Keskittäminen on tuonut hyötyä tuonut etua ihan taloudellista etua, että tän viidentoista vuoden aikana me ollaan tässä tilanteessa, missä ollaan, että meillä on viisitoistatuhatta keikkatyöntekijää ja ja neljäsataatuhatta tilausta ja isot volyymit ja tehdään se kaikki työ seitsemänkymmenen ihmisen voimin. Miten tää niinku käytännössä näkee nää palikoiden? Muuttumista, mutta se, mikä on näkynyt jo pitkän aikaa on se, että ollaan siirrytty
palveluasumisen. Laajempaa kotihoidon tarjoamiseen, että pitää olla aina vaan osaavampia henkilöstöä aina vaan itsenäisempää työhön kykenevää henkilöstöä. Hoitaja ei ole se mun elämäänsä kyllästynyt. Raataja, että sulla voi olla myös tämmöisiä vapausasteita. Siinä ainakin tässä keikkatyö. Joo työkulttuuri on kyllä selkeästi muuttunut. No niin, tervetuloa tänne neuvottelijan kanavalle. Mulla on vieraana jaana jantola pirkanmaalta. Eikö niin pirkanmaalta melkein
tampereelta että. Myös joskus ollut tampereella, mutta. Nyt melkein tampereella. Joo tää on nyt mulla on tamperelaisessa vieraita. Tuli oikein hyvä mieli. Mä Lahdessa syntynyt mutta tampereella enkö mä vieläkin identifioinut itseni. Se on hyvä. Joo hei tota olet firmasta nimeltä tempore niin tota onko latinan sanonta oteore ole moores tuttu. On tuttu ja mä yritin kuunnella ihan tosi tarkasti, että sanotko tempora vai tempore.
Että tai se olla se. Eihän se kikeron sanoma niitä tempura, mutta tempore joo tempore henkilöstöpalvelut oy itse asiassa on se yhtiö virallinen nimi. Ei mitään lyhennyksiä hyväksytä. Joo ja tää on tehty kaupallisessa yhteistyössä teidän kanssa ja kysyin tota sen voiko. Koska mä kirjoitin tän uusi neuvotteluvalta kirjan johanna torkin kanssa, joka on latinasta
kääntänyt ihan alkukielestä. Esimerkiksi sen ei kannata tuotannon niin tota kitaran lausuma tosiaan ja oli tämmöinen poliittinen tota väittämä, jolla hän tappeli niitä muita muita antiikin tuota. Aikana anteeksi rooman poliitikkoja vastaan. Oi aikoja oi tapoja. Eikö tässä ole nyt vähän sote alueessa vähän tämmöinen antiikin draaman tyyppinen niin kun ongelma menossa tällä hetkellä. Niin, että siellähän rooman valtakunta hajosi ja oli väkivaltaisuuksia ja ja
klassinen oppineisuus laskija. Kirkon opit nousi valta hajaantui. Sinne alueille keskushallinnosta, että. Mut sä kysyit mä en vastaa. Joo no mut mun mielestä tää on nyt siis tätä vuosikymmeniä lykättiin tätä soteuudistusta, saatiin sitten toteutus edellyttää hallitukselta ja nykyinen hallitus on sitten
ottamassa käyttöön sitä. Ja kivuliasta on tässä nää kaksikymmentäyksi aluetta plus Helsinki niin on on niin kun hyvin erilaisissa tilanteissa ja tietysti keskittää niitä toimintoja ja lokaatioita, mutta samalla ne joutuu tän henkilökunnan yhdistämään sieltä kunnista tulevaan asioihin. Niin onko tää henkilöstösiirtymä niin kun hoidettu hyvin ja miten
te tavallaan liitytte siihen? No meillähän ei ole siis näkymää suoraan siihen, että miten hyvinvointialueet on oman henkilöstönsä osalta nää asiat saanut saanut hoidettua ja ja miten ne toimii, mutta se miten me liitytään tähän asiaan on se, että me välitetään sijaishenkilöstöä. Yhdelletoista hyvinvointialueelle, että että toki me niin kun nähdään sitä, että on sijaistarpeita ja aika ajoin henkilöstöpulaa. Onko se sijaiset tavallaan?
Tuleeko ne niinku viime hetken hätääpyyntönä teille vai miten ne? Onko ne sijaiset joku tämmöinen niinku pakollinen paikka ja joukko? Pakollinen paikka ja joukko sillä tavalla, että tarvitaan tekijöitä silloin kun on poissaoloja.
Että normaalistihan se menee niin, että että vakituinen henkilö on sairaana tai vuosilomalla tai tai koulutuksessa tai muuten pois ja sitten pyritään löytämään sieltä organisaation sisältä ensin että onko joku joka pääsee toiselta osastolta tai onko omaa varahenkilöstö poolia ja jos niistä ei löydy niin sitten. Sitten se tilaus tulee meille niille niiltä hyvinvointialueille, jotka on meidän asiakkaita ja ja kun ollaan siinä vaiheessa niin ne on akuutteja. Siellä on todellinen tarve.
