miettimään, että mitäs tässä nyt oikein tapahtuikaan ja ja että se pitää yksinkertaistaa.
Ja tota hän yritetään tuolla ESG puolella niinku shades of green värejä siitä, että siis tultiin tuota vaimosi kanssa vähän tästä taksonomiasta ja mutta sehän niinku vähän korvaa reitti aajia, jotka taas on epäonnistunut omassa tehtävässään että että se ainakin tää great rating luokka ei kuitenkaan toimi ihan noin että sun pitäisi ottaa kantaa
siihen tavallaan. Instrumentin riskiin myös että tää ja waterfall riskiin että mun mielestä se credit rating ei ei riittävästi ota ota sitä huomioon, mutta tavallaan niin
tai näin. Euro järjestelmässä ei ole tullut isompia kuin pro ja sitten taas mä tein ton jyri engeström kanssa tuosta käytännössä livenä sillä väli bankin romahtamisesta, että se oli niinku sen haltuunotto viikon lopun jälkeen pari päivää tää jyri engeström on tämmöinen jes venturesin tuota sijoittaa, niin silloin oli just niinku
koko tän fundin. Tota varallisuus siellä ja sitten koodattuja niinku rahoja sijoituskohteisiin siellä niinku riskissä niin se just miettii että se saako ne jonnekin jp morganin tai ei. Ja sitten ne kuitenkin tavallaan turvattiin täysin yli sen kahdensadan viidenkymmenentuhannen takuuajan mikä oli talletuksissa.
Mutta sitten toi tavallaan niinku jenkkien pankkis ysteemi meni vähän niinku talletusten kautta jumiin eli tavallaan että talletus pa myötä romahti muutama pankki ja tämmöistä ei ole myöskään tapahtunut euroalueella. Että se on niin kuin taas erilainen, vähän niinku likviditeettiriski mun mielestä että. Joo, ja tää silicon valley on äärimmäisen kiintoisa esimerkki, koska sehän oikeasti on. Tuntuu siltä että oli sijoittajat oli tehnyt virheen ja pankin johto oli tehnyt
virheen. Molemmat oli tehneet virheen ja ehkä viranomaisetkin sillä. Ne arvopaperit tappiot oli nähtävissä jo syksyllä näissä 10 k raporteissa yhdysvalloissa ja löytyy tietyiltä sivuilta. Tietyistä kohtaa löytyy nää tappiot jo löytyy sieltä ja sijoittajat ei kiinnittänyt siihen huomiota ennen kun sitten maaliskuussa tai helmi maaliskuun, mutta erityisesti maaliskuun alussa. Ja sitten kun sijoittajat kiinnitti huomiota.
Osakekurssi laski talletuspako nää kaikki yksi niin teki ja synnytti sitten tämmöisen paniikin. Ja tää on niin kun voi sanoa että sijoittajat olisi voinut lukea sen jo silloin syksyllä ja tallettajat sitten mukaillen sitä sitä sijoittajien käyttäytymistä, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut ja uskon että se isoin. Syy tässä on ollut tää että joudutaan pohtimaan tätä niin kutsuttua käypä arvo hinnoittelua.
Tai fer valju hinnoittelua ja. Että tuleeko pankkien taseet olla koko ajan fer viljelyssä vai sallitaanko että siellä on jotkut omaisuuserät on tämmöisellä kirjanpitoarvoa tekee niin tää on niinku mun mielestä se ydin tulee jos nimittäin jatkoa ja ja tän takia FIC joutuu sitten omalta puoleltaan miettimään jatkoa, mutta että erityisesti niin kun tää esiin joka on sitten se arvopaperi viranomainen joutuu miettimään uudet säännöt ja ehkä nää keskisuuret pankit joutuu
sitten. Muuttamaan, että ne joutuvat muuttamaan näitä sääntöjä. Ja siinä on sitten kysymys, mikä voisi olla itse asiassa seuraava aihe.
