No niin tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle alkaa olla vuosi pulkassa, mutta sitä ennen tota aki kangasharju ja käydään hänen kirjaansa talouden ilmestyskirja läpi. Tervetuloa. Kiitoksia. Ja ilmestyskirja juurikin semmoinen visio niinku suomen niinku surkealle taloudelle, mikä vähän herättelee meitä että ootko sä perehtynyt raamattuun, että minkälaisia petoja siellä
ilmestyskirjan luvussa on? No tota kyllä täytyy tunnustaa antaa tunnustus matti virtaselle kustannustoimittaja että että taisi tulla idea ennemminkin hänelle. Minulta tähän tähän nimeen ja ja ja tota ja kyllä mä vähän yritin sitä revelations lukea sieltä, mutta on se niin sotkussa kamaa että se on sotkuisessa ajamassa se kirja kun kun tämäkin. Riittää joo mä oon ehkä otan jotain tekoälyllä jotain ilottelua tähän kuvitukseksi että video version. Mutta joo matti on mainio kaveri.
Mulla oli hänen vieraana tästä ääripäät kirjasta ja sitten kun tää äänitetään täällä ivan puopolon kanssa samalla studiolla, niin me ollaan useasti oltu tämmöistä viikon
viisastelu klubissa. Tässä on tota sanotaanko hieman oikeiston henkistä tota katsausta suomen tilanteeseen niin tää mun mielestä tää sun kirja on vähän samantyyppinen, että ei sellainen silitellä tätä huonoa tilannetta on vähän pureudutaan ongelmiin ja annetaan sitten kuitenkin vastuullisen ekonomistin äänellä sitten korjausehdotuksia kin lopussa. Ja kaikki kaikki ehdotukset perustuu tutkimukseen, että tässä ennen kuin roiski.
Ta ja sitten siinä otetaan ehkä loppuun tämmöinen tota missä mä haluisin roiskia eli rahapolitiikassa. Sä oot kunnostautunut hyökkäämällä patrizio lainen ja muiden. Tuota jälkimmäisellä sitten tuota ajattelijoiden rahapolitiikka oihin, mutta mulla on semmoinen tietty perversio, että mä jotenkin tykkään niinku ajatella myös sen rahapolitiikan evakuointien alisen puolen kautta asioita ja ehkä otetaan toi osio loppuun.
Tehdään näin tehdään vaikka minäkin siinäkin koen vain puolustautuu vani ja minähän koen että tämä tämä tota hetero do ksinen pienin vähemmistö joka on äänekäs niin ne ovat niitä hyökkääjiä. Se voi olla, mutta kannattaa sitä vähän niinku luovasta ja ajatella, koska rikkinäinen kello on 2 kertaa päivässä. Oikein että joskus joskus
epäkorrektia. Ne rahapolitiikka saattaa olla juuri se mitä mitä se maailma tarvitsee, mutta aloitetaan tästä tätä, mikä on nyt niin kuin rekki suomen taloudessa, niin olisiko nyt tyylisesti BKT ensin onko se BKT hyvä ekonomien mittari niin niin miksi suomen talous on rikki PKT näkökulmasta? Nää joo se on hyvä tapa aloittaa koska se on se meidän ongelmien juurisyy että tota kun se BKT ei kasva ja ja me voidaan pureutua että miksi se ei kasva.
Mutta me voidaan pureutua myös siihen, että me itse asiassa aika huono mittari ja se ei edes mittaa sillä tavalla. Meidän kurj utamme kunnolla, se se yliarvioi meidän elinkeino tai sanotaanko elintason kehitystä. Ja ja suurin syy siinä on se, että meillä on voidaan ajatella, että meillä syntyy tuota arvonlisää yrityksissä julkisella sektorilla, kotitalouksissa ja.
Ja tota no julkisella sektorilla sitä arvonlisää on hirveän vaikea mitata, koska koska siellä lähinnä mitataan sitä että onko ihminen menee käymään lääkärissä niin siellä mitataan että kuinka paljon ne saranat kuluu ja kuinka usein se lääkärissä käydään eikä mitata sitten sitä terveyden muutosta joka olisi oikea arvon lisännyt mitta niin siellä on hurjasti ongelmia oikeastaan voida julkista sektoria sen sen tuota.
Sitä tavallaan sitä arvonlisää siellä kunnolla mitata lainkaan, mutta meil ois kotitaloussektorin aivan järkyttäviä ongelmia. Et miksi? Mennään sinne niin eikö se ratkaista laiteta vaan se julkiset kulutusmenot ja lamaan ne siihen PK teen niinku tavallaan meno momenttia että tämä nyt on sitten laskennallinen bruttokansantuotteen vaikutus
julkisesti. Ei sitä ei ei lasketa niin vaan vaan tota se laskettiin ennen niin sillä tavalla, mutta nykyään se lasketaan siis sillä tavalla, että meillä on erilaisia niin kun tuotos mittareita julkisella sektorilla, esimerkiksi lääkärissä käynnit ja ne on
niinku. Lääkärissä käyntien kehitys on esimerkiksi yksi tuotos mittari, jolla arvioidaan sitä sitä työtunnin aikaa aikana tehtyä niin kun arvonlisää tai tuotosta ja ja ja. Nyt kun tuota me tiedetään että reaalipalkat nousee ja ne kustannukset nousee joka paikassa niin ne kustannukset ja ja tota se niitä vaan kustannukset koko ajan nousee, mutta ne saranat liikkuu suunnilleen yksi usein kuin aina ennenkin, niin se se tavallaan niin kun vääjäämättä se arvonlisä.
Niin kun ja tehokkuus ja tuottavuus pienenee trendinomaisesti siellä julkisella sektorilla, siis tämän tämän tilastoinnin vuoksi, vaikka me myös varmasti tiedetään käytännön elämästä, että kyllähän kyllähän tavallaan niinku tohtoreiden leikkaukset ja ja tota potilaan hoito on paljon parempaa tänä päivänä kun se oli 20 vuotta sitten tai 30 vuotta sitten tai milloin vaan historiassa, mutta sitä sitä laadun paranemista sitä ei pystytään laittamaan sinne
tilastoihin sisälle ja siksi se trendi maisesti heikkenee se tuottavuus siellä. Tää oli mulle täytyy tunnustaa
uutta tietoa. Siis mä tuossa luin jonkun kirjan tästä tota arr ND niin kun muutoksesta tota berghotel laskennassa se oli aika iso muutos kun ruvettiin tavallaan ottamaan huomioon niinku tätä tuotekehitys pan osten niinku vaikutus BKT, hen ja ja ja se se niinku muutti aika lailla sitä esimerkiksi irlannin BKT pomppasi aikalailla tän johdosta, mutta mä en tiennyt että tää julkinen talous on modernisointi koska se tavallaan mun mun oletus oli että että
tavallaan mitä enemmän sä spinnaa at niin sitä enemmän sä saat BKT että siinä tavallaan sisäänrakennettu niinku. Moral hazard ei julkiselle sektorille, että se voin näyttää omaa output tia KPIN parantaa BKT, tä vaan niinku skannaamalla lisää velaksi se ei ihan mene näin. Suoraan kaksikymmentäkaksi. 1000 luvulla joskus oliko se yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella? Se mä nyt no mutta ei tätä editoida pois.