Se on jo vähän niinku hätätilanne siinä kohtaa, että nyt todellakin tarvitaan joku tekijä ja sitä kautta ne on sitten hyvin akuutteja ja hyvin lyhyitä, että vaan todelliseen tarpeeseen henkilöstöön tilataan. Onko tää tota miten tää näkyy? Meillähän oli siis näitä hoitajamitoituksia ja. Oli oli niin, kun suorastaan hoitajapulaa, niin ollaanko me yhä tämmöisessä niinku akuutissa
tota hoitajapula tilanteessa? No ei me semmoisessa akuutissa hoitajapulatilanteessa olla kun mitä tässä oli vuosi puolitoista sitten että kaikki mediat oli täynnä hoitajapulaa ja mekin pidettiin hoitajapula podcastia, että että tilanne on muuttunut. Elikkä tässä on niin kun hyvinvointialueet kun on muodostunut, on saatu keskitettyä henkilöstöä, ehkä
henkilöstöä myös tehokkaammin. Käytettyä on tehty näitä cover rekryjä ja sitten yksi semmoinen joka josta ei kovin paljon ole puhuttu, mutta näkyy näkyy varmasti tässä sote henkilöstön saatavuudessa on se, että meidän elintaso on noussut ja ja sellaiset jotka ehkä on tehneet osa aikatyötä tai tai muuten on perheen tilanne esimerkiksi muuttunut, niin niin ovat ottaneet vastaan vakituisia töitä kustannusten nousu ja palkkakehitys monestakin syystä johtuen tää hoitajapula on niin
kuin lievittänyt. Mut että silloinhan oli semmoinen poikkeuksellinen markkinatilanne, että tää tuli uusia uusia tota toimijoita ja oli piikkipaikkoja piikkihintoja. Että siinä kohtaa me tehtiin samalla lailla kun me tehdään nyttenkin että luotettavasti ja vakiintuneesti ei lähdetty näihin irtiottoihin mukaan. Että jos ajatellaan että mihinkä tää tästä menee, se kyllä kysynyt sitä että onko niinku hoitajapulaa vielä tulossa.
Mutta mutta tota nyt kun moni hyvinvointialue on varautunut siihen mitoituksen nostoon ja jos ei niinku tulekaan uutta mitoituksen nostoa, niin siellä on henkilöstö ikään kuin vähän niinku. Valmiudessa varautumaan siihen eläkkeelle jäämiseen ja muita mitä mitä tota tuntuu että on on tulossa lähivuosina merkittävästi niin kun se puskuri on käytetty, niin kyllä me varmaan jonkinlaisessa uudessa niinku hoitajapulatilanteessa ollaan.
Että mitoituksen nostolla siis onko se se tota ihminen ei ole desimaaliluku niin niin siis tota jos se nousee niin silloin tarvitaan enemmän hoitajia. Joo ja nyt tota jos ollaan palaamassa taikka että se laskee tai ei tehdä suunniteltuja korotuksia. Joihin moni hyvinvointialue ei ole varautunut niin niin silloin silloin tota hoitajat riittävät.
Paremmin niin eikö sitä jo laskettu, että tavallaan se nolla piste seiska muuttui 0 6 vitoseksi jos mä oikein muistan ja botoxin ja niinku vielä harrastin että se palaa sinne nolla seiskaan tai tai tota epämääräinen odotus. Varmaan näkökulmasta riippuu että että tota jokainen joka kokee esimerkiksi läheisensä kautta henkilöstöpulatilanteita niin. Niin toivoo tietysti sitä, että mitoitus on mahdollisimman vahva, mutta veronmaksajana miettii tietysti, että mahdollisimman tehokkaastikin
sitten resursseja. Käytetään siis omaishoitaja. Se suhde on usein yksi suhde yksi mutta tota, mutta jos miettii tätä tehokkuus näkökulmaa, niin mä suurella tuota vahingon illalla huomaan, että tota tämmöinen rahapodin, joka on nordnetin kilpailija mulla on poistunut, koska martin paasi ylennettiin tota kansanedustajaksi tämmöisestä
podcastaajasta ja ja tota. Muuten mulla on ollut vieraana tää pekka toveri josta tuli meppi niin tää oli tämmöinen ketju, mutta hänellä on tämmöinen hokema eli tota. Tota vähemmällä enemmän parempaa. Eli mä en tiedä voisiko se on sinänsä mun mielestä ihan hyvä. Hyvä tää tehokkuuden niinku määritelmä niin niin sitä vastaan tää hoitajamitoitusnumero niin vähän sotii, että siinä tavallaan yritetään lukita tästä tästä
kolmiosta. Yks yks kulma vähän vähän turhaan musta, mutta onko tää tehokkuus sun mielestä kuitenkin niinku teidän juttu? Tehokkuus on nimenomaan meidän juttu, että se, että miten niinku sotepalvelut tuotetaan niin en mene kyllä siihen niinku besserwisseroimaan sitä.
Asiaa kannattaa. Mutta koska siinä tullaan aika nopeasti kaikkiin eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin sitten jossain kohdassa, mutta aika paljon on tehtävissä vielä ennen sitä pistettä ja ja tota se mistä mä tiedän niin on tää sijaishankinta ja no olemme ainakin itse sitä mieltä, että tehdään se kaikkein tehokkaimmin ja kaikkein edullisimmin ollaan Julkaistu siitä tämmöinen kustannus ja vertailulaskurikin, mutta että siinä olisi vielä paljon tekemistä että.
Ihan öö niin kuin semmoisena skenaariona on tehty, että jos me nelinkerta. Steptaisiin esimerkiksi tää meidän nykyinen volyymi, niin se tarkoittaisi niinku alimpiin vertailulukuihin nähden jopa satojen miljoonien säästöä. Tää volyymia mitä neljäsataatuhatta. Jotain neljäsataatuhatta tilausta, mutta noin 3 miljoonaa sijaistatuntia vuosittain, että tähän mennessä me on kaiken kaikkiaan välitetty 20 miljoonaa sijaista ja tuntia.
Että se onko se skaala jotain lähellä 100 miljoonaa vai mitä se niinku vuosi vuosiliikevaihto. Öö joo on joo kyllä joo. Joo ja ja sitten tää on kaupallinen toimija, mutta että omistus on kuitenkin siis hajautettu näihin tota alueisiin vai miten tää? Menee joo elikkä meidän omistajat ovat julkisia toimijoita, että että meidän meidän suoraan omistajan kautta. Joo, siitäkin on debattia, että onko onko tavallaan siinä? Säästetäänkö siinä se sitten kaupallinen voitto vai?