Niin kun nolla korko maailmasta siirtymiseen niinku normaali korko maailmaan, niin kun se transformaatio tapahtuu niin niin talletuskorot niin kun nolla duraatio varsinkin nousee sitten niinku vähän, mutta niinku välittömästi ja mutta sitten ne sijoitukset niinku tavallaan joudut niin kun maturiteetin profiilin niin kun mukaan uudelleen tai sijoitat niin kun tai lainaat isommalla korolla, mutta niinku viiveellä
ja isommalla epäaktiivisuuden. Niin tavallaan tää matka ylöspäin on ne hyvin hankalaa niinku hanskata ja selvästi myös tähän kompastu ttiin ja nyt kun ne on korot siellä korkealla ja ehkä jääkin ainakin kevyesti varmaan tullaan alas kun tavallaan talous on saatu tapettua niin. Tota. Niin niin. Tavallaan se tietyllä tavalla se riski osittain poistuu, mutta nythän meillä lähtee. Nousee se talletuskorko siellä tätä pitkäaikaista talletuksissa ja muissa instrumenteissa.
Ja sitten riskitaso on vähän niinku lähtee nousemaan siellä niinku pankki puolella, mutta niinku sanoit niin ainakin euroopassa nää järjestämättömät luotot ja luottoriski tai niinku luottokannan laatu on saatu ainakin parempaan kuntoon. Eli ehkä tää nyt on sitten tämmöinen beautiful televes gen tilanne että mitä mikä ei mene rikki. Mutta kyllähän tässä on niinku vaikka onkin 6% joka enemmän kuin 3% omaa pääomaa niin ei niin hirveästi tarvitse mennä
vikaa että jostain pettää. Täähän on vähän semmoinen, että niin kauan kun se toimii niin ei tarvitse ratkaista tai ei tarvitse muuttaa ja. Semmoiset isot muutokset ei ole mahdollisia ilman isoa kriisiä, että se on kysymys sitten siitä, että että itse näkisin että on varmaankin 3 tapaa miten järjestelmämuutoksia voidaan saada tai voi tapahtua ja yksi on se, että jos sitten jos tulee joku kriisi niin sitä arkkitehtuuria lähdetään muuttamaan mitä isompi kriisi,
sitä enemmän tehdään isompia muutoksia. Jos on pieni kriisi niin tehdään vaan pieniä muutoksia ja sitten voi olla tää sijoittajien käyttäytyminen tai pankkiasiakkaiden käyttäytymis yhdysvalloissahan. On pitkään jo ollut niin, että talletus. On paljon, mutta on myöskin rahamarkkinarahasto.
Ja paljon ja on paljon niin kuin rahamarkkinarahasto sijoituksia, joissa sitten se tuotto on korkeampi kuin talletustili korossa ja. Euroopassa se traditio on sitten kuitenkin se, että on asiakkaat pitää talletuksissa varoja ja nää rahamarkkinarahastojen kasvu on ollut yllättävänkin laimeeta, että voisin kuvitella, että kun tässä mennään vuosia eteenpäin, niin niitä kiinnostus niitä kohtaan varmasti kasvaa ja se on niinku tavallaan tämmöinen markkinan murros asia, joka on
toinen tapa tehdä tehdä muutoksia ja kolmas voi olla se, että sehän voi olla joku sivuvaikutus kin kun nyt puhutaan digitaalisesta valuutasta ja digitaalisesta eurosta ja näin poispäin ja nyt eri maat ehkä kokeilee sitä jollain muotoa ja. Sitten on kysymys, että mitkä sivuvaikutukset semmoisella järjestelmämuutoksia on niin niin kiintoisaa nähdä, mutta siinä on monta valintaa mitä nää keskuspankit sitten siitä osaltaan joutuu?