Mutta tässä on semmoinen pieni nyanssi, että tuota siihen aikoihin ruvettiin myös julkaisemaan erikseen julkisen sektorin tuottavuus tilastojen tämän niinku BKT lasku muutoksen rinnalla, niin nyt jos jotain kaksituhattakymmenen luvun huudeilla tai siis sen silloin vuosikymmenellä kun mä lähden nordean, niin sinä aikana se olikin lopetettu se julkisen sektorin tuottavuus tilastot sä et löydä niitä.
Ei nää mutta mutta se ei tarkoittanut sitä, että kansantalouden tilinpito olisi palannut siihen vanhaan siihen tähän sun malliin vaan siellä sitä kuitenkin jatketaan ne ei vaan julkis julkista erikseen julkisen talouden tuottavuus. Tilanne joo no tää olisi kyllä hieno saada mä joskus mika malirannan kanssa väittelin tässä ja tota ja hän sitten sanoi että se sitä ei vaan sitten tuottavuutta voi oikein laskea julkissektorin tai se on niinku lähellä nolla että se on
niinku ongelmallista. Kun haettiin sitä, että miksei mene laita KPI tä sinne että tota miten tuottavuus para ei julkisella sektorilla niin sitten saatte rahaa tai jotain muuta niin ilmeisesti tää on tehty niinku jotenkin byrokratian kannalta hyvin tai sitten veronmaksajilta huonosti että sitä on niinku tosi vaikea päästä konepellin alle tai insentiivi voida sitä julkista sektoria.
Ja tietenkin me voidaan johtamismalleja parantaa julkisella sektorilla, mutta että se me tarvittaisiin aika paljon parempaa dataa, että me pystyttäisiin sitten oikeasti työntämään sen laadun muutos sinne sinne kansantalouden tilinpitoon. Että jos jolla se bkt lasket. Joo, mutta palataan ehkä tuohon vielä, mutta aloitit sitten että mikä on vikana sitten yksityisen sektorin PK.
Niin yksityisellä sektorilla meillä on siis yritykset ja kotitaloudet ja yrityksissä me melkein kaikkia yrityksiä voidaan niiden tuottavuutta mitata, mutta esimerkiksi, mutta esimerkiksi tota sinä tunnet rahoitussektoria niin rahoitussektorin arvonlisä on kanssa hyvin esoteerinen käsite ja näin, mutta mutta. Periaatteessa yrityssektorin tuottavuus ja arvonlisä pystytään sillä tavalla niin kuin kohtuudella. Laskemaan seuraamaan, mutta kotitaloussektorin on ihan absurdi kuvio.
Ehkä ennen kun mennään sinne niin yrityspuolelle. Onko se sitten jonkinlaisia niinku arvonlisä ketjuja tavallaan ihan niinku alvia laskutuksesta pystytään näkemään, että kuinka paljon tuota ostohintoja myyntihintojen välinen erotus on ja ja tavallaan niinku output input output tyyppistä. Ajattelua sitähän se on, että käytännössä se arvonlisä on kun tuotoksesta eli voidaan yksinkertaisesti aina sanoa, että liikevaihdosta poistetaan ostot. Eli niitä kutsutaan
välituotteet. Kun siitä liikevaihdosta sun osto tai välituotteet poistetaan sen jää 2 erää noin niinku yksinkertaistaen sinne jää rahat palkkoihin ja sitten kun sä oot palkat maksanut pois niin ne jää vielä jotain katetta ja se on myös sitä sun voittoa eli se on käytännössä se arvonlisä on niin kun palkansaaja korvausta ja korvausta pääomalle eli se voitto ja ja se se on arvonlisää ja mutta nyt sitten että että jossain jossain tota paperi ikaupassa niin.
Kun sä myyt paperirulla sä saat sitä euroa ja se liikevaihto helppo mitata, mutta että jollain rahoitussektorilla niin niin miten se sitä liikevaihtoa tavallaan siellä mittaat kun tai tai laki palveluissa että mikä on on tuota sen sen juristin nyt tämän kirjoittaman paperin. Oikean laatu tai arvo. No se on se minkä asiakas on valmis sitä maksamaan. Mutta että onko se oikeesti yksi hyvä se juristin työ?
Tänäänkö se oli eilen niin niin tota siinäkin joudutaan tavallaan niin kun ihmisten maksu halukkuuden kautta lähestymään sitä tämä tuotteen tai palvelun arvoa ja sieltä tulee se se tuotos ja ja arvonlisä. Ehkä te vielä viimeinen kysymys ennen kun pääset sitten yksityishenkilöihin niin tota toi tää omistaja korvaukset niin suomihan on tytäryhtiötalous että esimerkiksi tätä
yksityisistä. Yksityiset osingot on niinku luokkaa suomalaisille 5 miljardia josta niinku vaan vähän yli yksi miljardi on pörssiosakkeista ja noin 4 miljardia on niinku eilistä toista osingoista, mutta esimerkiksi niinku pörssiyhtiöt generoi niinku reippaasti yli 10 miljardia osinkoja. Eli tavallaan se antaa indikaation pääoman suhteesta suomalaisista kotitaloudet toki siinä on niinku rahastot ja muut että niiden välistä joita
suomalaiset myös omistaa. Niin niin tota meneekö tästä tota yritystä tulosta niin vuotaako se niin kuin tavallaan ulkomaille iso siitä on se pystyykö sitä niinku jotenkin takaa että mikä siitä menee suomalaisille. Mikä menee ulkomaalaisille? Kyllähän meillä on rahoitus tilin pitoa ja ja ja näitä eri ja tuossa vaihtotase essa kyllä sitä sitä pystyy seuraamaan ja ja mittaamaan mutta tota.
Kyllä, koska sitä usein kärjistetään sellainen marxilais ittain pääoman ja työn välisenä taisteluna vähän niinku oletuksena ikään kuin suomalaisista omistaisivat sen pääoman jotkut hörhöt täällä, mutta useinhan se meidän tytäryhtiö taloudella niin se vaihtoehto on vähän sillä, että annetaanko me sen fazerin tehdä lääkekehitystä suomessa vai annetaanko me sen tehdä jossain muualla, että se se on se niinku siinä siinä asun niinku työväen taisto.