Vai luodaanko siinä sitten tavallaan tällainen captive toimii ja joka joka sitten on kuitenkin tehottomampi kuin se markkina markkina ja tää on näitä vaikeita kysymyksiä sitten. Kumpi kumpi sitten toimii että onko tilaaja tuottajamalli hyvä vai tota tilaaja omistaja tuottajamalli mutta tota teillä on 11 kuitenkin vaan niitä sotea että oliko se nyt kaksikymmentäyksi plus Helsinki niin onko tässä joku syy miksi ei ole kaksikymmentäkaksi? Emme ole saaneet asiakkaiksi. OK.
Niin että se se on se syy, mutta mahdollisuus skaalata valtakunnallisesti enemmän olisi tietenkin olemassa. Mutta miten tää menee? Onko tää siis tää on joku keskisuomi ja. Niinku maantieteellisesti oo niinku. Koillinen kaakko lounas luoda? No miten se nyt sitten menikään? No meillä on länsi suomessa ja ja tota. No ei ihan keskisuomessa eteläsuomen kaikki ajattelee ne pääkaupunkiseutua ja sitten tota itä suomessa että vähän semmoinen niinku reuna reuna
alueella. Mutta onko tää sitten tota kun teillä kuitenkin on niitä temporealaisia villejä? Osoitetaan tehdä niminen niminen henkilöille niin tota niin onko se sitten tavallaan tarjontakysymys, että noilta muilta alueilta ja sitten löydy? Vai onko se kysyntäkysymys että niiltä tota? Ei tilata.
Tai tai tilata että että tota se menee niin päin, että kun on niitä tilauksia on työmahdollisuuksia niin löytyy työntekijöitäkin, että toki se, että meillä on nyt vain 11 hyvinvointialuetta asiakkuuksissa niin se ei tarkoita etteikö meillä olisi keikkatyöntekijöitä ympäri Suomen, että että kun keikkatyö on sellaista että sitä voi tehdä niinku päätyäkseen tai oman työn ohella tai silloin tällöin tai näin niin niin sitä tehdään myös muualtakin.
Kun kotikunnasta, että opiskelupaikalta tai vanhempien kotipaikalta tai kun ollaan isovanhemmilla käymässä tai jos sain lomalla, että meillä on siis ympäri Suomen keikkatyöntekijöitä. Toki ne keskittyvät sitten sinne missä missä tota niitä töitä on tarjolla, koska se on sellainen mitä lie kolmekymmentäviisi kilometriä jossain kulkee esimerkin kipuraja mitä keikalle lähdetään.
Joo joo, mun mielestä se työnkuva on muuttunut tai mulla on omakohtainen niinku yks lukiokaveri eeva joka käytiin katsomaan kun tappara keräsi tota taas yksi. Mestaruuden seiska matsissa niin tota eeva vaihtoi tota.
Tuota hieman vanhemmalla iällä niin tota duunia hoitajaksi ja se on niinku aina ollut hyvässä kunnossa että käy kuntosalilla ja muuta niin tota tuntuu että se se on niinku ihan ihan myös vähän niinku imago muuttunut, että nimenomaan se hoitaja ei ole semmoinen niinku elämäänsä kyllästynyt raataja että sulla voi olla myös tämmöisiä vapausasteita siinä ainakin tässä keikkatyön. Työkulttuuri on kyllä selkeästi muuttunut, että ja sitten on erilaisia tilanteita, että että
aina ei sovi se sellainen malli jossa. 3 viikon jaksolle tulee työvuoro annettuina. Voit johonkin vaikuttaa että on jotakin niin kun omia toiveita tai elämäntilanteita. Jonka vuoksi täytyy ikään kuin päästä valitsemaan, että mitkä vuorot käy itselle. Mitä voi tehdä, että toki aina joustoakin varmasti siinä siinä on ja kun ne yksiköt niitä on vaan muutama jossa keikkatyöntekijöitä tekee töitä.
Totta kai hän kuuntelee, että niinku tarkalla korvalla, että milloin tarvitaan ja ja tulee vastaan, mutta monella on semmoinen että että se oma elämä jotenkin rajoittaa sitä että ei voi ottaa ihan vastaan vakituista tai sataprosenttista tai annettuja työvuoroja. Tää on tämmöinen kuitenkin. Siis jos sua ollaan vähän niinku paikkaamassa tai väliaikaistayöntekijänä, niin on siinä sitten varmaan sitten mahdollisuus osalta sitten muuttaa se työsuhde pysyvämmäksi
sitten jos. Jos joo, että opiskelijathan nyt varmasti se on niinku näytön paikka että että miten miten työstä suoriutuu ja ja myös sehän on semmoinen win tilanne kun. Rekrytoidaan niin että. Kyllä kyllä pitää olla, että se työ myös tuntuu itsestä hyvältä, että siinä jaksaa tehdä ja se tuntuu mielekkäältä.
Joo toi mä oon siis tää mun suomeen tuomas sana yhteisvoimin siis tota kaikki sanoo viinin mutta mä epätoivoisesti yrittää nostaa tätä yhteisön markkinaosuutta tässä, mutta aina epäonnistuin jotain epäluotettavaa. Siinä siinä on, mutta yritän vähän kuitenkin, mutta mua
lämmitti kun tossa juteltiin. Sä oot kuitenkin tuota kuunnellut vai lukenut tän uusi neuvotteluvalta, niin joo siitä on nyt muutama vuosi kun tää kaksituhattayhdeksäntoista painos on tehty, mutta mainittiin siellä kuitenkin tää tää teidän työmalli niin tota oli oliko ne niinku jo vanhentunut? Tavallaan ajatukset siitä.
