Uusiutuvan energian 2. aalto | Lilja Perätalo | Korkia #neuvottelija 215

No niin tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Me ollaan vieraana taas jussi lilja pitkästä aikaa. Väristä marista aina pitää välillä se on käydä moikkaamassa. Joo, silloin kun viimeksi juteltiin niin energiamarkkinoihin oli aika kuuma ja hinnat oli kovat ja puhuttiin tästä tota korkean korkean tuota. Uusiutuvia rahasto bisneksen tuota kuulumisista, niin jes onko tilanne vähän uudessa uudessa niinku draamassa? Eikö näin ole?

No joo, vähän vähän erilainen tilanne tietenkin missä markkinoilla ei ei ihan niin superkuuma ja ehkä tavallaan pitkällä aikavälillä hyväkin hyväkin niin, mutta meille kuuluu ihan hyvää, että ei, ei mitään hätää sillä sillä puolella. Ja tää jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä korkean kanssa. Sulla on nyt tuota uusi kollega toni perätalo. Eikö näin? Juuri näin.

Ja sä oot tota taustalta nyt oot sitten energiapuolella niin aikaisemmin ollut kiinteistö puolella, että eikö tää ole kuitenkin jäätävä parannus niin kun toimialoissa. No sanotaan mielenkiintoinen muutos, että tota molemmathan on niinku kiinteistöjä mille niitä näitä tota tehdään näitä assetteja että niissä on paljon samankaltaisuuksia mut on myös erilaisuutta aika paljonkin että mutta tota tosi mielenkiintoista

on ollut tässä nytten. Voisiko sitä siis ajatella, että jos kun tuota rakentamis puolella on? Esimerkiksi yhteiskunta ja infrarakentamisen, niin tää olisi sitten niin kun jo melko lähellä sitten sitä. No joo mä oon itse miettinyt sillä, että että mä oon miettinyt, kun tässä on kuitenkin kiinteistön mikä segmentti tää on, niin tää voisi olla semmoinen voimalaitos kiinteistö segmentti. Jos haluaa tällainen niinku

kiinteistön miehenä miettiä. Tai kiinteistön on sitten muuttunut ja osin sitä pyöritellään siellä reippaasti pienentyneiden kuntien tasolla ja osa sitten tota valtiotasolla ja sitten valtio issakin on eroa että te toimitte globaalisti. Eikö tässä niin kun kuitenkin lähdetä kuntien kaavoittamaan alueen päälle esimerkiksi rakentamaan joko joko vaikka tuuli ja aurinko bisnestä, niin sillä tavoin niin se on. Se on tota samantyyppisten, mutta paljon pidempää kuin

kiinteistökehitys. Joo joo että on siinä toi tosiaan samankaltaisuutta on on ja ja tota sitten tosiaan kun toimitaan kansainvälisesti niin niin tai joka maassa on sitten vähän vähän omat tavan tapansa toimia ja ja vähän erilaista. Tahoa kenen kanssa asioida sitten siinä? Kehitysvaiheessa. Esimerkiksi esimerkiksi iso britanniassa, niin niin kuin se hanke saavuttaa tietyn kokoluokan ja sitten se tulee jopa kansalliseksi.

Eli se käsitellään kansallisella tasolla, jolloin jolloin prosessit on pidempi ja näin edelleen että osa tehdään paikallisesti pienen alemmalla tasolla ja sitten kun mennään tiettyyn megawatti kokoluokkaan niin niistä tulee kansallisesti merkittäviä hankkeita ja siellä on niitä käsitellään paljon niinku korkeimmissa elimissä niin sanotusti. Joo jussi kun sä olet täällä viimeksi niin mä muistan tuli paljon tämmöistä vähän skeptistä kin.

Kommenttia silloin ei ollut tuota ihan niin selvää, että nää toimii. Nää uusivat energiat ja ja sitten tota tuuli oli tavallaan jo aika vahva, mutta nyt on tullut tosi paljon kapasiteettia lisää. Aurinko tavallaan on niinku kehittynyt tästä niin tota laitetaan tämmöinen vähän kriittisempi ääni on niinku tämmöinen ylen artikkeli siitä että tota onko tää mennyt nyt tää tuuli kapasiteetin rakentaminen vähän liian pitkälle, että onko tässä niinku tuuli loppunut.

Projekteissa erittäin hyvä pointti. On hyvin ajankohtainen kysymys, että kyllähän tässä on. Me tuossa mietittiin, että miten tätä kuvaa ei sen kyllähän tää on ihan. Klassinen niinku muna kana ilmiö siinä mielessä, että että tilanne on se, että että me tiedetään että on tulossa paljon lisää tuulivoimaa suomea.

Nyt tarvitaan nimenomaan sitten niitä investointeja sähkön käyttäjiä lisää ja ja tota meillä on ilahduttava tilanne, että tonilla oli tuosta hyvä esimerkki siitä, että pitää olla edullista sähköä että tulee investointeja niin mainitsitko siitä? Niin niin justiinsa olin tota tuossa tässä lokakuun alussa tota wind finland tapahtumassa. Siellä parin pariinkin otteeseen tuli esille että että tota että.

Me ollaan metsässä mukana, että kumpi siinä tulee tulee ekana niin niin kyllä se mun mielestä aika hyvä hyvin. Öö kuvasi sitä, että. Että se millä se ratkaistaan, se matalat hinnat on on nimenomaan ne matalat hinnat ja ja sillä sitten taas käytännössä tarkoitetaan sitä, että markkina korjaa kyllä itseensä ja ja kun niitä investointeja. Alkaa tulla ja kuulostaa ihan. Loogiselta jos miettii miettii sijoittajan näkökulmasta niin niin niin tota kyllähän se on.

Mieluummin tulee semmoisia jossa eri vaihtoehtoja niin menee sinne markkinaan missä missä on tota sitten kaikki. Lähtökohdat hyvät eikä sille että. Toivotaan, että sinne tulee nämä. Lähtökohdat tai tarpeet täytetään, että. Riittävästi on edullista sähköä. Tulevaisuudessa on tavallaan se edellytys ja nyt sitä on ja nyt tarvitaan niitä.

Investointeja samaan verkkoon ja sitten menee ja nää verkot ihan eri maissaan erilaisia että että Suomessa on nyt harvinaisen vahva ja yksi yksinkertainen verkko kun on kaiken sama systeemi hinta kaikilla. Mutta eikö näin niinku säätä tuoda sitten näihin hankkeisiin sitten ihan erilaisia tuottoja riskiprofiilia, että tavallaan missä maassa se on ja mitä energiaa käyttää ja mihin loppukäyttöön ne menee.