Ettei siellä siellä mitään niinku tavallaan tota. Mulle pohjatöitä kauheasti ole sitten suomessa tai ainakin niinku ne ovat paljon pienempiä kuin kuvitellaan. No mutta sitten tota yksityis taloa. Kotitaloudesta me päästään tästä. Me päästään niinku todella niin kun omituisiin asioihin kun me me mietitään nyt kotitalouksia, että mitkä on siellä se kotitalouksien arvonlisä ja mikä on kotitalouksien työpanos.
No se arvonlisää käytännössä tulee kotitaloussektorin niin kun lähestulkoon kokonaan semmoisesta käsitteestä kun asunto tulo joka on. Omistusasujien. Laskennallisesti itselleen maksama vuokra ja mitä se laskennallinen tarkoittaa, niin niin tilastoissa kaikille omistusasujien laitetaan sen verran tuloa kuin he maksaisivat vuokraa asuessaan vuokralla just samassa kämpässä.
Mutta nythän ei tietenkään maksa itselleen sitä vuokraa niin niin mikään rahan ei liiku, mutta tilastoissa kaikille meille omistusasunnon tulee niinku pieni till ja se se mitä mitä se pitää vielä sillä sisällään on se, että se on siis se brutto vuokra ja siitä otettu asumiskustannukset.
Ja asuntolainojen korot pois ja nyt kaksituhattakymmenenluvulla kun korot meni lattiasta läpi, niin se korkopolitiikka meni hyvin pieneksi niin se se siitä vuokrasta vähennettiin koko ajan vähemmän pois niin se se brutto vuokra eli se asunto tulo kasvoi ja kasvoi ja. Kasvoi ihan helvetin tuottava. Tässä on kerran omistajana suomen kansantaloudelle. Elikkä tää oli se tää oli se arvonlisä elikkä työtunnin aikana aikaansaatu niin kun hyvä määrä.
Kaikki tää sängyssä oli vaan ja mun kalevankadun kämppä tuotti niinku kansantaloudelle. Imagine rista asukkaita. Tuloa, mutta sitten se työtunti ei ollut suinkaan se, että missä sinä olit omistusasujien. Siinä vaan se tulee siitä, että että tuota suurin erä joka tulee kotitaloussektorin työtunneiksi
on on tulee maataloudesta. Eli tuota kun olet tämmöinen toiminimi yrittäjä tai yrittäjäperheen jäsen niin sä olet kotitaloudella töissä ja se on työtunnit tulevat silloin kotitaloussektorin tai sillä on toiminimi rakennusfirma.
Jolloin tota me ei pystytä oikein sanomaan että mikä osa sun kun sulla on se oma oma tota mies ja paku firma niin mikä siitä on palkkaa ja mikä siitä on voittoa niin ne ne ne niinku ajatellaan tällaiseksi niin kun kotitaloussektorin työpanoksen niin ja niin nyt kun mä maatalous sektori on tullut meillä maataloutta tehdään koko ajan vähemmän ja vähemmän ihmisiä töissä niin työtunnit tulee alas kun lehmän häntä mutta se äskeinen asunto tulo nousee hirveästi tuottavuus on
kasvanut ajattele vuodesta kaksituhattakahdeksan niin kotitaloussektorin tuottavuus. Kasvanut yhteensä kaksikymmentäkuusi prosenttia. Höh jos jos kaikki kaikilla sektoreilla menisi näin hyvin, niin me oltaisiin, niin me oltaisiin norjakin rikkaampia kohta.
Joo ja jos nää kaikki nyt vetää nippuun niin eikö sun kirjan väittämään että tota paperilla per capita just ja just kaksituhattakahdeksan viiva 2020 kun se oli niin tota ollaan päästy just ja just niinku saatu positiivista nousua mutta sitten
kun ne vähentää sieltä. Niin minusta tulee sitten kun mä otan tää tää kotitaloussektorin pois ja se julkinen sektori jolla me ei oikeastaan voida mitään mitata niin sen sijaan että me oltaisi oltu pikkuisen plussalla niin mulla prosentti edelleen niin kuin köyhempiä kansantalo utena kuin vuonna kaksituhattakahdeksan. Ja sen päälle on syntynyt.
Tuota kymmeniätuhansia euroja per kansalainen yksityistä ja julkista tätä velkaa eli tota joka pitäisi sitten tulevaisuuden tuottavuudella tota väestönkasvu, lla tai tai rakennemuutoksilla että tai tai kaikilla ikäville asioilla muuta kun tota maatilan tota vieressä nukkumisella tieltä. Kyllä kyllä ja ja elikkä elikkä tavallaan tää meidän surke uksemme juurisyy on se, että yrityssektori on surkastunut yrityssektori ei ole, ei ole päässyt kasvuun.
No tota no kirjaimellisesti tää tää vuodesta kaksituhattakahdeksan niinku viime vuoteen niin siinä on 2 jaksoa siinä se oli se absoluuttinen alamäki sinne vuoteen kaksituhattaneljätoista asti silloin tuli 10% alas, mutta siitä tai vuoteen kaksituhattaviisitoista anteeksi mutta siitä on kaksituhattaviisitoista tähän viime vuoteen. Jolla on noussut taas 10% elikkä
käytiin miinuksella. Nyt ollaan sitten siinä nollatasolla suunnilleen ja ja nyt sitten tuota minä rupesin miettimään, että no mistä siis eikö meillä ole mitään hyvää? Tässä on tässä yrityssektori että menee meneekö kaikilla ihan yksi surkeasti niin onneksi näin ei ole, mutta siellä on muutamia toimialoja joilla menee tota vähän paremmin ja paras toimiala joka eniten tuonut meille elintasoa eli bkt per asukasta koko suomeen on tietotekniikkapalvelut.