No, no oli ne vähän. Vanhentunut että että tota varsinkin jos ajatellaan nyt tätä niin kuin tätä hoitajapulaa tilannetta jossa tää tilanne kun jotenkin kärjistyi, että että kun siinä oli vähän semmoista niin kun vanhaa mielikuvaa henkilöstövuokrauksen ja työntekijää asemasta, että pitää muistaa että tänä päivänä niin kun keikkatyöntekijät. Ovat alansa ammattilaisia, että meillä noin puolelle esimerkiksi maksetaan kokemus lisää, että he on tehnyt enemmän kuin 5 vuotta
töitä. Osaamisvaatimukset on tosi kovia. He on sitoutuneita siihen työhönsä, eikä se ole mitään semmoista niinku väliaikaista, että meillä on aika iso joukko niitä jotka on tehnyt tän koko 15 vuotta. Kun ollaan oltu olemassa niin tätä keikkatyötä päätyäksensä ja ja sitten ikähaitari aina että ne opiskelijat alkuvaiheessa tekee niinku vuokrata vuokratyön keikkaa. Niin meidän ikähaitari on 16
viiva kahdeksankymmentäkolme. Niin miten se muuten siis menee kun tota joo siinä kirjassa mä muistan, sillä ei ollut vielä sote päätös tehty tai niinku suunnilleen joku sipilän hallitus yritti ampua sitä nyt johonkin suuntaan, mutta se sitten kaadettiin, mutta tota siinä mä muistan.
Muistan mä tavallaan tykkäsin kyllä tästä niinku kuntavetoisesta mallista jossain kuntayhtymät tulee ja tavallaan just vähän niinku pelkäsin että tää monoliitti monoliitti sote eilinnan ja sitten taas mä olin aikaisemmin tämmöisen liberan kirjan miten SUOMI voidaan pelastaa niin siinä ehdotettiin
niinku. 5 hyvinvointialuetta aika paljon sen erikoissairaanhoidon niinku ympärille ja sitten tavallaan tää perus terveydenhuolto oli niinku tavallaan se vähän niinku erillinen kysymys siinä, onko tää niinku keskittyminen. Luulisi kuitenkin olevan vähän vääjäämätöntä. Tuntuu että siis tää kaksikymmentäyksi plus yksi on niinku vähän niinku tuhoon tuomittu.
Mä en tiedä onko sulla niinku fiilistä tuossa ja vaikuttaako toisistaan tavallaan niinku tää rakenne erikoissairaanhoidon perusterveydenhoito plus sitten hoiva hoiva jotenkin tohon tohon trendiin. Joudun nyt taas vähän poliittisesti. Spekuloimaan joo tää vähän tästä spekulaatio voin ihan ehkä niinku tässä on oikeastaan niinku 2 asiaa. Toinen on tää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon niinku yhteenliittäminen tässä hyvinvointialue rakenteessa.
Toki onhan niinku suomessa toiminut sellaisia kuntayhtymiä jo niinku ennen hyvinvointialueet, jossa nää oli niinku tehty ja ja ne alueet olikin niinku hyvin valmistautuneita tähän hyvinvointiinmalliin.
Ja ja sen sen niinku taloudenpitoon ja ja niin edelleen, että onhan tää aika iso niinku toimintamallien yhdistäminen kun 2 erilaista perusterveydenhuoltoa, jossa on ollut kunnissa tai kuntayhtymissä, sitten erikoissairaanhoitoyn yhdistetään, koska siellähän on myös ne tavoitteet ja toimintamallit erilaisia. Mutta sitten tää niinku keskittämisasetus ylipäätään, niin tota se niin kun sen sotealan palvelutuotannon keskittämisestä en pysty sanomaan.
Mutta mutta jos mä ajattelen niinku että miten se peilautuu tähän? Tähän niinku sijaiskintaan ja ja henkilöstökysymysten ratkaisuun niin niin kyllähän keskittäminen on tuonut hyötyä tuonut etua ihan taloudellista etua, että tän viidentoista vuoden aikana me ollaan tässä tilanteessa missä ollaan, että meillä on viisitoistatuhatta keikkatyöntekijää ja ja neljäsataatuhatta tilausta ja isot volyymit ja tehdään se kaikki työ seitsemänkymmenen
ihmisen voimin. Siis kaikki sieltä rekrytoinnista palkanlaskentaan laskut kaikki. Siinä siinä prosessissa jos se 70 ihmistä ripoteltaisi tuonne tota yhteentoista hyvinvointialueeseen, niin siellä ei olisi kauhean paljon sitä.
Niin kun henkilötyö voimaa hoitaa se kaikki asia mitä siellä hyvinvointialueella on tämmöisiä hankintaan liittyen, että onhan siinä sitä tehokkuutta niinku selkeästi on konkreettinen esimerkki, että tehokkuus on toiminut, että jos sitä ajatellaan tämmöistä niinku rekrytointia ja sijaishankintaa
niinku. Kuntatasolla hyvinvointialuetasolla tai tai jopa hajautettuna sinne tilaajille niin niin tota mitä keskitetymmin ja se on tää taloudellisuus näkökulma, mutta sitten ei tule keskinäisiä kilpailutilanteita, joka on tietysti yksi tärkeä asia että ja toimitaan tasapuolisesti, että semmoiset yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä myös työntekijän näkökulmasta. Onko tää nyt jäi toi akuuttitilanne tai tai tota
erikoistilanne. Että tässä kaivelluttaan, että onko se sitten kuitenkin, että siellä yritetään vähän niinku suunnitella rauhallisesti ja sitten siellä tulee tilanne päällä tai joku loma tai sairastuminen ja sitten se niinku paikataan että onko tää niinku tää akuutti tilanne ero ero se tästä niinku perustelemisesta jotenkin.
