Työn verot alas Tuhlaus kuriin Ville Valkonen Heikki Vestman #neuvottelija 172 - podcast episode cover

Työn verot alas Tuhlaus kuriin Ville Valkonen Heikki Vestman #neuvottelija 172

Jan 27, 202346 minEp. 172
--:--
--:--
Listen in podcast apps:
Metacast
Spotify
Youtube
RSS

Episode description

Kokoomuksen kansanedustajat Ville Valkonen ja Heikki Vestman arvioivat hallituksen epäonnistumisia ja nostavat kokoomuksen vaaliteemoja kuten työn verojen alentamisen ja tuhlauksen vähentämisen.  

00:00 Intro 

00:31 Ville Valkosen ja Heikki Vestmanin esittely 

01:01 Missä hallitus on epäonnistunut? 

04:35 Miksi juuri tuloveroa tulee alentaa, myös ylemmissä tuloluokissa? 

09:25 Työssä olevien lisätyön merkitys 

10:05 Miten kokoomus vähentäisi hallituksen tuhlausta? 

13:30 Tulevan hallituksen sopeutussavotan vääjämättömyys 

17:10 Kasvun tärkeys 

17:35 Alueellisen vaikutukset 

20:40 Normitalkoot 

23:37 Miten energiakriisi olisi pitänyt ratkaista Suomessa? 

36:40 Miksi Marinin blokkivaali-veto oli virhe? 

39:05 Hallituksen EU-politiikan fokusoimattomuus, kokoomuksen yhteisötaso-filosofioita 

44:03 Ville Valkonen varsinaissuomen teemoja 

44:46 Heikki Vestmanin Uudenmaan vaalipiirin teemoja 

45:18 Sami Miettinen outro  

#politiikka #neuvotelija #neuvottelijat #kokoomus #yhteiskunta #blokkivaalit #verotus #leikkaukset

Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Transcript

Tämä hallitus on jättänyt kaikki suomen suuret rakenteelliset haasteet vastaavat ja ainoa asia ilmeisesti mikä tätä hallitusta ja siinä istuvia puolueita on yhdistänyt on tää rahan jakaminen ja minkä takia nimenomaan ansiotuloverojen kevennyksiin tarvitsee käyttää se liikkumavaraa mitä saadaan aikaiseksi, niin se tulee kannustimien kautta ja ja tästä on selvitys, jonka mukaan euroopassa tää laskisi sähkön hintaa niina piikki tunteina niin jopa puoleen.

No niin nyt on kokoomusjakso. Mulla on toista kertaa ville valkonen täällä nyt kansanedustajana ja viimeksi olit olit vielä vähän odottamassa. Tervetuloa kiitos oikein paljon ja tuota heikki vestman sä oot ollutkin tässä kansanedustaja koko kauden.

Tervetuloa, kiitos joo eiköhän hypätä suoraan tuota te olette oppositiossa eli eikö se ole aika kärsimystä että vasemmistohallitus on tehnyt paljon asioita, mutta suurin osa niistä on ollut kyllä vähän ainakin mun silmin niin tehottomia että missä te tee mielestä niinku hallitus on epäonnistunut. Eniten ilman muuta talouspolitiikassa, että voidaan arvioida, että ehkä koronanhoidossa ja sitten tässä nato prosessissa niin jopa ihan

tyydyttävästi. Hyvin hallitus onnistui, mutta velkaa kehitys on Suomessa päästetty täysin käsistä. Siis täysin käsistä. Jos otetaan, että suomen valtio on ollut olemassa ensi joulukuussa sen satakuusi vuotta ja ja tän vuoden lopussa me ollaan otettu sataviisikymmentäkuusi miljardia velkaa niin taas sitten velasta noin 40 50 miljardia on tullut viimeisen 4 vuoden aikana. Ja se on käsittämätön tähti. Se on aivan käsittämätön tähti. Tää hallitus on jakanut rahaa ihan holtittomasti.

Tää on ollut siis kyllä hirvittävää katsottavaa. Se ainoa asia ilmeisesti mikä tätä hallitusta ja siinä istuvia puolueita on yhdistänyt, on tää rahan jakaminen ja siihen alttius on todella sääli, että se hyvä perintö joka sipilän porvarihallituksen jäi ja joka teki myös tosi vaikeita päätöksiä, jotta jotta suomen velkaantuminen saatiin. Pysähtymään niin se on tietyllä tavalla nollattu tällä kaudella.

Toinen asia mikä itselle on ollut iso pettymys on ollut se ennakoinnin puute ja ja heikko johtaminen ja sitä kautta heikko asioiden valmistelu. Tää on näkynyt viimeksi sähkökriisissä, johon hallitus on jälleen kerran yksi. Niinku esimerkkinä niin reagoinut tällä tavalla hyvin reaktiivisesti. Me esitettiin jo syksyllä iso paketti konkreettisia keinoja helpottaa sähkön hintaa, alentaa sähkön hintaa nyt tulevaksi talveksi.

Turvata toisaalta riittävyyttä, jotta suomalainen yhteiskunta, ihmiset ja yritykset selviää tämän kriisin yli ja vaadittiin hallitukselta toimenpiteitä ja mitään ei tehty ja ja ja sitten päähallituspuolue demarit tuo tosiaan budjetin palautekeskustelussa eduskunnassa esille, että nyt pitää saada hintakatto ja sitten selviää temin virkamiehiltä, että mitään valmistelua koko syksyn aikana tämänkään etee ei ole tehty ja ja ja tosi iso pettymys että että että tota.

Ei ei ennakoida eikä myöskään tartuta niihin opposition hyviin konkreettisiin esityksiin. Mitä meilläkin on ollut markkinaehtoisia ratkaisuja ja ja ja tuotannon pitämistä nykyisen tuotannon pitämistä käynnissä ja varsinkin niiden uusien investointien vauhdittamista. Näiden ei ole mitään pistetty eteenpäin.

Jos mä saan vähän vielä arvioida tätä hallitusta, niin oleellistahan on sen lisäksi, että katsotaan mitä hallitus on tehnyt eli käyttänyt holtittomasti rahaa niin tarkastella sitä, että mitä se ei ole tehnyt ja tämä hallitus on jättänyt kaikki suomen suuret rakenteelliset haasteet vastaavat niihin ei ole mitään työkaluja, ei mitään toimenpiteitä kohdistettu. Jos ajatellaan meidän ikärakennetta meidän julkisen talouden ylisuurta kokoa meidän hurjaa veroastetta meidän näivettyyynyttä.

Kansantaloutta niin työmarkkinoilla ei yhtään aitoa uudistusta sosiaaliturvassa ei yhtään aitoa. Ei sote siirrettiin valtion maksettavaksi. No joo, sotesta voidaan puhua enemmänkin, mutta sosiaaliturvassa ei mitään verotuksessa ei mitään, siellä on käytännössä jäädytetty tilanne osaavan työvoiman saatavissa saatavuudessa ei mitään uudistuksia, eli on suljettu silmät kaikelta, joka on vähänkin vaikuttavaa ja vaikeaa ja keskitytty siihen, että jokainen puolue saa.

