Mutta meillä on ongelma se jos EU alueena ei toimi. Ja ja kyllä kai se on kiistaa. Se on fakta että me jäätiin tuottavuuskehityksestä EU, ssa tuota eurooppa jälkeen USA, sta ja se on meille ongelma. Ja nyt kun mä katson sijoittajana tätä. Eihän se ole mitään. Toivon kipinään. Kun tehdään niitä eurooppa, yhdysvallat vertailuja niin täytyy muistaa, että ne kumpikin
on äärimmäisen heterogeenisiä. Ruotsalaiset on erittäin hyviä yhdistää rahoituksen ja teollisuuden ja teollisuus on vähän laajasti sanottuna, että siinähän ne on niin kuin kateuden aihe koko euroopassa. Ruotsi nostetaan aina esimerkiksi me ollaan ehkä oltu enemmän semmoinen teollinen tuota kansakunta, joka ei ole ajatellut tätä pääomamarkkina tai rahoitusmarkkinat strategisesti. No niin, tervetuloa tänne neuvottelemaan kanavalle.
Tää on tullut tämmöinen neuvottelijaryhmän toive ja aika kova kattaus risto murto varmaan toimitusjohtaja ja mika maliranta labour johtaja. Tervetuloa. Kiitos kutsusta. Kiitoksia. Joo ja te olette vielä hyvällä säkällä niin uutuuskirjoja kirjailijoita. Eli tää on ihan niinku luksusta ja molemmat on vähän samalla tontilla mikä sä oot toista kertaa täällä vieraana, niin tähän alkuun kuitenkin niin silloin puhuttiin. Daron asemoi plus ansaitseeko
mies novellinsa. Hän ansaitsi nobelin se, että ansaitseeko hän sen nyt niin siitä meidän oli ihan varma. Mä olin vähän yllättynyt, että se tuli nyt näin nopeasti tapana ei ole antaa nobelia näin aktiivisessa vaiheessa olevalle tutkijalle. Edellinen tän tyyppinen esimerkki oli kai kun bold rooma sai ja se että se vielä sitten se asemoi, sai sen nobelin ennen kaikkea näitä instituutioita ja demokratiaa. Koskevasta tutkimusohjelmasta niin se oli myöskin valinta jossa olisi voinut päätyä
toiseenkin ratkaisuun. Yllättävää mä laitan tähän nyt fanikuvat sulta ja multa häneltä suomen visiitistä niin tota tähän nähden. Tää oli yllättävän laajemmin ja niinku tunnustus. Jo joo no en mä tiedä. Mä olisin odottanut että olisi tullut oikeaan aikaan ja sitten tosiaan vielä tuota voi vielä miettiä, että onhan tää wine nations fail kirja ja siihen liittyvä tutkimus. Onhan se silleen ihan tärkeätä, mutta se on kiistanalaisenmpaa kuin esimerkiksi se kontribuutio.
Mitä asemoitu on tehnyt, että tämmöisessä niinku ohjatun teknologisen kehityksen mittaamisessa tai työmarkkinoiden tutkimuksessa on ihan uudenlaiset niinku tämmöiset kehikot niin tällaisia valintoja tekee. Tulee vaan mieleen, että onkohan tässä ollut myöskin muita kuin tieteellisiä tota arvioita? No niin sano vaan. Kun tuota seuraa jonkun verran niin kun taloushistoria etsijöitä niin nehän ovat itse asiassa varsin happamia tästä
tota valinnasta. Ja ja ja se kai se alla oleva syy on, että siinä oli tämmöinen tyypillinen taloustieteen imperialistinen tuota tapa eli tuota löydettiin niitä asioita mitä muut tieteet olivat jo ajat sitten käsitelleet. Pää camoon, mutta tulee palataan vielä. Tähän täytyy puuttua, että mä tiedän tämän ja toi on toi on laimeita. Kukaan aikaisemmin ei ole mallintanut sitä sitä sitä asiaa, että mä tässä suhteessa mun ne on tehnyt tärkeän kontribuution siitä, että kun
aikaisemmin oli. Tehtiin tämmöisiä talouden kasvu yhtälöitä, jossa suurin piirtein mitattiin etäisyyttä päiväntasaajalla. Tämmöisiä barron regressiota. Kyllähän asemoi ja johnson ja tää porukka teki semmoisen valtavan muutoksen, että tän voi kyllä tehdä paljon paremmin ja oikeasti mallintaa hakee semmoisia niin sanottuja luonnollisia koeasetelma siitä datasta, johon barrot ja kumppanit eivät niin kuin edes ryhtyneet.
Tätä se on ollut tärkeää ja ja taloushistoria etsijät vielä vähemmän ovat niinku ottaneet tavallaan tän kvanttiinnin sillä tavalla toisissa, että voidaan tehdä aidosti tämmöisiä kausaalinen väittämiä. Eikä vaan tämmöisiä niinku arvuuttelua ja spekulointeja. Joo no mutta se ei ollut edes oikea nobel niin tota. Ei se nyt ole niin tärkeää, mutta. Nobeljuhlia nobel.
Juhlissa kyllä joo ja mutta risto tota mä yritin saada sut tuosta aikaisemmasta kirjasta puuttuvat puoli miljoonaa, jonka on myös kuunnellut ja se oli tämmöinen demografista destiny. Mutta voisiko tätä ajatella tätä sun uutta kirjaa jatkumona sille? Itse ajattelen ikään kuin sisarkirjana vähän niinku teemallisena sisäkirjana ja vähän niinku tyylisenä. Tuota sisäänkirja joo. Voisi olisi ollut aika niin olisin voinut kirjoittaa ne
niinku pötkö. Joo ja Otsikko oli miksi SUOMI pysähtyi, mutta sitten taas mä kuuntelin mikan kirjan ensin ja mä oon ehkä vähän tämmöinen pessimisti tai vähän niin kun tällainen. Populistisesti kiihkoilun suomen ongelmia vastaan. Niin mä mä tuota saavutin semmoisen pienen sentilan ja uskon suomalaiseen kasvuun niin tota ja että että tätä pinnan alta tosiaan on tulossa hyviä hyviä kasvu tehdään k panostavia yrityksiä läpi mikä oliko tota? Onko tää optimistinen kirja vai? No siis se on.
Mä oon nyt mua on kiitelty siitä että onpa hyvä että että on tämmöinen optimistinen kirja joka sitten on argumentti on se että tää tekee niinku hyvää talouden kasvulle. Öö mä oon sitten vastannut, että toi on väärä johtopäätös, että tämä itse asiassa tämä optimismi jota mä kutsun rationaalisesti. Optimismi on analyysin johtopäätös eikä mikään
tämmöinen niinku toimitila. Ja mä en myöskään ole ollut mikään optimisti on dokumentoidusti vuonna kaksituhattaseitsemän esimerkiksi kirjoittanut aika pitkän kirjoituksen, jossa mä olen huolissani suomen pitkän aikavälin talouskasvun edellytyksistä ja vielä eläboroidusti elikkä ja silloin minua moitittiin tohtori tuhoksi ja eräskin professori ojensi ojensi että.
Mitä kaikkia asioita että en osannut ottaa huomioon että silloin puhuttiin kaksituhattaseitsemän siitä, että nyt on tulossa tämmöinen tuottavuuden uusi aalto. Niitä oikein sarjana kirjoitettiin muutaman vuoden
aikana kaikissa paikoissa. Silloin ajatus oli, että tieto ja viestintäteknologia jotenkin siivittää niinku uusiin uusiin sfääreihin, vaikka vaikka se niinku silloisen argumentin pohja oli se, että viimeaikainen tutkimus silloin viimeaikainen tutkimus viittaa siihen, että tää tuottavuuden kasvu on niin kuin laajemmin hidastumassa. Ja nythän me ollaan nähty. Sitä on tapahtunut yhdysvalloissa ja kaikkialla länsimaissa on tapahtunut tapahtunut merkittävä tuottavuuden kasvun hidastuminen.
Juuri itse asiassa siinä kaksituhattaviisi vuoden jälkeen, että elikkä tää on mä pitkä. Perustelu, että en ole mitenkään systemaattisesti optimisti, että mun mielestä faktat välillä johtaa optimistisia ja välillä pessimistisin johtopäätöksiin. Mulla oli vieraana yksi kauppiksen frendi, joka siis meni chicagossa ja harvardissa tohtoriksi ja niin saman opetusassistentti muun muassa niin tota. Hän kävi tän jenkkien ja euroopan velkakestävyys analyysin yhteydessä läpi tän
kasvuyhtiön eli karkeasti. Siis öö tuo tuottavuuden kasvu ja väestönkasvu pyörittää sitä ja sitten vielä kestävyys voi ajaa sitten sen niinku kansantalouden, niin kun kassavirran suohon. Mutta jos tuota miettii niin tää tuottavuuden mittaaminen on niinku hankalaa ja siinä on. Eikö se ole jonkinlaista niinku vähän jäännös analyysiä tota yhtälö teoreettisesti. Mun mielestä se ei ole jäännös että. Tuottavuus on tuotannon ja tuotantopanoksia välinen suhde ja jossain yhtälössä se voi
laskea residenssin kautta. Mutta siis sehän on siis indeksi, jossa on tuotannon indeksi ja painoindeksi ja tota niiden suhdeluku ja. Tässä itse asiassa vähän taloustiedettä voi vähän moittia, että ne on vähän välillä turhaa lähteneet tämmöisiä douglas tuotanto funktioita estimoidaan, koska tää on ihan indeksit teoreettisesti suoraan laskettavissa oleva asia. Mutta tää total factor productivity kuitenkin on hieman mystinen suuri. Eikö ole?
