No niin tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana jussi lilja ja otto pöyry korkealta. Tervetuloa terve terve kiitos hei tää on tehty kaupallisessa yhteistyössä korkean kanssa, mutta se kuulostaa tämmöiseltä pohjalaisesta firmalta. Onko siinä mitään perää että onko tää nimi nimi tota sieltä päin?
Mä en ollut nimikilpailun aikaa kun semmoinen henkilökunnan kesken järjestettiin, en ollut silloin mukana, mutta mun käsittääkseni sitä ei ole ihan hirveästi, että on yksittäisiä ihmisiä, jotka on sieltä päin kotoisin mutta. Ei ollut niinku johtoajatus kuitenkaan tää Pohjanmaa. Joo mun vaimo on tota sieltä niin se se ainakin arvostaisi tätä. Joo ehkä enemmän se että se on suomalainen nimi, niin se on tavallaan ollut se mikä vahvaa juuri toistaiseksi ollut alkuvaiheessa.
Ja sitten kun kansainvälisesti käydään keskusteluja joo ja vuonna miekka ja kivi tota te olette molemmat ainakin filmiltä joka oli joskus mun varainhoitaja. Hieno nimi siis tuli tää markka vibat ja muutkin suomalaisuus siinä, mutta toi hyvärisen marko on tosi särmä kaverille se CFUN että oli oli varmaan ihan hyvä aikaa ja jotain konsepteja toitte sieltä tänne henkilökohtaisesti.
Joo kiitos kysymästä vaan. Kyllä se kyllä se näin oli ja ja marko tunnetaan molemmat tehtiin paljonkin yhteistyötä hänen kanssaan, että tosiaan skarppi kun partaveitsi koko mies ja mä olin mainio kaveri ja tota totta kai kaikki mitä oppii työelämässä niin sitähän pitää hyödyntää tulevaisuudessa että se on sitä brain capitalia investointipankkiiriistakin tulee CF voita mutta tota nyt teidän bisnesmalli ainakin kuuluu pyörii aika lailla tänne niin kun uusiutuvan energian
puolella ja nythän energia on tosi hotti ja laitetaas tähän tämmöinen yleiskaava. Niin kun suomen hinnan kehityksestä niin tämä on kulkenut jossain kolmenkympin
neljänkympin megawattitasolla. Tää hinta ja nyt on sitten kuka tietää siis 100 kahteensataan tämmöinen hintapiikki niin ilmeisesti kaikki energiakelpoaa systeemiä mitä vaan pystytään millä tahansa muodolla tekemään, mutta pitäisi tää uusiutuva mitä se niinku käytännössä ainakaan tässä kokonaisuudessa on samalla tavalla siellä kelpaa kelpaa kaikki, mutta kyllähän pääsääntöisesti puhutaan kuitenkin sitten, eikö niin vesivoima pohjoismaissa supertärkeitä.
Sen lisäksi sitten tietenkin kaikki uusiutuva aurinko ja tuulivoima on varmaan niinku se se, joka nyt eniten on pöydällä vesivoimaa en ole niin nopeasti uutena markkinoille saakka. Ja tässä on tää tilastoa tästä, että mä olin yllättynyt, että aurinko itse vetämässä nyt ton tuulen ohi, että mä luulen että se on aika marginaalista vielä että mikä mikä siinä on niinku. Onko se teknologia kehittynyt vai aurinko paistaa kovempaa
nykyään? No joo siis samalla tavalla kuin tuulen, niinku tai tuulivoimaloiden hinnat on laskenut niin niin vielä ennen. No mä en ole varmaankin laskenut sitten tää aurinkopaneelien hinnat eli aurinkopaneelien hinnat on tippunut melko lyhyessä ajassa.