Saa rahaa niille omille lempi hankkeille ja se on kyllä ollut täysin vastuutonta ja jopa surullista. Mielestäni itse asiassa verotuksessa niin niin se mitä hallitus valitettavasti on tehnyt, niin sehän teki historiallisen polttoaineveron korotuksen heti kauden alussa. Kyllä sekin näkyy nyt tuolla pumppuihinnoilla ja toiseksi niin kyllähän tää hallitus on antanut työn verotuksen kiristyä kun katsotaan sitä koko verorasite että niin kun nää nää tuota maksut mukaan lukien ja ja ja tää.

Työn verotuksen keventäminen, joka on kokoomuksen iso tavoite ja painopisteen siirtäminen nimi. Nimenomaan verotuksessa siten että että verotetaan vähemmän sitä, mitä yhteiskuntaa halutaan enemmän ja enemmän sitä mitä halutaan vähemmän eli haittoja niin niin tää on.

Tää on tosi iso asia ja ja kokoomushan on nyt vaihtoehtobudjetissaan toistanut sen vaatimuksen, että meidän pitäisi saada miljardin kevennys työn verotukseen joka kohdennetaan kaikkiin tuloluokkiin ja ja ja ja tää on tää on niin kun todella todella tärkeä tärkeä tavoite. Mä oon tällä kaudella tehnyt kirjallisen kysymyksen myös siitä, että että. Tuosta solidaarisuusveroosta eli näiden ylimpien tuloluokkien ylimääräisestä 2 prosenttiyksikön ansiotuloveron niin pitäisi luopua.

Tutkimusdataa osoittaa, että tällainen veronkevennys se se olisi jopa paitsi rahoittaisi itse itsensä, niin ne tuottaisi lisää verotuloja, koska siellä ylemmissä tuloluokissa se se työn verotus on niin ankara että se jo vähentää verokertymää. Mä tuossa laittaisin ton graafin tähän niin tota siis vaikka väitetään että hallitus ei oikein koskenut veroihin niin

siellähän on onneksi kaatunut. Monet lisäverohankkeet niinku ehkä kepun ansiosta, mutta kokonaisveroaste on noussut viime vuonna suomen ja ruotsin ohi kokonaisveroasteen neljäkymmentäkolme prosenttia ja ruotsi muuten poisti nimenomaan nää södersved että ne on niinku huomattavasti siellä alemmilla tasoilla siellä marginaaliveroissa kun SUOMI nimenomaan niissä isoissa tuloluokissa ja sehän niinku pienentää tota niinku sanoit työn tarjontaa, mutta siis myös

niinku palkkoja suomessa on aika pienet korkeat palkat ja osittain sen voisi koska ei ole mitään järkeä maksaa palkkaa koska se menee niin paljon hukkaan. Verojen kautta. Siis suomihan ei ole veroparatiisi vaan verottajan paratiisi.

Ja jos mä vielä avaan sitä kansantaloustieteenlista perustetta sille, että minkä takia nimenomaan ansiotuloverojen kevennyksiin tarvitsee käyttää se liikkumavaraa mitä saadaan aikaiseksi, niin se tulee kannustimien kautta ja niitä meillä on 2 kaltaisia siellä vaiheessa kun ollaan sosiaaliturvan varassa ja meilläkin on Suomessa yli kaksisataatuhatta työtöntä jotka kiireesti ja hyvin voimakkaasti tarvittaisiin tekemään.

Meillähän on valtava työvoimapula monilla aloilla, niin siellä tullaan tilanteeseen, että että veronkevennykset suoraan parantaa kannustinta siitä, että kannattaako ottaa työtä vastaan ja ja millä palkkatasolla ja ja kuinka nopeasti, mutta sitten mikä usein unohtuu on se, että verotuksella on iso työn vastaanottamiseen liittyvä kannustin myöskin niitten joukossa, jotka on jo työelämässä siellä korkeissa tuloluokissa lisätyön osalta.

Eli kannattaako arkkitehdin ottaa vielä se yksi projekti tehtäväksi ja tehdä ne 10 lisätuntia? Kuukaudessa tai lääkärin tehdä pari tuntia päivästä lisää kun marginaalivero on kuuttakymmentä prosenttia tai tubettava investointipankki kirjoittaa. Toinen hallituspaikka.

Kysykää vaan näin, kannattaako? Koska mehän tarvitaan työtunteja, ei työsopimukset sinänsä hyvinvointiin tähän yhteiskuntaan tuota tai tarvittavia palveluita vaan työtunnit ja ja nimenomaan marginaaliverotus täällä korkeiden osaajien joukossa on iso merkitys siitä, että otetaanko lisätyötä vastaan ja ulkomaisessa maahan työ perässä maahanmuutossa. Varsinkin sitten niin tota

huippuasiantuntijaa. Heti näkee sen verokiilan ja ja kyllä ihmiset osaa laskea että kannattaako työ ja ei ei itse tarvitse olla edes siellä korkeammissa tuloluokissa vaan jo keskiansioilla suomessa marginaalivero eli se veron määrä joka sitä tiedotusta lisäerosta pitää maksaa niin lähestyy viittäkymmentä prosenttia. Tää on relevantti kysymys opettajalle ottaako se lisätunteja? Tää on relevantti kysymys hoitajallekin, että kannattaako hänen tehdä ylimääräisiä

vuoroja. Nyt on nyt on sielläkin valtava valtava tota pula työvoimasta ja ja ja meidän pitäisi ehdottomasti huolehtia, että työnteko on joka hetki kannattavaa ja sitten mitä tulee näihin matalapalkka aloihin niin niin niin tota ben zyskowicz, jota suuresti arvostan

porvarillisen suomeen. Tällainen soihdunkantaja ollut vuosikymmenet, niin hän on todennut osuvasti, että suomessa pitää huolehtia siitä, että että se joka menee ja nousee joka aamu sinne alepan kassalle töihin, niin sille jää enemmän käteen kuin sille joka päättää jäädä. Kotiin ja ja tässä me tullaan sekä siihen työn verotukseen että sitten toisaalta sieltä pitää huolehtia että ei ole kannustinloukkuja. Sosiaali ja työttömyysturvassa.

Juuri näin, juuri näin ja ja toivoisin että keskustelussa olisi enemmän esillä tämä työssä olevien lisätyön kannustin haaste, jonka korkein marginaaliverotus aloittaa. No sitten tää hallitus kun tosiaan se on kasvattanut vaan meno momentteja kaikki olet tehnyt tän soteuudistuksen joka siirsi käytännössä kuntien verot sitten valtion murheeksi ja sinnekin esitetään vielä lisävelkaa että. Niin oikeastaan yksikään hallituspuolue ei ole sitten yksi yhdestäkään niinku kansalaisten varojen

törmäyskohteesta. Tai sitten halunnut säästää, että niillä ei ole minkäänlaisia tota niin sanottuja leikkauslistoja, jotka mun mielestä pitäisi ymmärtää. Itse asiassa on niin kun kansalaisten niinku varjojen säästö ohjelmina niin. Kokoomukselta ilmeisesti löytyy jonkinlaista tuota säästökykyä myös sitten tässä koulupuolella.