Tekemään siis nopea ram plays tuohon niin jos se eurojärjestelmän tase on noin 40 miljardia niin siitä tota noin 20 miljardia on niin kuin pankkitalletuksia ja sitten sitä rahaa oikeata rahaa eli käteistä ja kolikoita ja on kuitenkin alle 2000 miljardia niin jos annettaisiin vapaat konversio
oikeus tästä kahdestatuhannesta. Mielestä nostaa sinne kahteenkymmeneen 1000 miljardiin eli siis vaihtaa pankkien talletuksista keskuspankki rahaa niin ne pankit on tietysti romahtaisi, koska ei ne saisi mistään muualta sitä tallennusmuoto kokoista tuota lainaa.
Niin niin näin ei tietysti tehdä, että varmaan niin kun keskuspankki raha tulee niin asetetaan niin kun katsoja sinne kuinka paljon siellä saa olla ja sitten ehkä pidetään se kilpailukyvyn tomana pitämällä sen korko korko sitten tota ehkä alle jopa ohjauskorkoja, jolloin sitten nää mainitsemasi markkinam fanit on on on sitten luontevampi ratkaisu kun hillota ylimääräistä likviditeettiä missään tyhmässä keskuspankkien rauhassa, mutta tän tyyppisiä ongelmia pitää ratkaista ja
siinä voi joku huono päätöksentekijät ehkä väärinkin valinnan joka sitten. Ei ole tee hyvää systeemille, mutta täytyy kyllä sanoa, että mä oon tuota nyt oppinut hieman enemmän luottamaan tähän euros ysteemin. Mulla oli tosi paljon pelkoja esimerkiksi tuossakin, että tää sorsitaan tää keskuspankki raha just sillain sillain että tuota tuohon kulmaan, että se tavallaan tuhoaa pankkijärjestelmän. Mutta nyt kun tavallaan tää vakautusjärjestelmä on toiminut näinkin hyvin niin niin niin
ehkä tästäkin selvitään. Ehkä siellä on viisaat päättäjät päättämässä. Joo mutta tota itsekin oon siis tota mä en tykkää pankkitilin nolla duraatio yliyön.
Rahaa pitää, koska siis aina rationaalisesti kannattaa tota ottaa niinku moni market fundin positiivinen korko samalla riskillä, että mä niinku ikinä ymmärrä ihmisiä jotka vaan pitää pankkitilillä yhtään mitään rahaa tai pientä likviditeettiä enempää että että siis siinä mielessä tää jenkkien animaagi käyttäytyminen on niinku järkevää.
Toki täytyy sanoa että se kaksituhattakahdeksan kriisissä osittain lähti siitä breaking the bucket, että tavallaan nää moni market fanit meni alle dollarin kun niiden piti aina olla vähintään dollarin arvoisia, että ei sekään ole enemmän riski. Ja, mutta sen jälkeen sääntely on niinku kehittynyt niin, että niitä on täsmennetty, että mitä tarkoittaa rahamarkkinarahasto. Jos tuo eksaktia ne on niinku vähemmän riski llisia kun silloin ennen finanssikriisiä.
Mutta että ehkä tässä niinku analogian voi ajatella, että jos me ajatellaan puhelinliittymiä, niin mehän saadaan puhelinnumero pidettyä kun me vaihdetaan operaattoria, mutta että pankkijärjestelmässä tää on enemmän niin kynnys vaihtaa on paljon paljon isompi. No nyt voisi miettiä. Sulla on kiehtovia blogeja. Suosittelen kaikkia lukemaan niitä tuota pohdit tämmöisiä systeemitason muutoksia esimerkiksi tuota aikaisemmin blogin aiheet ollut just
nimenomaan tää. Inflaatio sota koron muutokset niin niin mitkä tavallaan niinku makro muuttujat. Nyt on sulla tällä hetkellä tarkastelussa. Ehkä tällä hetkellä se isoin. Asia varmaankin on se, että kun kun korkotaso on noussut nyt sen melkein sanotaan, että vaikka 2 prosenttiyksikköä noin pidemmässä päässä, niin se on ehkä noin normaali korko. Elikkä kun jos ajatellaan, että pitkän aikavälin inflaatio ennusteet on siellä 2 ja puolessa prosentissa tällä hetkellä vaikka inflaatio nyt
on. 5,3% euroalueella, mutta että se ennuste on siellä 2 ja puolessa prosentissa ja jos siihen laittaa puoli prosenttia tai prosentin päälle, niin se korko voi olla normaalina siellä vaikka 3 ja puolessa prosentissa. Me ollaan totuttu siihen, että se korko on lähes negatiivinen.