Joo se on toi pitäisikin ottaa toi software finlandin tuota rasmus roiha vieraaksi että ne on sitä hehkuttanut maan kanssa. Firma translink corporate financen kautta jäsen. Siellä ne pitäisi vähän jäsen jäsen etuna saada ne paikka puhumaan tuosta, mutta joo se on totta eli IT koodarit ja tavallaan niin kun ohjelmistot niin ne on ne on kyllä. Esillä on myös palveluvienti ja siinä on tuota kuitenkin suurin osa. Heidän arvonlisästä syntyy menee
vientiin. Totta eli matomäki on vihdoinkin väärässä, että sitä kannattaa viedä jotain hevosta pienempää eli eli ei materiaalia assetteja joo, mutta siis toi palveluvienti versus tavaravienti se on, se on niinku siis se suomen. Öö mercantile tinen tuota vienti kone on niinku kuollut, mutta sen tilalle osittain tullut
palveluvienti. Mutta harmillisen vähän verrattuna sitten taas kilpailijamaiden, että se se ei transformaatio ollut tuskallisen hidas, vaikka se nyt on käynnissä ja siellä tapahtuu positiivisia asioita, niin muissa maissa tapahtuu kyllä paljon enemmän. Vaihtotase on kävi niukan aika rajusti miinuksella, mutta eikö se nyt sitten vähän palautunut ja korona aikana hän sitten kun kaikki palvelut eli matkustellut lomalle, se on muille loppuun
niin kävi kävi niinku plussalla. Mutta tota tässä Marinin hallituksen kauden lopulla se meni aika rumasti miinuksella, mutta eikö se nyt ole? Se on vähän lähtenyt palautumaan. Mutta miinuksella me ollaan siis, että koko kansantalous koko ajan velkaantuu. Ei vaan siis koko kansantalous on tarkoittaa julkista sektoria yksityistä sektoria, niin molemmat yhteenlaskettuna.
Nyt velkaannutaan ulkomaille että tuota, mutta tosiaan siinä oli näitä vaiheita, oli se korona aika, jolloin se pomppasi ylöspäin, mutta sitten kun tuota öljyn hinta nousi ylös, niin silloin taas me velkaannutaan hurjasti.
Tietenkin piti ostaa öljyä. Ja niin nyt se tota ja inflaatio sitten taas kun inflaatio lähti kiihtymään niin se se käänsi taas vähän toiseen suuntaan, mutta että se soitellaan pyörinyt, mutta että se suuri kuva on se, että me kansantalo utena olemme velkaantuneet yhtäjaksoisesti joka vuosi sieltä finanssikriisistä alkaen. Joo noi speed KT jotenkin siis tilastokeskus ja valtiovarainministeri tykkää niinku puhua prosenteista niin tosi harvoin lukee sen niinku
tota absoluuttisen luvun. Käsittääkseni se on nyt luokkaan ominainen bruttokansantuote kaksisataakahdeksankymmentä miljardia että se on siis niin kun. Noussut tavallaan niin kun inflaatiokin ansiosta sen ominainen, mutta eikö PKT, ssä nimenomaan mitata reaalisia muutoksia? Juuri näin. Mutta siis sitten kuitenkin raportoidaan joskus sen ominainen, mutta sitten tota nää ja nää velkasuhteet tota
lasketaan sitten. Tota. Niin niin se sitten kun tavallaan keskustellaan tästä valtion velkaantumisesta, joka niinku ihan täysi katastrofi niin tota nyt tulee 11,5 miljardia.
Mikä on siis että sitäkin niinku hitsataan sillä että lasketaan sitä BKT, hen niin sitten ollaankin eu, n 3% kriteerin tasoilla, mutta niinku oikeasti kun sitä miettii että mikä organisaatio tää 14% alijäämää joka vuosi no valtio että tota että niinku kuinka toivotonta se on siis jos siellä niinku lähtökohtaisesti ei ole tuottavuutta haeta mitenkään
eikä edes oikein mitata. Niin miten sä niinku pystyt tommoisen paikkaamaan ja sitä niinku voisi pohtia, että tavallaan nyt se vasemmisto ratkaisu tuntuisi olevan niin kun että äkkiähän sen lisää kun näitä rikkaita verottaa. Mutta sitten kun laittaa niitä lukuja tiskiin niin ainakin tää yks hesarin artikkeli sanoi että meidän ansiotulot oli sataviisikymmentä miljardia jossa oli tota 5% nousua, mutta tota sitten nää. Aa pääomatulot oli vain 13 miljardia, jossa oli niinku 11% laskua vuonna
kaksikymmentäkaksi. Niin ja miettii noita suhteita niin kolmentoista miljardin bruttotuloista että se saa niinku vaikka se sosiaaliset sen kaiken niin sä et saa sitä yhdentoista ja puolen miljardin alijäämää vedettyä että siis
niin kun. Eikö tää ole niin kun ainoa vaihtoehto että sun pitää vaan niinku vähentää niitä menoja eikä eikä aina kun tuntuisi itse että niinku ei tässä niinku mitään muuta vaihtoehtoa kuin vähentää sitä menoa että se verotus ei mitenkään vaan voi olla niinku ratkaisu kun me ollaan. Eikö me ollaan maailman korkeimpia verottaja niinku lähes kaikissa luokissa? Kyllä se näin on ja se sen sanoo.
Taloustieteellinen tutkimus ihan selvästi, että että tämmöisissä maissa, joissa ei ole kasvua, jossa on hurja kireä verotus ja paljon velkaa ja niin niin tuota ja sitä alijäämää. Niin ei ole mitään järkeä. Lisää kiristää verotusta, koska
silloin ne menot jää ennalleen. Ja niissä on se oma meno dynamiikka kun meidän pitää palkkoja nostaa myös julkisella sektorilla ja ja tulonsiirtojen täytyy ettei tuloerot kasva niin nyt myöskin niitä tulonsiirtojen niitä kasvattaa niin semmoinen trendi ylöspäin jos me aina vaan mä paikataan sitä lisävero illa
sitä niin niin mikään ei muutu. Me ollaan ikuisessa tämmöisessä luupissa että aina pitää kiristää veroja koska aina ne menot vaan jatkaa nousua niin siksi se on ihan niin kun loogista että että maassa jossa on paljon velkaa ja nää nämä ongelmat niin se ainoa kestävä ratkaisu. Semmoinen pysyvä velkataso pienentävä ratkaisu on se menojen leikkaus. Ja tätä voisi miettiä, että siis tavallaan sitä tulonsiirto jan julkista kulutus momenttia.
Monenlaista on suoria tilan siirtoja, vaikka asumistukia tai työttömyyskorvauksia ja joidenkin mielestä myös niin kun eläkkeet voisi olla tulonsiirtoja. Se muuten siis vääristää tosi tosi rajusti tätä suomen hassua PKT. Mutta mutta sitten on ihan suoraan tota on yksityinen. Hyödyke julkinen hyödyke eli
tavallaan. Eikö se niin sillain mene, että yksityinen hyödyke että markkinat toteuttaisi sen ja ihmiset ostaisi, mutta sitten tota valtio on niitä aika paljon meillä tarjoaa ja sitten on julkinen hyödyke joka saattaisi olla semmoinen vaikka puolustus jota sitten yksityinen markkina ei ei pysty tarjoamaan ja sen vuoksi on niinku pakko olla
valtion monopoli. Mutta eikö me olla menty tänne tätä yksityisiä hyödykkeen markkinoilla ihan niinku todella massiivisesti suomessa, että niinku poikkeuksellisen paljon. Että joo, että se on ihan järkevää, että valtio huolehtii meille rajaa turvallisuudesta ja. Ja ja näin. Ei haluta palkka armeijaa. Niin niin niin ja se on nyt. Yksityisiä palkka armeija. Anteeksi niin joo ja muutenkin tota varusmiespalvelusta näyttää olevan ihan fiksu tapa järjestää.