No kyllä kokoomus on ihan suoraan todennut, että 8 vuoden aikana eli 2 vaalikauden aikana suomen valtion talous pitää saattaa tasapainoa ja se tarkoittaa sitten 8 viiva 10 miljardin talouden vahvistamista. No me ollaan siltaava realisteja kun me ollaan yli 100 vuotta tätä politiikkaa tehty tässä maassa, että me jätetään keinot neuvoteltavaksi. Totta kai sitten riippuen hallituspohjasta. Kumppanien kanssa, mutta kyllä se kova ydin on ilman muuta menoa.

Leikkaukset valtiomenoihin. Me ollaan päästetty meidän julkinen sektori paisumaan ja ja heti ensi vaalikauden alussa täytyy aloittaa se se kuntoon laittaminen ilman muuta näin se on ja me ollaan esitetty näitä toimenpiteitä vaikka kuinka paljon. Heikki varmaan pystyy niitä kertomaan halua niin siis koko vaalikauden ajan me ollaan esitetty vaihtoehtobudjetissa ratkaisuja millä mistä saataisiin säästettyä. Siis tää hallitushan vastaa

tähän kritiikkiin. Nää kriisit ja niinhän ne on ollutkin ja siellä on paljon sellaisia menoja kriisiin liittyviä menoja, jotka kokoomuskin on hyväksynyt ja sanonut että ne on ymmärrettäviä. Mutta kun sitten siellä on iso osa sellaisia pysyviä lisämenoja jotka liittyy hallitusohjelmaan ja jos sitä hallitus ei ole ollut valmis luopumaan siinä tilanteessa kun on tullut kriisiin kriiseihin liittyviä yllättäviä menotarpeita. Ja tämä siis kyvyttömyys priorisoida.

Ja ja ja kyvyttömyys ymmärtää, että että siinä tilanteessa tulee uusia yllättäviä menoja, niin jostain täytyy luopua niin tää on. Tää on se hallituksen mun mielestä suuri suuri munaus ja kriiseihin tulee tulevaisuudessakin. Eihän me voida voida päästää meidän julkista taloutta sellaiseen kuntoon. Nimenomaan meillä ei ole mitään käytännössä kykyä enää sitten vastata kriiseihin, jos jos tota julkinen talous päästetään näin huonoon kuntoon, kun se on jo päästetty.

No sitten mitä tulee näihin säästökohteisiin niin. Niin tämän. Vuodenvaihtoehtobudjetista mä haluan nostaa esille esimerkiksi asumistukeen liittyvät säästöt. Me halutaan uudistaa asumistukea. Ja ja ja toiseksi ansiosidonnaisen porrastaminen, joka on itse asiassa ei edes ole mikään leikkaus, vaan vaan siinä on kysymys siitä, että tehtäisi ansiosidonnaista kannustavampi paremmin työhön työn vastaanottamiseen kannustava ja tää on jälleen kerran sellainen esimerkki, mistä mä ihmettelen,

että hallitus ei ole. Ei ole tänä kautena kyennyt sitä toteuttamaan, kun taloustieteilijät sitä myös laajasti nopeaa dataapoliittisista tanskalla on niinku huomasit huomattavasti rankempi se porrastus ja ne ne on tota sitten paljon dynaamisen kansantalous siitä tanskasta. Muuten aina vasemmistoli sanoi, että siellä on maailman korkea verotus mikä on totta, mutta se on lähes sielläkin. On siis työn verotus pienempi kuin suomessa.

Kaikkialla on käytännössä pienempi työn verotus kuin suomessa korkeimmissa tuloluokissa, mutta siellä on alvi on kaksikymmentäviisi. En nyt siis sano, että Suomeen pitäisi vetää niinku kaksikymmentäneljä 14 10 portaiden sitten kaksikymmentäviisi, mutta siis se selittää sen maailman korkean veroasteen ei mikään niinku työn verotus että vassarit aina niinku puhuu siis siitä siitä koko korkeasta veroasteen ja ikään kuin se olisi kunniallinen asia, mutta käytännössä se on saatu tota.

Maailman korkeimmalla alavilla aikaiseksi. Jos mä jatkan vielä tätä sopeutuskeskustelua, niin siis ilmiselvä on että tavalla tai toiseen mikä tahansa tuleva hallitus joutuu tän homman hoitamaan. Sitä ei pääse mikään, vaikka olisi minkä värinen paita päällä niin karkuun ja silloin siitä on rehellisesti puhua, että meidän koko julkinen sektori on menoltaan reilusti yli sataneljäkymmentä miljardia. Siis sadanneljänkymmenenvi ja ja sadanviidenkymmenen miljardin välissä ja valtion budjettikin

on yli 80 miljardia ja nyt jos me puhutaan. 8 viiva 10 miljardin sopeutustarpeesta niin se ei todellakaan tarkoita minkään yksittäisen julkisen toimialasalo ajoa, vaan se tarkoittaa sitä, että me järkeistetään tiettyjä asioita ja sitten niistä isoimmista momentista joudutaan toki ottamaan isomman isommin. Ansiosidonnainen olisi varmaan suurin yksittäinen asumistuki seuraavaksi suuri, mutta sitten

meillä on tehottomia aluetukia. Meillä on yritystukia, meillä on tehotonta hallintoa, meillä on kaikenlaisia järjestötukia, joista osa voi olla ihan perusteltuja esimerkiksi sosiaali ja terveyspalveluihin. Autossa on ihan pelkästään siis harrastamisen tukemista, joka ei tämmöisessä velkatilanteessa ole perusteltua, että että sipilän hallitus sopeutti suoria menoja

4 miljardia. Kataisen hallitus sopeutti 3 miljardia ja kiristi 3 miljardia veroja ja lipposen hallitus aikanaan 90 luvulla vielä paljon enemmän sopeutti suoraan menoleikkauksia laman jälkeen eli se on mahdollista ja se ei todellakaan tarkoita suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan loppua. On vaan tehtävä ja ja vääjäämättä siihen ensi hallitus joutuu ja tommoinen kolmannen sektorin työpaikka. Vaikka nyt sitten veikkausvarojen tuota.

Yli 10 niinku alkoholijärjestöön niin tota voihan sitä ajatella että vaikka 8 riittäisi ja sitten siinä okei joku menettää työpaikan, mutta sitten se löytää uuden duunin ja tavallaan se sitä ei makseta. Sitten valtion kuukautta valtion tehtävä ole työllistää ihmisiä missään nimessä vaan hoitaa järkevät asiat jotka jotka julkisen sektorin kannattaa hoitaa työllistäminen itsessään ei ole mikään itseisarvo.