Tää on ollut negatiivinen ja tää transformaatio tähän normaali korkoon on kivulias ja epämiellyttävä ja ja nythän se huomataan sitten kiinteistön sektorilta tällä hetkellä jossa on haasteita hyvinkin erityyppisiä haasteita eri puolilla maailmaa, että jos katsotaan ruotsi tuntuu että se oli niinku etunenässä heti kun tää venäjän kriisi alkoi ja korot lähti ylös, niin ruotsin kiinteistömarkkinat tökkii todella pahasti. Sitten meillä on kiinan ongelma jossa kiinassa. Nää.
Asunto. Ja kun nää kehitysyhtiöt on ollut ongelmissa nyt viimeiset jo sanoisin että niinku 3 vuotta, mutta vuosi sitten kiinan valtiota ja valtionyhtiöt pelasti ne, mutta tuntuu että nyt taas muutaman viikon aikana se teema on noussut uudelleen esille ja ja ja ja nyt viime aikoina on saatu lukea sitten, että suomessa rakennusyhtiöillä on haasteita ja asunnot ei mene kaupaksi ja ja lähes kaikissa on tää korkotaso on kuitenkin yksi isona selittävänä tekijänä ja ja
kiintoisaa nähdä niin kun. Euroopan keskuspankin näkökulmasta se, että tää tää on niinku tää koronnoston politiikka on vähän niinku pakotettu politiikka, koska eihän talouskasvu ole mikään huikean korkea työttömyysluvut on joissakin paikoin eurooppaa vielä kohtuu korkeita. Ihan absoluuttisena lukuna verrattuna yhdysvaltain jossa sitten puhutaan 3% työttömyysluvuista, että. Mutta että niin kauan kun inflaatio on korkeahko, niin euroopan keskuspankki on pakotettu ja pitämään korkeaa
korkoa. Korkealla ja ja tää. On luonnollisesti sitten kiinteistö ektoria ja talouskasvua rajoittava tekijä. Jos tää jatkuu pitkään ja sen takia tää on kiintoisaa nähdä miten puolen vuoden aikana miten tää yhtälö saadaan kasaan, että tuleeko se inflaatio vauhdilla alas, jolloin korkoa voidaan helpottaa ennen kuin sitten taloudessa taloustaantuma iskee tai tai tai tai kiinteistön sektori joutuu isompiin ongelmiin. Se on just noin ja siis EKPN puolustukseksi.
Niin tota korkojen noston tarkoitus onkin aiheuttaa niin kun hallittavissa oleva lama tilanne tai taloudellisen aktiviteetin tekeminen, että hehän onnistuvat tässä ja se pakottaa tää taloudellisen aktiviteetin väheneminen niin tuota poistaa inflaatiota, koska koska tota sitten ne kysyntä pienenee ja tarjonta sopeutuu, mutta tota kyllä se niin kuin se jenkkien perässähän mä nyt raahaa udutaan niinku gigan screamin, mutta tääkin tuntui mun mielestä niinku sitten vielä
kun tää lähti tää ralli ylöspäin koroissa niin. Tuntuu, että niinku paljon enemmän asioita menisi rikki, kun on itse asiassa oikeasti mennyt. Eli tavallaan tää systeemi on kuitenkin aika hyvin kestänyt. Toki se rakentaminen on niinku ottanut jääkauden, mutta siis niinku tavallaan yksityinen kulutus on ja pankit on kestänyt yllättävän hyvin tän koron nousu.