Mutta mutta sitten olemassa niin sanottuja tota julkisesti tosiaan tuotettuja yksityisiä palveluita, jotka ovat ihan hyvin tehdä myös yksityisellä sektorilla, mutta suomessa ne halutaan niin kun kuntien kautta näitä koulutus ja terveydenhuolto ja sosiaalipalveluita paljon tehdä. Ja sote alueelta sitten tietysti terveydenhuoltopalveluita.
Juuri näin että tota. Se on nyt suomen valinta ja varsinkin viime hallituksen tämmöinen ideologinen valinta, että siinä soteuudistuksessa haluttiin sysätä pois nämä yksityiset tuottajat. Mutta nythän me tiedetään myös kunnista sitä, että kunnat haluaa tehdä tällaisia pieniä firmoja firma järjestelyistä, että ne niiden ei tarvitsisi kilpailuttaa ja ne voisi niinku käytännössä tehdä sen itse, koska ne tekee tällaisia niin kun tuota.
Yhteisyritykseen, josta on semmoinen, mutta minimi isteihin per kunta ja sitten kun ne ovat itse omistavat sitä yhtiötä edes vähän, niin ne voivat sieltä omalta firmalta ottaa ilman kilpailutusta. Niin tulee sitten kun palkkahallinto firma sekoilua. Just hyvä esimerkki että sitten sitten tulee niinku sutta tilalle että. Ja siinä muuten mä kirjassa käsittelen kin aika pitkästi
näitä erilaisia keissejä. Miten se tosiaan se julkinen tuotanto on paljon tehottomampaa kuin kuin yksityinen, että sitähän se on kanssa semmoinen a alue jota on. Oikeastaan vaikea tutkia, koska julkinen sektori ei oikein salli itseään tutkittavan kun ei nythän on semmoinen kaunis
ajatus muuten. By the way tänne hyvinvointialueille, että että näitä kustannuksia ruvettaisiin niin paljon seuraamaan, että että että sote alueiden eri toimintojen tehokkuutta päästäisiin mittaamaan ja vertailemaan niitä yksikköjä keskenään, mutta se on toive ja se riippuu paljon, että miten digitalisaatio hankkeet etenee, että voidaanko sitä dataa kerätä, mutta siitähän ei tähän
mennessä tällä hetkellä. Meidän me emme tiedä, missä me olemme tehokkaita, missä tehottomia ja kuinka tehottomia me. Joo mä jos saan veikataan niin nää sote alueet perustaa yhteisyrityksiä ja laitetaan 3 miljardia IT kehitys menee jotta ne voi mitata niitä ja sitten 10 vuoden päästä se lopetetaan me tota ei pätevänä projektina tää näin tää niinku sorsitaan. Mutta tässäkin siis on tää yksityinen julkinen hyödyke niinku lisäksi taloustieteen annettavaa siis siinä että eihän se.
Tai vanha kunnon tilaaja tuottajamalli että siis se on niinku ihan OK jos tehdään semmoinen päätös että nyt sitten kollektiivisesti valtion tai kunnan tai sotealuetta niinku
tarjotaan jotain. Yksityistä hyödykettä fine se on niinku noin lähtökohtaisesti niinku liberaalille niinku vähän niinku paska idea, mutta sitten se siinä olisi semmoinen pelastus että sunhan ei tarvitse itse palkata jotain niinku luuseria armeijaa tekemään sitä sinne voisi niin kun ostaa tällä tilaaja tuottajamallin sen niin kun sitten näppär ilta
alihankkijoilta. Mutta jotenkin tää tämäkin suomessa onnistutaan kääntämään siellä vasemmistolaisin että ainoa hyvä tapa on niinku palkata niinku helvetisti omia klippejä ja pistää ne toteuttamaan sen niin tääkin on niinku jotenkin tämmöistä keskustelua mutta sitten niinku. Jotenkin ihan perus keskustelu puuttuu.
Suomessa sitä sitä ei haluta keskustella ja se perus kuvio että kun sä menet kunnalle töihin niin saat viran ja ja sitten niitä kuntia johtajien ja sotilaita johtaa poliitikot ja sitten ja ja aina kun poliitikot johto tulee politiikka peliin ja sitten ja jos ne johdettavat niillä on virka joka josta sä pääset eroon niistä vasta kun ne tekee virkavirheen. Miten sinä tehostat tällaista toimintaa varsinkin kun sä et
pysty mittaamaan omaa tehokkuus. Sulla ei ole mitään mittareita ja ettekö sinä haluat tehdä sitä?
Niin onhan se ja me tiedetään firmoista jotka on täysin niinku markkinoilla ja ja pörssiyrityksiä ja globaalissa niin kuin kaupan kaupassa niin niilläkin tulee sitä tehottomuutta koko ajan ja siksi täytyy pitää yt, t että aina päästään niinku sitä sitä tavallaan niinku läskistä tai siitä tehottomuudesta eroon niin julkisella sitä ei tehdä koskaan ja sitä ei mitata ja tota sitä sitä ei haluta edes tietää. Ne onhan se ilman muuta selvää että se tehottomuus on valtaisa.
Joo, ja siis ylipäätänsä siis toikin niin kuin puhuttiin se tilaaja tuottajamalli. Voi olla huono, koska sitten tilataan keppijumppa ja niinku kahdenkymmenen kahdeksantuhannen niinku erissä ihan vaan koska niinku vältetään tää systeemi tai niinku jotenkin game toi toimiva niinku joka tasolla on väärin ja ja sitten eikä voita siinä vaan sanoa että ei sinun tarvitse nyt byrokraatti ottaa tätä.