Sitten keskustelu säästöistä on siinä mielessä suomessa ollut surullista, että sitten kun näitä säästökohteita joku poliitikko nostaa esille, niin niin. Jos ne on varsinkin jos ne ei ole mittaluokaltaan yksittäisinä säästökohteina merkittäviä, niin sitten sille naureskellaan kun säästäminen on sitä konkreettisesti, että jokainen budjetti momentti käydään läpi ja katsotaan, että. Mistä voidaan ottaa rahaa enemmän vähemmän tonne, jotta

enemmän tänne? Ja mä oon ollut 20 vuotta kunnan päätöksenteossa mukana ja sinä aikana on meidän kunnassa sipoossa tehty 2 oletko sä niin vaan mä olen niin vanha mä olen niin vaan en itse ihan kahtakymmentä 18 vuotta taitaa olla tarkalleen niin 2 tällaista sopeutusohjelmaa ja ja mä oon ollut niitä tekemässä ja se on varmasti ihan samanlaista ville osaa itse kertoa varmaan vielä paremmin että mitä se on. Valtiontaloudessa, mutta että sitä se oli kunnassa.

Julkinen julkisten menojen säästäminen käydään jokainen menokohde läpi ja katsotaan tuolta tuon verran tuolta tuon verran tuolta tuon verran ja sitten loppusumma onkin jo sellainen, että sillä on merkitys. Mä muistan sipilän hallituksen aikana kun me istuttiin siis melkein päivätolkulla jotain 6 miljoonan sopeutustoimia, jotka oli sovittu hallitusohjelmaneuvotteluissa, että tällä hallituskaudella on kyllä käsittämätön miljardi sokeus vallinnut tuolla vasemmistohallituksen.

Pöytäkunnassa kun kuuntelee, että naureskellaan niinku monien kymmenien miljoonien ehdotuksille, kun ne on kaikki veronmaksajien rahoja. Ne eivät ole puolueiden rahoja.

Ne eivät ole eduskunnan rahoja. Ne ovat veronmaksajien rahoja ja ja jokaiseen miljoonaan pitäisi vakavuuden suhtautua, mutta mä haluaisin ehkä myöskin jonkun verran, jos meillä on aikaa tässä niin keskustella siitä, mikä on kuitenkin kaikkein oleellisempaa jopa vielä oleellisempaa kuin julkisen talouden kuntoon laittaminen ja se on tietenkin meidän kansantalouden kasvuun saaminen, että se on pohja.

Ihan kaikelle hyvinvoinnille täällä suomessa sekä julkisille palveluille että yksityisille työllisyydelle ihmisten vaurastumiselle. Se, että meidän kansantalous saataisiin kasvua ja nythän me ollaan lähes 15 vuotta. Kyllä me reilu 10 vuotta oltu näivettymisen tiellä ja jäänyt täysin siitä pohjoismaisesta viiteryhmänsä missä me halutaan olla, että siihen liittyvät toimenpiteet, jotka liittyy työmarkkinoihin, yrittäjyyden toimintaedellytyksiä, investointiympäristöä, innovaatiopolitiikkaa,

elinkeinopolitiikkaa. Järkevää regulaatioon ja ja sosiaaliturvan kannustavuuteen verotukseen kaikkiin näihin niin siihen liittyvät toimenpiteet on aivan äärettömän tärkeitä. Itse asiassa voi sitten tota molemmat laajentaa, kun te olette kuitenkin eri vaalipiireistä, niin sekä niinku tavallaan mitä dynaamista tehtävää olisi sekä Varsinais suomen alueella että sitten tätä uudenmaan alueella että voisitte

siitä laittaa. Itse asiassa se on nyt neljäkymmentäkolme niin tota miltä tota olisiko vielä 10 minuuttia? Jatketaan vaan joo niin nämä. Niin niin tota että vähän sitten jos positiivista ajatellaan näitä aluella, että että jos pääsette eduskuntaan sitten edustamaan alueita, niin miten haluaisitte tehdä? No mä nostan esille sellaisen asian. Se on uudenmaan ja koko muun suomen kannalta oleellinen asia.

Just jotta saadaan luotua uutta kasvua niin on tää koko niin kun lupaprosessi joka joka pitää käydä läpi. Jos sä haluat saada hankkeessa käyntiin uuden laitoksen perustaa sellaista yritystoimintaa joka jotain lupaa vaatii. Suomessa on siis miljardin miljardien edestä lupa jonossa joko niinku viranomaisissa. Tai tuomioistuimissa hankkeita investointeja siis kasvua ja ja ja ne ja ne lepää siellä jonkun viranomaisen pöydällä. Tai tosiaan jonkun tuomioistuimen pöydällä ja ja ja

tähän pitää saada vauhtia. Meidän pitää laittaa selkeät määräajat sille, että missä ajassa se lupa toiminnalle saadaan. Euroopassa on tällaisia malleja, joissa viranomaisella on siis määräaika jo, jossa ajassa

lupapäätös pitää antaa. Sen lisäksi tarvitaan lisää resursseja ja tässä me tullaan siihen, että jotkin resurssi kohdennukseen voi olla myös tärkeitä niin niin lupaviranomaiselle ja tuomioistuimiin käsittelemään niitä valituksia tarvitaan myös resursointia ja kyllä mä rajaaisin myös valitusoikeutta, että että Suomessa on sellainen tilanne, että yksittäinen välittäjä pystyy. Esimerkiksi jos katsotaan kaava niin välittämään niinku samasta

asiasta maakuntakaavaa. Yhteydessä yleiskaavayhteydessä asemakaavayhteydessä ja vielä ehkä rakennusluvan yhteydessä.

Mä rajaisin tätä muutoksenhakumahdollisuutta niin, että yksi valitus per yksi hanke ja kokoomus on linjannut, että sitten sellaiset hankkeet, jotka on Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta kaikkein kriittisimpiä ja niiden pitäisi saada tällainen lupa takuu, jossa viime kädessä sitten se hankkeen hyväksyttävyys voitaisiin alistaa esimerkiksi valtioneuvoston ratkaistavaksi. Näitä on esimerkiksi isot energiahankkeet.

Tosi hyviä asiantuntevia juristin näkökulmia ja ja sitten tähän samaan sukua oleva kokonaisuus on on normitalkoot, johon ehdottomasti pitäisi suomessa palata. Meillä on aivan valtavasti lainsäädäntöä, säädöksiä, asetuksia jotka jotka yhteiskuntaa määrittelee ja se ei ole kaikki perusteltua. Mutta mä nostan mielestäni sen kaikkeen keskeisimmän uudistamisen kohteen pöydälle, joka myöskin koko suomea ja oikeastaan meidän niinku ihan

kohtalonkysymyksiä. On ja se on työmarkkinas suomalainen työlainsäädäntö koko meidän työmarkkinajärjestelmä on aivan erilaisena aikakautena kehitetty ja se on valitettavasti sementoitu aika pitkälti sinne ja ja meidän täytyy uskaltaa remontoida meidän työmarkkinat 2020 luvulle pois sieltä 50 60 luvun savupiippuajasta tai muuten me ei tulla pärjäämään nää tässä globaalitaloudessa joka on osaamisvetoista joka on hyvin pirstaloitunutta joka on nopea liikkeistä. Me tarvitaan huomattavasti

enemmän. Paikallista sopimista huomattavasti enemmän joustomahdollisuuksia huomattavasti nopeutta prosesseihin siellä ja ja ihan uudenlainen ajattelu ja ja sen vastavuoroisesti sitten voidaan parantaa esimerkiksi ansiosidonnaista turvaa. Siinä työttömyyden alkuvaiheessa ja ja ennen kaikkea työvoimapalveluja. Mutta mutta on aivan suomen kohtalonkysymyksiä, että meidän työmarkkinoilla tehdään riittävän kokoiset uudistukset. Entäs tuolla Varsinais suomella?