Ei tarvitse mennä kuin ruotsiin, että siellä on niinku useampi useampi markkina joka siinä toimii ja ja pitää aidosti miettiä sitä, että se miten miten energia virtaa, miten saadaan sähköä sitten sinne just sillä paikkakunnalle ja mihin hintaan mihin investointiin ollaan tekemässä, että just näin. Ja onko se hanke niin tota siinä se teknologia tietysti tuo. Öö ja ja sijainti ja tavallaan generointi kyky, mutta sitten tavallaan se sähkönkäyttö siinä ympärillä. Niin tai ja ja nyt.

Eikö tähän on tullut vielä sen lisäksi uutena ulottuvuutena tai että toivottaisi sitten tota mahdollisesti niinku venäjäkin voisi tuottaa siihen tai jonkinlaista akkuteknologiaa. Kumpaa uskotte enemmän niinku venyvää jakkuja. No, tiedätkö tässä nyt esimerkiksi meillä on lähtenyt nyt uusi bändi liikenteeseen ja siellä siellä niin kun tullaan keskittymään huomattavankin paljon tässä vaiheessa jo akkuihin ja vety on kuitenkin vielä tulevaisuutta, kun

puhutaan hanke kehityksestä. Ei vetoa monella tavalla tulevaisuutta. Meillä on valtavasti niin kuin käyttömuotoja ja käyttö käyttötapoja vedyllä, mutta että se, että miten miten niitä hankkeita sitten houkutellaan ja ja miten miten teollisuus ottaa sitten sitä sitä vihreää vetyä niinku puhutaan käyttöön niin se on.

Se on niinku hyvä hyvä kysymys, tää on hyvä, tää on oikeastaan just se esimerkki mistä tuossa aikaisemmin juteltiin, että me tarvitaan niitä hyviä hyviä investointeja, johon sitten se kaikki edullinen sähkö käytetään ja ja ja. Se on hyvä. Hyvä esimerkki on nimenomaan tää vihreä vihreä vety. On ja tossa tulee mieleen just niinku akuista niin ne on toimii lyhyellä aikavälillä niinku millisekunteja, sekunteja tunteja. Mutta sitten kun puhutaan tästä pidemmästä varastoinnista niin

sitten tulee erilaista niinku. Vety on yksi vaihtoehto siellä. Ja vedystä puhutaan hirveästi niinku energialähteenä, mutta täytyy muistaa, että sitä käytetään niinku kaikessa kemikaali teollisuudessa ja ihan ihan niinku merkittävästi, että se on niin kun tärkeä. Jo tällä hetkellä se ei ole mitään uutta, sitä tehdään jo paljon. Mutta sitä tehdään tälleen fossiilisilla lähteellä, eli iso osa sitä murrosta on nimenomaan se, että siitä tulee vihreämpää.

Päästötöntä se tehdään tuulella auringolla niin niin se on niinku se tulevaisuus, sillä sillä puolella akut sinällään. Jos jatkan vielä niin akut sinällään on jo aivan arkea meidän niinku useammalla markkinalla, niin ne on jopa niinku edellytys eli eli silloin kun tehdään aurinko tai tuulivoimaa hanke kehitystä ja pyritään saamaan joku hanke maaliin niin siellä täytyy olla italiassa esimerkiksi joillain alueilla niin on on tärkeätä että siinä on mukana se.

Akku suunniteltu, eli se tulee osaksi sitä sitä tota voimalaitosta. Kun itse olin tuolla portmanin tilaisuudessa niin tämmöinen niinku korte oli SABN tätä tän vihreän. Öö tuota teräksen kehityspäällikkö ja se siinä sanoi, että oikeasti hän hänen tiiminsä pitää päättää, että onko se raa raahe vai tota ruotsin tehdas joka saa sen niin. Kun vety ja suomalaisina me peukutetaan yllättäen. Joo, ja siis se on niinku aivan niin kuin helvetillinen kapasiteetti. Tota 7% suomen päästöistä meni.

Hoitui sitten sillä, että toivottavasti se nyt arpaa menee, mutta tietysti omistus nyt meni ruotsiin, että tässä nyt on vähän niinku oot sitten huonot, mutta kovasti se vakuutteli että minkälaista tämmöistä niin kun paidasta ei ole. Mutta siis tää on niinku

ääriesimerkki. Että jos ton tyypin hankkeet eli vihreä tuota teräs menee läpi niin sittenhän se vedyn käyttö on niinku mieletön ja nimenomaan siinä lähellä ja voisihan siihen joku petsi tehdä että sitten siinä tavallaan rahan ympäristössä sitten voisi voisi tuota. Lisääntyä erilaisista hankkeet ja käyttö mahdollisesti.

Joo joo, mutta aikaisemminkin käytettiin niinku vähän esimerkkiä, että niinku löytyy tota vaikka Kanadaa ja espanjaa ja tämmöistä, että siis tää ei ole jälkeenkään niin kun tota pelkästään suomessa missä te toimitte? Joo ei maita. Maita tulee koko ajan lisää. Ei ei ole kaikkien vielä tiedotettu kaan, mutta tänään tänä vuonna tulee uusia markkinoita vielä eli eli nimenomaan kansainvälinen fokus. Meillä meidän toiminnassa, että Suomi on meillä pieni osa tätä tätä touhua.

Joo, miten toi siis ylipäätänsä siis kai ne on yhä siis tuuli ja aurinko ne vaihtoehdot niin onko onko niissä tapahtunut jotain kehitystä? No aika niinku isojakin eroja, että ehkä voi sanoa näin, että että tota kansainvälinen energiajärjestö IA on, on sitä toistanut, että aurinko on se voittaja niinku kansainvälisesti ja sitten on maakohtaisia eroja, eikö vaan? Eli eli suomihan on tunnetusti niinku maatuu ylivoimassa esimerkiksi erittäin hyvä maa.

On luonnolliset olosuhteet on on siihen hyvät, mutta sitten maailmanlaajuisesti. Kun katsoo niin niin tota viime vuonnahan asennettiin 2 kertaa öö sen verran aurinkovoimaa kun kaikkia muita uusiutuvia yhteensä että se on niin kuin ihan merkittävästi isoin tota uusiutuvan energian tuotantomuoto maailmanlaajuisesti. Ja pieni eroja myös siinä sitten tapahtui, niin tuossahan oli jonkin verran puhetta eikä niin kauan aikaan sitten niin oli.

Oli niinku tästä toimitusajoista niin sanotusti eli oli oli toimitusketjuissa haasteita ja ja hinnat oli aika korkeat paneeleilla. Niin tällä hetkellä tilanne on se, että että paneelien hinnat on tullut niinku huomattavasti alaisia on on on niinku hyvin kannattava ja kaprikset ei ole ei. Olisikohan ne niinku viimeisen 10 vuoden aikana tullut yksi kymmenesosaan paneelien hinnat?