Totta kai se eroaa, että yhdeksänkymmentäkolme prosenttia meidän kaikista tilauksista on akuutteja siis alkaa tänään huomenna ja kestoltaan yleensä se yksi työvuoro vähän yli 7 tuntia kun ne tulee tänään tai huomenna, niin se tarkoittaa että sillä. Tekijällä, joka joka tarttuu
siihen työmahdollisuuksiin. Hänellä pitää olla mahdollisuus tehdä sitä työtä tarttua siihen pitää olla niinku valmiudessa ja ja silloin pitää myös pystyä siihen sen hetkiseen työtilanteeseen solahtaa aika nopeasti, ei mihinkään pitkien perehdytystä kautta pitää olla vankka ammattilainen ja usein täytyy olla aika niin kun valmis ottamaan monenlaisia töitä yleensä on 1 2 3 yksikköä ainakin jotka siellä on. Mistä töitä? Töitä haluaa tehdä, jotta sitä
työtä on riittävästi. Sitten suurin osa meidän kautta niin kun tarjolle tulevista töistä on ikäihmisten asumisessa ja ja kotihoidossa ja kotihoito erityisesti on sellaista, jossa pitää olla osaaminen kunnossa. Lääkehoito osaaminen, lääkeluvat kunnossa ja pystyä myös tekemään itsenäistä työtä, että kyllä se on luonteeltaan vaativaa ja ja tota. Vaatii sopeutumiskykyä ja töihin tarttumiskykyä.
Kaikki eivät myöskään niinku pysty sellaiseen työhön, että että se ehkä tulee välillä niinku unohdettua, että ikään kuin se se on. Siinä on vielä erityishaasteita kun tarttuu tämmöiseen akuuttiin työhön. Tsemppaan kun yritykset toteuttaa sun tota podcasteja ja somea niin tota toi eero leppänen on teille vetänyt semmoista tätä podcastiakin tästä tavallaan keikkatyön arjesta että että onko siinä niinku tavallaan ollut kuinka
mielenkiintoisia. Tarinoita todella joo haastatellaan siinä niinku tilanne päällä ja tässä nyt on sitten tota camilla joka kertoo missä mennään vai mikä se on se formaatti. Ei työn äärestä vaan vaan erikseen ja ja ehkä semmoinen niitä niinku elämäntarinoita ja miksi tehdään keikkatyötä niin ne ne on todellakin kiehtovia ja erilaisia. Ja kyllä se avaa silmiä niin kun keikkatyöhön, mutta myöskin siihen, että minkälaiset elämän
kirjo on ylipäätään. Joo onko tää tota no diversiteetti on vähän väärä sana, mutta tässä kuitenkin on siis ihmisiä jotka niinku toivoo omalla kielellä on se sitten suomea tai ruotsia tai sitten englantia niin palvelua. Niin kuinka kuinka tää oli hyvin se tavallaan se tarjonta mätsää niinku tähän kieli kielitarpeeseen että. Öö. Eli tarkoitatko, että kuinka meillä on keikkatyöntekijöitä erilaisiin kielitaito?
Tai tai onko se juttu tavallaan ollut niin että niinku speksatataanko sitä ylipäätänsä siinä niin. Eli voisi sanoa, että niin kun on ne tilaukset, joissa täytyy olla ruotsin kielen taito ja sitten on ne työt joissa pitää olla suomen kielen taito ja pitää tietysti olla hyvä suullinen kielitaito ja ja kirjallinen kielitaito, jotta voi. Kaikki kirjaukset ja muut tehdä tää on niinku muuten potilasturvallisuuskysymys, koska sotessa sotessa tehdään töitä tai varhaiskasvatuksen
puolella. Jos on tietysti tärkeää, että lapset saa myös omalla kielellään sitä sitä hoitoa, mutta että että niinku kaiken kaikkiaan niin niin tota se osaaminen on aina se mikä on se kaikkein tärkein. Se ammatillinen osaaminen ja sitten siihen kielitaito. Kielitaito päälle miten toi hoivakoti tavallaan kun itse ajattelen, että siis pitkäänhän me ollaan yritetty osittain ratkaista sillä, että se omaishoitaja.
Märkä sitten tota muistisairaan kumppaninsa tuota saattelee tota ei niinku hirveällä tuskalla mahdollisesti oman työnsä ohessa tätä ja hautaan siinä niin täähän on niinku aika aika niinku hankala ja niinku inhottava malli, mutta sitten taas toisaalta semmoinen niinku kaikilla mausteilla hoivakoti josta niinku löytyy hotellin tasoiset palvelut niin se on sitten yhteiskunnan liian kallis niin onko tää niinku dimensio joku jossa te joudutte niinku liikkumaan?
Ei. Ei niin eli tavallaan tää onko tää omaishoitaja? Puoli. En mä joo ei, ei oikeastaan niin kun se se liity tähän meidän meidän tekemiseen, että että kotihoito tarkoittaa palveluasuminen on tietysti ihan selkeä. Ymmärretään se kotihoito tarkoittaa sitä, että että sinne koteihin jo viedään palveluita, se hyvinvointialueen tuottamana ja ja siitä on henkilö poikasia. Ja sitten meidän kautta on on
toinen tekijä siinä. Että näkeekö tuon niinku ongelman tavallaan kun se omaishoitajakorvaus on aika aika pieni, niin se on yhteiskunnan kannalta tai tai muu tämmöinen stereotypia. Mulla on että että se on niinku tosi hieno iso kun sen nakin ottaa sitten ja sitten se siis niinku sitten kustannukset napsahtaa siitä jos jos sitten tota tätä tätä tota ei löydykään.