Mä kävin esim. Käy joskus Turun kauppakorkeakoulussa pitää esitelmiä ja sun muita ja ihmettelet siellä esimerkiksi teknistä korkeakoulua. Taida olla että löytyisikö tän tyyppisiä niinku alueellisia ratkaisuja tai enemmän on turussa nykyään OK. Kyllä sitä toki voidaan laajentaa.

Joo se on, se on tota ollut siellä jonkun aikaa ja ja nyt se on laajentunut, sinne on tullut uusi oppialueita ja ja tota itse asiassa Turun yliopisto oli halutuin opiskelukohde koko suomessa tänä vuonna tai tai siis viime viime vuoden yhteishaussa ja ja se on kyllä hieno saavutus kun ajatellaan että me ei kuitenkaan olla suurin kaupunkiseutu että. Turun sinänsä, jos ajatellaan Varsinais suomea niin siellähän menee aika kovaa että siellä on meriteollisuus.

Siellä on voimakas lääketieteellinen klusteri. Vaijer kuuluu aina vuosittain suomen suurimpien yhteisöveron maksajien joukkoon. Siellä on monta korkeakoulua, jotka kaikki pärjää aika hyvin. Turku on aika kovalla kasvu uralla ja kehyskunnat myöskin ollut ja ja lisäksi sitten erityisesti viime vuosina siellä on valmet automotive lähtenyt megatrendin mukaan, joka muuttaa koko koko. Teollisuuden alaan eli sähköauto ja akkuteollisuudessa valmethan

on meidän koko maan kärkiyritys. Eli varsinaissuomi sinänsä kuuluu kyllä selvästi jo nyt ja tulevaisuudessa varmaan vielä voimakkaammin näihin kasvaviin seutuihin suomessa toi on mielenkiintoinen heikki toi. Politiikkaa, että kyllähän tässä siis tehtiin useanlaisia paketteja eli alvin alennus ja sitten tota tää marras joulukuun takaisinmaksu, mutta molemmat näytti olevan vähän suoraan sanoen niinku juosten kustuja että miten sä niinku toisit itse struktuuriallisuutta tähän

niinku energiatuki ajatteluun. No ne oli tosiaan ollut heikosti valmisteltu ja tällaisia hätäratkaisuja mä lähtisin jo liikkeelle siitä, että tähän kriisiin olisi pitänyt vastata muillakin keinoilla kuin vain tuilla. Me ollaan tosiaan syksyllä esitettiin jo meidän konkreettinen lista. Ensinnäkin niistä lyhyen aikajänteen keinoista, jolla me tätä talvea ja itse asiassa seuraavaakin talvea, joka tulee mahdollisesti olemaan vaikea.

Niin niin miten me saataisiin hintaa alemmas ja ja toisaalta sitä riittävyyttä turvattua ja sitten meillä on konkreettinen lista keinoista, jolla suomesta saadaan ajan oloon puhtaan energian suurvalta. Olisiko tätä EUN niin kuin hinta katsoo voinut hyödyntää? Kiitos. Joo no se on yksi näistä meidän keinoista mitä me esitettiin.

Tosiaan hallituksen eteenpäin vietäväksi, eli se olisi ollut hyödyllistä ja olisi itse asiassa edelleen todella hyödyllistä, että tuonne EUN tukkumarkkinat saataisiin matalampi tekninen hintakatto. Eli nykyiselläänhän siellä on hintakatto. Se on 4 € per kilowattitunti ja me kaikki ymmärretään että kellään ei ole varaa sellaiseen sähkön hintaan ja tää ei ole mikään teoreettinen hintakatto

vaan. Elokuussa baltiassa sähkön hinta nousi sinne 4 € per kilowattitunti ja esimerkiksi virossa valtaosa kotitalouksista ja iso osa yrityksistä niin on ollut pörssi sähkössä ja tää oli valtava sokki virossa ja me esitettiin että tätä teknistä hinta katsoo laskettaisiin ja tää rauhoittaisi markkinaa koska silloin niiden sähkön myyjienkään ei tarvitsisi hinnoitella ja markkinan ei tarvitsisi hinnoitella futuureihin sellaista riskiä. Että sähkön hinta karkaa aivan holtittomaksi.

Mikään sähkön tuotantomuoto ei maksa 4 € kilowattitunnilta ja ja ja se hintakatto voitaisiin tuoda. Alemmas, mutta kuitenkin sen verran ylös, että kaikkea tuotantoa ja kohtuuhintaista kulutusjousto kannattaa markkinoille tarjota ja tätä olisi hallituksen pitänyt lähteä jo syksyllä viemään EU pöydissä hyvin vahvasti eteenpäin ja muista EU maista on tällä esityksellä tukea. Miksi ranska on tällaista ajatusta tukenut ja ja tää on yksi näistä hallituksen epäonnistumisista.

No sitten mitä täällä suomessa kansallisesti oltaisiin voitu tehdä? Me ollaan kaikki maksettu aikoinaan. Itse asiassa se maksoi 800 miljoonaa euroa meille sähkönkäyttäjille, kun jokaiseen kotiin laitettiin tällainen etäluettava sähkömittari ja sitä mittariuudistusta kun aikoinaan se tehtiin. Sitä perusteltiin sillä, että saadaan kulutusjousto ja älykkyyttä järjestelmään ja näissä mittareissa on semmoinen tekninen ominaisuus, että lämmitys sähkölämmityskuormaa

voidaan etänä ohjata. Tarvittaessa siis kytkeä pois päältä ja me esitettiin syksyllä että tää mittareiden sähkömittareiden ominaisuus otettaisiin. Näyttöön. Toisaalta markkinoiden käyttöön niin, että sähköhintaa pystyttäisiin laskemaan niina kulutushuippuina ja toisaalta tää olisi sellainen keino, jolla saataisiin vältettyä. Ne kiertävät sähkökatkos kätköt. Jos SUOMI joutuisi tehopulatilanteeseen.

Jos sähkölämmitys kytketään. Suoran sähkölämmityksen piirissä olevasta omakotitalosta tunniksi tai 2 pois niin kukaan ei huomaa tätä asiaa, mutta me kaikkien huomataan jos meillä on kiertävät sähkökatkot tai sitten jos se sähkönhinta kohoaa hyvin korkeaksi ja tää olisi semmoinen järkevä fiksu kulutusjousto helppo kulutusjousto meille sähkönkäyttäjille joka olisi pitänyt ottaa käyttöön ja kolmanneksi mä nostaisin sille sen että pitää huolehtia siitä että kaikki suomalainen

sähköntuotanto on käytössä. Meri Porin hiilivoimala onneksi saatiin käyttöön markkinoiden käyttöön, mutta sekin tapahtui viranomaisen päätöksellä. Eli energiavirasto ei hyväksynyt sitä meri Porin hiilivoimalaa tuonne teho reserviin enää. Hallitus ei kyennyt sitä päätöstä tekemään. Ne oli ne arposen asian kanssa ja sitten viranomainen ratkaisisi se asia, mutta meillä on muutakin itse asiassa sellaista kapasiteettia suomessa, jota ei ajeta.