Karkeasti että. Ja vähän sama on tuolla sähkönhinnan hinnalla, että tässä on tämmöinen yksi yksi graafi teiltä niin tota just se edellisten jaksojen tavallaan myllerrys ylöspäin, niin eikö se ole tasaantunut? On tasaantunut huomattavasti kyllä, mutta että tasaantunut korkeammalle tasolle kuin missä aiemmin kuitenkin.

Eli sähkönhinta. Niin ja pitkät ennusteet näyttää, että kuitenkin ollaan korkeammalla kun missä missä oltiin ennen tätä niin kun niin sanottua sähköisiä eli eli tota siinä mielessä pitkän aikavälin investointinäkymät on hyvät. Tässä kun katsoo näitä tota. Trendejä. Mikä tässä on sitten tässä tota kysynnässä ja tarjonnassa täällä energiapuolella, niin onko siellä sitten tota muuta kuin toi tavallaan varastointi akku niinku loppukäytöstä tai

tuotannossa. No yksi semmoinen tosi mielenkiintoinen asia, mikä mikä on niinku nostamassa nostamassa tota niin päätään niin sanotusti niin on niin sanottu agri PV eli agri ff eli tarkoittaa niinku maanviljelyyn liitettyä aurinkovoimaa ja ja tota. Yksinkertaisesti kyseessä on se, että että maanviljelys maan päälle asennetaan aurinkopaneeleja ja ja tarkoittaa sitä, että siinä on niinku voi olla monia hyötyjä tässä on.

Tässä on tutkimusta toki tehty, mutta suuressa laajuudessa niin näitä alkaa nyt pikkuhiljaa tulemaan. Eli eli me paneelit nostetaan niin ylhäälle maasta, että siellä alla voidaan viljellä normaalisti ja ja yksi semmoinen niinku hyöty. Siitä on muun muassa se, että vesikattoa voidaan vähentää, eli kun haihtuminen on nyt tälläkin

hetkellä. Tätä no tota tän aikana taitaa espanjassa olla joku yli 30 astetta edelleen lämmintä niin sitä kosteutta haihtuu hirveästi ja maanviljelyssä tietenkin olisi hyvä, että siellä ei se vesikatto vähenisi ja ja silloin kun ne paneelit vähän varjostaa niin se voi olla tietyille kasveille tosi hyvä ja se ja se pitää myös sitä kosteutta siellä maassa eli sinne muodostuu tavallaan oma mikroilmasto sinne sinne paneelien alle samaan voidaan niin kun sama.

Tässä mittakaavassa isommin tai pienemmin niin tehdä sitten myös näiden näiden kasvihuoneiden kattojen päällä esimerkiksi. Siinä on erilaisia ratkaisuja ja myös on joillekin esimerkiksi lampaille tai voi olla laidunmaata. Mikä mikä sitten? Tuo heille varjoa ja ja. Sopivasti nurmikko. Kasvaa siellä alla ja. Tälleen näin että. Juuri vain tämmöistä kerrostaloa eli tota siellä on tää agraari kerros ja sitten on aurinko. Kerrosta voi olla vielä tuuli kerros kin.

Sitten tuo siinä päälle käyttää saadaan periaatteessa lyhyesti. Tota tai pienestä tilasta niinku kaikki irti ja kaikki huollot ja tavallaan ihmiset jotka sinne tulee niin tota niin tavallaan niille löytyy sitten puuhaa muutakin kuin vaan tota puhdistaa tätä yksi pintaa. No ehkä sä voisit noita hybridi hankkeista. Voitaisiin jotain niinku yleisesti sanoa, että ilman sitä maanviljelys maata kin niin tämmöistä hybridi hankkeet han on on niinku. Jo arkea viittaatko tuuli tuuren?

Tuuli aurinko yhdistelmä käytännössä eli eli tota se yhteys tavallaan kantaverkkoon on on yksi iso arvokas juttu ja ja tuuli voi myös siksi vaatii paljon pinta alaa joka tapauksessa ympärilleen. Niin se sen alle pystytään laittamaan sitten aurinkopaneeli. Ja niiden tuotanto profiilit on toimii kivasti, että silloin kun paistaa aurinko niin niin tota voi olla että ei. Ei tuule niin paljon ja päinvastoin että se niinku. Ja sama juttu sitten myös niinku kesällä paistaa aurinko, eikö

vaan? Syksyllä talvella voi tulla enemmän eli siinä on niinku monenlaista se 2 tavallakin profiilit voi mätsätä. Joo, miten toi siis tota tavallaan? Yhteiskunnan sähköistyminen niin kun sähköautot tulee ja kuuntelin tän ilomäki tuota

elämänkerran. Kyllä varsinainen kaveri silläkin löytyisi semmoisia aurinkotuoleja laitetaan tota solarin katolle ja sitten tietysti teslat ja nää nää tota paavo vaalit jossa kuluttaja tasolla täällä tota mutta eikö isompi murros ole tuolla teollisuuden puolella että tavallaan muutetaan? No se se on just näin että että tota kaikki mikä voidaan sähköistää niin kannattaisi

sähköistää. Se olisi niinku se paras paras polku tavallaan nytten tän uusiutuvan energian hyödyntämiseen, että saataisiin kaikki irti siitä tavallaan siirtymästä vihreästä siirtymästä eli fossiilisista eroa on päästään öljystä ja kokonaan päästään, mutta päästään pikkuhiljaa eroon sillä, että teollisuudessa kaikki sähköistetään mitä pystytään ja ja ja kotitalouksille mainitsit tuon teslan esimerkiksi niin eihän teslan ei ole nyt ainoa vaan nyt on muiltakin.