Semmoinen yhdeksänkymmentäviisi prosenttia, että puhutaan lyhyestä 10 vuotta tai tai näin edelleen, eli aurinkopaneelien valmistaminen on tosi edullista, että tehtaat on aivan valtavan kokoisia, josta ne josta ne nykyään tulee ja ja tota se on erittäin nopea tapa. Rakentaa tuommoiset voimalan
pystyttäminen. Mä oon joskus nauranut, että me voitaisiin kolmistaan niitä pystyttää ehkä poislukien se muuta ja sähkökeskus eli ne on alumiinitelin ja siihen laitetaan hyvin vakiomuotoisia paneeleja, että sulla on tietty määrä valmistajia joiden paneeleja käytetään ja ja niinku niitä laadukkaita niin sanottuja tier yksi valmistajia ja ja tota nopea nopea installaatio ja ja niitä voidaan aika vapaasti eripaikkoihin laittaa. Sama juttu tietenkin myös sitten
huomioitava että ei ole. Sopii kaupunkialueille tai lähelle kaupunkia. Ehkä paremminkin. Ei ole niin ilmiötä ja näin edelleen niinku yksi tuote. Mitä te olette nyt tuonut markkinoille niin tavallaan, että miten tähän voisi niin kun sijoittaa, niin täällä taas tämmöinen vähän arvoketju tähän että siellä on 3 vaihetta tässä arvoketjussa että missä kohtaa te olette tässä tässä teidän niin kun tavallaan rahasto puolella.
No me ollaan tän rahaston kanssa, me pyritään sijoittamaan nimenomaan tähän hankekehitykseen eli pyritään saamaan näitä laitoksia tämmöiseen rakennusvalmiiseen vaiheeseen, joka tietyllä tavalla me uskotaan, että tässä kohtaa. On se ehkä isoin pullonkaula ja isoin tarve näille sijoittajille saada niin kun hyviä luvitusrakennuskelpoisia voimaloita tuota markkinoille. Joo jos ei varmaan sitten vaadin niin hirveästi rahaa kun tää rakennusvaihe tai tai sitten niin se pyörittämässä operointi
projektivaihe. Joo ihan totta että se globaalisti tähän on tulossa ihan massiivisia investointeja eri puolilta ja ja tosiaan ehkä se niin kun mitä me uskotaan niin niin niin niin sanotusti instituutioiden raha monesti haluaa ehkä. Pikkaisen semmoiseen niinku matalammalla riskillä, mutta valmiina myös vähän matalampaa tuottopotentiaalia niin tuota uskotaan, että välttämättä korkean kautta se se raha on paremmassa käytössä.
Alkuvaiheen hankekehityksessä. Niin ja sinne on hirveät onko eli kyllä sitten taas valmiiden laitosten tuotto odotukset niin nehän on laskenut kun raha olisi tulossa sinne vaikka kuinka kuinka paljon mon. Monella tavalla niinku pitkän aikajänteen nyt ei puhuta tästä hintapiikin vaan niinku yleisellä tasolla valtavasti kysyntää niille ja tarjontaa liian vähän. Eli mitä me pyritään nimenomaan tuomaan niin olisi se että tarjontaa olisi paljon.
Eikö niin että että me yritetään tuoda niitä valmiita hankkeita johon voi sijoittaa ja voi rakennuttaa niin voisi olla paljon siis jonkin verran frendejä ja lähinnä rahoituspuolella tuolla tuulipuolella, mutta onko tää itse asiassa suomalainen peli? Luulisi että ne on aurinko paistaa vähän paremmin jossain muualla, että mitäs teidän portfoliossa, onko se kuinka kansainvälinen?
No kyllä me pyritään nimenomaan kansainvälisesti, että Suomeen ollaan totta kai tuomassa myös tarvitaan monipuolisesti erilaisia energialähteitä, mutta erityisesti globaalisti niin aurinko on semmoinen missä kun mennään etäämmälle voi heille niin siellä sitä aurinkoa paistaa ja ja ja se on. Tosiaan niinku se on tällä hetkellä yksi halvimmista uusien uuden uuden energian rakennusmuodoista.