Ei ole siis se kokonaistuottavuus, niin siinä tuotos on niin ikään kuin vähän vastaa niinku BKT ei se ole se mutkikkaampi asia mitata ja sitten on toinen on sitten se panos indeksi. On olemassa indeksiteoria joka kertoo että millä tavalla erilaisia eriä erien kehitystä voidaan laskea johdonmukaisesti yksi ja on siinä omat haasteensa, mutta tota että niinku lähtökohtaisesti siinä ei ole niinkään mitään semmoista fundamentaalista ongelmaa. Sitten siellä on käytännön ongelmia on.
Että siellä on paljon tämmöisiä pääomaeria, joiden niinku tietopohja on tosi surkea kun nyt tästä aineettomasta pääomasta on viime aikoina niin paljon puhuttu, että siellä kun halutaan laskea sitä pääa aineettoman pääoman ja siellä on nyt niitä tietovarantoja niin siellä on aika merkittäviä mittaus ongelmia, että miten me spotifylle muodostunut se tietokanta niin mikä mikä sen niinku arvoon ja miten siitä se hinta ja määrä otetaan irti, niin kyllähän siellä niinku
sitten varmaan välillä ollaan käytännöllisessä ongelmissa. Sillä tavallaan teoreettisesti ja lähtökohtaisesti asiat on aika selkeitä. Mutta jos nyt vielä oppiminen ja ristokin saa tulla tähän mukaan, niin tota jos siellä on työvoiman tuottavuus ja pääoman tuottavuus ja sitten se semmoinen tavallaan teknologisen yleisö jäännöksen tuottavuus, niin eikä tässä kuitenkin ole epäselvyyttä tässä kolmannessa termissä. Musta käytännössä siis.
Niinku mikä sanoo mikä on tuota paljon tarkemmin katsonut ja on on niinku aidosti tutkija. Tästä tuota aiheesta. Mutta sitten niin kun käytännön mittaamisen ongelmat taitaa olla aika merkittäviä. Ja ja ja se tarkoittaa sitten sitä, että varsinkin lyhyen tähtäimen lukuihin mä suhtaudun skeptisesti. Eli tuota sanoa nytten esimerkiksi, että mitä viimeisen 3 vuoden aikana minkälainen trendi on tuota tuottavuudessa niin.
Tosi varovaisesti pitää suhtautua ja sitten tietenkin se alla olevan asian mittaaminen tuota on. On on. Vai tuota kuitenkin vaikea että niinku käytännössä että ne palataan ikään kuin varmaan tässä keskustelussa tota innovaatioihin ja miten miten niitä tehdään. Mutta sitten niinku poliisi mielessä sitten niinku mitä kaikkea sen eteen voi tehdä ja miten niitten vaikuttavuutta voi mitata, niin musta se on vaikea
että. Jos lähdetään mikä sä oot vasta kohta, mutta jos lähdetään palastelemaan kuitenkin näitä helpompia asioita, että väestönkasvu ja tavallaan se olisi nyt risto sun puuttuvan puoli miljoonan tuota pessimistinen näkökulma, että ruotsiin meni paljon porukkaa ja mutta siis ihan vaan nuppiluku ottamatta sitten kantaa kuinka tuottavaa se henkilö määrä on, niin se tietysti ajaa tota no mineraaleista. Kokonais bruttokansantuotetta
hyvin vahvasti. Eikö tässä ole kuitenkin aika positiivisia signaaleja, että se on ollut siis kymmeniä tuhansia se väestönkasvu tässä. Siis meillähän on tehty historiaa 2 viimeisenä vuotena ja ja. Siellä tietenkin on nyt ukrainalaiset tuota maahanmuuttajat mukana, joka on niinku eri erityinen asia, joka ei ole varmaankaan toistuva. Mutta. Meillä tuli yksi vuotena noin kuusikymmentätuhatta, toisena vuotena noin neljäkymmentätuhatta ja se ja
tää taso. On korkeampi kuin ruotsissa suhteessa väestöön niin korkeampi kuin ruotsissa. Poislukien heidän lähiidän tuota pakolaisaalto eli se taso suhteessa meidän väestö on niin aidosti korkea ollut. Ja tää näkyy nytten väestöennusteessa, joka käytti tätä neljäkymmentätuhatta nettomaahanmuutto tuota oletuksena joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että meillä olisi tällä väestöennusteen olennaisesti korkeampi. Mä maahanmuutto pitkäaikaisesti kuin ruotsissa tai USA, ssa.
Mutta se tuolla jossakin australian kanadan tasolla. Mutta se pointti on siis 2 vuotta ollut niinku laadullisesti ja määrällisesti laadullisesti siitä, että mistä on tultu. Tuota ja millä motivaatiolla suomeen niin hyvin poikkeuksellisia vuosia meille historiallisesti. Joo ja sitten mikä sun tuossa
kirjassa oli? Mun mielestä semmoinen uudehko havainto mulle en tiedä tulisiko oikein, mutta mä oon itse nähnyt paljon semmoista voivottelua, että tavallaan korkean veroasteen myötä varsinkin ne ihmiset poistavat elämäänsä, että tehdyt työtunnit per työntekijä on niinku tota laskenut. Mutta sä olit löytänyt myös niin kun päinvastaisia signaaleita. Joo ensiksi mä voisin kommentoida. Mä en ole tässä tän
väestötutkimus. Kulmun tutkimusala mutta mitä mä oon nyt katsonut tilastokeskuksen asiantuntijat on kuvannut ja sitten pekka myrskylä konsultoinut. Mä ymmärsin, että siinä on tämä ukraina efekti ainakin pyritty poistamaan se kieltämättä ne on hämmentäviä.
Ehkä vielä erityistä, että siitä huolimatta näyttää, mutta tota pekka myrskylä, joka on tehnyt vuosikymmeniä näitä mä oon jotenkin tähän asti tottunut uskomaan, että että ja hän hänen niinku johtopäätös niinku tuntui olevan se, että että siellä on aika monenlaiset tunnusluvut, on jo aikaisemminkin näyttänyt,
että että on tapahtunut käänne. Öö nythän niinku tavallaan se talouskasvu ei ole sinänsä se kiinnostava asia, vaan talouskasvu suhde suhteessa kansalainen että se sehän on niinku me me ollaan kiinnostunut elintasosta ja sen takia tavallaan se että se osa PK teistä joka tulee puhtaasta väestönkasvusta niin ehkä silleen vähemmän kiinnostavaa, mutta se mikä on tietysti tärkeää, että mikä on tän väestön ikään kuin ikärakenne, että mikä on työikäisen väestön
osuus, että se on aika olennainen, se on niinku hyvin olennainen asia ja sitä meidän niin kun elintason kasvun näkökulmasta. Öö.
Siellä on tosiaan niin kun niin kun vähän viittasit kysymyksessä niin työikäisen väestön osuus on vuoden kaksituhattakymmenen jälkeen se osuus on lähtenyt pienenemään ja sehän on meidän talouskasvun ongelma niinku tässä mielessä, mutta tähän saakka sen on kompensoinut täysin se, että työikäinen väestö on tehnyt aikaisempaa enemmän työtunteja ja tää on asia, joka on aika monelle edelleen yllätys, että tehtyjen työtuntien määrä suhteessa työikäiseen väestöön ei ole
ollut tällä vuosituhannella kertaakaan tän korkeampi.
Nyt se nyt pikkaisen tullut suhdanteiden alas, mutta ja sitten se ei tule nyt tässä Talouselämän lehtit on useampaankin otteeseen näyttänyt, että se tulisi sieltä sote sektorilta ei tule vaikka sote sektori otetaan pois niin edelleen sote sektorilta putsattu yrityssektorilla niin tehtyjen työtuntien määrä on edelleen korkeampi kuin 2000 luvun alkupuolella ja siis aikana jolloin meidän julkinen velkasuhde laski 2000 luvun alkuvuodet meidän julkisen talouden velka suhteessa bkt, hen.
Ja niinä aikoina meidän yksityisellä sektorilla tehtiin vähemmän työtunteja kuin tehdään nyt. Tota. Siellä tosiaan väestöennusteessa nyt otit otettu se benchmark semmoisesta hetkestä, jos ei ole ukrainalaisia mukana. Eli ja ja se on aidosti tuota.
SUOMI on reagoinut työvoimapulaan ja sitten se mitä siinä on tapahtunut niin SUOMI ei pisteytä maahan maahantulijoita eikä EUN sisällä voi teoriassakaan pisteyttää, mutta meillä on käytännössä tullut mekanismit joilla me suoritetaan valintaa ja se on. Ulkoistettu yrityksille ja se näkyy nyt sitten, että aasian merkitys on rakenteellisesti dominoi. Nyt sitä ja tuota maahanmuuttoa ja sinne on rakennettu ikään kuin yritysten.
Kautta tavat rekrytoida. Ja nyt se se on tapahtunut ja se kertoo meille, että meillä on potentiaali kyllä tänne saada porukkaa, että semmoinen että meillä ei olisi vetovoimaa. Sen keskustelun voi unohtaa että se on. Se on tuota meille vetovoimaa suhteessa länsi eurooppaan tai USAN, mutta se ei olekaan mikään reaali. Tuota realismi. Saanko mä tuosta jatkaa vielä
tota tää vetovoimaisia? Musta tosi tärkeä kun aina vähän niinku hyvistä tai niinku niin kun virnuilla siitä että olemmeko me onnellisin tota kansanväestössä ja sitten sitovalla käytetty että me ei vaan.
Vaan tyydytään niin vähän, mutta se mikä musta oli tosi kiinnostava tieto minkä mä kuulin joku aika sitten, että kun siinä siinä on näissä onnellisuusutkimuksissa on paitsi kantaväestöä, mutta myöskin maahanmuuttajia kuuluu siihen otokseen ja se mikä on minusta oli tosi kiinnostava tulos, että että suomessa olevat ei kantaväestössä olevat niin
myöskin niitten tyytyväisyys. Elämä on ihan maailman huipputasoa, joka on niinku johdonmukaista tuon havainnon kanssa, että jostain syystä että vaikka täällä niinku murjoitetaan ja loskaa niin ja kaikki on niinku päin helvettiä. Niin kuin sanotaan, niin siitä huolimatta, että ne ihmiset jotka ovat tulleet vähän randomisti täällä ja sitten kun ne niitä kysytään niin ne on tyytyväisiä.