Joo, tässä on itse asiassa. Ja se laskenut nyt kahdentoista kuukauden aikana, että meillä on 5 tilannetta tai keissiä, jossa systeeminen riski on ollut lähellä ja se ensimmäinen oli tää energiakriisi. Energiakriisin tilanteessa siinä oli sekä energiayhtiöt. Energian tuottajat joutuu haasteisiin ongelmiin, mutta kun ne joutuu ongelmiin, niin nehän
ongelmat oli. Erityisesti nää vakuusvaatimukset, johdannaiset pörsseissä eli keskusvastapuolen johdannaiset pörsseissä vakuusvaatimukset ja jos energiayhtiöt olisi oikeasti joutunut pahimpaan ongelmaan, niin sitten olisi joutunut nää johdannais pörssi ongelmiin ja se olisi ollut sitten megaluokan ongelma. Joo ja ja tää oli renne. Suomen valtiokin pisti 10 miljardia varmuus luottoa, että jos näin olisi käynyt, että josta sitten ei tarvinnut kun fortumille heittää vähän.
Hyödyttömät ja ruotsi oli etunenässä ja saksa myöskin oli tässä. Ja sitten tähän liittyy myöskin tää Uniper järjestely joka oli niinku iso valtiollinen järjestely jossa sitten saksan valtio otti otti yli. Mutta tää oli niin kun keissi numero yksi ja tämmöinen yksi näytös ja sitten toinen näytös oli englannissa eläkerahastojen
ongelma että kun englannissa. Sitten syyskuussa tasan vuosi sitten maan hallitus päätti, että nyt alennetaan veroja, mutta ne ei kertonut että miten sitten tää veronalennus niinku hoidetaan budjetti mielessä. Korot lähti puolitoista prosenttia ylöspäin välittömästi ja eläkeyhtiöt joutui myymään valtion papereita ja se nosti korkoja vielä lisää, että semmoinen 2% koronnousu tapahtui hyvin lyhyessä ajassa 5
päivässä. Ja siinä oli semmoinen tilanne, että jos ei englannin keskuspankki olisi tullut auttamaan ja julkistanut semmoista arvopaperien osto ohjelmaa, niin erään asiantuntijan mukaan niin korko olisi noussut kun se oli noussut jo sieltä 3 tasoilta 5%. Tää englannin pitkä valtion paperien korko niin se olisi mennyt 7 ja 8% ja erään arvion mukaan 90% näistä eläke yhteisöistä olisi mennyt nurin, ei mikään pieni asia. Joutui peruuttamaan. Että no nolosti tuota
poliittisesti. Ja sitten tuli iso muutos sitten, mutta että se ei ollut mikään pieni asia. Se oli erittäin iso asia ja hyvin lähellä isoa ongelmaa. Mutta että sitten keskuspankki ansiokkaasti sitten tuli auttamaan ja ja ja asiat sitten ratkaisi ja ongelmaa ei iso. Ongelma ei syntynyt mutta tää oli numero kakkonen ja sitten kolmosena. Siinähän oli krypto kriisistä siinä välissä, mutta ne on niin pieniä sitten tässä isossa kuvassa, mutta sitten tuli tää silitän välipala gt signature
bank ja ja credits. Näissä kaikissa 5 oli se erityispiirre, että siihen tarvittiin julkinen valta, siis valtio tai keskuspankki tai useissa näissä sekä että pelastamaan tää systeemi. Ja mielestäni se on aika harvinaista että tämmöisiä hyvinkin erityyppisiä tilanteita syntyy ja ja ja näissä kaikissa tarvitaan sitten apua. Kun yleensä markkinatalous järjestelmään toimii itsestään, ettei valtion tarvitse tulla pelastajana mukaan.
Mutta mutta hyvä osoitus siitä, että sitten oikea aikaisilla toimenpiteillä saadaan rauhoitettua markkinat ja ja näin kävi näissä tapauksissa ja hyvä niin. Yksikin noista siis tavallaan jos ne olisi elty liian lehmän tilaa, että voittakoon markkinat, että katsotaan mitä tapahtuu, niin olisihan siitä voinut aika aika ilkeitä että lähteä liikkeelle sitten. Sitähän on kokeiltu silloin tuhatyhdeksänsataakaksikymmentä luvun lopulla.