Vähän oli tuossa lomamatkalla rodoksella, niin siellä näki ihan tienvarressa oli näitä niinku viistokulmaa laitettu niitä paneeleja ympäri. Onko nää niin kun fyysisesti tämmöisiä tota isohkotila ei niinku rakennuksen katolle vai varmaan vähän kaikkialla niitä voi olla? Siis markkinahan voi tehdä ihan mitä vaan kuka tahansa voi
tehdä. Mä kun ajelen tuonne mökille päin Varsinais suomeen niin siellä näkyy jo maanviljelijäillakin pieniä omia aurinkopaneeleita laitettu sinne pellolle tai että kyllä kyllä niitä näkee mutta siis. Se mitä me tehdään niin on teollinen kokoluokka, että fakta on se että että että siinä on tiettyjä kiinteitä kustannuksia.
Sitten on erityisesti se verkkokapasiteetti eli se, että sä saat liityntäpisteen niin sillä on sun kannattaa maksimoida se kokoluokka eli kannattaa tehdä mahdollisimman isoja kokonaisuuksia mahdollisimman isoja voimaloita, että trendi on tavallaan se, että aurinko voimalat niin kokoluokka kasvaa että se on. Se on niin kuin iso iso juttu ja suomeen myös niin kun aurinkovoima.
Kannattaa tällä hetkellä niitä hankkeita on on meidän kilpailijatkin jo tiedottanut miten tota tämmöinen suomalainen porukka päästään johonkin englantiin tai ruotsiin tai chileen, että tavallaan onko suomalainen niinku uskottava? No suomalainen on tietyllä tavalla uskottava, mutta se mitä me. Aina halutaan näissä meidän
paikallisissa toimissa. Meillä on aina yleensä meillä on aina paikallinen kumppani, joka on siellä paikallisesti tota kehittämässä fyysisesti niitä hankkeita eli eli me ei niin kun itse täältä suomesta käsin yritetä vaikuttaa paikallisiin lupaviranomaisen vaan siellä on siellä on paikalliset osaajat aina aina paikalla ja ja ja korkea yrittää sitten tuoda tavallaan täältä kattotasolta sen oman osaamisen ja ja ja sitten omat verkostot siihen ja varmaan pesemään practice ja
miten tätä niinku tavallaan tässä on varmasti ainahan kaikessa sijoituskohteissa on varsinkin. Aika aika vaiheessa jotain riskiä, niin miten sitä niinku voi jalostaa sitä riskiä että saa niinku isommalla todennäköisyydellä onnistua ja sitten vielä tuottaakin se projekti. Tai eikö se käytännössä se pitää sitten myydä sille seuraavan vaiheen hanke kehittää ja joko niinku menemättä nyt tässä näin itse itse tuotteen detaljeihin.
Tässä ei ole sitä sitä tuotetta myymässä, mutta me on mietitty sitä riskiä tietyllä tavalla niin kun että oikeus tuoton osakkeella eli eli mitenkä on nimenomaan sillä, että meillä on paljon kumppaneita, me ollaan useassa maassa ja ja niitä hankkeita on tosi paljon. Tässä ei ole semmoista binääristä riskiä, että yks hankkeen jos kaatuu niin sijoittaa menettää tuottonsa ja siihen kannattaisi.
Ehkä muutenkin kannattaa niinku sijoittaa mitä kautta vaan niin niinku käyttää aikaa että tutustuu siihen että miten se riski on on niinku hajautettua että hankkeita täytyy olla riittävästi ja ja tota valmis. Ajatus siihen, että niistä varmasti osa kaatua sitä piplia pitää tulla koko ajan. Sitä pitää sitten korvata ja tuoda lisää hankkeita. Siihen hankevirtaa niin tota se on.
Se on tosi tärkeätä, että hyviä hankkeita pitää olla, että sitä sepelin kannattaa aina tsekkaa että että sieltäkö me yksi hankkeeseen se on aika polarista toimintaa vai otanko mä 6 seitsemänkymmenen hankkeeseen? Onko tässä niinku tämmöinen niin kuin capital tyylinen rakenne, että sitä rahaa sitten nostetaan sieltä sijoittajalta siinä vaiheessa kun tarvitaan hankkeeseen vai kerätäänkö te ensin niinku rahaa?