Ei sinun poliitikko pidä antaa tätä palvelua tai tuotetta valtion kontolle annetaan se ihmiset ostaa sitä niin paljon kun ne haluaa että tarviiko meidän laittaa 600 miljoonaa yleen kyllä ne ihmiset osaa niin kun tilata netflixiä jos ne haluaa niinku mediapalveluja että niinku kaikki on niinku
sellainen möhkäle. Tietysti ajateltu, että tungetaan nyt sitä vaan koska sitä jotenkin voidaan niinku verottaa niinku ja tarjotaan niinku loputtomia määriä ja palveluita että ihmiset täysin niinku aikuisina ihmisinä osaisivat itse päättää tarvitseeko niitä ja silloin ei syntyisi mukaan ja tota syntyisi tehokkuutta. Juuri näin ja tästä tulee. Tulee mieleen tota talousnobelisti bengt holmströmin haastattelu
kauppalehdestä. Kuinka hän sanoi että tää kun tää me ajatellaan just suomessa näin että julkinen sektori hoitaa meidät kehdosta hautaan, niin se hoitaa meidät niin että
meillä on kaikki tää. Hurjuus kyllä poistunut, joka näkyy meidän onnet onnellisuus mittareissa, että me sinne ei tule haastattelu joukkoa sellaista jolla olisi absoluuttisesti päin helvettiä, mutta samalla kun me sitten hoidetaan näin että valtio tekee ottaa kaikki sun riskit kantaakseen, niin sä voit rupeet voimaan pahoin kun sä et saa itse ratkaista omia ongelmia etkä sä itse tehdä valintoja vaan se julkinen sektori tekee ne puolestaan ja ja musta täällä
nobelisti oli kyllä tarkkanäköinen analyysi suomen ongelma. Joo sitten tota palkanmuodostus. Okei, meillä on siis sataviisikymmentä miljardia. Ansio tulee, mutta siitäkin on sitten tota.
Luokkaa 30 miljardia on on jo niinku eläkeläisten tota ansiotuloja eli eläkkeitä jotka sitten hoidetaan niinku meidän oma takaisen niinku työlle yölle elli himmelin kautta ja ehkä siihen nyt ei. Välttämättä tarvitse nyt pureutua, mutta tota se jättää sitten sen noin satakaksikymmentä miljardia ansiotulo laisia, jossa sitten on näitä julkista sektoria ja yksityissektoria.
Mutta se on vaan bruttona. Siitä sitten otetaan niinku maailman tämä vasemmistohallitus on viime työnään nostamaan kokonaisveroasteen 4 tai 10 1,8 neljänkymmenenkolmen. Ja se kävi neljäkymppiä kolmekymmentäkolme piste 2 mutta onnekkaasti tippui siihen neljäkymmentäkolme en, koska sitten muuten me oltais maailman kolmonen. Nyt me ollaan vaan mä oon nelonen verottajan eli siis niinku tätäkään niinku että jotenkin se keskustelu on sillä,
että. Vielä voisi verottaa enemmän, mutta kukaan ei sano, että me ollaan jo niinku nimitti rissä isketään niinku lähes kaikissa veroissa ja varsinkin palkkatuloissa. Se on niin kun mulla oli Suomen ekonomien pääekonomisti eli täällä niin tota.
Hän hän oli niinku laskenut, että tää viisikymmentäneljä on Suomen eu, n korkein marginaaliveroaste, että meillä on niinku esimerkiksi työn veroaste on absoluuttisesti EUN korkein ja meidän kokonaisveroaste on maailman neljänneksi korkein, että miten tää keskustelu voi olla semmoista, että vielä voisi tiristää. Sanoppa se mutta mutta tota sehän moni haluaa aina puhua tästä kokonaisveroastetta, mutta mun mielestä se se pohja pitäisi lopettaa kokonaan, koska kokonaisveroaste ei mittää
mitään. No kyllä se nyt jotain riistoa yksityiseltä valtiolle. Mutta kun me me emme voi ainakaan verrata kokonaisvero asteita maiden kesken, koska meidän järjestelmät on niin erilaisia erilaisia. Meidän pitäisi laittaa se -3 pinnaa siihen päälle, että meidän de facto velkaantumis vauhdilla auditoitu kokonaisveroasteen voisi olla jo maailman korkein neljäkymmentäkuusi. Mutta tavallaan, että meillä on myös verottomia tulonsiirtoja tuota.
Lapsilisä, jos me tehtäisiin sillä tavalla, että nostettaisiin näitä verottomia tulonsiirtoja. Vähän, mutta laitettaisiin verolle elikkä nettomääräiset saataisiin saman verran kuin ennenkin.
Näitä niin meidän vero kokonaisveroaste nousisi, koska se kiertäisi se verojärjestelmän kautta, niin tää on antaa vaan sen kuvan, että ei se ei ole järkevä mittari se kokonaisveroaste millekään, koska eri mailla on eri määrä niinku verottomia tulonsiirtoja ja verollisia tulonsiirtoja ja ja kaikkea tätä niin niin ei me voida järkevästi kokonaisveroaste ella niin kuin mitata maita, mutta se mitä me voidaan paremmin tehdä ja miten pitäisikin tehdä ne katsoa
jokaista. Verola jien niin kun erikseen ja siinä tää meidän palkka verotuksen jyrkkä progressio tulee on on tota. Nousee kyllä suomen suurimmaksi ongelmaksi, että se on ollut tosiaan niin korkea, että useat tutkimukset osoittavat, että jos me laskettaisi sitä korkeinta marginaalivero, niin valtio saattaisi saada jopa enemmän rahaa siitä. Niin sulla oli joku tanskalaistutkimus joka oli niin kun suorastaan osoitti että näin käy. On kyllä tutkimustyöllä käynyt,
mutta se ei ole. Se ei ole ainoa tota, mutta se otettiin sen, että meillä on paljon sellaisia haittoja tässä korkeassa marginaalivero, joita tutkimus. Ei ei ole toistaiseksi ymmärtänyt ja he osoittivat jälleen yksi lisäteho tomuuden, mutta voisi olla vanhoillakin mittareilla. Me pystytään osoittamaan, että tai on on havaittu, että pohjoismaat ovat olleet läppärin käyrän väärällä puolella. Tässä palkkaverotuksen eli ja ja vaikka me ajateltaisiin, että ne verotuksen.
Tämmöiset niin kun. Kannus semmoista eteenpäin pyrkimistä tämmöistä lannistavat vaikutukset olisi olisi niin pienet kuin me. Perinteisesti ollaan ajateltu, että aika pienet niin silti. Me me saadaan semmoisia tuloksia pohjoismaille, että ne korkeimmat marginaalivero on liian korkeat, mutta nyt kun me otetaan nää makron vaikutukset pidemmän aikavälin vaikutus, on ne uudet havainnot.
Niin se on ihan mun mielestä ne on absoluuttisen selvää, että tää suomalainen korkein marginaalivero on jo aivan liian korkea. Siis se on niin kun se ei se me saataisiin enemmän kasaan rahaa julkisen kirjaston uskallatte sitä laskea ja ja tanskahan esimerkiksi havaitsi tämän ja laski 10 prosenttiyksiköllä. Porukoita marginaalivero vuonna kaksituhattayhdeksän sai hirveän hyviä tuloksia. Nyt ruotsi on lähtenyt laskemaan. Ne on laskeneet 5 prosenttiyksiköllä. No nythän SUOMI. Suomen alle.