Ja valmistajat tullut se kaksisuunta isuus eli eli kun verkko pystyy myös ottamaan sähköä vastaan, niin sitten muillakin valmistaja alkaa olla ja näitä autoja että akku sekä ottaa että antaa virtaa niin niin tota PSA konsernilla ainakin on tulossa tämmöisiä autoa. Ja tuli mieleen tuossa noin että tota että kaikki sähköiset ja mitä pystyy niin niin juurikin näin ja ja tota tää vety siitähän on moneksi ja sitä pystyy monella tavalla hyödyntää. Mutta mutta se on tällä hetkellä

varsinkin vielä. Vielä aika kallista. Ja ennusteet on silleen, että. Kaksituhattakolmekymmentä se alkaa olla. Kilpailukykyinen hinnaltaan, mutta varsinkin tällä hetkellä se on, että kaikki minkä pystyy tosiaan sähköistää, niin kannattaa. Sähköistää ja ja sitten on. Joitain mitä ei pysty sähköistämään niin ne on sitten. Sillä vedyllä pakko hoitaa ja. Ja ja se tietysti halutaan muuttaa vihreäksi vedyksi niin

niin paljon kuin pystytään. Pystytään tuohon noista akku varastojen kasvusta, niin täähän on aina huikeita huikeita nää kasvut että. Kyllä joo eli eli kaksikymmentäviisi prosenttia tämä keskimäärin vuosikasvu. Niin se on aika aika hurjaa tonne kaksituhattakolmekymmentä mennessä niin niin tota sitä sitä luokkaa. Aika harvoja toimialoja löytyy jos se pystytään tommoisia niinku vuosi vuosikausia näyttää tuommoista kasvua, että se on

iso iso muutos. Tavallaan siinä on varmaan sitä skaalaa löytyy että tota vähän pieniä akkuja ja isoja ja niin se on sitten eri teknologioita sitten tota vähän riippuu on. Skaalassa no joo, ehkä ehkä tälleen yleistäen voi sanoa, että siitä teknologiasta puhutaan aika paljon, mutta kyllä ne käytännössä suurin osa on liittymä kkoja akkuja niinku myös siellä teollisessa mittakaavassa.

Että meille meille meitä viisaammat meidän meidän professorit on kertonut, että että kyllä ne kaikki on lopulta toistaiseksi ollut vielä litiumakkujen, että niissä on jotain pieniä muutoksia sitten siinä takissa. Mutta mutta, litiumakut ne siellä on käytännössä taustalla ja me puhutaan meidän maailmassa, niin se on aina teollinen mittaluokka että puhutaan niinku megawatista ja ja kymmenistä megawatista tai sadoista megawatista, että se on

se kokoluokka. Eurooppa niin kun tuo tuo investointeja takaisin, niin tavallaan halutaan tukea myös tän tän toimialan niinku muodostumista, koska se niinku myös ruokkii uusia teollisuuden installaatioita. Sitten tän vihreän teknologian ympärillä. Mutta tota eikö aika hyvin. Tää siis tota vieläkin siis saattaa olla silloin edellisen jakson aikana, varsinkin oli hyvin paljon tämmöistä niinku ei tää oikein toimi muuta kuin valtion tuella tää systeemi. Ei ei ole, ei ole kyllä

ollenkaan. Sitten aina kyllä tää on ihan kaupallista toimintaa ja ja tota tukia ei, ei ei markkinoilla enää hirveästi ole, että se se missä me nähdään tukia joista. Pitää tavallaan olla niinku varovainen ei ja tästä ei.

Tää on niinku hirveän yleistä, mutta niin kyllähän meillä on niinku näitä yleisiä kauppa kauppasodan niinku aineksia mitä on ollut jenkkejä ja Kiinan välillä inflation reduction act ja nää niin niin kyllähän ne vaikuttaa kanssa kanssa kokonaisuuteen, että varmaan semmoista jonkinlaista protektionismia ihan me nähdään nytten kun maailman palaset on miten on. Varmasti tullaan. Tullaan näkemään sitä, että jos miettii vaikka niinku aurinkopaneeleita niin sehän aika lailla nytten on kaikki

kiinassa. Valmistetaan ja ja siellä oli vahva vahva tota subven tointi kiinassa millä ne sitten sai sen markkinan nytten tuulen osaltaan sitten vähän semmoista. Taistelua. Parhaillaan, että siellä kiina kiina. Vahvasti valtio siellä tukee sitä teollisuutta ja sitten taas. Euroopassa niin halutaan pitää. Kun ollaan vähän edellä tällä. Hetkellä ehkä ehkä noissa niin. Saataisiin pidettyä se teollisuus. Että mun mielestä oli joku kolmesataatuhatta ihmistä tällä hetkellä.

Mitä tuuli voi voima teollisuus euroopassa työllistää, niin se on ihan kuitenkin merkittävä määrä. Ja ja tota jos kasvu. Jatkuu niin lisää tarvitaan. Henkilöitä että että siinä on sellainen tietynlainen, että mistä ne tullaan sitten tulevaisuudessa tilaamaan.

Mutta siis tässä on tämä palvelu elementti myös, vaikka niin kun ne vastaukset sun muu menetettäisiin jonnekin ja aurinkopaneelit ollaan osittain menetetty Kiinaan, niin sitten tavallaan ne huollot ja asentamisesta on paikallista ja siinä on jopa siis suomalaista osaamista tota sitten tällä tällä puolella jota voidaan viedä ulkomaille. Joo itse asiassa tota se onko tää elinkaari niin kun. Ehkä kiinteistön puoleen kun verrataan niin tota siis tää.

Kun rakennetaan jotain energia tuota assetteja niin siinä on se tontti komponentti ja ja sitten tota pitää varmaan miettiä se että kuka sen ostaa ellei me niinku vaan hengellisesti kriisiin että olisi jotain etuja ja sitten onko näitä tota? Rakennellaan ko siihen tota moneen tasoon sitten jotain agri tai tai tätä muita hybridi ratkaisuja niinku minkälainen tää sijoitus profiili onko se niinku 5 vuotta vai 10? Vuotta jos miettii näitä voimalaitoksia, niin ne on

varmaan. Törkeästi 40 vuotta missä puhutaan se se eli elinkaari niitten niitten osalta. Toki toki meillä on lyhyempi elinkaari meidän meidän tota sijoitus ikkeissä oo, mutta sanotaan tuohon pitää kommentoida vanhana kiinteistön miehenä, että on sinänsä ihan mielenkiintoinen esimerkiksi tontti tontti puoli, että että tavallaan se on niin kun tuolla perinteisellä kiinteistö puolella sinun toimistoja tai asuntoja tai tai liiketilaa muuta, niin sä haluat omistaa sen sen tota tontin

lähtökohtaisesti nähdään. Jäännösarvon paljon tulevaisuutta ja arvoa. Sitten taas näissä uusiutuva energia hankkeissa. Niin niin sitten taas ei halutakaan niitä tontteja omistaa että se on.

Ei haluta sitä pääomaa niihin, koska on niin selkeä elinkaari sillä laitoksella mikä milloin se sitten loppuu sen sen käyttö niin niin tota ei sitten tarvitse sitä tontista miettiä, että mitä sille tekee siinä vaiheessa, että se on sellainen tietynlainen muutos minkä itse on pitänyt tehdä, mikä on aina ollut se, että oma tontti on hyvä, mutta nyt se johonkin vuokratontti on hyvä. Ja. Joo joo ja se on tietysti vähän furby vai mikä se on se sana,

että tavallaan pystyt. Useita mahdollisia lokaatioita on korpi, maata riittää ja ja sitten tavallaan ei tarvinnut olla juuri se niinku keskustan lokaatio mikä location, location location kiinteistö puolella. Joo, sekin on vähän muuttanut muotoaan tässä näin, että mikä on hyvä sijainti.