Kokoomus on esittänyt tehotukea, jota maksettaisiin fossiilisille sähköntuotannolle. Näinä kriisivuosina, jotta sitä kannattaisi ajaa ikään kuin matalamman hinnan aikana ja ja toisaalta jotta se ei poistuisi markkinalta. Nythän ne helsingin energia on poistamassa kolmesataakahdeksankymmentä megawattia sähköntuotanto tehoa sulkemalla salmisaaren ja hanasaaren kivihiili CHP voimalat eli sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset. Tätä ei pitäisi missään tapauksessa päästää tapahtumaan

tilanteessa, jossa. Meillä on järjestelmässä tehopulaa näiden sähkötukien sijaan. Niin, niin mä itse olisin ratkaissut tän sähkön kuluttajahintojen nousun. Sillä, että toimitusvelvollisuus sähkölle olisi määrätty suoraan laissa hintakatto. Eli jokainen suomalainen on oikeutettu ostamaan sähköä toimitusvelvollisuutta sähkönmyyjän lain mukaan ja tän hinnan pitää olla lain mukaan kohtuullinen.

Sitä kohtuullisuutta ei ole sähkömarkkinoista tarkemmin määritelty ja yksi tapa ratkaista koko kysymys olisi ollut se, että tälle toimitusvelvollisuus sähkölle määrättäisiin hintakatto ja sitten jos sähkön myyjä joutuisi myymään tappiollisesti. Niin siinä tilanteessa sitten valtio esimerkiksi voisi korvata niitä tappioita. Nythän julkisuudessa on keskusteltu valtaosin siitä, että sähköntuottajat saa näitä merkittäviä windfall voittoja, kun sähkömarkkinahinta on noussut.

Toisaalta valtaosan suomalaisen sähköntuotannon kustannukset ei ole noussut. Täähän on tää iso epäreiluu, mikä koko sähkönhinnan nousuun on liittynyt.

Mutta vähemmän on puhuttu siitä, että mikä niiden sähkön myyjien tilanne on. Eli me nähdään sitten keväällä tilinpäätöstiedoista, että onko sellaiset sähkön myyjät, jotka myy siis markkinoilta ostamaansa sähköä, niin onko ne onnistunut suojaamaan sen myymäänsä sähkön hinnan huomattavasti alemmalle tasolle kuin millä loppuvuonna sähköä myytiin kotitalouksille. Ja mä väitän, että näin on todennäköisesti ollut ja perustelen tätä sillä, että sen jälkeen kun.

Loppuvuonna eduskunnassa ruvettiin ponnekkaasti vaatimaan toimenpiteitä. Sähkönhintakaton tekemiseksi tavalla tai toisella. Kokoomuskin sitä on vaatinut, niin tämänhän jälkeen isot sähkönmyyjänyhtiöt ensimmäisenä helen. Sen jälkeen fortum oomi väre kaikki laski sähkön hintaa sinne kahteenkymmeneen senttiin tai alle eli sähkönhinta itse asiassa niinku puhallettu ihan muutamassa päivässä, niin eikö se nyt ole sen merkki, että.

Että siellä on jonkin verran ilmeisesti sitä katetta ollut, mutta tää selviää keväällä kun saadaan noita tilinpäätöstiedot noihin lisäisin ehkä vielä miettiikö että varmaan niinku toi turpeen aja alasajo oli aika onneton ajoitus tältä hallitukselta ja ja sitten ehkä voisi toivoa että jotain mini ydinvoimala ponnisteluja olisi hallitusohjelmassa, mutta nää molemmat on sitten varmaan ollut vihreille vihreiden torppaaminen ideoita niin miltäs nää kuulostaa sulle juuri näin toi

turvehan kuuluisi tän meidän kokoomuksen esittämän tehotuen piiriin, eli sillä saataisiin myös. Kannustettua siihen, että kotimaista turvetta käytettäisiin tämän tämän kriisin yli ja ostettaisiin sillä tavalla jatkoaikaa. Mitä tulee ydinvoimaan, niin se on tietysti kokoomuksen keskeinen ratkaisu.

Pitkän aikajänteen tota tilanteeseen ja ja keskeinen ratkaisu siinä, että suomesta saadaan edullisen toimitusvarmuus ja puhtaan sähkön suurvalta, johon tulee investointeja ja ja josta sähköä riittää myös vientiin. Hallitus ei todella ole kyennyt linjaamaan tähänkään päivään mennessä edes tän. Sähköisin keskellä sitä, että

jokainen vähimmä. Vaatimukset täyttävä ydinvoimalahanke saa myönteisen periaatepäätöksen eli suomessa ydinvoima investoijan joutuu elämään sen poliittisen riskin kanssa, että puolueet hallituksessa ja eduskunnassa päättääkin että tää hanke ei nyt kelpaakaan. Vaikka siis hanke täyttäisi kaikki viranomaisen vaatimukset ja olisi länsimaiden ydinvoimahanke ja. Tällainen riski on realisoitunut suomessa se oli hirvittävä virhe, joka 12 vuotta sitten suomessa tehtiin kun kun tota.

Fortumin loviisa 3 reaktorille ei myönnetty. Myönteistä periaatepäätöstä. Kokoomus halusi silloin aikoinaan kaikille 3 hakijalle myönteisen periaatepäätöksen.

Siitä on pääministeri kataisen haastatteluakin tuolta netistä löydettävissä, mutta muut hallituspuolueet eivät halunneet vihreät vastusti silloinkin kaikkia hankkeita luonnollisesti ja ja ja ja ja keskusta sitten ilmeisesti halusi myöskin rajata niitä niitä hankkeita ja lopputulos on se, että niistä myönteisen päätöksen saaneista hankkeista.

Kumpikaan ei ole toteutunut. Mä väitän, että jos silloin tälle fortumin hankkeelle olisi annettu myönteinen lupa, niin meillä olisi tällä hetkellä se 1600 megawattia enemmän tuotantoteho. No ehkä kun tytti Tuppurainen käytti aikaansa huonoihin Uniperin neuvotteluihin, ne olisi voitu Loviisan kolmosreaktorin rakentaa, josta rakennetaan lauhdevesi veti vesiputki tonne tota helsingin kaukolämmön tarpeisiin sitten niin ehkä tää.

Tämmöisiä suuria visioita voisi voisi vielä joku miettiä sitten, että ikinä ei ole liian myöhäistä. Kyllä joo ja sitten niitä pillereitä totta kai pitää esteitä poistaa regulaatiota niiden tieltä, että meidän ydinenergian sääntely on tehty näiden isojen reaktoreiden ehdoilla. Ja on markkinoille tulee sellainen viesti, että että siellä tarvitaan muutoksia, jotta se paremmin ottaa huomioon.