Tuuli ja siitä sitten sijoitettiin tota kyllä capital tyylisesti kutsutaan varoja ja ja ja tota, mutta sinänsä meillä on toiminta kuitenkin jo aika hyvässä vauhdissa ja uskotaan, että meillä on. Meillä on tuota paljon hyviä hankkeita ja iso iso pipeline, jota jota ollaan tässä
rahoittamassa. Mä oon itsekin siihen sijoitusluokkaan noussut sitten hirveällä tuskalla että tota mutta huomaat se ei. Ei ihan niinku siitä, että jos on sun ainoa sijoituskohde ihan hyvä idea, koska tota sitten se kapital roolia aika rankka se pitää sitten pystyä niinku laittamaan mutta tota. Osana niinku hajautettua portfoliota. Tosi hyvä hyvä kulma kyllä. No ehkä itse asiassa semmoinen tarkennus tosiaan.
Meillä on myös kokeneita, ei ammattimaisia asiakkaita myös mukana, niin niistä myöskin finanssivalvonta nykyään vaatii että että ne kutsutaan kaikki kerralla, että että siinä siinä tällaista tavallaan osa se koskee nykyään oikeastaan ammattisijoittajien. Joo hyvä hyvä systeemi toi tästä tota no jossain vaiheessa tää energiakriisi menee ohi, mutta
tota varmasti se hinta. Jaa korkeahkollatasolle, koska koska nyt tota ainakin niinku nää riskaabeli energian lähteet on on niinku varmaan jotain alas vähän nopeammalla tota vauhdilla kuin aikaisemmin, mutta toi uusiutuvat yleensä niin siinähän muitakin trendejä kun vaan tää energia siirtymässä on esimerkiksi tää tota ESG kehikko eli eli on erinäisiä vihreän tasoja EU llakin että seko osittain sitten tämäkin niin kuin että halutaan sitä niinku vihreää leimaa niin se ajaa tätä
trendiä eteenpäin. No se ajaa trendiä eteenpäin, ei ehkä suorastaan tavallaan se mitä me tehdään, niin se se toiminta ja sen toiminnan tarkoitus ei ehkä suoraan lähde sieltä regulaatiota käsin, että enemmän alkuvaiheessa on iso laiva. Tää EU tason regulaatio, joka tulee pikkuhiljaa ja ja ja. Enemmän pyrkii ainakin tässä alkuvaiheessa. Oman ymmärrykseni mukaan vaikuttaa tänne enemmän jalan jälkeen.
Kun sitten ehkä tähän hyvien puolten tuomiseen eli kädenjälkeen, jossa me ollaan mukana ja ja ja aina ei välttämättä myöskään lainsäädäntökään ihan taksonomia ja muun muun kautta päästä päästä sinne, että esimerkiksi meidän. Hankekehitystä ei ole taksonomian esimerkiksi siellä tavallaan teknisissä
standardeissa mainittu. Niin ja sitten olettehan te englanti ja chileen esimerkkinä ilmeisesti maita, joissa pystytte toimimaan, niin tavallaan ei tarvitse nojata pelkästään siihen EU kehikkoon, vaan vaan monessa muussakin maassa. Tää toimii ihan yksi hyvin. Kyllähän se on niin kun kansainvälinen monella tavalla ei ihan kaikissa maissa samalla tasolla, mutta monessa OECD maassa ja tämmöisessä. Ja totta kai tää on iso iso tää
koko ajan äsken. Aalto niin sanotusti joo no minkälaisia te varmaan nyt ihan yksityiskohtiin nimellä pystymme menemään, mutta minkälaisia tota projekteja on tullut eteen ja minkälaisia kommelluksia niissä on tullut? Tuleeko jotain värikkäitä tarinoita kun tuota tetään yhteistyökumppanit te olette laittanut näitä hankkeita pystyyn. No ehkä te kommelluksista mä jotenkin itse tietyllä tavalla on yleistä suurimmat
epäonnistumiset. En mä tiedä ehkä yllättänyt se, kuinka tietyllä tavalla se mitä mitä tavallaan toiminta mitä tässä on viime aikoina alkanut alkanut tekemään ja minkä näköisiä vaikutuksia siellä monesti niinku paikallisesti on, että aurinkoenergialaitoksia esimerkiksi rakennetaan usein vaikka niitä kaupunkeja joilla pystyy lähettämään niin niin tämmöisille ehkä paikoille missä missä ollaan niin kun kauempana