Minä ihmettelen vähän itsekin, että että miten ne vaikea kieli ja ankea, että ihmiset ne silti ne on niinku tyytyväisiä elämäänsä kun ajattelee sitä kokonaisuutta. Mulla on siis toi itse näin kun mä oon itse ollut eksoottinen hyvin helpossa paikassa eli lontoossa 13 vuotta. Missä on niinku todella helppo pärjätä progeningissä ja mietti siinä se on vaan eksoottista kun on vähän hassu sukunimi niin niin mä nään tän englannin vähän ongelma että täällä tota.
Itse asiassa mä ruvennut vähän tsekkaamaan niin kun eliitti mamujen keskuudessa suomessa, että aika huonot kielitaidot heillä on ja sitten ne ehkä pärjää siinä nykyisessä duunissa, mutta siinä on kyllä kohtaanto ongelma jos ne sattumalta menettää sen työpaikan niin hirmu vaikea rämpiä takaisin tota hyväpalkkaisen työpaikkaa mutta tota että se on niinku kyllä semmoinen vähän pommi että tota jotenkin ne insentiivit on vähän sellainen niinku väärässä että
jos sä oot siellä tavallaan palveluammatissa niin sä opit sen suomen, mutta sitten tavallaan huippuasiantuntija. Ja varsinkin on vähän liian helppoa puhua englantia ja se ei ole ongelma. Kunhan ei niinku tapahdu disruptiota. Mä kuten sitä edellistä kirjaa, niin mä kävin ruotsalaisia tilastoja tuota lävitse, että kuinka pitkään ihmiset tuota pysyvät maassa.
Eli eli kun meillä on nyt se tilanne, että me tiede taide tulee historiallisen paljon porukkaa, katsotaan paljon se reagoi nyt tuossa työttömyys jatkaa tuota nousua, niin seuraava kysymys tulee, että kuinka? Hyvin, että tulevat pysymään täällä. Viestit kentältä on että hyvin, mutta kyllä se tyypillisesti mä olisin kyllä aika varovainen, että korkeapalkka palvelu tuota asiantuntijatehtävissä. Sulla on niin paljon henkistä
pääomaa. Sä oot yksi kerran liikkunut eli siellä ne kyllä tuota ne poismuutonkin on hyvin yleistä yleisiä tilastollisesti. Joka vaan kuuluu siihen asiaan ja se pitää jollain tavalla hyväksyä. Sitten jos sä oikeasti juuri niin, että varsinkin parisuhteiden kautta, niin se tilanne muuttuu erilaiseksi.
Mitäs tota nyt kun mikä oot tuolla laborella niin tota että varmaan perehtynyt sitten vähän työmarkkina niinku sitäkin kautta, niin voiko siellä tavallaan löytää jotain rakenteellista kehitystä tai tai tota segmenttejä jatkaa liittyy tähän. Keskusteluun no yksi sellainen asia, joka joka meitä kiehtoo. Ja mä tiedän, että ei ole ainut joka kiehtoo liittyy siihen että tää ei ole pelkästään
tarjontaongelma. On myöskin kysyntäongelma, että kun täällä on niinku tosi päteviä vieras vieras maataustaisia ihmisiä, niin ne kuitenkin kohtuullisen luotettavasti dokumentoi tilanteita, että on monet yritykset ovat tosi haluttomia palkkaamaan sitä ensimmäistä vieraskielistä ja se ei ole se ehkä eikä se nyt sillä tavalla ole yllättävää kun ajatellaan niitä kahvikeskusteluja jotka on, vaikka olisi kuinka paljon käyttäisi muuten ikään kuin
ammatillista kieltä, niin se kuitenkin se sitten tavallaan se. Rento pohdiskeleva kieli on natiivikieltä ja jos kasvihuoneiden kieli meinaa muuttua vieraaksi, niin kyllähän se varmaan on henkinen kynnys ja sitten kaikki ohjeet pitää kääntää englanniksi, että tää on musta kiinnostavaa tietää että että minkälaista mitä tän asian eteen voisi tehdä, että meillä on joukko yrityksiä jotka joilla tuntuu olevan aikamoinen kynnys ottaa näitä vieras taustaisia
ihmisiä. Mutta sitä vielä tästä tota nythän meillä on tehty kovien lakkojen kautta työmarkkinauudistusten oikeistohallituksen toimesta. Niin. Tavallaan voisi ajatella, että no se on ainakin yksi selitys, että tota on niinku liian jäykät työmarkkinat. Mutta mut argumentti on se, että tässä nyt ei ainakaan työmarkkinoiden jäykkyys ole kyse. Kyse on niinku työnantajista jotka eivät. Palkkaa ne ajattelee tää englanti englanninkielinen englanti ei kelpaa kovin monen
kielen työpaikka. Me puhutaan tavallaan. Palkka sitten asiantuntijatyö asiantuntijatehtävissä olevia ihmisten palkkaamisesta, niin siinä tulee itse asiassa se koko paketti vastaan ja yks niinku kriittinen kysymys, että korkeakoulutetuilla tyypillisesti on myös korkeakoulutettu puoliso ja siihen, että millä tavalla he puoliso saa työtä, niin silloinhan se helposti täytyy keskittyä kasvukeskuksiin, mutta ei se SUOMI helppo maa ole.
Toinenhan on muutenkin nää perheeseen liittyvät asiat, että pystytkö lupaamaan, että tuota lapsilla on tuo te englanninkieliset koulupaikat tai päiväkodit. Eli se on se tavallaan. Me puhutaan tästä ikään kuin maahanmuuttajien kotiuttamisesta siellä ikään kuin palkkahaitari yläpäässä, niin sä puhut itse asiassa koko yhteiskunnan paketista ja. SUOMI on faktisesti maa, jossa englantia puhutaan työelämässä kuitenkin vähemmistössä
yrityksiä. Se se tahtoo dominoida tietyn tyyppiset yritykset ja isot pörssiyritykset. Itse asiassa tärkeä kysymys ehkä jatkaa vielä, koska niinku nää tai ristokin on. Itse asiassa mainitsi sen, että että tää julkiset palvelut on aika tärkeä osa tätä ja nimenomaan juuri tässä osassa, josta me ollaan erityisen kiinnostuneita sillä on puhutaan nuorista perheistä joilla nuoria lapsia, niin se, että miten nää julkiset palvelut siis ennen kaikkea koulu, mutta terveydenhuolto ja kaikki kaikki
tällaiset toimii niin. Se on varmaan siinä kokonaisvalinnassa paljon tärkeämpi ja se taisi on mun käsitys, että se on tärkeämpi kuin se, että onko onko tulovero yksi tai 2 prosenttiyksikköä korkeampi tai matala, koska siinä puhutaan niinku fundamentalistista.
Tähän myöskin selittää muun muassa sen, että meillähän nähdään ainakin paljon tapauksia, että että on ollut ulkomailla vuosikausia, mutta sitten kun siirrytään tämmöiseen lapsiperhevaiheeseen, niin jostain syystä tää SUOMI alkaa vaikuttaa kokonaiskilpailuakyvyn tai siis houkuttelevalta vaihtoehdolta kokonaisuutena ajatellen, vaikka meidän verot ovat. Helvetin korkeat.
Joo, mä haluan nyt tässä muuten siis kuulijoille, jos teillä on niinku näitä varsinkin eliitti expatteja jotka joko puhuu suomea tai ei, niin mä voisin tehdä niinku ihan jakson tästä expattien niinku elämästä suomessa ja käytännön haasteista, koska mä elin itse sitä elämää siellä lontoossa ja mä tiedän sen niinku tavallaan suomalaisen suomalaisina sitten toisena puolella. Expat elämää niin tuota hallitushan pidensi eksperttejä tuota.
Verohelpotuksen pituutta ei 7 vuoteen, joka vastaa nyt sitten tanskalaista. Joo tää on mä mä oon siis tässä
siis tota noin. Siis kun suomessa on se viisikymmentäyhdeksän prosenttinen korkein marginaalivero, niin mä oon tässä mieleen, että jos niinku ulkomaalaiset on rationaalisia haluaa sen mikä se on 3 vitosen niin eikö muka suomalaiset olisi niinku käänteisesti rationaalisia lähtisi muualta maailmalta hakee silloin mä tein itse mä nautin englannissa paljon matalampaa tuloveroa, niin jotenkin mun mielestä olisi hyvä että kokonaisveroaste myös
niin kun maassa oleville. Laskettaisiin sitten, että.
Mutta ehkä ehkä varmaan siinä kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon paitsi veron lisäksi myöskin se, että että veron kaltainen maksu on se, että jos sulla on nuoria lapsia, niin sitten niitä tarvitaan päiväkotipaikkoja ja sitten kaikki kaikki muut, että kyllähän kotitaloudet ainakin taloustieteen oppikirjassa niin laskee sen kokonaispaketin, josta vero on tietysti yksi osa, mutta kaikki tulonsiirrot ja palvelut ja kaikki tällaiset on tietysti toinen asia ja ja
sitten mehän nähdään datasta, että eihän meillä nyt kuitenkaan niinku sanoin. Me nähdään jatkuvasti, että korkeita korkean tason asiantuntijoita tulee suomeen. Takaisin, vaikka on ollut vuosikausia korkeista veroasteista huolimatta. Tanskassa ja ruotsissa on ollut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vähintään saman saman verot tasoinen verot aste ja ne ovat olleet houkuttelevia.