Joka. Oli juuri näin ja siksi SUOMI on jäänyt yksin sinne ylös niin. Mikä oli vaaliväittelyssä oli suuri vasemmiston tota vastainen kkaus, että ovathan ne vielä tanska siellä edellä ja tanska tippui suomen alla että tota jipii no joo mutta siis ehkä nopea selitys, sillä fferin käyrä on tota että 0% saat 0 €. Ja verokertymää ja 100% saattaa täysin kommunistista orja valtiossa. Ja toki joku tekee töissä koska sut tapetaan nälkään tai pyssyyn
jos ette tee töitä. Mutta tota siinäkin de facto veroaste on kertymään nolla ja sitten siinä välissä on tätä tämmöinen huippu piste joka joka sitten saavutetaan todellakin siinä viidelläkymmenellä 9,4 tässä tota suomen palkkaveron jolloin tota sen nostaminen vaikka esimerkiksi kuuteenkymmeneenkolmeen pienentäisi euro kertoja valtiolle. Koska ihmiset vaan niinku hakeutuvansa duuneihin jos ne saa pienempää palkkaa.
Brutaalia ja tekisivät. Vähemmän vähemmän töitä ja sitten aina kun tätä kysytään niin se on vasemmisto tulee ja ne on ne ei ole enää x, ssä niin ei ei tule tämmöistä molinan laumaa että kerro yksikin ihminen joka lopetti vähentää työntekoa ja kun tota saa enemmän palkkaa niin mä aina aina ilmiannan itseni että todellakin niin kun lasken tota sen että tota mitä otan niinku bruttopalkkaan itselleni että että se on ihan täysin selvä niinku käyttäytymisvaikutuksia
ja jos sä pystyt vaihtamaan työpaikkaa. Niin siinä se otetaan. Se kasataan tämä niinku palkka eli jotenkin ihmiset ajattelee sillä, että. Että jos sä nyt tienaat 4700 kuussa ja joku antaa sulle 500 niin eikö se niin tyhmä että sä tota sitä vastaan niin se jotenkin tälläkin tasolla että se on se ajattelu siellä.
Kyllä juuri näin. Juuri näin, mutta silti se ferin kierros on. Se on tällainen ajatus mallina se on simppeli ja kiva ja näin mutta mutta, mutta siinä on se ongelma, että se ajattelee koko kansantalouden niin kun verokertymää ja ja veroprosentteja, mutta kun se on se se käyrä on jo joka verossa eri kohdassa ja se on siellä ja se on ilman muutamalla väärällä puolella. Palkkaverotuksen, mutta esimerkiksi sitten voidaan miettiä, että kiinteistöveroista tuskin ollaan.
Joo ja tää on sysmä tota itse asiassa se että tota varainsiirtoveroa tiputettiin yksi piste 6 piste 5 niin tota se oli vähän niinku turhaa koska mä englannissa asunut niin siellä on kyllä huomattavasti korkeammat tuota kiinteistön myyntivoittovero jen verot. Mutta ei ei kerrota tätä vasemmistolle että siellä siellä olisi pelivaraa mutta tota toi esimerkiksi pääoma tuloissa. 5 kolmekymmentäneljä prosenttia
meidän ylin tuota veroaste. Se on Euroopan kolmanneksi korkein european tech finland essenin datan mukaan, että siis niitä ihmiset hämää se, koska ne näkee sen viisikymmentäyhdeksän piste 4 ja vertaa siihen 3 4 niin tavallaan taas se vasemmisto harha, että nää tietysti se kolmekymmentäneljä pitäisi nostaa sinne kuuteenkymmeneen, että siis se on se luonnollinen ratkaisu, mutta niinku jumalauta ei niinku ymmärretä niinku konsepteja että et sä voit pääomatuloa ajatella
niinku palkkatulon kanssa samana luokkana että että. Se pääoma on ollut lentää rajan yli. Noin ihmiset muuttaa paljon harvemmin. Siksi sitä palkkatuloa. Voidaan verottaa enemmän, mutta kun se pääoma ja lähtee sinne luxemburgiin saman tien, kun se. Ja sitten sitä oli vaan se 13 miljardia eli tota aika niinku ei sitä voi niinku sosialisoida ja se on todella pieni koska meidän varallisuus on niin kuin portugalin tasolla per capita eikä niinku ruotsin tai tanskan tasolla per capita.
Että siis tämäkin on semmoinen niinku jotenkin harha jota tässä meidän systeemissä ja analysoivat yksityisviesti llisuus että aina niinku BKT tai valtio mutta sitten kuka kauheasti ei katso nettona mitä varallisuus. Edustaa niin, kun yksilötasolla suomessa, että se on mun mielestä iso iso niinku puute tässä ajatuksessa.
Ja jotenkin ajatellaan, että ei ole niinku mitään väliä, että sä pienennät yksityis varaisuutta lisäämällä veroastetta ja luomalla insentiivejä, jotka kannustavat pienentämään sitä tai tätä ja jota näin kasvattamaan sitä, että niinku ikään kuin sillä ei olisi niinku mitään väliä niinku kansantaloudelle, että että ollaan niinku torppari taloudessa että no joo. Joo verotus onhan tuota intohimoa ja synnyttävä keskustelunaihe.
Mutta se on jotenkin yksi puolesta se keskustelu ja sitten tota me ei ole semmoista long for ohjelmaa mun mielestä niin kun. Vaikka poliittisissa keskusteluissa kävisi, käytäisiin tämän tyyppisiä keskusteluja. Se aina menee jotenkin siihen, että. Järjestöt ei ei ole, mutta sitten onneksi tämmöisiä videopostaus teissa voidaan tota sitähän markkinaa tota rakoa sinä tässä niinku tässä hyödynnät. Eikö niin että tässä päästään
niinku kunnolla asian? Jos tää olisi ollut a studiossa mä oisin sanonu että eri on tuota uusklassista roskaa että hiljaa siellä se on moneen kertaan todistettu, että se on semmoista tota voodoo taloustiedettä, hiljaisia ja sitten sä voisit sanoa 3 sekuntia. Ottaa vastaan, että eikä ole. Joo huonosti menee, mutta tuottavuuden parantaminen kai nyt on se mitä niillä rakenneuudistuksilla haetaan. Voisiko näin sanoa? No joo, mutta myös siis työpanoksen kasvattamista.