keskuksista. Ehkä maaseudulla, missä enemmän työttömyyttä esimerkiksi meillä vuosi sitten valmistuu, valmistui tämmöinen energialaitos. Espanja on lähellä portugalin rajaa, jossa jossa tosiaan paljon paljon työttömyyttä ja ja ja sen lisäksi, että kehitettiin hanke, niin kehitettiin myös siihen viereen paikallisista toimijoista. Tällainen tuota huoltoyhtiö pitämään huolta siitä tuota noin niin laitoksesta, laitoksesta ja ja ja ja ikään kuin minkä näköinen vaikutus tällaisella
pitkäaikaisella investoinnilla. Paikallisesti siellä on on sitten että näillä viimeisen vuoden aikana yli puolet näistä huoltoyhtiön työntekijöistä ovat perustaneet perheet ja itse asiassa tällä hetkellä odottava tulevaisuuteen. Niin mutta että täältä käsin niin eli eli virtaa niin kuin
communityive virtaa yhteensä. Sen lisäksi tulee virtaa sinne sähköverkkoon niin no ne on tämmöisiä konkreettisia tekoja, että että ei se sinänsä mitään ei ehkä ollut siinä kohtaa kun suunniteltiin niin ei oltu ajateltu joo jossain puolella maailmaa väestöpyramidi on selvästi kunnossa. Tota tosta tekee mieli vähän niinku tätä rahasta puolta vielä maistella. Mullahan on ollut niinku teidän
tyyppisiä vieraita. Esimerkiksi kurosen marko oli space, mind ja pisti pystyyn ja hänellä oli just first close neljäkymmentämiljoonaa ja tässä oli vallan partnersilla oli first neljäkymmentämiljoonaa niin vähän samanlaista tää on niinku tosi ilahduttavaa että Suomeen tavallaan tulee uusia sijoitus luokkia ja mutta kuinka tommoinen siis jotenkin itse oon saanut täällä itsekin että me ollaan aika köyhä maa niin tommoinen neljäkymmentämiljoonaakin aika
paljon paljon kerättäväksi. Niin, onko teillä tavallaan tuosta tuosta niinku rahasta nostamisesta jotain ja. No ehkä ehkä sen voi sanoa, että että oli tavallaan niin kuin ilahduttavaa, että meitä askarrutti silloin kun me rahasto oltiin perustamassa, että miten tähän hanke kehitysvaiheeseen. Miten niinku instituutiot yleensäkään lähtee tähän mukaan, että että ymmärtääkseni sen tavallaan sen riskin hajautuksen.
Mikä mä oon siellä rakennettu ja ymmärtää ne ne hyödyt ja se meidän jo trackin siinä tekemiseen eli korkean meillä on niinku kaksituhattaseitsemäntoista aloitettu tää toiminta kaksituhattakahdeksantoista eka fani että tehty tätä jo aika pitkään mutta aika tutkan alla
ja ja tota. Se on ilahduttanut, että että meidän niin kun keräämästä rahasta, joka on just se vahva ja neljäkymmentämiljoonaa niin siellä on yli 70% instituutiota ja sitten privaatti asiakkaalta yksityisasiakkaita loput niin niin tää ehkä tää pyramidi miten se muodostui ja mikä tää jako on niin niin se on ollut kiva juttu että että selvästi on tehty niinku semmoinen olo että että instituutiot niin kun on on niin kun ilolla mukana meidän toiminnassa jo että siitä kiitos
heille. Joo insinöörit kyllä tuo sen laatuleiman tähän sitten sitten muillekin että uskaltaa muutkin sitten lähteä mukaan. Kyllä se on hyvä että löytyy. Löytyy sieltä rahaa. Tää korkean on muuten tullaan sitten ehkä käsittelemään myöhemmin jaksoissa niin tota täältä löytyy myös niinku konsulttiosaamista. Mä olin itse tätä muuten pan intent olin olin pöyryllä töissä
ja sitten se on nykyään sitten. Afrikkani muuttunut tota siis kyllähän meillä on niinku tosi paljon energia alan konsulttiosaamista, että siitä on varmaan hyötyä että on saman katon alla on on niinku fiksuja tyyppejä.