Sehän ja sitten tähän vaikuttaa. Tietysti palkkatasoon, että sinne sehän on se nettopalkka riippuu siitä bruttopalkasta ja ja vero verosta yksi. Tanska ja ruotsi tosin on tuloverot tiputtanut sieltä ylimmästä päästä jo ajat sitten ja sitten tavallaan tanskassa on vaikka kahdenkymmenen pinnan alvi. Pelkästään ei ole kohta rajaa, että se selittää sen tanskan veroasteen.
Mutta tota voit mennä eteenpäin eli eli tätä tää mikä kirjassa mä mä tota ajoin vähän ajattelin siellä ei siellä kuitenkaan käsitellä näitä mun kopioita, mutta iso plussa siis siitä että tässä heilutellaanpas tuolta mika maliranta.
Pinnan alaiset oli semmoinen 10 tuota yleisen väittämän listaus 12 likainen tusina likainen tosinaan niin niin niin tota mä ajattelin että ei se kuitenkaan se mikä sanoi että me ollaan köyhä yksityis varallisuuden maa ja ja sitä se ei ainakaan käy, mutta kävit läpi että tota kävit tätä. Siis täähän mun teesi että me ollaan ihan pirun köyhä
länsimaa. Varalle yksityisomaisuuden mitattuna, mutta näistä kahdestatoista voit tota toki kommentoida, mutta sitten näitä muitakin näitä yleisimpiä elikkä sen tusinan väitteitä. No ehkä ehkä se nyt kun jos mä tästä jatkan niin kansantalo. Tieteessä ollaan niin kun kiinnostuneita siitä kansantalouden tuotantokapasiteettia siellä on. Silloin se tuotanto pääoma niinku olennainen, siis koneet ja laitteet ja rakennukset
omistaa ulkkareita. Joo joo joo, sitten on toinen kysymys, että kuka sen omistaa, että nää niin kun tavallaan kansantaloudellisesti kiinnostava kysymys on se, että minkälainen kuinka paljon meillä on tuotantokapasiteettia ja sitten siihen liittyen kysymys on sitten se, että tai niinku te jatkokysymys, että että onko sitten siihen vaikutusta sitten sillä, että minkä ketkä on ne omistajat ja ja mikä se rakenne
joka on toinen kysymys? Ja tää musta se liittyy siihen että onko me nähdäänkö me tutkimuksessa näyttöä siitä, että meillä jää tuotantokapasiteetti liian pieneksi niinku rahoituspuitteiden vuoksi se on siitä on taloustieteessä tosi laaja kirjallisuus jossa analysoidaan että onko rahoitusmarkkinoilla ja rahoituksessa sellaisia ongelmia, jonka seurauksena meillä jää joitakin tuotannollisia investointeja tekemättä niinku hyvinvoinnin näkökulmasta riittävästi, että
tää on iso laaja kirjallisuus. Joo, mutta sitten siinä on se käytännön elämä ja sitten mä oon taas lämpenin tälle riston niinku analyysille, vaikka nyt ruotsi, SUOMI ja tavallaan ihan niinku ilmiselvänä esimerkkinä vaikka wallenbergit.
Mä olin setissä töissä niin kyllä se nyt on ihan jäätävä paavalinoke joka niinku on niinku hirveitä vaikutus omistus pääomasijoitus osmo hallinnon ja se on niinku ihan hirmuinen kilpailuetu sä voit tehdä niinku vaikka listautumisannin niin paljon helpommin kun sulla on niinku yksityistä pääomaa. No mutta jos mä tästä jatkan wallenbergit oli. Varmaan ruotsissa olemassa myöskin yhdeksänkymmentäluvulla kaksituhattaluvulla ja kyllähän ruotsilla ei mennyt hyvin, että
ei se nyt sanotaan. Ainakin se nyt muotoilee sillä tavalla, että ei se ainakaan tae ole siitä ja sitten. Ja sitten meillä on tanska, joka on pärjännyt tuota. Mä en nyt ole katsonut onko niillä wallenbergin siis tää viime käsitys tiivistyy viime kädessä tiivistyy siihen, että jääkö tuotantokapasiteettia liian pieneksi, sen takia tulee
rahoitusta. Nyt muistan alle siinä björn wahlroos siinä kirjassa on toi myöskin ihan täydellisen huomion esiin, että nää tämmöiset perheyhtiöt niin ne on joissakin asioissa hyviä. Niissä on tämmöistä jatkuvuutta, mutta tämmöinen radikaaliisuus ei ole niille tyypillinen piirre, että ne ovat vähän konservatiivisia. Että kumpi tässä nyt sitten milloinkin dominoi, niin se on vähän niinku empiirinen kysymys. Paljonkin voisi sanoa. Yksi yksi pieni ihmeen tässä on, että tuota.
Jos kuvaisit tän niin kun tanskalaisen ja. Osittain ruotsalaisen omistusrakenne. Miten jossa sitten siellä taustalla on itse asiassa säätiö. Joka wallenbergien tapauksessa säätiön omistaa suora yhtiöitä tai sijoitusyhtiöitä, joka omistaa pörssiyhtiöitä. Ja pörssiyhtiö osingot menevät sitten tietyllä tavalla sinne säätiöön, joka sitten rahoittaa tutkimusta. Ja ja kansainvälisesti kunnianhimoista tutkimusta, jotka aiheet ovat sitten näiden.
Itse asiassa pörssiyhtiöiden ja Talouselämän mukaisesti valittuja, niin se on. Ensinnäkin se on tuota aika mahtava tavallaan ympyrä. Jota mä tietyllä tavalla lievästi kateellisena katson. Mutta sitten se mysteeri on, että jos joku sulle sanoisi että hetkinen. Omistusrakenne, joka perustuu säätiöön ja se menestyy. Niin se tuntuu niinku tosi mystiseltä että miten sä pystyt sellaisen tuota koneiston tekemään, jossa viime käden
valtaa käyttää säätiö? Jos on tietenkin perheiden tuota osittain perheiden ikään kuin väline, jossa varmaan siellä on aikanaan ollut verotuksellinen syitä kun niitä on joskus vuosikymmeniä sitten tuota tehty. Mä en nyt vaan. Kun mun tulkinta niinku arjen kautta on, että mä olen itse asiassa vähän niin kun kriittinen siitä, että miten me olemme onnistuneet ikään kuin
täällä omistajamarkkinoilla. Millaisia omistajia, hallituksia ja johtoja johtoa on niin mä joudun tekemään sitä vertailua ja ruotsi sattuu olemaan meille niinku sen luonteisiin vertailu, vertailukohta tanskahan tekee sen nyt toisella tuota rakenteella ja on vielä menestyneempi tällä hetkellä. Tää navarro saa tietysti tota kaikesta perinteinen esimerkki.
Onko meillä? Jatka siis taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella niin kun on niin kun se suurin huoli tulisi siitä, että että se ryhmä jossa. Kaikkein herkiinta tässä niinku tavallaan, että jää tekemättä on nuorten yrityksen aineettomat investoinnit, että se se on niinku kirjallisuuden perusteella se vaarallisin kohta, että että muualla osalla tutkimuskirjallisuuden perusteella ei ole samaa huolta ja tässä suhteessa nyt mä tossa
kirjassa käyn. Muistan aika perusteellisesti läpi, että se on suorastaan hämmentävä, että kuinka paljon ja nopeasti voimistua meillä nimenomaan alkoi innovaatioperusteisia nuoria yrityksiä syntyä.
Silloin meidän kriisin aikana. Koska se olisi se asia joka kaikkein herkimmin niin kun tökkäisi rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyden, kun se lähes tuplaantui ja vielä se tapahtui kaikelle lisäksi samaan aikaan kun me oltiin taantumassa kun kun ylipäätänsä taantuman aikana uusia aitoja uusia yrityksiä ei tule, niin meille tuli enemmän innovaatioperusteista yrityksiä. Ja sitten mä mä tässä tätä kirjaa varten mä paul donnerin kanssa analysoitiin tarkemmin siellä yritystasolla, niin se se
on aika jännä. Jännä sieltä tosiaan lähti rakentumaan uutta liiketoimintaa. No nyt me on tästä muun muassa vesa vihriälän kanssa tästä teemasta keskusteltu, kun me nyt nähdään, että ruotsissa on näitä ikään kuin neljännen ja viidennen vaiheen yrityksiä. Ja mä oon nyt sitten kysynyt, että milloin nämä neljännen ja viidennen vaiheen yritykset ruotsissa on perustettu. Mä mun arvaus on, että ne on tapahtunut yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella pääosin mikä mitä suomessa 90 loppupuolella oli.
Meillä oli nokia ja metsäteollisuus, joka dominoi koko taloutta. Ne oli niinku isoja puita jotka varjosti että eihän meillä tämmöistä innovaatioperusteista yritä. Että silloin olisi voinut tulla vaikka minkäänlaista rahoitusmarkkinat, koska meillä
oli dominoiva toimialat. Joo ja tossa tota tää oli just se missä sun optimismi tai tai fakta tarttui muhun ja ehkä tässä niinku omia jaksoja mulla on ollut tuota kannatan toimitusjohtaja joka täällä lifeline spakilla tota aivan huikea hiili nanoteknologian yhtiö tota täysin uniikki teknologia pääsi pörssiin ei olisi päätynyt ilman lifelinepakkirakennetta olisi todennäköisesti myyty ulkomaille niinku okmetic jonka toi mari mulla oli mikä meni
kiinalaisille. Sieltäkin niinku kiinalaiset sijoitti tänne vantaan tuota laitoksia niinku paljon rahaa että siinä oli happy end ja se on aika paljon siis niinku henkilö siinä tota. Kai se kun nerokkuuden niin kun takana mun mielestä aika paljon se menestys tietenkin tää riston pointti tästä niinku henkilötason sitten mulla oli faron farmaseutilta olla tämmöinen lääkekehitysyhtiö.