Kun oli lama pörssiromahdus ja lama, niin silloin kokeiltiin ettei tehdä mitään. Joo joo ne on se yleensä ne on sitten näitä blinejä mutta tota ei kun pelaa auttaa. Jatka jatka sitten tota menee veronmaksajan kukkarolla mutta joo mutta mä oon sillä itse itse varovaisen toiveikas että tavallaan nyt kun se. EKP ehkä nyt armahtaa tai.
Laivan nyt kun saksakin natisee niin jotenkin tuntuisi pöljältä että niinku ihan vaan jenkki ja kopioida kseen mennään samaan korkokäyrän ja ja sitten toi investoinut korkokäyrä eli siis lyhyt pää on korkeammalla kuin pitkä pää, niin se on niinku yleensä aina niinku aika ilkeä signaali tota niin mä itse asiassa itse lähtenyt tota vähän korko papereiden siis sillä että olettaisin että se tai taisi molemmat molemmat maturiteetin tippuu lyhyt ja pitkä mutta lyhyt enemmän kuin pitkä, että
tavallaan saapa nähdä onko mun treidi sitten voitollinen tässä mutta tota. Satuin istumaan istumaan illallisella tasan vuosi sitten. Itse asiassa tän harri kampin kanssa, joka on nykyään duckyn yliopiston professori ja hän on se joka joka. Aikoinaan tutkimuksessaan nimenomaan tämän havainnon teki, elikkä kun on tämmöinen, että lyhyt korko on korkeampi kuin pitkä korko, niin käytännössä aina tulee taloustaantuma sen jälkeen ja ja nythän me ollaan siinä tilanteessa. No mutta toivottavasti
likviditeetti kestää. Toivottavasti ihmiset ihmisten tota ostovoima kestää ja ja tavallaan niinku ei ei tule semmoista niinku pakkomyynti en sarjaa joka vetää niinku omaisuuserät sitten niinku vähän. Ansaitsemat tomiin tota niinku PR markkinoihin mutta tota vaikeassa vaikeissa paikoissa tässä nyt ollaan kyllä. Että joo, mutta että ehkä niin, että aina on valtavasti riskejä ympärillä, mutta että järjestelmähän on tämmöinen
markkinatalous. Mekanismi on niinku äärimmäisen uudistumis kykyinen, että huolia tietenkin on usein paljon enemmän kuin mitkä sitten lopulta toteutuu, koska sitten markkinaosapuolet sopeutuu ja ja sopeuttamiseen mekanismin nopeus voi olla hyvinkin erilainen, että. Yhdysvalloissa tunteet tuntuu, että se uudistumiskyky on paljon nopeampaa kuin euroopassa ja se osin selittää, että Yhdysvaltain talous on sitten myöskin kasvanut vauhdikkaammin kuin
eurooppa. Joo, ja sitten siellä on myös tää päämarkkina on ollut aina paljon kehittyneempiä pankkeihin verrattuna myös niinku isompi kanava, että me ollaan ehkä sitten tota liikaa. Pankkeihin nojataan tätä sijoitus kanavan sekä siis talletus vaan on tyhmä sijoitus verrattuna pääomamarkkinoihin sekä yksityisistä ja yritystasolla. Etenkin on tavallaan annut tän ja sen vuoksi niinku penkkien tuotot.