Joo mutta tossa eikö tuohon sitten tule sen jäännösarvon mahdollinen negatiivinen jäännösarvo jos se pitää niinku jonkun purkaa niin se pitää ehkä sitten tota vähän veikata että mikä se on se regulaatio siinä sitten tota jopa neljänkymmenen vuoden päässä että. Tavallaan siinä niinku mallinnuksissa huomioidaan sinne. Jo jo tota. Varat miten se kustantaa ja sittenhän noista pystyy tosi. Ison osan kierrättämään ja saada ihan niin kuin rahaa niistä mitä siellä on materiaaleja, että

että se niin kuin kompensoi. Itse asiassa sitä purku kustannuksia aika paljon se kierrättäminen sitten. Ja sitten jos on hyvä. Lokaatio joko sulle tuulettaa ja auringolle tai tai maanviljelyksen tai molemmille kaikille, niin kyllähän siinä sitten kannattaa laittaa laittaa sitten uudestaan uudella teknologialla sitten. Näin jos luvataan. Ja siellä on just se se verkkoyhteys on olemassa, se on se on.

Se on niinku tärkeää, että jos sieltä pystyy syöttämään sähköä vielä silloin neljänkymmenen vuoden kuluttua, niin se voi olla edelleen ihan arvokas arvokas sijainti, että ei se sijainti siinä mielessä palaa. Tavallaan taas siellä cashew cashew location niin että sulla on se yhteys sinne kantaverkkoon. Just. Se on siinä. Kanssa tärkein juttu se ei

katoa. Ja tää on pääsääntöisesti niinku kansallista peliä, että vaikka löytyy suuri tota jännite kaapeleita maiden välillä, niin niin kuitenkin pitää laskea niinku paikallistuntemuksen päälle, että kun näitä hankkeita rakentaa. No kyllä se siihen niinku suuntautuu tietysti että että koko ajan. Kehittää vahvasti. Suomen verkkoa, mikä on nyt jo vahva? Mikä on tosi hyvä asia jos miettii suomen mittakaavassa oo mutta kyllä siinä pitää katsoa

vaikka paljon eteenkinpäin. Että mihin mihin niitä uusia viivoja vedetään, missä missä menee uudet suurin ja niiden verkot että siellä ne parhaat paikat todennäköisesti. On meidän mallihan on semmoinen, että kun me mennään uusille markkinoille, meillä on aina paikallinen tiimi, että se paikallinen tiimi tuntee sitten tässä sen sen sen kehityssuunnan

siellä. Ja mitä se verkko on kehittymässä ja mille alueille kannattaa lähteä niinku hankkeita etsimään niin se on. Se on meillä ehkä se mallin erilaisuus joihinkin muihin. Ja on näissä sitten jonkin verran maiden välistä liikettä, että nyt oli tuli. Kiinnitin vaan huomiota että kun. Ranska on nyt vähän saksan suhteen niskan päälle kun saksalla on ollut tää kaasu ongelma ja sitten tosiaan ne energi vedellä poisti ydinvoiman niin.

Sitten ranskalla puksuttaa tota ihanasti saatavasta ydinvoimalat siitä vieressä niin tota ota tästä tuli muuten siis edellisessä jaksossa tuli sitä että no joo joo maailma paras paras paranee ja joo joo tää ehkä toimii jopa kaupallisesti kin mutta tota eikö säätövoimaa kuitenkin ongelma niin onko se? Onko se tavallaan se varmaan on vieläkin ongelma, mutta se jotenkin otetaan aina edes hankkeessa huomioon.

No siinä on kanssa niinku taas maakohtaisia eroja että että että pohjoismaissahan siis juttu on vesivoima eli eli norjalainen vesivoima säädetään aika hyvin. Sitä meillä on ydinvoimaa suomessa lisää että että tosi alueellisten alueellinen asia sinällään, että miten se miten se hoituu. On ja kyllä se niinku ydinvoima on tärkeä osa komponentti kokonaisuudessa. Että jos olisi. Pelkkää tuuli ja aurinkovoimaa niin.

Vaikeata olisi kyllä. Että, että että siinä mielessä suomella on ihan ihan hyvä tilanne tällä hetkellä verrattuna sitten saksaan. Missä sitten taas on vähän erilainen tilanne? Mutta sitten ne akut ja sähköautot kin jopa niin tavallaan tuo tietynlaisen niin kun säätövoima elementin sitten siihen. Pikkaisen ajaa ajan kanssa. Varmasti ja. Mutta ei ei niinku kovin merkittävää, että se. Että ne on niin isoja yksiköitä mistä puhutaan.

Ja sitten toi hintavaihtelut kun se nyt on sitten tasaantunut alemmalle tasolle, mutta kuitenkin kannattavalle tasolle niin tota varmaan toivottava siis tällainen hanke kehittäjien puolelta, että se ei niinku ikinä menisi niinku ainakaan negatiiviseksi se hinta ja niinku pysyisi sellainen ennustettavalla tasolla jotenkin, mutta tota siihen varmaan löytyy joku malli että se sitten jo aika isojakin

heiluntaa ja kestää ne mallit. No joo siis tuolla on muutamia niinku toimijoita joilta ostetaan niitä pitkiä hinta ennusteita ja niitä sekä niin. Hanke kehittäjät eli meidän kaltaiset toimijat, että sitten energiainvestoinnit niinku käyttää niin samoilla datoilla me mennään että yleensä väännetään sitten jostain muista asioista, mutta hinta ennusteita tehdään siis 30 40 vuodeksi ja ja niitä päivitetään usein. Se joo ja jotenkin se mikä itse oon tässä.

Tällä puolella tai alalla vähän. Yllättänyt niin niin lyhyen ennustaminen lyhyellä aikavälillä on niinku vaikeampaa kuin pidemmällä aikavälillä. Mikä. Sitten taas on vähän vähän. Ristiriidassa, mutta on siihen omat omat. Loogiset selityksensä sitten, että. Joo ja mulla oli vieraana toi timo löyttyniemi, niin valtion eläkerahaston toimitusjohtaja niin tota hän oli laskenut näitä systeemi kriisiä eli useita, niin tavallaan se itse se energiakriisin nimenomaan

johdannais kriisi. Nää oli aika aika paha, että siis siinä tavallaan oli. Se ominaisuus, että kun hinta nousee paljon ylöspäin, niin se ei nyt laittaa paljon vakuuksia, niin se tavallaan vakuuksien määrä oli niinku huomattava ja ja ja sitten se tavallaan niinku yleensähän ajatellaan, että niinku johdannaismarkkinoilla niinku pienentää sitä volatiliteettia. Mutta tässä siis vähän oli elementti että se ei oikein toiminut tuossa niinku. Joo naa ei meidän meidän toimintaa siellä vaikuta.