Missä siis tanskalaiset on pärjännyt, mutta se on niinku ihan pirun pirun niinku lottoa keräsivät niinku ja osittain käyttivät. Siis mua tuota kertomaan tuota heidän editoria tukevaa rakennetta, mutta keräsivät niin kun osakeannilla riskipääomaa että sä pääsevät faasin kakkosesta. Ehkä pääsi kolmoseen, mutta niinku tämmöisiä todella ja tamronin joka oli niinku lisäämässä täällä translain kautta pörssin kautta, siihen
tuli nää rikkaat. Miettisit tätä ensi töi invest nää on niinku taisi esimerkkejä näistä mikan mainitsemasta pinnalla olevista niinku keskisuurista huippuyhtiöstä jotka on niinku tulossa sieltä läpi. Mutta mä näen itse että ne on niinku tosi pienestä kiinni. Onko hyvä johtaa ja onko saako ankkuri sijoittajan että se on niinku tosi horjuva se polku sinne niinku menestykseen.
Yritin sanoa että tää on niinku suurten lukujen laki, että jos perusasiat on kunnossa niin sitten kun ei tää nyt sattumalla on tietysti merkitystä. Mutta ehkä kommentoin vielä tuota ulkomaalaisia omistajista, että musta siitä niinku liian
negatiivisesti sanotaan. Kansantalouden kannalta on tärkeä kiinnostava kysymys, että kun silloin kun tavallaan meidän tuotantoa täällä muuttuu ulkomaisen omistuksen, niin mitä minkälaista toimintaa täällä jatketaan, jos jos täällä jatkuu korkean arvonlisäyksen toiminta, niin se on se voi olla kansantaloudelle todella myönteinen asia. Ne moni mä mä en kutsu ulkomaalaiseksi pääomaksi. Mä kutsun sitä monikansallisen pääoman monikansallinen pääoma
niillä on isot taskut. Ja sitten on vielä osaavaa pääomaa ja mä luulen, että aika monessa yrityksessä se osaaminen on aika tärkeätä ja tähän nyt mun mielestä liittyy siihen, että kun meillä ehkä on johtamisessa kuitenkin jotain ongelmia, niin sitten tuo myöskin tänne uutta johtamistapaa usein myöskin ulkomaalaisen toimitusjohtaja, joka ei välttämättä ole aina huono ratkaisu. No tähän on hyvin akuutti kysymys tämä, koska ainakin mun kuplassa on hyvin konsensus siitä että.
Aa suomessa ei pysty keräämään 100 miljoonaa euroa. Tuota ei kutia osakepääomaa tässä kasvuvaihevaiheessa, joka tarkoittaa sitten sitä, että siinä vaiheessa kun sä oikeasti teet sitä loikkaa, niin sun enemmistö omistuksesta siirtyy sille monikansalliselle pääomalle. Ja kuinka suuri ongelma se on ja mitä sille voisi tehdä? No no mä oon täysin samaa mieltä mikan kanssa, että semmoinen vaihtoehto, että me sen maailman paras kapitalisti torjuttaisiin tässä toimialalla. Ei se toimi.
Tää jos mä otan nyt esimerkin siitä nyt tällä hetkellä on keskustelussa teollisuussijoituksen sijoitusstrategian uudistaminen, joka lähtee itse asiassa vähän niinku samasta havainnosta ja lähtee sitä tilkitään. Mutta jos tässä olisi tuota mikä joka olisi perustanut tuossa 12 vuotta yrityksen, nyt se olisi siinä vaiheessa, jossa se pystyisi lähteä skaalautumaan ulos.
Sä tarvitsisi tuota. 20 miljoonaa euroa rahoitusta tällä kierroksella ja tässä sulla olisi 2 vaihtoehtoa tuota tuossa pöydässä istuisi teollisuussijoitus. Ja tässä pöydässä eikä mä teen väärin päin tän esimerkin, mutta se on tehnyt tällä kertaa. Olisi se tota noin amerikan englantia puhuu vaan tiimin edustaja joka olisi tehnyt tämän loikan 10 kertaa joka toisi sinne hallitukseen tota ne kaverit jotka on ollut tekemässä vai ovatko USA, ssa niin kumman
se mikä valitsisi? Se on joo tosta muuten siis se pia santavirtaran tota alainen, joka vastasi tästä päätöksestä ei ole jälleen töissä. Siellä on ilmeisesti paikkaa auki, mutta. Tervetuloa muuten siis pia on ollut täällä kanssa vieraana edellisessä pääomasijoittajien johtohomma että tervetuloa muuta vaikka rydmanin kanssa keskustelen tästä aiheesta. Mutta samanaikaisesti intuitio kertoo sitä, että. Jos meidän on kärjistys, jos meidän roolimme on tuottaa myytäväksi yrityksiä.
Niin se voi olla ikään kuin talouskonsepti. Mutta. Kyllä mun intuitio sanoo, että olisi hyvä, että sieltä tulisi sitten juurrutettuempia isompiakin yrityksiä lävitse, että viime kädessä me tarvittaisiin niin niinku monella eri tasolla myös sen
ison yrityskannan uusiutumista. Tota 2 2 kommenttia kun tätä ruotsia käytetty mittatikku niin se mun mielestä sopii tähän aika hyvin, että jos me katsotaan ruotsissa toimivien yrityksien tutkimus ja kehitystoimintaa ja katsotaan että kuinka suuri osa ruotsalaista ruotsissa toimivien yrityksien tutkimus
kehitystoiminnasta. Ulkomaalaisomisteisessa se on noin 40% suomessa se osuus oli jotain 10% 2000 luvun alkupuolella me oltiin aikaisemmin maa joka tutkimus ja kehitystoiminta oli kotimaisissa käsissä. Nyt jos me katsotaan me tarkemmin täytyy mainostaa tätä kirjaa käydä aika tarkkaan tää käydään aika aika analyyttistä.
Ostakaa molemmat kirjat. Ehkä kannattaa ostaa 2 kirjaa sekä paperisena että tota digitaalisena, niin se me nähdään, että siellä on tullut niitä nuoria yrityksiä ja keskisuuret yritykset jotka on Suomessa nyt lisänneet.
Kun se kehityspankittuksiaan säännöllisesti vahvasti, niin itse asiassa se keskisuurten yrityksien osuus, joka on nyt ollut Suomessa kasvussa niin ne on ulkomaalaisomisteisia ja ja se tavallaan ainakin kertoo siitä asiasta, että että sikäli kun niitä on nyt ilmeisesti mä mä mä myöskin katsotaan kuinka paljon tapahtunut omistus siirtymiä, mutta selvästi tää viittaa siihen, että kun useimmissa tapauksissa kun on tapahtunut tämmöinen ulkomaalaisomistuksen, niin se
päättää skaalata tutkimus ja kehitystoimintaa suomessa. Joka on rohkaiseva merkki. Tää olisi niinku erityisen huolestuttavaa kyllä olisi, jos nää ikään kuin su. Uudessa skaalassa kävisi niin, että ne ostetaan ja sitten
toimintaa laajennetaan. Muualla on tämmöinen homma, jos siitä on niinku näyttöä, että se se on minusta ihan selvää, että jos joku belgialainen yritys ostaa niin se lisää todennäköisyyttä, että se siirtyy belgiaan, mutta tää pitäisi skaalata sitä tää onko se 2% tai jotain, koska nää kuitenkin pääomavaatimukset on aika tiukkoja että se ei siellä kauhean paljon sille biisille tilaa ja kuitenkin se isompi kysymys on että kuinka paljon osaavaa se pääoma kuinka paljon
sieltä tulee tietoa, että mitä tälle firmalle? Kannattaa tehdä. Joo sulla oli kirjassa semmoinen vertailu, että tota tanska ruotsia vastaan ja ainakin siitä mä sain semmoisen kyynisen kuvan että meidän RD tyypit on vaan 20 pinnaa halvempia. Sen vuoksi se tuotantokehitys uikkarit on erittäin tyytyväisesti pitää sen siellä, mutta pääkonttori funktiot jää pois ja se mun mielestä selittää
tätä niinku riston huolta. Eli miksi meillä ei ole hyviä johtajia koska meillä ei ole niinku pääkonttori funktiot, toimimarit CF oot niin puuttuu mitä vaikka ruotsissa ne siellä niinku pyörittää ja kasvaa ja kasvaa että se on hienoa että siis se. Aranda pysyy suomessa. Tutkijat on on tosi tuottavia ja hyviä tyyppejä, mutta se johtamisongelma aktiivinen omistajuus tapahtuu vaan pääkonttori funktiot pitämällä suomessa. Ja ne ei pysy uikkarit ottaa ne pois.
Joo mä oon niinku jollain tavalla kun tässä on seurannut toimia, niin me on tullut tuota. Ja jonkun verran kyyniseksi, että mikä on se peli näissä isoissa organisaatioissa, kuinka paljon vedetään kotiinpäin sitten niinku tota tiukoissa paikassa ja meidän suomalaisten ei kannattaisi ikään kuin tota aliarvioida. Sitä suomalaisista on niinku organisaatiossa vaarattomia. Nössöjä.
Ei nössöjä, mutta me me ollaan ajateltu näin, että ihmiset kun sanoo jotain ne tarkoittaa sitä ja ja semmoinen niinku että sulla onkin vähän piia, että et itse asiassa ihan tota tota toisinpäin. Luottamus. Niin me ollaan totuttu, että tässä niin kuin mulla. On se kuitenkin se on sama kuin ruotsissa ja tanskassakin on luottamuspääoma mutta. Älä tuo tanskaa tähän keskusteluun. Tanskalaiset on pohjoismaiden
pahimpia tässä asiassa. On kuitenkin luottaa tutkimusten mukaan tota kanssa muihin ihmisiin. Joo, mutta heillä on aina parempi. Mutta on toi siis pienen äänekkäänttina niin kun olin nordic toimarin niin mä sanoisin että mä kieltäydyin raportoimatta sitten ruotsin kautta, että mä olisi norjalainen yhtiö että mä raportoin vaan suoraan osloon ja ruotsalainen toimari oli hyvin pahoillaan tästä.