Nyt tässäkin tilanteessa on olla parempia kuin tavallaan se pääomamarkkinat vaan et on toimii paremmin siellä ja jotenkin tää pitäisi niinku fiksata ja sitten taas euroopassa ja varsinkin suomessa pitäisi saada niinku omaisuus papereita lisää että tulee sitä kriisinsietokykyä ja yksityishenkilöt ja yritykset pystyisi pääomittamaan tuota riskitilanteita. Hyötymään myös mahdollisista markkinoille. Alas menoista tavallaan
ostamalla sillä kohdallaan. Joo ja että Yhdysvaltain innovointi kyky on ihan huikea, että jos katsotaan nyt tätä mitä pörsseissä on tapahtunut viimeisten muutamien vuosien aikana nää IT yhtiöt ja nää 7 isoa IT firmaa. Teknologiayhtiöt ja yhdysvalloissa niin ne vastaavaan ei löydy euroopasta ja ja tää on iso ero nyt näiden maiden välillä kun puhutaan tekoälystä ja ja kaikista mahdollisuuksista siihen liittyen, että nää euroopan elinkeinorakenne on vaan erilainen ja innovointi kyky.
Jos samaa mittaluokkaa ja toinen teema joka tuohon vähän liittyy. Mutta siinä kyllä eurooppa on vähän jopa parempi on tää valtioiden velkaantuminen, että yhdysvalloissa on valtionvelka on satakaksikymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta kun euroopassahan se on. Sitten siinä 90 euroalueella yhdeksänkymmenen prosentin luokkaa, että osinhan.
Tää yhdysvaltain menestyminen on myös osin ollut valtion velkavetoinen, että se usein unohdetaan, koska se valtionvelka on kasvanut yhdysvalloissa pikkaisen enemmän kuin euroalueella. Se on tietysti reservi valuutta ja sitten taas niinku osavaltion velat on niinku 10 ja kahdenkymmenen prosentin PKN osuuden välillä että kokonaisvelka kama siis julkisessa systeemissä on kuitenkin maltillinen kun sitten taas tuota.
Esimerkiksi niinku euroa EU alueella ajatellaan, että voitaisiin sen 90% velan päälle luoda vielä saman 100 kahdenkymmenen prosentin tavallaan liittovaltion velka, niin näinhän se ei suinkaan mene, koska USA, ssa nimenomaan se liittovaltion velka on suuri, mutta paikallisosastojen velat
on tosi pieniä. Niin eihän esimerkiksi SUOMI ikinä tule pääsemään viidentoista prosentin velkaantumisaste eseen eli joka mahdollistaisi sitten niin kun ison liittovaltion velan, että ehkä tämä on säilyttänyt tässä kevyessä euro kriittisyydestä, ettei ainakaan luoda niinku. Liian isoja keskusvaal koja, koska meillä ei sitten. Meillä on jo nyt sitä maatason velkaa kuitenkin aika paljon.
Ehkä tuossa niin kun semmoinen asteittainen eteneminen on viisasta, että koska kuitenkin rakenteet on luotu vasta hiljattain ja Yhdysvallat on kuitenkin 200 vuoden historia, niin ehkä euroalueella on aikaa kehittää vielä rakenteita. Näin se on. No hyvä juttu tuota koska sulta tulee seuraava bloggaus no. Mulla on ollut ajatus noin suurin piirtein kerran kuukaudessa, mutta en ole vielä päättänyt, että meillä on seuraava seuraava tulee, enkä ainuttakaan en ole muutamia valmiina.
Mutta täytyy katsoa mikä on sitten sopii hetkeen. Oletetaan tuohon kuvaukseen tuota linkki viimeisimpään ja nyt siirrytään tuohon tota tilaaja osioon ja tosiaan me
ollaan kollegoja. Mä olin semmoinen interim analyst nuori kloppi tuota siellä väärin timolle ja muille tuota kopin prospective pankeille että tota pankkiireille analyysia niin mielestä voitas lähteä tuolla tilaaja puolella pohtii että miten tää kenttä on niinku muuttunut siitä iloisesta 90 jolloin meillä oli nalle ja petteri ja. Ja sitten ehkä osuuspankki ja ja taas miten maailmalla, jolla silloin jo silloin oli JP morganin comanche niin niin miten tää on niinku maailma
muuttunut, niin tulkaa sille puolelle. Kiitos tosiaan me ollaan ollut vieraana valtion eläkerahaston toimitusjohtaja timo löyttyniemi ja ja tuota vanha kollega prospect. Kiitoksia, kiitos.