Tällaiset turvalliset pierreaktiorit ja siitä sitä kokoomus haluaa hyvin voimakkaasti, vauhdittaa ja ja ja sitten nostan esille vielä nää EU, ssa tehtävät muutokset tuohon koko sähkömarkkinaamalliin eli siihen sähköpörssin hinnan muodostukseen. EU on päivittämässä tai muuttamassa niitä sääntöjä, joilla sähkön hinta markkinoilla muodostuu. Komissio on sanonut tekevänsä esityksen.

Kokoomus on esittänyt sellaista mallia, jossa vähennettäisiin sen kalleimman tuotannon tai korkeimman viimeiseksi läpi menneen tarjouksen vaikutusta sähkön hintaan. Eli tässä nykyisessä marginaali hinnoittelumallissa jokainen kilowattitunti saa sen hinnan joka viimeiseksi läpi menneellä tarjouksella. Siellä sähköpörssissä on kullekin tunnille ja ja tota tilanteessa, jossa jossa sähkön. Tuottamisen kustannukset eroon voimakkaasti.

Siis meillä on toisaalta sellaista puhdasta tuotantoa, vesivoimaa, tuulivoimaa, ydinvoimaa, jonka kustannukset ei nouse eivätkä ole nousseet. Ja sitten toisaalta fossiilista tuotantoa, joka on huomattavasti kalliimpaa ja nyt erityisesti tän kriisin aikana se kaasu sähkön hinta on noussut kun kun venäläinen energia on euroopassa vähentynyt niin tää on. Tää on väärin niinku sähkön käyttäjän näkökulmasta että että se pieni osa. Sähköntuotantoa määrittää hinnan

kaikelle ja ja tota. Tässä meidän mallissa toisaalta pidettäisiin kiinni niistä kannustimista investoida puhtaaseen tuotantoon. Eli me ollaan esitetty mallia,

jossa valtaosa. Sähköntuotanto volyymistä hinnoiteltiin kuten nykyisin, mutta pieni osa elin ja kaikkein korkeimmat tarjoukset irrotettaisiin siitä hinnan muodostuksesta ja ne saisi sen tarjouksensa mukaisen hinnan ja ja tästä on selvitys, jonka mukaan euroopassa tää laskisi sähkön hintaa niin nää piikki tunteina niin jopa puoleen.

Ja ja ja tota tää on yksi semmoinen konkreettinen malli, jolla nykyistä sähkömarkkinamallia voitaisiin päivittää reilummaksi ilman että viedään näitä marginaalin hinnoittelun etuja ja myöskään ei vaaranneta kannustimia investoida uuteen tuotantoon. Koska siis viime kädessä tämä kriisi ratkeaa vaan sillä, että me saadaan eurooppaan lisää sähköntuotantoa. Täähän johtuu siis siitä, että että tuota siitä. Energiasta on on ollut pulaa, koska venäläinen energia on jäänyt pois syystäkin.

Sitten Marin otti otti sitten tän niin kun blokkivaalikonsertin käyttöön että nyt nytkin luodaan niinku vasemmisto oikeisto vastakkainasettelua niin miten

te näette? Oliko tää niinku järkevää veto marinilta ehkä henkilökohtaisesti, mutta sosiaalidemokraattisen puolueen näkökulmasta eriskummallinen ratkaisu, että kyllähän se näin suomessa menee, että kansa puhuu kertoo vaalituloksen ja sen jälkeen neuvotellaan asiapohjalta ja ja jos haluttaisiin tehdä blogit niin pitäisi olla yhteiset hallitusohjelmaehdotukset.

Hyvissä ajoin ennen vaaleja, mutta nyt kun meillä on 2 kuukautta vaaleihin, eihän mikään tämmöinen on mahdollista että tää oli tämmöinen niinku henkilökohtainen mielipide häneltä ja ja tota kun maksun suuresti ja kummaksuen myöskin sitä että rajataan ulkopuolelle joku merkittävä osa osa äänestäjiä jotenkin etukäteen muilla perusteilla kuin ohjelma perusteella niin ei kuulu siis suomen parlamentaariseen

järjestelmään. Tää ajattelu jota pääministeri siinä edusti ja ja kyllä mä pidän tosi erikoisena myös sitä että että ne perusteet. Joilla hän rajasi tätä demareiden hallitusyhteistyötä, niin nehän jäi ihan ylätaso, että hän ei pystynyt eikä ole konkretisoitunut, että että mitkä on esimerkiksi semmoisia asiakysymyksiä, joista ollaan eri mieltä. Ja mä itse ajattelen, että politiikassa pitäisi olla kysymys kuitenkin sitten asioista ja ja ja ja ne edellä pitäisi pitäisi mennä.

Niin minun mielestä siis Marinin voisi hyvin laittaa tai demarit laittaa ahtaalle että pyytää vaikka perusteluita tuohon ja sitten pyytää että niinku tota näitä sopeutustoimenpiteitä eikä hyväksyä mitään hymistelyä vastaukseksi musta tuntuu että että tota aika moni näitä on toki pyydellytkin ja hän tekee omat ratkaisunsa niinku jokainen poliittinen johtaja mun mielestä on oleellisinta se että SUOMI saa kyvykkään riittävän rohkea hallitukseen joka uskaltaa tehdä nää ennen kaikkea tarvittavat

talousuudistukset ja se että mikä porukka ja minkä näköisiä ja hajuisia ja ja ja tota. Pituisia ja painoisia ihmisiä siellä sitten on, niin sillä ei ole mitään merkitystä vaan sillä, että ne aidot tarvittavat muutokset saadaan tehtyä, koska SUOMI on tosi vakavassa paikassa. Me ei olla tällainen hyvinvointiyhteiskunta enää ensi vuosikymmenellä. Jos me ei nyt tehdä hyvin merkittäviä taloudellisia muutoksia. Joo tota sitten voisi miettiä tätä.

EU tasoa lyhyesti tässä että tota itseäni ei oikein vakuuttanut tai ennallistamis halu asettua se eikä eikä myöskään sitten toi tota oikeastaan energiapolitiikka eikä itse asiassa toi korona tukipaketinkaan neuvottelu, että olisiko sitten jotain särmää tähän EU ulottuvuuteen mitä voisi löytää tai kritiikkiä nykyhallituksessa siis todellakin, että tän hallituksen yksi yksi monista epäonnistumista liittyy just EU politiikkaan, että ei ole onnistuttu siinä vaikuttamisessa.