Me ei olla siinä sähkönmyynti markkinat mitenkään mukana, kun me tehdään hanke kehitystä niin mutta totta kai seurattava asia kaikki kriisit pitää tietenkin toimialalla niinku seurata. Mutta siis nimenomaan teidän te ootte siinä yhä siinä niin kun alkumatkasta että niinku hanke kehitys portfolio tai hyvälaatuisia, että sitten tavallaan siihen tulee joku joku tota toteuttamaan sen. Ja sitten vielä tulee vielä myöhemmin joku tulee operoimaan se sitten.

Joo eli eli me me tehdään niinku iso kasa paperia. Ja ja se sillä paperilla on oikeus sitten rakentaa iso aurinkotuuli voima tai tai niin kun akku akku kokonaisuus se on. Se on se meidän vaihe. Eli siinä vaiheessa hypätään pois kun tulee rakentaja ja kuokka lyödään maahan, niin me ei olla enää mukana keskimäärin. Ja sekin ehkä yksi, mikä tuli mieleen tuosta noin että niitä loppu loppupään omistajia sitten että siellä on paljon sijoittajia.

Mutta sitten on myös myös tota tällaisia voisi sanoa strategisia strategisia sijoittajia ja omistajia voi olla jotain isoja yrityksiä, jolloin sitten vastuullisuus tavoitteita. Tai muita niin niin niin tuota ne on myös siellä niin kuin osto uolella. Haluaa sitten varmistaa sen sen tuota uusiutuvan energian sähkön saannin niin niin tuota siellä. On erilaisia. Vaihtoehtoja minne sitten loppupäässä öö kenen taseeseen

se jää se laitos? Missä siis tarkoitan, että kun jos on nytten vaikka rahoituskustannukset. Noussut ja yhtälö sitten siellä. Loppupäässä on voinut vähän heikentyä. Niin niin tota se jollekin voi olla yhtälössä muita muita tota öö. Tekijöitä jotka vaikuttaa. Myös siellä sen sen itse. Tuoton lisäksi. Joo onko näissä siis tota just olin pääomasijoitta? Koulutuksessa tai näistä tuota? Ystävän tuota rahaston hoidon artikloista, niin onko tässä?

Onko tää osa sitä tematiikkaa? Että ehdottomasti joo, mä Haluatko siitä? Tää on siis tota artikla tai puhutaan EUN kestävän rahoituksen tota mukainen artikla käsi rahasto mitä meillä on ja tuossa on ihan mielenkiintoisia keskusteluja kun puhutaan on niin kuin artikla tämä tuota ja ja artiklaa ja niistä. Enää halua. Niin niistä tulee just näin. Siinä tulee niinku erilaisia mielikuvia. Kun saattaa ajatella. Heti, että se on varmasti parempi ja se on tummemman vihreä.

Mutta sitten tota sitten taas kun miettii että mitä se sitten tosiasiassa on tai sitooko se sun käsi ja minkä verran niin niin itse itse tällä hetkellä on siinä käsityksessä säkin vielä tulkinnat tässä ja sääntelyä oo tulkitaan tällä hetkellä, mutta että niin kun käsi rahaston sä pystyt tekemään enemmän asioita kehittää vaikka niinku. Ruskeasta vihreää ja ja ja. Tehdä niinku niitä konkreettisia oo action pointteja. Ja sitten taas siellä. Puolella niin niin niin.

Siellä on aika sidotut kädet. Ja ja se se ei ole niin kun. Öö. Raportointi vastuu on isoja hankkeita rajataan. Turhaan tulee, että että se niin kuin jää hyviä mahdollisuuksia käyttämättä.

Mä näkisin näin. Joo samaa mieltä tota ehkä tunnustan tässä nyt tätä vähän nolosti niin tota vuosi sitten mä luulin että nää menee niinku ne artiklat yksi ysiin, mutta tota sitten mulle paljastettiin että tää oli noin 6 kasi ja ysi vissiin on ainoa totta mutta mutta tavallaan sen tässä logiikka menee noin ylöspäin että näin. Mut looginen tää kutonen kin siellä sitten niinku ja seiskaan taas jotain. Muuta siinä välissä.

Onko seiska? Ei. Kai. Kotona just niinku sanoo joo joo mutta joo mä mä tota ajattelin että on tämmöinen vähän niinku linerin skaala, mutta eipä näin. Mutta tosiaan niillä on ne ovat tuota ihan erillisiä ja asiakokonaisuuksia sitten, mutta saattoi vaan nyt menee vaan niinku tuossa järjestyksessä. Kai alunperin tarkoitettu siihen niinku että joku rahasto saa leiman, että se olisi jotenkin parempi kuin se käsi, että se on vaan. Tarkoitus.

On erilainen, mutta se miten ihmismieli ja millä se mielikuva siitä saa niin se tietysti ohjaa. Sit ehkä se suurin syy sille että me ei olla ysi niin on nimenomaan se, että kun me ei olla sinne loppuun asti. Rakentamassa sitä niin niin se on se on. Se on niinku se iso juttu siinä meidän meidän. Määritelmä ja toki me niinku halutaan mahdollistaa se, että sen pystyy siinä toteuttamaan loppuun asti, mutta me ei pystytä takaamaan sitä, että se seuraavat tahot sen tekee sillä.

Tavalla. Just alkaako se täyttyä jos ensimmäinen rahasto vai miten? On itse asiassa suljettu se tosiaan ihan ihan tovi sitten ja noin seitsemänkymmenen miljoonan kokoisena ja ja tota pipeline näyttää hyvälle ja nyt tää uusi fani niin niin tota tää lähtee tekemään ensisijaisesti samoja asioita eli aurinkoja. Tuulivoimaa, mutta sitten erityisesti nyt akut tää agreb eli maanviljelyyn liitetty sitten sitten tota niin aurinkoenergia ja sitten tulevaisuudessa. Eli meillä ei ole vielä vety

hankkeita. Tällä hetkellä haluaisi tietenkin sanoa, että nyt on valtava määrä kun sitä niin paljon kohdistaa, mutta ei ole vielä, mutta se on sijoitus avaruudessa. Just näin. Tosin pitää sanoa, että kyllä siellä on tutkittu näitä viety viety mahdollisuuksia, mutta. Vielä tavallista.