Joo toi on hyvä huomio ja hyvä kiva että nostit esiin siis joo näin on eli nimenomaan me tehdään jos markkina analyyseja tosi pitkälti niinku omalla omalla porukalla ja meillä on ymmärrystä siitä niin että pystytään käyttämään ristiin ristiin rastiin, että tosiaan meidän kotipeliin kestävä kasvu on siellä se juttu, että energiaa liikenne kiertotalous siellä ne niinku niin kun alueet johon he on keskittynyt. Kuitenkin bisneksenä eikä eikä maailma parantuu sitten
sivutuotteena. Eli me ollaan tätä vaikuttavuus sijoittamisesta tai toiminnasta yleensäjaksoja niin jotenkin siitä on ehkä mun mielestä niinku ymmärrys parantunut, että tavallaan niin kun ne eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, että että voi olla että just siitä mä aika paljon puhutaan, että tähän pitää olla nykyään integroitunut kaikkien yritysten liiketoimintaa ja sitten jos se on vaan sitä, että yritetään pärjätä ja yritetään olla siinä kehikossa mukana, niin sitten ei
muodostu mitään kilpailuetua, että kyllähän meillä on Suomessa hienoja esimerkkejä ottaa suomalaiset metsäyhtiöt vaikka jotka jotka suunnittelee että mikä se puukuidusta voi tehdä tulevaisuus. Sehän on, eikö niin? Se on se on se on ESG, tä, mutta se on myös niinku voi olla massiivista liiketoimintaa. Siellä voi olla ihan uusia alueita, jossa jossa niinku suomalainen yhtiö voisikin olla
ykkönen. Vielä sama kaikki pienemmät pienemmät yhtiöt tietenkin esimerkki näitä isot yhtiöt tietenkin panostaa siihen paljon. Värtsilä on varmaan hyvä esimerkki yhtiöstä, jolle tota niin energiatehokkuus ja ja tämmöinen tavallaan niin on tuonut kilpailuetu. Öö onko tää puhdas? Muuten siis aurinkorahasto vai onko sillä tuulta ja muita
niinku tarpeen mukaan? No tässä meidän nyky on on on tuulta ja aurinkoa molempia että pääsääntöisesti tällä hetkellä aurinko projekti niin ja tuntuisi että se on nyt vähän siihen swingaamassa jos se. Lapojen koot on tietysti kasvanut, sillä tuulipuolella ja tuotu merivoimaa ja tavallaan nostettu korkeammalle roottorit, mutta jotenkin tuntuu, että toi tehokkuusetu vaan siitä aurinkokennosta ja ne invertterit ja sitten tavallaan. Pystytkö sä poimia sitä sähköä?
Niin kun koko kennosta vai osa kennosta niin ne kaikki kehittynyt mun mielestä tosi nopeasti ja hyvään suuntaan on ja ja se on tosiaan se luovutusprosessi on myös on auringon kanssa itse asiassa nopeampi, että tuulimylly kun nousee puurajan yläpuolelle niin siinä on paikallisesti aina paljon sitten erinäköisiä aspekteja mitä pitää ottaa ja monesti sitten viivästyttää tätä tätä kehitysvaihetta tuosta aurinkopaneeli täytyy sanoa, että kyllä siellä on ollut sitä
teknologista kehitystä. Meillä on siitä varmaan parempiakin asiantuntijoita kun minä sitten puhumassa, mutta mutta kyllä siellä se isoin. Juttu on kuitenkin se, että niitten paneelien hinnat on niinku romahtanut.