Se vaikuttaminen pitää tehdä siis ennakolta. Ennen kuin sieltä komissiosta jo tullut se säädös esitys nyt uutena asiana mua huolettaa tosi paljon se, että että tuota hallituksella ei näytä olevan selkeätä kantaa siihen, että miten sähkömarkkinaamallia pitäisi kehittää suomen kannalta. Siis aivan valtava kysymys pohjoismaiden sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta valtava kysymys. Tiedetään, että komissio

valmistelee omaa esitystään. Sieltä tulee esitys todennäköisesti joka tapauksessa riippumatta siitä, että halusiko SUOMI sieltä esitystä tai ei. Ja ja ja hallituksella ei ole. Selkeätä kantaa, että mitä reunaehtoja suomella olisi ja täähän tarkoittaa sitä, että silloin siinä siinä tilanteessa kun ei ole kantaa, niin hallitus ei kykene vaikuttamaan komissioon ja käymään keskusteluja joilla

edistettäisiin suomalaisten. Sitten yritysten etua, jotta sähkön hinta olisi tulevaisuudessa matala ja toisaalta jotta kannustimet sitten uuden sähköntuotannon investointeihin säilyisi. Mutta näitä esimerkkejä on on niinku monia ja ja ja tota tässä tässä tota tosiaan iso epäonnistuminen hallitukselta siis mielestäni kaikki kiteytyy siihen, että euroopan unionin pitää olla vahva isoissa asioissa ja pois pienissä asioissa.

Eli se, että unionitasolla sotkeudutaan mitä moninaisimpiin yksityiskohtiin ja koitetaan joka asiassa touhuta, niin se ainoastaan todennäköisesti haittaa meidän maanosan kehitystä, kun tällä hetkellä kaikkein selkeimmät isot tarpeet euroopan unionin tasolta liittyy ennen kaikkea ulko ja turvallisuuspolitiikkaa siihen, että me pystyttäisiin meidän omat lähialueet jollain tavalla pitämään vakaina ja ja meidän rajat turvaamaan ja esimerkiksi tällä hetkellä.

Yksi tukemaan ukraina voittoon ja ja tavallaan se, että käytetään energiaa suomen metsäpolitiikan vääntämiseen, kun meillä on suursota euroopassa ensimmäisen kerran kahdeksaankymmeneen vuoteen, niin se on voi sanoa käsittämätöntä ja ja samalla meidänhän pitäisi pystyä luomaan globaali geostrateginen sen osalta, että miten me asemoidutaan esimerkiksi suhteessa Kiinaan. Meillä pitäisi olla iso kiina strategia siitä yksimielisyys ja tähän mun mielestä kiteytyy se, että EUN.

Täytyisi keskittyä niihin kaikkein isompiin asioihin. Ulko ja turvallisuuspolitiikkaan taloudelliseen kilpailukykyyn ja ja sitten toki sen tason kysymyksiin, jotka ainoastaan EU tasolla voidaan ratkoa niinku energiajärjestelmä esimerkiksi ja ja Suomen pitäisi edistää sitä, että EU keskittyy näihin asioihin hyvin voimallisesti ja yksinkertaisesti todeta että että sieltä ei tarvita niinku valtavaa sääntelyä tulvaa kaikesta mahdollisesta ja EU luonne näyttää olevan että se

pyrkii. Laajentamaan omaa toimivaltaansa myös sinne, minne se ei välttämättä kuulu tai missä sitä toimivaltaa ei perussopimusten mukaan se oli mikä tahansa organisaatio minkä tahansa just näin ja ja ja tässä täytyy olla sitten tosi tiukkana tosiaan siellä siellä EU pöydissä ja ja ja sanoo että tällainen peli ei kerta kaikkiaan vetele, että me osataan meidän metsät käyttää kestävästi. Me ollaan EUN metsäpeiteisin maa ja se johtuu juuri siitä, että

me osataan tää homma. Tai toinen esimerkki on se velkapaketti, jossa jossa tota. Rajat eu lle olisi pitänyt niissä neuvotteluissa jo jo pääministerin pysty asettamaan. Tai yksi pienempi esimerkki, joka meillä on sivistysvaliokunnassa tällä hetkellä ollut käsittelyssä on siis suosituksia, jotka liittyy las.

Sen päivähoitoon siis OK erittäin tärkeätä asiaa, mutta se on kansallisessa toimivallassa ja siinä on aivan varmasti jokaisella kansallisvaltiolle riittävä osaaminen ja käsitys siitä, että miten juuri heidän maassaan

pitää päivähoitoa kehittää. Mutta sitten samalla kun meillä on tämmöinen kysymys niinku jäsenmaissakäsittelyssä, niin niin EU ei ole pystynyt varsinkaan sen tietyt johtavat jäsenmaat luomaan niin kuin selkeätä strategiaa siitä, että a miten se ukraina voittaa ja b miten sen jälkeen tehdään ja ja tää tähänkin kiteytyy niinku kaikki se. Mikä tällä hetkellä EU päätöksenteossa on vialla tosin täytyy sanoa se, että suurin osahan siitä ei liity komissioon tai parlamenttiin vaan jäsenmaihin.

Elikkä siihen, että erityisesti saksa ja muutamat muut johtavat EU maat isommat ja pienemmät eivät pysty osoittamaan johtajuutta. Mehän tarvittaisiin saksalta voimakkaat linjaukset siitä, että että miten Ukrainaa tuetaan ja ja sitten muu eurooppa pystyisi ryhmittymään siihen taakse. Mutta he ei ole tähän kyenneet. Valitettavasti joo tähän. Loppuun 5 vielä voisi ottaa että onko teille yksilötasolla joku liberaali aate tai joku kiinnostus mistä mistä tota on olette haluatte muutosta tai

teemoja. No mä oon edistysmielinen oikeistolainen. Näin mä itseäni kuvailen ja ja se pitää sisällään sen että hyvin myönteisesti pitää tulevaisuuteen suhtautua, uskaltaa uudistaa ja ja myöskin uskaltaa pitää huolta siitä, että Suomi on. Jatkossa entistä enemmän sellainen maa, jossa on

vapautta. Mut on myös vastuuta sekä yksilöillä että sitten julkisilla toimijoilla ja tällä hetkellä kaikkea oleellisimmat koko meidän kansakunnan tulevaisuutta määrittävät seikat jotka ei ole kunnolla hoidossa, liittyy talouteen ja sen uudistamiseen.

Mä määrittelisin itseni, että mä oon oikeistolainen realisti, että tosiasiat pitää tunnustaa ja niistä tehdä johtopäätökset ja sitten politiikan tehtävä ja poliitikkojen tehtävä on on löytää ratkaisuja myös esittää niitä, että pelkästään niinku ongelmien luettelo ei ole niinku meidän ydin ydinuuni. Iso muutos minkä mä haluaisin suomessa nähdä on se, että ahkeruus kannattaa aina ja ja että sellaiselle suomalaiselle joka tekee parhaansa huolehtii asioistaan, tekee duuninsa hyvin

niin sille käy hyvin. Joo hienoa. Mä laitan teidän yhteystiedot tänne tota jaksokuvaukseen. Ja tosiaan onnea vaalikamppailuun. Kiitoksia. Mulla on ollut vieraana ville valkonen ja heikki vestman kokoomuksesta. Kiitos paljon keskustelusta joo ja katsojille ja kuunnella tiedostaa ja vähän lyhyeksi teknisten ongelmien vuoksi, niin tuota toivon että otatte kaverit seurantaan sitä ja laittakaahan tää kanava siitä huolimatta tilaukseen kun olette tänne

saakka katsonut tai kuunnellut. Kiitoksia.

Transcript source: Provided by creator in RSS feed: download file
For the best experience, listen in Metacast app for iOS or Android
Open in Metacast