Mä en ehkä ihan tohon sun kysymykseen pysty tai osaa vastata, mutta se että kun sanoit että on arvokasta joku työ joku ottaa sen työn niin se on todella arvokasta koska siellä on aina joku tilanne. Siellä on joku hätä että öö me tähän liittyy se että aina kun meiltä tulee se. Tilaus me suhtaudutaan siihen enemmän kuin sataprosenttisella vakavuudella, koska siellä on aina jokin hätä. Joku tarvitsee hoitoa öö joku tarvitsee apua on on tota iäkäs
tai tai vammainen tai lapsi. Aina on sellainen tilanne, että siellä on se hätä. Tää on niin kun. Tärkeää työtä ja ja sitten se myös keikkatyöntekijät näkevät siinä omassa työssään tän merkityksellisyyden varmasti niinku vielä konkreettisemmin kun kun me. Se työympäristö on sitten voi olla niinku ihmisen koti tai sitten hoivakoti tai tota joku sairaala. Tyyppinen. Mihin tilanne joo ja onko tää
muuten siis lähtenyt jotenkin? Mulla on vähän niinku DR, llä niin kuvaamaan pysynyt niinku terveenä ja sukulaisiaan ei ole hirveästi joutunut tuota saattoihoitoihin muihin niin
tota. Jotenkin mulla on huono huono kuva, että miten tää järjestetty siis ylipäänsä että onko onko tota SUOMI on täynnä hoivakoteja ja nyt niitä tällä hetkellä niinku konsolidoidaan ja sitten tota ne ei varmaan erikoissairaanhoito alat ja perus terveysasemat niin elää jotain konsultointia aaltoa vai miten tää niinku käytännössä näkee nää palikoiden muuttumista?
No en mäkään. Kyllä sulle oikein pysty tätä niinku vastaavaa vastaamaan, mutta se mikä on näkynyt jo pitkän aikaa on se että että niin kun ollaan siirrytty palveluasumisen. Niinku laajempaan kotihoidon tarjoamiseen, että sellainen niinku trendi on ollut jo niinku pidemmän aikaa ja ja se tarkoittaa siis niinku henkilöstön näkökulmasta sitä, että että pitää olla aina vaan osaavampaa henkilöstöä aina vaan itsenäisempää työhön kykenevää
henkilöstöä. Että että kyllä siellä niinku täällä ammattipuolella on ainakin vaikutusta, mutta en mä tuohon sun alkuperäseen. Kysymykseen sitä mietin. No varmaan se on sitten tosiaan. Jos on oikein pahasti vaikka muistisairas niin vaikeahan siellä kotona olla, että sitten sitten on varmaan pakko pakko vaan mennä sinne palveluun
semmoiseen ja sitten löytyy. Löytyy paljon sitten terveempiä tapauksia sitten jotka joilla niinku paras ratkaisu on olla kotona että mä yritän vaan tässä niinku hahmottaa kun tätä sotea lyödään paikkansa ja samalla tuota kasaan ja niitä kuntien tasojen rakenteita yhdistellään tässä ja sitten samaan aikaan niinku väestö vaan vähän ei kovaa vauhtia niin varmaan on palikoita liikkeessä koko ajan. Kyllä ja myös hoitajat eläköityvät että tää että mitä se sitten tarkoittaa.
Tässä henkilöstötarpeen muutoksessa, että että kyllähän tällä hetkellä haetaan ratkaisuja erilaisia teknologisia ratkaisuita tähän tueksi. Niin japanissa on jopa robotiikkaa ja muuta, että itse asiassa muuten siis jos tässä kun on ihan spekuloitiin tätä arkea, että jos kuulijoilla tai katsojilla on niinku jotain kokemuksia tai kommentteja siitä tavallaan siitä niistä trendeistä ihan mielellään. Pistäkää vaan kommenttia tohon ehkä sitten tota. Onko päättäjille toiveita?
Ja mä en tiedä kun onko yksi hallituskausi aika lyhyt aika näissä kun sitä soteakin rakennettiin 20 vuotta. Mutta mutta niinku jos vähän vähän niin kun pohtisin että mihin suuntaan tätä voisi viedä niinku päättäjän näkökulmasta. Niin ehkä ehkä semmoinen ensimmäinen toive on se, että niin kun pidettäisiin kaikki. Henkilöstöratkaisu, mahdollisuudet. Niinku olemassa ja ja tota avoimena, koska tullaan tarvitsemaan kaikkea työtä mitä mitä sotessa niinku tarvitsee tehdä niin tarvitaan kaikki
tekijät. Että se on. Se on sellainen tärkeä asia ja ja sitten se, että että henkilöstövuokrauksen niinku mielikuvat siitä
päivitettäisiin. Päivitettäisiin tähän päivään ja ja sitten ehkä ehkä näin niinku tempurin näkökulmasta, niin niin toivon myöskin sitä, että että se mitä on tässä kehitetty yksi asiakkaiden kanssa todella niinku pitkälle vietyjä digitaalisia ratkaisuja palkka joka perjantaita ja muut tällaiset myös työntekijälle tärkeät mallit niin ei hukattäisi sitä koska on on hyvä tehokkuus on edullinen hinta, että että toivon että että sellaiset toimintamahdollisuudet
säilyy jatkossakin on veronmaksajana tärkeä. Näkökulma myös. Joo sitten toi ehkä yleisempi kysymys tuosta rakenteista. Niin no siis te tehokkuus varmaan on järkevä ja sitten tietysti vähemmällä enemmän parempaa, niin niin onko tuosta näkökulmasta keskittäminen versus hajauttaminen niin kumpi? Kumpi on parempi? Kyllä se ainakin näissä meidän toimialan kysymyksissä on se keskittyminen ihan selkeästi. Mitä sä tarkoitat sillä? Keskittämisessä sitä, että jos me jos me hajautetaan sitä
prosessia. Rekrytoinnista sijaishankintaa työsopimus palkanlaskenta niin että sitä tekee tuhannet niinku esihenkilö tai jopa tuhannet palkkaa asiantuntijat ja monissa järjestelmissä, niin se on ihan selvää, että siitä syntyy kustannusta, että se, että jos hajautaettaisiin tää nykyinen meidän toiminta sinne meidän asiakkaalle se tarkoittaisi, että siellä jonkun pitää rekrytoida haastatella, tarkistaa todistukset tarkistaa henkilöllisyys.