Mä sanoin vaan että en mä tule tänne eli jos tää raportoi ruotsin kautta, koska siis tavallaan ruotsalaiset vastaa onkin siis semmoisia että wear the tota me niinku koordinoidaan tää nordic cup tässä että tota nää nää saa olla nää muut sitten kyllä niinku raportoidaan meidän kautta ja ne on niinku
äärettömän röyhkeitä. Meidän tätä pääaukion todetaan on katsonut, mutta edelleen se, että tää se että kuinka merkittäviä on, että ulkomaalaisten yritysten osuus esimerkiksi ruotsalaisen ja toiminnassa se ei rajoitu pelkästään tutkimus ja kehitystoimintaan, että se on siellä sitä wallenbergin ja ja kun muitakin, mutta siellä on tosi paljon ulkomaalaista yritystä. Tuotantotoiminta työllisyyttä etenevät koota varsin
pääkonttoreita. Mä tässä kirjassakin mainitsit, että mä tietyllä tavalla mä muistan ajan milloin kun
etsittiin hallitukseen ihmisiä. Niin aika tyypillinen ja tuota etsintä oli tuota aasian kautta kiinan osaajaa ja silloin löytyy aina CV, stä kavereita että jotka oli niinku suomalaisten investointitavaroita tai nokian kautta menneet espanjaksi Kiinaan ja tuota työskennelleet sieltä se oli se tapa saada se osa ja sitten niinku siihen johonkin toiseen yritykseen suomalainen kaveri joka oli tehnyt uraa siellä. Mä nyt kiinan rooli ihan romahtanut.
Sellaisia hakuja ei enää tehdä, koska tuota sen niinku markkinan rooli on tehnyt. Mutta tänä päivänä kun sä yrität etsiä tuolta maailmalta suomalaista liikkeenjohtajaa, joka divisioona vetäjä, saati toimitusjohtaja. Niin se markkina on tosi pieni tai niinku ilahdut aina jos sä törmäät johonkin uuteen niin nimiin tuota jollain tavalla me
ollaan käperrytty. Tuota siis sisäänpäin ja kun puhuttiin siitä että se viimeinen asia josta mä olin siinä huolissaan olisi se, että suomalaiset asiantuntijat lähtee maailmalle ja tekee tota uraa. Ne tunnetaan Finanssiala hyvin ja mulla on semmoinen käsitys että ruotsalaisten. Lontoossa ruotsalaisten suhde. Suomalaisiin jotka sulla on tuossa ja tekevät alalla alalla se on varmaa joku 10 suhde yksi.
Joo ja se on siis mun aikana kun mä menin sinne yhdeksänkymmentäluvulla niin oli vielä oli paljon enemmän, mutta siis tää jotenkin tää brexit lannisti suomalaisten että ja enää ei lähde niinku huippurahoituksen opiskelijat sinne lontooseen niinku ennen että tota se on. Se on sääli. Ja se ja se on siis niinku meidän ruotsalaisten eduksi ja siinä on kun sä oot semmoisia
niinku vielä siinä massassa. Vielä kun siinä on tulee se kulttuuri että miten sinne mennään, miten saadaan työpaikka ja niin edelleen ja niin edelleen. Suomalaiset on vähän niinku yksinäisiä susia. Maailma. Joo siitäkin muuten siis voisi tehdä jakso siis tämmöinen kuinka mennä maailmalle, että että siinä ei siis tää expertti ja sitten taas tavallaan niinku
miten lähtee maailmalle. Siis mulle se tuomo vuolteenaho, joka siis on on tota siellä jenkkejä meni ja menestyy ihan jäätävää hyvin niin siitä oli semmoinen pieni sisäpiirijakso, mutta tota otetaan vielä tää ruotsi kela eli siis siinä on tää ehkä pääoman kautta että siinä on niinku ruotsalaisilla muutakin kuin vallanpitäjät siinä on se tavallaan tää benz capitalista niinku siihen jätti firmaan löytyy, löytyy se koko niin niin onko meillä suomessa niinku kriittisiä aukkoja?
Siinä tavallaan pääomaputkessa. Siis mun teoria on että ruotsalaiset on erittäin hyviä yhdistää rahoituksen ja teollisuuden ja teollisuus on vähän laajasti sanottuna, että siinähän ne on niin kun kateuden aihe koko euroopassa ruotsin ostetaan aina. Esimerkiksi me ollaan ehkä oltu enemmän semmoinen teollinen tuota kansakunta. Tai, joka ei ole ajatellut tätä pääomamarkkina tai
rahoitusmarkkinat strategisesti. Ja nyt kun se markkina on myös vielä muuttunut niin että eihän 2 20 vuotta sitten me oltaisi tässä niin kuin pension capitalia ja roolia mietitty, joka on tullut hyvin merkittäväksi siihen. Tuota öö transformaatio ja kasvun rahoittajaksi ja ohjaajaksi, niin ruotsalaiset onnistuivat ennen kaikkea private. Rakentamaan globaaleja toimijoita. Suomalaiset ei ja betsoft on
suomalainen capital. Tämä vuosikerta on hyvä, edellinen oli katastrofi mutta tää tää tää aalto on hyvä, mutta se kansainvälistymisen aste on tuota matalampi eli rahastojen koot on pienempiä. Niin sieltä tulee yksi se meidän haaste sitten tietenkin perheiden rooli valtion rooli
pienempi ja ja muut asiat. Mä oon samaa mieltä riston kanssa siitäkin, että meillä on tää teollinen historia ja se on vähän niinku tääkin ja sen takia sen takia mä oon itse asiassa optimisti, että se on asia joka on korjaantumassa, että jos me katsotaan sitä venture pääomaa niitä 3 ekaa vaihetta niin niissä kaikissa meillä me olemme piristyneet merkittävästi. Me ollaan oltu vähintään ruotsin tasolla ja vielä vielä tässä järjestyksessä eikä siemenraha sitten startup ja.
Sitten viimeisessä vaiheessa tämä kolmannen skaalausraha ja se, että nyt niin kuin ilmeisesti niin se neljännessä ja viidennessä vaiheessa, mutta jäljessä. Mutta mun argumentti on se, että kun se tavallaan tälle capitalille meidän teollisen historian takia sen historia alkoi vasta 2000 luvun alkuvuosina, me ei olla vielä ikään kuin siinä vaiheessakaan, että se on meille se kriittinen
asia. Ruotsi on ollut me edelläkävijä tässä suhteessa heillä metsäteollisuuden paperiteollisuus ja teollisuus ylipäätänsä suppeni meitä aikaisemmin. Joo ja jättitilaa sitten tämmöiselle innovaatiotoiminnalle ja siihen sopiville rahoituspuoli. Siis se teollinen toiminta.
Siihenhän pankkirahoitus riitti ihan hyvin, mutta sitten kun me aletaan olla tämmöisiä niinku innovaatio ja innovaation edessä ja aineettomassa pääomassa, niin me tarvitaan sitten rahoituspuoli ja jossa se näitä näitä informaatio informaatio ongelmia ja moral hazard ongelmia pystytään paremmin paremmin kontrolloimaan. Elikkä annetaan myös oman pääoman ehtoista rahoitusta. Sitten tätä tässä yritetään kirjassa niin tota mä hihittelin.
Mä olin ollut joskus brysselin koneessa yleisessä tota 2 aiheesta että oli tää EUN pääomamarkkinaunioni ja sitten mulla ratkaisu euroon joka oli tämmöinen eku 2 korin valuuttajärjestelmä ja mä hihittelin riston. Sulla oli tosi kyyninen kuvaus tästä EUN pääomamarkkinoista. Oliko se joku slovenialainen rahasto joka oli ainoa joka tarjosi sitä EUN ja tai niinku eläkeratkaisu? Joo mä olen. Mä en tiedä onko se kyyninen, mutta tuota sehän on ollut semmoinen hanke, joka on ollut
vähintään 10 vuotta. Mm. Ei se alla oleva ongelma. Tuota on sitä, että keski euroopasta etelä euroopasta puuttuu pääoma se pääoma joka luontaisesti kannattaa osakeriskiä pitkäaikaisesti ja sen nimi on eläkejärjestelmät. Suomalainen eläkejärjestelmä on isompi kuin espanja eläkejärjestelmä ja kansakunnissa on tuota aika suuri erä ja sitä on vaikea korjata ja sen takia tää yksi elementti joka aina popsahtaa
näissä tuota. Vai vaihtoehdoissa on, että tehdäänpä eläkesäästöt instrumentti se aina popsahtaa eleet edellisessä harjoituksessa kävi niin, että sitä tarjoaa yksi slovakialainen tuota toimia. Sen merkitys on jäänyt nolla. Sen ongelmahan on, että EU, lla ei ole tuota verotukseen liittyvää ohjausvoimaa. Ja jos sä teet eläkesäästöttuotteen joka ei ole tuota, sitä ei verotuksellisesti tueta.
Niin se lässähtää, että mitä tahansa siellä tehdään ilman että on verotuksellisia ratkaisuja tehty, niin se tulee lässyttämään. Toinen asia. Eläkejärjestelmän pitää rakentaa ne rahastot silloin kun väestö kasvaa ja se on vuosikymmenten työ. Ja sen takia tässä on semmoinen tilanne, että halutaan tuota capital markets unionia. Halutaan osa käytännössä osakesijoitusten pitkäaikaista sijoitusta, joka nyt itse
asiassa Pohjois euroopassa. Ei ole ihan sattumaa, että ruotsalaiset toppuuttelee tätä ideaa. Enkä minäkään halua, että ne ranskalaiset pölliä meidän eläkerahastot, mutta tota yksi tämmöinen idea siis katri rallin kanssa tehtiin hyvää jakso rahaston eläkkeistä, niin tavallaan tämmöinen EU wide passport able pieni slayerin rahastoeläke niin tota tää on mun ehdotustani pääomamarkkinaunioni, mutta sitten toi mä en tiedä kannattaako tähän mennä tuohon valuuttaan, mutta se on niin
kuin yksi EU ulottuvuus. Onko täällä eurolla teidän mielestä niinku väliä tuottavuuteen? Tai kruunulla. Minä me voidaan vähän terrorisoida, että mikä se euron merkitys on ja kuinka paljon se on ikään kuin kansallisia joustovaraoja vienyt pois ja kuinka paljon se suomea vaikuttaa. Mutta sitten minulla on jotenkin 2 havaintoa, yksi arviota. Se on vähän niinku teoreettista pohdintaa euron kanssa.