Positiivisella tavalla siis eli eli tota aurinkopaneelien hinnat on tippunut sen yhdeksänkymmentäviisi prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana, että sieltä se on tullut se suurin suurin niin kun tavallaan hyöty tähän kokonaisuuteen, että niitä on yksinkertaisesti niin paljon edullisempaa nykyään valmistaa, että että tota sitä kautta niitä kannattaa käyttää, mainitsi siitä että on tuulipuolella ollut esimerkiksi taalerin porukat ja mä muistan tota pekka samuelsson sanoi, että ensin
sille heidän tuuli rahastolle niinku naurettiin että ei tuosta tule mitään ja sitten siitä tehtiinkin todella hyvät tuotot siis siellä ja ne jotka siihen uskalsi laittaa vaikka se varmaan tuntui niinku vaikealta. Ja silloin oli jopa niinku energiatukiaiset sulla oli niinku takuuhinta sille
tuulivoimalle. Mutta niin kun täähän tästähän on menty tosi paljon eteenpäin, että varmaan on paljon markkinoita jos on tukia, mutta eikö tää ole niinku jo niin kannattavaa että tää toimii ilman ilman tukiakin tää bisnes ja se on nimenomaan se tarkoitus ja ja ja nykyään ehkä nää erinäköiset tuet nähdään ehkä enemmän jopa poliittisena riskinä että että idea on nimenomaan se, että että liiketoiminta kannattaa ilman tukia ja ja ja siihen on
kannattavaa sijoittaa. Kyllä me tehdään tietenkin tämmöinen poliittinen ja niinku markkina analyysi ennen kuin me mihinkään lähdetään niinku hyvin hyvin syvällinen ja Ja tota ei ei, ei tuommoisille markkaa ei kukaan halua semmoista tukimaailmaa. Se on ihan selvä ja se on sijoittajille. Mä näen kanssa että se on enemmän riski. Joo ja se on hienoa niinku tavallaan että se on niinku tekee myös puhtaamman, koska
sitä on sitten aina. Voi kritisoida että siellä siirrellään rahaa niinku sijoittajille niin se on tavallaan hienoa että se tuo toimii kaupallisin ehdoin se on aina hienompaa kyllä kestääkö vähän niin kun kolmannen maailman verkko siis sitä että sitä sähköä tulee välillä ja välillä ei että onko se niin kun suunnitelma ongelma tai tai niinku. Insinööri pulma mitä pitää pohtia noissa hankkeissa on ehdottomasti ja koko
verkkokapasiteetti. Siihen liittyvät akustot ja muut on sellaisia mitä varmasti tässä vai lähivuosina tullaan näkemään ja tullaan selvittämään, että niin kun se aurinko aurinko ei paista aina se on tietenkin hyvin ennustettavissa, mutta mutta, että se tekee sen tosiaan, että tarvitaan sitä säästöön sääntelykapasiteettia ja sitten tarvitaan myös sitä, että meillä on paljon erilaisia energialähteitä, joista sitten
saadaan sitä. Sähköä joo, täältähän voisi joku asiantuntija noista patteri tekniikoista juttelemaan, että vaikka mitä power to x on niinku että laitetaanko se niinku vesi ylös vai tota vedyksi vai vai tota johonkin niinku hiekkaa hiekkaa lämmitetään niin on tosi mielenkiintoisia ratkaisuja.
Insinööri keksinyt on niin ja ja tota ehkä ehkä niistä sitten hyvä mainita se, että esimerkiksi kaikkien meidän niinku hankkeisiin tai projekteihin niin niihin niihin on on jo piirretty sitten akustot eli tällä hetkellä niin kun akustot ei ole vielä realismia. Pääsääntöisesti, mutta me kaikki odotamme. Me odotamme kaikki odottaa, että myös niiden hinnat tulee.