Tehdä työsopimus merkitään tunnit tehdyiksi käsitellä poissaolot sairaslomat tehdä palkanlaskenta huolehtia työterveyshuollosta, koulutuksista, vakuutuksista ja monella esihenkilölle menee sijaishankintaan. Jos ei ole tämmöistä palvelua käytössä niin puolipäivää tai koko päivä siitä työajasta, jonka voisi ehkä sitten hyödyntää johonkin toiseen kohtaan, niin. Kyllä se hajauttaminen vaatii lisää resursseja.
Niin eli sittemmin tai funktiotasolla se keskittäminen on järkevää, että on niinku tietyllä tavalla vähän niinku alusta, vaikka se on ehkä vähän ruma sana tulee mieleen jotkut voltti voltti rivistöt siitä mutsiis tavallaan järjestelmä, joka johon on keskitytty ne kaikki funktiot sillä että ne myös toimii ja ei vie byrokraattien aikaa, mutta sitten taas ehkä niin kun tota aluetasolla se hajautuminen varmaan voi olla ihan niinku OK että jos sulla nyt on joku.
Tilanne päällä niin niin niin niin tota siellä ei niinku ole jatkuvaa miehitystä tai noin esitystä sitten, että sitä tavallaan hajautetaan. Ehkä niitä resursseja tämmöiseen tämmöiseen tota tarpeeseen kun niitä on niin ei tavallaan kiinteät kulut juokse. Joo että löytyy ehkä sitten molemmat molemmat puolet tuosta. Mun mielestä tätä voisi vähän niinku konkretisoida tätä. Keskittämisen hyötyjä, niin tuossa tuli mainittua se teidän laskuri.
Siis tota, eikö? Eikö tästä nyt suoraan voi niinku tavallaan katsoa ne luvut mitä mitä tästä keskittymiskyvystä tulee? No. Sitä vartenhan se on tehty, että meillä on toki ollut jo aikaisemminkin jonkunlainen vertailuun, mutta nyt päivitettiin se sillä, että siellä on niinku kaikki kaikki niin kun tän nimenomaan tän sijaista tarpeiden ratkaisemiseksi olevat, niinku skenaariot että on se, että teetetään omalla henkilöstöllä lisää töitä ja ylitöitä tai
rekrytoida omavarainen. Tilastoa kun hyvinvointialueille tai mihin tahansa asiakasorganisaation sitten on kilpailutus, että kilpailutetaan henkilöstövuokrausta ja sitten toi meidän palvelu ja ja siinä on huomioitu sekä niitä hallinnollisia kustannuksia. Esihenkilön työaikaa ja ja sitten verrattu. Kilpailutusten hintaan ja sitten
on meidän palvelu. No nyt siellä pääsee sitten säätämään niitä lukuja, että että jos on sitä mieltä, että no tuo tempore ennakkoarvio tuolla ei ole ihan tommoinen. Meillä se luku on tuollainen tai meidän kilpailuttamatta. Luvut on on tällaisia, niin niitä pääsee säätämään. Siellä on semmoinen pohjaluku. Jos jos muistan oikein niin se vastaa sadanviidenkymmenen lähihoitajan työpanosta.
Se pohjaluku mikä siellä laskurissa on ja ja tota se on suunnilleen sellainen määrä sijaistyötä mikä tarvitaan 1000 hoitajan vuosittaisten poissaolojen kattamiseen ja siinä niin kun 1000 vakituisen hoitajan sijaistatarpeet sataviisikymmentä. Öö sijaista sijais henkilötyövuotta niin siinä tulee.
Edullisimpaan versioon, joka siellä oletuksena on niin semmoinen 2 ja puoli miljoonaa säästöä, että kun meillä on semmoinen 2 ja puolisataa 1000 henkilöä sote alalla töissä ja toi tulee niinku 1000 vakituisesta niin kyllähän tässä sitä skaalaus ja säästö mahdollisuutta on tosi paljon. Että että toki ei kaikkia voi sillä tavalla niinku ajatella että että kaikkiin otettaisiin niinku temporeelta sijainen tai
tai vuokrattu henkilö. Että kyllä tarvitaan varaahenkilöstöä, mutta ei sitä varahenkilöostoa tai omaa henkilöstöä voi mitoittaa niin, että kaikki ne sijaistarve huiputkin siellä täytettäisiin, sillä omalla henkilöstöllä silloin tullaan yli resursointiin, jos se omaavahenkilöstö ollenkaan voi olla aliresursointi, että kyllä tarvitaan sitä semmoista niinku muuttuviin tilanteisiin sopeutuva. Ja me ei ole kyllä tuosta laskelmasta nyt niinku periksi antamassa, että kyllä se suunta
on ihan selkeä että. Erilaisilla automaticikoilla keskittämisellä erikoistumisella on päästy tähän tulokseen, että eikä tää nyt jää ihan vaan meidän puheeksi, että Jyväskylän yliopistohan tota taisi olla tuossa jo kesällä, niin niin julkaisi tuloksia missä oli. Verrattu. Öö tehokkuusuksia ja ja tota tässä henkilöstövuokrauksen puolella niin tempore oli 15% tehokkaampi kuin yksityiset
vertailut toimijat. Ja kun se on laskettu sillain liikevaihto per henkilö niin kun huomioidaan se että meidän hinnat on selkeästi edullisempia niin. Kyllä se tehokkuusprosentti on varmaan siellä ainakin tuplat, ellei sitten kolminkertainen että 40 60% tehokkaampaa. Ihan oikeasti. Martin paasi on tyytyväinen tuosta, mutta onko tuosta muuten siis kun täähän on myös?