Me joudutaan tuota elämään ja mä en nyt sitten oikeastaan usko, että se on viime kädessä se tuottavuuden kannalta se draiveri. Ja mä oon varmaan samaa mieltä tää meille väistämättä spekulaatiosta, koska tästä ei voida järjestää luonnollisia kokeita.
Mutta minusta ihan kohtuullista argumentaatiota kun se menee markkaa aikana, kun meillä nyt tää asia oli ikään kuin kunnossa, niin mun mielestä on ihan hyvä argumentaatio olla, että se oli vähän niin kun ongelma se joustava kurssi, että me se varmaan omalta osalta on esitetty argumentteja jotka ei ole ihan ilmassa että se pitkitti tätä meidän teollis teollista perintöä esti. Itse asiassa rakennemuutosta meille devalvaatiota aina auta pelastettiin.
Meidän dominoivat toimialat tää on spekulatiivista. Jos niitä devalvaatiota tai meillä olisi jotenkin uskottavammin pystytty, että tämä tämä tämä tämä niinku pelastusryhmä aina niinku tuota tehdä tämän, niin meillä olisi me oltaisiin siirrytty tähän niin kun jälkiteollisen vaiheeseen nopeammin tää on täysin spekulatiivista, mutta niin on kaikki muutkin spekuloi, niin ehkä se on niinku
spekuloida ja sitten vaan. Mutta olen kyllä samaa mieltä, että eihän tää tietenkään ole taloustieteen oppikirjojen mukainen. Eihän tää ole optimaalinen valuutta alue. Tää tiedettiin silloin kun tää ryhdytty. Tässä on ollut plussia ja miinuksia ja sitten niinku ristokin sanoi että en mä usko että on ratkaiseva kysymys kumpaakaan suuntaan tää ei olisi ratkaisevaa jos ei tulisi isoja shokkeja.
Ja nyt meillä oli ongelma, että meillä nyt sattui huono shokki että voi olla että jos me oltaisiin tiedetty etukäteen tulee tämmöinen shokki, niin sitten me oltaisiin voitu olla optimaalista päätyä toiseen ratkaisuun. Mutta onhan meillä nyt siis esimerkki. Tanskalla on faktisesti euro, siis se se vaikka niillä on oma valuutta, mutta se on sidottu todella tiukasti siihen euro ja. Siitä ei ole ollut mun ymmärtääkseni minkäänlaista markkinoilla epäilystä siitä, etteikö se kurssi pitäisi.
Mä löin finanssikriisin aikana yksi tanskalaisen frendin kanssa vetoa, että se katkeaisi, mutta hävisin sen verran. Kyllä siellä perusasiat on kunnossa. Just nää työmarkkinat on riittävän joustava. Suomen työmarkkinat on paljon joustavammat mitä on luultu, että niillä voidaan korjata niitä jäykkyys ongelmia. Mutta meillä on ongelma se jos EU alueena ei toimi ja ja kyllä kai se on kiistaa. Se on fakta että me jäätiin tuottavuuskehityksestä eu, ssa. Tuota öö eurooppa jälkeen usa,
sta ja se on meille ongelma. Ja nyt kun mä katson sijoittajana tätä. Eihän se ole mitään. Toivon kipinään. Mutta tärkeintä tässä, robert gordon muistutti jo tämmöinen pitkän aikavälin pitkän aika. Perinteinen öö tuottavuuden talouskasvututkija.
Niin hän aina muistutti, että kun tehdään niitä eurooppa, yhdysvallat vertailuja, niin täytyy muistaa, että ne kumpikin on äärimmäisen heterogeenisiä, että jos niinku tavallaan hän hän muistaakseni vertasi niitä koillisosanvaltioita Pohjois eurooppaa ja huomasi, että on itse asiassa aika samanlaisia. Nyt mä vaan muistutan tää tuottavuuden kasvu on ollut
erittäin voimakasta. Positiivista sekä ruotsissa että tanskassa ja minä en usko, että se ruotsin tuottavuuden kasvu selittyy valuuttakurssilla kun se ei. Ei se tanskaan selitys, mutta meillä on ongelmia euroopassa. Varsinkin siellä on. Siellä on jäykät. Työmarkkinat on esimerkiksi etelä euroopassa ja keski euroopassa. Sieltä puuttuu innovatiivisuutta ihan verrattuna, varsinkin jos vertaa Pohjois eurooppaan ja tätä EU pitää kyllä jakaa mun mielestä Pohjois eurooppaan ja
muuhun eurooppaan. Mä tolle jussi lindgrenille tätä purran avustaja. Ehdotin, että jos nyt vielä saisi. Digitaalinen euro on sen, että kansalliset keskuspankit hoitaa sen paikallisen digirahanemaan. Tyytyväinen mä oon muuten luovuttanut sen euron tota fiksaamisen suhteen ja mä nykyään lähinnä toivon, että ruotsi ja tanska pakotetaan euroon niin se poistaisi sen niinku mahdollisen kilpailukykyyn. Tai mä oon siellä tietöitä että hansa liitto tai kalmarin unioni
tuli. Siitä, mutta sitten ehkä vielä viimeinen EU taso niin tää investointituki ei ei pelaa suomen pussiin. Eli nythän näyttäisi protektionismi lisääntyy ja yksi ratkaisu on siihen että. Kansalliset tätä yritystuet öö suomessahan ja ehkä vielä otetaan tämä 4% and kansallinen tavoite eli. Mitä te olette mieltä siitä, että valtiot lähtee panostamaan
sitten tota omiin yrityksiinsä? Me eletään monella tapaa maailmassa, jossa me emme haluaisi elää öö suomelle oli tosi epä öö tota öö suotuisaa, että tästä tuli tämmöisenä aktiivisen teollisuuspolitiikan ja valtion tukien maailma. Koska siinä eurokisassa me ei pärjätä. Ja sitten vielä niin, että kun eurooppa ratkesi tota teki omat
ratkaisunsa niin. Instituutioita näistä rooleista johtuen niin kun ei ole eu, lla verotusoikeutta, niin se ei voi tehdä ira pakettia niin se teki sellaisen paketin että ne päätökset tehdään kansallisilla tasoilla. Ja sitten kun sä katsot sitä listaa että mille ne puoli miljardia tai miljardi euroa on laitettu. Niin yllätys yllätys vakiintuneet toimijat tai niiden tuota öö pääsevät sinne listalle.
Eli me itse asiassa rakennetaan euroopassa, jos onko kyyninen sellainen tukimekanismi, joka huolehtii että täällä ei tapahdu
muutosta. Ja Suomen kannalta jos ajattelee niin siellä on paljon kilpailuja joita ehkä ei kannattaisi edes voittaakaan, että kyllähän nyt niistä on jo nyt analyyseja sekä eurooppalaisista että yhdysvaltalaisista näistä näistä paketeista, että kuinka helkkarin kalliiksi ne työpaikat on tullut eikä ne ole olleet korkean arvonlisäyksen tehtäviä, että nää on niinku tämmöiset poliittiset liike. Tavallaan kyseisten yrityksien ja sitten tämmöiset poliittiset
asiat. Niinku tässä puolelta, että pitäisikö malttaa olla voittamatta jos osaa näitä kamppailuja sitten puhuitte tästä TK tavoitteesta niin se 4% tavoite mun mielestä on öö tai sanotaan muotoile nyt syystä se ei ole kauhean järkevää tuota mun mielestä teetkö on painostuksessa laatu on tärkeämpää kuin määrä ihan tämmöinen, yksinkertainen scatter plot, jossa katsotaan teet koota ja vaurautta, niin siellä on positiivinen korrelaatio TKN ja sitä vauraiden kanssa se katkeaa
siinä 3 hilkulla ja se on ihan lättänä. Öö mä pelkään että tässä niin kun tässä niin kuin tuhla. Tai rahaa se olennaisempaa olisi se, että kun meillä kaikki innovaattorit on käytännössä töissä niin ei se niinku rahalla ratkea kuin rajallisessa määrin. Ja se nyt on niinku meidän
kansantalouden kannalta. Olennainen kysymys on, että nää innovaattorit se tuotekehitystoimintaa tapahtuu niissä yrityksissä missä sitten kaikkein fiksummin tehdään ja nää yritystuet helposti vääristää tätä allokaatio. Me ollaan maailmassa, jossa kovin moni tekee ihan samaa tota lääkettä. Kasvoi mulla oli tämmöinen. Ahaa elämys kun mä huomasin, että tohtoreiden määrä suomessa on kaksinkertaistunut 2 kahdessakymmenessä vuodessa.