Joo siis tässä vedessä on siis tää vihreiden aste että että laitetaan tähän nyt joku ja kun skaala niitä vihreitä projekteja niin tota mutta on se kyllä jännä, että ei se aina siis ossilla että se tuu mua vihreä nyt on kaikista loogisin niinku hyvis ja ja sitten tota. Kun se lähtee ruse htamaan tai vaaleihin vaan niin siellä siellä on nytten vaan kuraa, että näissä pitää kyllä olla niinku asiantuntemusta erottaa ne loppukäyttäjät ja onko niillä nyt oikeasti sitten sitä

vaikuttavuutta? Joo mutta toi on kiinnostava kiinnostava tuota kulma missä te olette tuota bisnestä? Ja tosiaan niin kuin hanke hanke portfoliossa se on sitten hajautettua myös sitten niinku eikö teillä on niin kun onko se nyt sitten kymmeniä hankkeita? Mikä se?

Menee joo että se koko pipeline on on niinku satoja, mutta me tietyn me otetaan siihen mukaan vaan mitä me ilmoitetaan niin meillä on 80 projektia tällä hetkellä jota jota työstetään kansainvälisesti ja ja ja 8 eri maassa myös eli eli niinku iso iso määrä hankkeita. Tää oletettavasti tota ykkös rahaston niin kun kokemusta ja rakennetta ja tuota ammattitaitoa voi sitten aika suoraan hyödyntää kakkosessa,

että. Joo, ja vielä selvennyksen vuoksi, niin täähän on. Mehän on julkisuudessa ehkä oltu nyt eniten varmaan tän korkean uusiutuvan energian rahaston tiimoilta, mutta on jo kuudes meidän sijoitusinstrumenttien niinku uusiutuvaa energiaa, että meillä on. Meillä on ollut aikaisempiakin näitä näitä niin sanottuja ifk rahoja vaihtoehtorahastojen, mutta sitten myös muita sijoitusinstrumentteja. Ne on ollut sitten vaan kapealle

niinku sijoittaa joukolle. Joo, että tähän pääsee instituutiot ja sitten tämmöiset niin sanotut edistyneet varakkaat asiakkaat. Ja siis tota tää viimeksikin puhuttiin tästä korkeasta, että siinä siinä tulee mulle mieleen tämmöinen pohjalainen niinku meininki. Mutta eikö niin että te suomalainen yhtiö kuitenkin? Täysin suomalainen suomalaisten omistama omistama yhtiö ei ole mitään kansainvälistä tota pääomasijoittajaa tässä mukana.

Mutta tää pohja on Pohjanmaa. Kuulemma on vaan satunnaista sitten. Jos ollenkaan. Sehän on satunnaista. Joo mutta joo. Mutta ehkä tuosta vielä tuli mieleen. Tuosta hajautuu ksesta että tota. Öö nyt esimerkiksi suomessakin on uutisoitu että että länsi suomessa niinku on kantaverkkoon täynnä ja ja on on niinku haasteita siinä. Ja toki näitä samantyyppisiä uutisia on muuallakin päin niinku minne minne mekin

sijoitetaan. Mutta että sitten kun just miettii sitä hajautusta niin niin niin tota öö. Jotenkin se on just se ilmainen lounas mitä itse täs tässä näkee, että että siellä on niin kun jokaisessa maassa on omat haasteensa ja. Hyvät puolet ja heikot puolet siellä. Mutta sitten kun just tälleen näin melkein 100 projektia öö eri eri puolella maailmaa, niin niin se se niin kun luo ihan ihan sellaista mukavaa tunnetta näin näin salkunhoitajana siihen, että.

On poistaa tavallaan se binary riski, eli silloin kun sinulla on paljon rahaa. Yksi hankkeessa ja näihinhän liittyy riskiä, eikö vaan? Tietenkin kaikkien hanke kehitykseen voi mennä läpi enemmän läpi, niin tota me on panostettu siihen niin, että tää on nimenomaan hajautettu salkku ja tän paljon paljon hankkeita. Ja sitten tietenkin, että ne on riittävän kannattavia. Sitten ne läpi menneet hankkeet suhteessa sitten siihen mitä yksittäisiä sitten kaatuu, että

pikalaina näyttää hyvältä. Onko tällä puolella jotain riskejä? Mitä te näette sitten tavallaan, että ei varmaan nyt mitään uusia energiateknologia eita nyt ole tiedossa, että on sinänsä niinku aika ankaralla reaalinen tota universumi, mutta varmaan sitten se kysynnän rakentaminen voisi olla niinku isoin, että tuleeko sinne tarpeeksi kysyntää. Joo. Se kysyntä on yksi juttu.

Siitä ei pidä myöskään sitten toisaalta puhua liikaa, koska koska tässä on käynnissä tää murros ei pidä unohtaa, että meillä on. Meillä on on sitten green deal tavoitteet tai mitä tahansa muita tavoitteita. Me halutaan kaikki pariisin ilmastosopimuksen mukaan menestyä kansoja ja se tarkoittaa sitä, että meidän pitää luopua fossiilisesta energiasta. Eli tässä on käynnissä myös tää niinku murros.

Eikö vaan että me siirrytään fossiilisista uusiutuviin, se on tässä taustalla koko ajan ja sen lisäksi tulee uutta sähkön kysyntää, että tässä on niinku. Tässä on parikin juttua, että se se se ei pelkästään se se se tavallaan niinku kysyntä ole. Siellä se veturi vaan myös se, että me korvataan jatkuvasti. Meidän pitäisi ajaa alas niitä hiilivoimaloita, eikö vaan niin sitä tehdäänkin. Toivottavasti niin tota samalla tapahtuu tätä. Ja on nyt siis mulla oli

yllätys. Mä tuossa tota kutsuin tuon baronan toimarin tuota vähän ilkikurisesti kun mielestä saanut ne on saanut pikkaisen huonoa prosessia niin tota niin niin kuinka isoja ne tavallaan ne niin kun tota terävä lisäykset on mitkä tulee ihan yksinään. Siitä tota että sähköistetään kotitaloudet, että eihän sen päälle vielä teollisuus, että se ei ole niinku se tavallaan niinku itsestään niinku se kysyntä vaan niinku aika massiivinen. Ja ja tosiaan suomessa on hyvä

tilanne ja hyvä ennustamista. Kyky ja ja verkko on hyvä ja siihen panostetaan, että jotenkin mä haluan uskoa, että me tehdään täällä ihan viisaita päätöksiä suomen tasolla. Ja samoin sitten näissä teidän kohdemaissa, mutta sanokaas niistä nyt vielä että tota niinku mä mainitsin tuon kanada ja espanjan mutta tota onko muita maita vielä? No iso britannia on. Meillä tosi iso iso britannia ruotsi SUOMI, eikö vaan? Että Etelä euroopassa ollaan.