Itsekin olen siis kun on ilkeä investointipankkiiri päätyökseni, niin on nähnyt näitä erinäisiä niinku palkanlaskentaa systeemejä suomessa niin suomessa niinku ihan älyttömän tota kompleksinen tota tessit ja niistä johdetut noin niin kuin tuota työsopimukset ja ja ja sitten palkanlaskenta niin onko tää tää palikka niinku aiheuttaako se harmaita harmaita hiuksia että tälle systeemille?
Ei enää joo eli me tehdään palkanlaskenta itse ja ja tota meillä on semmoinen noin viisitoistatuhatta palkalla palkkalaskelmaa kuukausittain ja maksetaan palkka joka perjantai ja. Jotakin vertailulukuja tiedetään miten niinku muiden muut palkkalaskelmamääriä toteuttaa. Mutta kyllä tää on ihan huippu huippumäärä, että että tota me pystytään se tekemään niin, että kun maanantaiaamuna on tunnit.
Järjestelmässä hyväksytty niin. Me saadaan perjantaina kaikille maksettua palkat, että toki sitten jotakin. Meillä on vielä sisaryhtiössä semmoinen testissä vielä semmoinen pikapalveriamallikin, jossa palkan saa jo tiistaina, mutta tällä hetkellä on tää yleinen on tää palkka joka. Perjantai voisi ottaa tuosta itse vaan nouse niin kun kun
tulee tota tää SUOMI. Mahdollinen vientimallin tätä palkkaneuvottelumalli mulla on aika aikaisemmin niinku vaikka entisiä valtakunnansovittelija täällä vieraana minna helle ja muuta niin toi on mielenkiintoinen aihe.
Tavallaan että miten miten tää tota koordinoi nää ja siis tätä Hetemäen työryhmän harmonisoidaan ja kuntien ja hyvinvointialojen palkat aika aika mun mielestä hyvällä hyvä hintaisella sopimuksella niin mulla on vähän semmoinen teoria että tää palkkatasokin vähän niinku parani niin se sekin on ehkä vaikuttanut tähän tähän tota työvoimapulan eliittämiseen että. Kyllä varmaan joo joo että eli kustannusten nousun ja palkkojen palkkakehitys kyllä varmasti.
Mutta on toi kyllä kompleksinen systeemi. Sinänsä tessi ole ihan OK palikka että niinku standardiisoidaan ne työehdot ettei tarvitse työsopimuksessa niinku ihan joka asiasta niinku sopia erikseen.
Jos kaikki. Yli kolmesataatuhatta työsopimusta pitäisi erikseen niinku yksilöllisesti laskee, niin olisihan se työläämpää, että meillä on siis avainta tes mitä noudatetaan kuuluu näihin kunnallisten tesien piiriin ja on aika paksu kirja että se on täytynyt mallintaa ja ja tota automatisoida aika monta kohtaa jotta pystytään tällä tavalla se. Palkanlaskenta toteuttamaan. Joo, mä olin joskus nuorena miehenä paperitehtaalla ja paperitehtaan tessiä ainakin tosi kompleksinen mä
opettelisin. Mä olin niin ärsyttävä nuori, että mä opettelin. Sitten mä menin nillittämään sille palkan lasten täältä. Nyt on kuule shown tai lauantai lisätä laskettu tota pitäisi olla kun mä olin yli 5 päivää putkeen niin tupla pitäisi jaksaa ja laskea tämmöisiä näin että tota se oli huikea kyllä systeemi sillä että tästä on aikaa aika. Hirveätä. Äänekoskella. Mä oon ollut tuolla yhtyneet paperitehtaat paperituotteet. Olitko sä yksi ärsyttävä kun mä että. Oli muuten todella hyvät.
Liki en mä ollut yhtään ärsyttävää. Joo joo hyvä juttu tota. Nyt kun aloitettiin täällä lattialla niin tota voitaisiin ex tempore siirtyä sitten tota tonne sisäpiirin puolelle niin tota sulla oli sulla oli joku ihmeellinen tätä harrastus mikä se oli ikkunoiden kuittausta jotain tämmöinen ne joo tästä voisi puhua, mutta mulla on ollut vieraana tempore henkilöstöpalvelut, toimitusjohtaja jaana jaanatola ja tota me ollaan keskusteltu.
No kaikenlaisista henkilöstö tuota palveluun liittyvistä haasteista ja ratkaisuista. Ja kun olette tänne saakka katsellut tai kuunnellut, niin laittakaahan kanava tilaukseen ja mä ehdotan, että mennään sitten puhumaan niistä ikkunoiden mittauksista sinne sisäpiiriin, että tervetuloa vaan että ehkä semmoinen itsestäni löysin tota.
Mä oon vihannut jotenkin niinku tota remppahommia, mutta sitten kun tuli putkiremppa niin mä vaan päätin että nyt musta tulee tämmöinen niinku äijä joka niinku tota. Tuota vaikka maalailee jotain lohkeamia ja ja tota asentelemaan ikean kaappeja kylpyhuoneeseen. Kyllä se kyllä se sitten mustakin löytyi. Löytyi sitten mä nyt loppunut tästä, mutta tulkaa sinne sisäpiirin puolelle niin päästään puhumaan tästäkin remppailusta sitten kiitoksia. Vierailusta kiitos.