Ja sitten mä mietin tällä menolla me tehdään se uudestaan, kaksinkertaistetaan, mutta siinä kisassa me ei tulla koskaan
volyymilla voittamaan. Niissä toimialoissa, missä esimerkiksi törmätään tänä päivänä joku tuota kiinalainen kilpailija, joka tuota käyttää niin kuin 100 tai 1000 kertaa enemmän siihen samaan asiaan voimaan on huawei, nokia, ericsson vertailu toistuu niin me ei tulla niitä volyymilla voittamaan niitä kisoja ja maailma ehkä on pikkaisen muuttunut myös sellaiseksi, että mistä sä voit oikeasti tehdä semmoista, että niin kun TK vetoisella. Tuota kasvulla se raha siellä kasvusi, niin sehän on
kaventunut. Lääketeollisuus on hyvä esimerkki. Amerikkalaiset teknojätit on hyvä hyvä esimerkki nyt usea vihreän siirtymän tai puhutaan siirtymään. Teknologiayritys on sellainen esimerkki. Sä joudut käyttämään paljon tarkempaa bisnesjälkeä, että missä se sun rakas itsensä on. Siis joo tota noin, mutta tietysti näissä mittakaavoissa on tärkeää huomata, että iso osa tutkimusta tietysti onnistu. Panostaa kuitenkin rajalliseen rajallisilla markkinoille tästä
niinku. Pidempääkin puhua, mutta tässä on niinku ranskalaisella tutkimusaineisto ollut tosi kiinnostavia asetelmia, kun ne ne on jotenkin tosi niinku monenlaisia markkinoita ja että sitten vaan panostetaan siihen kehitystoimintaan ja se tavallaan se suhteellinen on ihan tärkeätä silloin kun ollaan oikeilla markkinoilla. Tietysti tämä, että me matkapuhelimet on sama kaikki niin se sehän oli ainutlaatuinen, että SUOMI nyt siinä sitten öö se ei nyt se sellaisia pelejä ei ole niin kun
tulossa. Ja toinen toinen esimerkki on tavallaan, että mm. Meillähän on harmi meidän teko korkeakoulun tkk panosten tuota vaikuttavuuden kannalta, että meiltä puuttuu meidän tämä lääketieteen teollinen pohja on itse asiassa kapea ja se erottuu meitä suomea ja ruotsista tuota ja sehän on toimela, jossa sitten se kynnys tehdä oikeasti globaali toimija niin on itse asiassa kasvanut tosi korkeaksi, että mun maailmankuvassa on tullut paljon toimialoja, jotka
on itsensä konsultoituneet tosi tota noin. Muutaman jätin bisnekseksi ja TK on tapa pitää kilpailijat myös ulkona siitä. Koska mä voisin tästä, mutta mä uskon mä uskon niinku yritysten järkevyyteen keskimäärin ja mun mielestä se mä oon niinku tulkinnut sen rohkaisevaksi merkiksi, että tohtoreiden kysyntä tutkimus ja kehitystoiminta on ollut kyllä tosi voimakkaassa kasvussa.
Se näkyy siis ihan lukumäärissä, niin kun se on, se on ollut vahvassa yksityisyritykset haluaa niitä tutkimus ja kehitys tutkimus ja kehitystoimintaa. Yhä enemmän ja sitten se haluaa myöskin niitä tosi kipeästi ja se näkyy muun muassa niin, että niiden palkkojen kasvuvauhti on kiihtynyt. Elikkä se niin kun tavallaan meidän työmarkkinatkin toimii.
Siinä mielessä ennustettavasti, että sellainen ryhmä, jonka palkkojen kasvuun karannut muilta on ennen kaikkea korkea asteen tutkinnon tutki science tai siis matemaattisen luonnontieteellisellä alueella, niin niitten palkkojen kasvu vauhti on kasvanut ennen kaikkea siellä kun on vaihtanut työnantajaa. Mistä siis kilpaillaan ja tohtorit? Ehkä se vielä kaikkein puolin ja täytyy muistaa iso osa tutkimus ja kehitystoiminnasta ei
kehittele uusia reseptejä. Tää on tutkimusta tuottavuustutkimuksessa työ iät ja ajat. Sitten se tärkeämpi rooli on se, että tutkimuksella kehityksen toiminnalla vahvistetaan edellytystä, että muualla kehitettyä teknologiaa voidaan hyödyntää aikaisempaa paremmin ja ja se voi olla kansakunnan vaikka koko kansantaloudessa ei
olisi yhtään uutta ideaa. Se aidosti uutta ideaa, mutta se, että siellä monella markkinoilla käytetään tehokkaasti tota muualla kehitettyä teknologiaa ja tehdään niin sille omia sovelluksia, niin se on. Se on selkeä vaurauden. Mahdollisuus. No sitten tähän vielä loppuun siis kannattaa nää molemmat kirjat kuunnella ja ja lukea ja niin niin tota otetaan vielä tätä molemmilta fiilis. Kannattaa lukea sen takia kun siinä on kaksikymmentäyhdeksän kuvaa ja kuva vastaa 1000 sanaa.
Mä niin niin tota vielä vielä sitten pakollinen tätä. Jenkki jenkeille kumartelu ja ehkä tekoälykulma eli siis tota olisiko jenkeiltä jotain opittavaa ja onko tekoäly tuottavuusratkaisu? Tota. No se on aika ainakin jos mä ajattelin, että mihin me laitamme rahamme jos mä katson sijoittajat. Niin eihän jenkeille ole vaihtoehtoja.
Tällä hetkellä se sijoittajan näkökulmasta siellä on muutaman tuota teknoyhtiön lainausmerkeissä riskikoko ajan kasvanut, koska ne dominoi sitä tuota markkina arvoa, mutta kun se että nää samaan aikaan. Euroopassa mitään jälkeäkään, että sieltä voisi tulla haastaja. Niin tykättiin. Me siitä amerikoista tai ei. Niin. Ne näyttää kuitenkin nyt tällä hetkellä meillä esimerkkejä, että miten uudet teknologiat
otetaan käyttöön. Että kyllä kyllä me joudutaan niin kuin tavallaan kunnioittaa sitä voimaa. Se joka kerta kun käy usa, ssa, niin se häkellyttää tai sitten tekee vaikutuksen se kuinka siellä uskotaan siihen omaan talouteen ja sen kykyyn. Se tarinahan on täysin päinvastainen kun se se tunnelma kuin suomessa. Mikä fiilis tekoälyyn eli onko se tuottavuusväline vai vähän niinku ATK on aina ollut että katteet on lupaus. Mun mun teippi siitä on, että todennäköisesti.
Se on sitä samaa kehityssuuntaa joka lähti liikkeelle kun minä tulin työelämään 40 vuotta sitten, jolloin mulle tuli työpaikka työpaikalle PC ja mä aloin käyttää sitä exceliä jota mä oon käyttänyt 40 vuotta putkeen niin tuota. Sen kehityksen ja automatisaation niin kun jatkumo. Se olisi hyvä, jos se olisi merkittävä. Mehän nähtäisiin sen niin työn tuottavuuden kannalta niinku vaikutuksia. Jos meiltä häviäisin joitakin tehtäviä ja tuli sitten tuota taloudessa markkinataloudessa uusia.
Se olisi hyvä merkki ja mä olen enemmän huolissani tällä hetkellä sitä, että sen vaikutus jää meidän näkökulmasta liian pieneksi, kun että siitä tulisi liian suuri muutos ja sitten rahan tekemisen mielessä, niin mä odotan, että se on sama aika sama asia kuin digitalisaatio. Eli tuota se varsinainen iso raha tehdään jossakin muualla. Me ollaan me olemme soveltaja.
Mä oon tässä asiassa tai tässäkin asiassa dadashev kanssa ehkä samalla tavalla linjassa, että hän suhtautuu jossain määrin skeptiseksi siihen, että onko tekoälystä. Kansantaloudellisesti merkittävää tuottavuustekijää seuraavaan 10 vuoteen ja ja oh ja onko edes senkään jälkeen on epäselvää. Täähän on use. Niin tuo tuotu esiin se, että kuinka robert color silloin 8 7 sanoi että me nähdään tietokoneita kaikkialla muualla paitsi tuottavuus tilastoissa, mutta me nähdään se sehän tuli.
Sehän ei jäänyt ikuiseksi lupaukseksi. Se yhdysvalloissa tuottavuudessa tapahtui taso nousua vuosina 9 5 kaksituhattaviisi se jyrkkeni 10 vuodeksi se tuottavuuden kasvu. Silloinhan suomessakin innostuttiin siitä, että nyt tulee tää tuottavuuden aalto, tää jatkuu iät ja ajat ajat, mutta se todettiin että se oli se oli aalto se oli se oli nopeampi kasvun vaihe joka kesti 10 vuotta ja sen jälkeen meidän tuottavuuden kasvu. Huhti on ollut taas tai
yhdysvalloissa. Se on taas ollut samanlainen kuin se oli ennen yhdeksänkymmentäviisi ja nyt on tavallaan se iso kysymys, että voisiko tekoäly olla sellainen asia joka uudestaan niin kun niinku joksikin aikaan kiihdyttäisi ikään kuin trendinä sitä yhdysvaltain tuottavuuden kasvua ja tota joka tapauksessa lienee perusteltua sanoa, että tässä vaiheessa tekoälyssä ollaan ehkä samassa vaiheessa kun atk, ssa oltiin silloin kahdeksankymmentäluvun loppupuolella. Jos jos se olisi tuota.
Tosiaan merkityksellistä niin mun niin kuin nyrkkisääntö on, että mun pitäisi nähdä isot investoinnit. Niitä ei vielä faktisesti nähdä ja niitä todennäköisesti niitä isoja investointeja pitäisi tehdä. Kauan sitten aloin tekemään ja digitalisaatiossa on. Meillä kävi, että me jauhettiin jauhettiin jauhettiin ja sitä jauhettiin vuosikymmeniä. Hienoa.
Me ollaan ollut vieraana mika maliranta ja risto murto ja ostakaa tosiaan ne kirjat tulee sanottua ja mennään tuonne sisäpiirin puolelle ja nyt tässä on niin kova laatuista kamaa niin tehdään toi sisäpiiri. Ehdottaisin sillä että. Tän keskustelun perusteella voi voisitte esittää pari kysymystä
toisille. Niin ja mä tässä sitten mahdollisesti kommentoin niihin sitten itse itse niin tota nähdään sisällä sisäpiirin puolella ja kun olette tänne saakka katsonut ja kuunnellut, niin laittakaa kanava tilaukseen. Kiitoksia vierailusta. Kiitos.