Tippuu sitten jossain vaiheessa voimakkaasti ja ja sitten niitä voidaan käyttää ja siellä varmaan olisi arvokasta, jos siellä pystyttäisiin niitä innovaatioita erityisesti tekemään. Vetytalouteen EU on sijoittamassa ja massiivisia summia ja suomessakin on siihen hienoja hankkeita siihen, että se on niinku se iso iso tapa sitten säilöä kanssa energiaa ja tuossa voisi ajatella ihan vaan
kun se on niin. Hetkellistä se että kun tuulee tai tulee aurinkoa, niin siihen tulee täydellä teholla ja sitten droppaa ja tavallaan pinta voi mennä jopa niinku negatiiviseksi että jos sä pystyisit niinku vähän niinku vetää siihen välistä niin se tuotto paranisi merkittävästi siellä. Silloin näillä tällä varastoinnilla on se säätövoima on niinku valtava merkitys ja sitä toivotaan että se tapahtuu.
Joo tosi mielenkiintoinen hanke tuntuu olevan ja tosiaan toivotan onnea näiden projektien kanssa ja sitten sijoittajalle tuota. Tuottoisia että tota aikoja että hienoa kun olette tuon konseptin pistänyt pystyyn. Aa olisiko teillä tähän loppuun vielä jotain mietteitä mihin mihin tää tota toimiala menossa? Uskon ja toivon että lisää tämmöisiä ainakin sijoitusmahdollisuuksia tulee.
Mä uskon että että tota niin niin niitähän on jo jonkun verran tarjolla, mutta mutta se on varmaan semmoinen niin kun kaikille meille hyvä koko markkinalle hyvä maailmalle.
Hyvä että tulee lisää sijoitusmahdollisuuksia tähän näin ja ja tota sitten toivottavasti tietenkin sitä että että suomalaiset tähän hommaan hommaan herää että että se tää tästä tulee varmasti tosi pitkäksi aikaa vielä niinku hyvä sijoitusluokka, että jos infrastruktuuri sijoittaminen että minkä alle tää nyt laittaa infrastruktuurin sijoittaminen.
Energia sijoittaminen kyllä mä uskon että tästä tulee niinku oma s classic kokonaisuudessaan, että jos ennen ennen oli vaan niinku osakkeet, korot ja kiinteistöt niin kun tämmöinen 3 3 kolminaisuus josta aina aina puhutaan niin siihen rinnalle varmaan löytyy muitakin sitten vaihtoehtoisia tai infrastruktuuri sijoituksia että siinä se ehkä sijoitusmaailman juttu on. On selvää että kun sitä energiaa tarvitaan niin paljon lisää sähkön kulutus kasvaa yli 2 ja
puoli prosenttia vuodessa yhdeksänkymmentäviisi prosenttia uusiutuva kaikesta. Uudesta näkee kapasiteetista, jota on tulossa. On uusiutuvaa, niin tästä varmasti tulee paljon sijoitusmahdollisuuksia. Se on ehkä se niinku semmoinen pääviesti mitä mulla on nousee ja mielenkiintoista sinänsä se, että viime vuosina se muutos on ollut siihen päin että että myöskin niin kun yksityiset
tahot tai niin kun yksi. Ja se erinäköiset instituutiot pystyy tekemään niitä sijoituksia ja investointeja, että se on. Ei tarvitse olla jättimäinen energiayhtiö, että pystyy olemaan vaikuttamaan avautunut sijoituspaikkana vähän pienemmillekin sijoittajille, joka on kiinnostavaa. Hienoa, mä laitan tohon linkit tuohon korkean materiaaliin ja teihin voi varmaan olla yhteydessä jos tää he piiriin kiinnostaa, että me ollaan ollut vieraana. Jussi lilja ja otto pöyry ja
korkeasta kiitoksia. Kiitos. Kiitos paljon ja kun olette tänne saakka katsellut tai kuunnellut, laittakaahan tää kanava tilaukseen. Kiitoksia.