Etelä euroopassa ollaan ja ja tota lisää lisää tässä piakkoin sitten tiedotetaan. Kanssa on pelikokemusta löytyy. Yhteydessä vielä sitä unohtaa. Se on itse asiassa paras aurinkoenergia maa maailmassa, että siellä me oltiin ihan ensimmäistä. Ja sitten siellä vielä alkuperäiset viinirypäleet kiinnostaa sua. Tää hyvä agrippa v mä oon sinne. Niin että hyvä juttu, mutta teillä on vielä ihan omat asiantuntijat.

Löytyy siis tälle agri PV puoleksi löydy että tota ja mahdollisesti voitaisiin kutsua nekin. Kyllähän sitten tänne. Tätä mielellään mielellään. Jes toni niin tossa rupesin vaan miettimään kun nyt ihmiset kiinnittää huomiota tähän niin kun vähän erikois rahastojen niin kun arvonmääritykseen ja tavallaan. Tähän elinaikaan ja lunastukseen niin tota miten tää menee teillä nää temati ikat tässä. Elikkä kun meillä on siis suljettuja rahastoja. Eli ei ole.

Ei ole. Jatkuvasti auki merkinnöille ja lunastuksen niin niin niin se ei ole oikeastaan öö. En näe sitä ongelmana, että että jossain toisen tyyppisissä rakenteissa sitten siinä tulee tietynlaista vaikea ennustaa että tuleeko lunastuksista tai tai merkintöjä, mutta on sinänsä aika stabiilia ja ja ja sitten myös jos miettii niinku että mikä sen asetin arvo tässä kehitysvaiheessa on, niin niin se ei myöskään niin kun helpota. Suuntaan. Tai toiseen, koska suljetussa rahastossa.

Se se mikä kiinnostaa se loppuvaiheessa millä ne myydään sitten, että se mitä tässä matkan. Varrella sitten. Tapahtuu niin niin tota. Tää on 5 vuoden fund eli by ja forget sinällään että sä et voi

lunastaa sen 5 vuoden aikana. Siellä on vielä 2 vuotta varattu että jos jostain syystä olisi heikko markkinatilanne tai on joku hanke joka myyminen kestää pidempään niin meillä on myöskään pakotettu myymään niin sanottuun cersei että olisi pakko myydä laitaan niin ei ei semmoista että 5 plus 2 että henkisesti kannattaa suhtautua siihen että vähintään 5 vuoden

sijoitus. Ja tota ei ei ole huolta tavallaan erikoissijoitusrahastojen semmoisesta lunastusaika aallosta, mikä mikä nyt ehkä jollain toimialoilla on ollut vähän esillä. Ja sitten tosiaan tää ei ole ainakaan mun silmiin niin syklinen toimiala tämmöinen tota infra tyyppinen että kunhan ne niin kun osaatte sen hankkeen kehittää. Hyvälaatuiset tilat voidaan myydä eteenpäin niinku sen toteuttajalle niin se on sitten eri asia kun kun sitten tämmöistä vähän tuuli isemmat toimialat.

Niin ja itse just näin, että nää ehkä menee vähän niinku myös eri syklissä. Tämä uusiutuva energia alku kun kun muut että että siellä on tuota mm. Tietysti nämä tuota korot ja ja inflaatio niin niin toki nekin voi vaikuttaa, mutta sitten tavallaan se se megatrendi. Ja isot tarpeet siellä taustalla. Ajaa niin voimakkaasti, että niitä investointeja halutaan tehdä. Uusiutuvaa energiaa on pakkokin. Tehdä. Että, että että kyllähän se niin kuin vaikea nähdä, että sitä kysyntää ei olisi, kun.

Erilaisia esityksiä ja ja raportteja. Lukenut niin niin tuota se on niin jäätävä määrä paljon siellä on on tuota. Sähköntarve tulevaisuudessa, että vaikka. Kaikki ei toteutuisikaan niin niin tuota kyllä sitä paljon tarvitaan. Niin ja sitten tavallaan se tavallaan ympäröivän yhteiskunnan oikeastaan kaikkien etua, että siihen tulee tän tyyppinen hanke hanke sitten niin tavallaan ei kukaan.

Tavallaan se otetaan nyt, vaikka se kiinteistömaailma niin oikein ei ole kenenkään intressejä vastaan, että se menee tapahtuu tapahtuu sitten. Ellei nyt sitten sattumalta ihan omalle takapihalle tule sitten tota jättikokoinen tuulivoimala. Mutta sitäkin vaikka se toki on. On on tota näitä, jotka vastustavat. Sinänsä ymmärrän sitäkin puolta, mutta mutta sitten tolleen niin kuin ehkä kansainvälisesti.

Nyt suomessa sitä on aika vähän sitä vastustusta ja on myös sen puolesta siis uusiutuvan energian puolesta, että tietysti uutisoinnissa se näkyy isommin se se vastustus, mutta että on sen puolestakin. Niistä ei paljon puhuta, että me ei meihin ole maanomistajat. Yhteydessä ja. Kysyy siitä. Ei siitä kirjoitetaan paljon vähemmän niitäkin on. Niin ja onhan tässä siis tota tässä tuli vaan mieleen tässä tota turpeen puolesta.

Oltiin kovin huolissaan niin eikö voisi ajatella tän ne turve tota plant sopii oikeastaan aika hyvin niinku tähän ja mahdollisesti jopa niinku peltonen versioksi niin tuota sitten tuota niin tavallaan täähän on niin kun ja sitten tulee kunnalle tuloja niin aika aika hyvä hyvä saumaan tulee.

Niin kyllä siitä aika monipuolisesti pystyy niinku erilaisiin paikkoihin esimerkiksi aurinkovoimaan tekemään ja toki siellä voi olla jotain kustannuksia vähän enemmän, mutta mutta tota että onko ne merkitty merkityksellisissä määrässä isompia niin ei välttämättä ja ja tota semmoisen niinku oliko se sitten hallitusohjelmassakin tämmöinen jättömaa niin niin niin tota sinnehän sitä halutaan suunnata ja ja tuota kyllähän. Noissa ylipäätänsä kaikki kaikenlaisia mahdollisuuksia katsotaan läpi.

Mulla on ollut vieraana jussi lilja ja toni perätalo korkealta ja me mennään nyt juttelemaan sähköautoista tonne sisäpiirin puolelle. Nehän kasvaa kovasti ja meillä on ainakin jonkinlaista sähköä kaikilla autoissa.