Kyllä me molempia tarvitaan että että tota ja ja nythän meillä tämä työpanos on hienosti kasvanut sieltä kaksituhattaviisitoista alkaen, kun on tehty erilaisia eläkeuudistuksia ja on tehty erilaisia niinku työmarkkinauudistuksia. Niin. Toi viisikymppistä ajatkin kelpaa työmarkkinoita.
Niin kyllä juuri näin se on hyvä kyllä kyllä, mutta tota se mikä mitä meillä on tapahtunut on se, että meillä on noussut ennen kaikkea siis osa aikatyö, jossa me oltiin erityisen surkeita verrattuna niinku ruotsiin ja muualle, niin siinä se on noussut erityisesti koko aikaiset ihmiset työikäisistä niin ne on siellä. Me ollaan oltu aina korkealla ja tälläkin hetkellä me ollaan yksi korkealla kuin ruotsi.
Ja se osa aikatyö me oltiin absoluuttisia surkeita, sillä me ollaan parannettu se kulmakerroin on hyvä, mutta me ollaan ruotsin alapuolella ja pohjoismaiden alapuolella selvästi ja hollannin alapuolella. Elikkä mistä me saadaan lisää nyt sitä elintasoa sieltä työpanoksesta irti, niin niin tota samalla lisää jengiä edis tekemään vähän töitä ja siellä on meillä sitä slack näin, mutta ajattelepa nyt sitten niitä niitä sitten meikäläisiä yli
viisikymppisiä. Jotka sitä jatkaa vähän sitä työuraa tai tai tuota juuri työttömyydestä, jotka vähän harjoittelee työntekoa, ne tekevät edes vähän töitä tai osatyökykyisiä lain pysty edes koko päivää tekemään. Onko se se porukka josta tulee siihen työtunnilta mahdollisimman iso arvonlisä se tuottavuus niin ei ole vaan se on. Se on hyvä julkisen talouden politiikka ja me saadaan ne pois työttömyysturvasta tai sosiaaliturvasta töihin edes vähän tekemän tienaa maa osan
palkastaan itse. Mutta tota se että jos me halutaan sitä elintasosta tuottavuutta niin siihen me tarvitaan ihan uudet konstit ja siihen me tarvitaan niitä rakenneuudistuksia jotka jotka saisi meidät niinku ponnistelemaan enemmän innovoimaan enemmän, yrittämään enemmän ja siinä tulee sitten me päästään takaisin saman tien näihin vero kysymyksiin, että miten me mikä on se tapa saada suomalaiset niin kuin heräämään, että nyt olisi aika niinku
ruveta käärimään hihat. No äkkiseltään tulee just toi mieleen, että jos sä oot tätä. Hyvin tuottava ihminen ja yksityisellä sektorilla saat sitä vastaavaa niinku isoa palkkaa ja sitten tavallaan sun insentiivit. Vaihtaa vapaa aikaa, viisikymmentäyhdeksän piste. 4% vapaaaika joo vai vai sitten otat ja otat sitten sen marginaalin lisäyksen niin tota että.
Saksassa on ilmeinen. Ilmeinen eli tavallaan tää kaikista tehokkain kaveriporukka pitäisi saada tekemään niinku muutaman kymppitonnin edessä puolesta lisää töitä ja ilmiselvästi se tapahtuu laskemalla sitä korkeinta marginaalivero astetta. Meillä on siis äärimmäisen jyrkkä progressio. Itse asiassa se alapää siellä on melko kilpailukykyinen, eli eli tavallaan se työn verotus prosentti ei pitäisi olla pienemmässä kvartaalissa
ainakaan niinku ongelma. Mutta sitten siellä tulee ne tulonsiirrot eli eli mites siellä tulonsiirrot tulee ongelmina. No se se, että miten heti kun rupeaa vähänkin tienaamaan niin sitten meillä on jyrkkä anti progressio siellä että että pienenee ne tuet nopeasti kun ruvetaan tienaamaan ja sitten kun veroprogressio iskee ja sitten se toisen suuntainen regressio tulee niin tukiin niin sitten se tavallaan se yhteenlaskettu niin kun. Marginaalivero tavallaan että että mikä on työ?
Vastaanottamisen marginaalivero, että se menee työttömästä työlliseksi niin niin sehän tuota on helposti ylikin sen 60% se on jollain jollain tuota öö yksinhuoltajan lapsiperheille. Se voi olla 100% että sä et saa yhtään enempää rahaa taskuun vaikka sä menet töihin kuin sä saisit niistä tuista niin tota kyllä meillä on sikäli sitä kannustin ongelmaa myöskin siellä matalassa päässä vaikka se palkka palkkatulon
veroprosentti on silmät. Joo siis tästä voisi ajatella sellaista, että jos on se veroaste täällä liuoksella ja sitten tässä on se absoluuttinen kassavirta sille ihmiselle, niin täällä täällä puolella negatiivisella puolella sieltä tulee valtiolta ilmaista rahaa sulle ja ja tota sillä on niinku negatiivinen kanssa ne veroprosentteja sitten täällä sulla on odottaa se 60 pinnaa täällä ja mutta tavallaan siinä välissä se ei sun kannata klipata tuolla tulonsiirtojen
saajasta niinku työläiseksi koska se siirtymä on niin raju vaikka siellä on aika pieni palkan vero koska se menetetty. Kassavirta siiste tullaan. Tuetuista joo kyllä. Juuri mutta jos niinku halutaan rakentaa tulonsiirto maailma, jossa tavallaan on kannustimet ottaa tulonsiirto ja niin niin tota. Yllättäen? Ei se nyt. Ottaa bruttotuloista on jonkin verran siis eroja, mutta sitten nettokassavirta ei ole etteikö me niinku tulon tasauksen korjatussa kin.
Niissä me ollaan tota maailman niinku top kolmonen suunnilleen. Joo juu juuri näin. Juuri näin että se tota se sen nettotulojen lisäys, jonka sä saat työllistymisen työhön
menemisestä. Esimerkiksi on niin pieni ja se on tuota osa tätä tätä tulonjako umaa ja tulonjaon niin kuin tasaisuutta että ja sen lisäksi, että meillä on nämä tuloerot sen verotuksen ja tulonsiirtojen huomioon jälkeen niin kuin maailman niin kun pienimpiä siellä on nyt joku slovenia ja jotkut on ehkä alapuolella, mutta tota sen lisäksi meillä meillä on itse asiassa absoluuttisesti kaikkein pienin
se korrelaatio. Mikä on isän ja pojan tulojen tai tai vanhemman ja lapsen tulojen välillä, joka siis kertoo, puhuu ja kertoo tästä american dream että tuota jos isä on rikas niin tuota. Onko sitten poikakin rikas vai vai voidaanko ryysyistä rikkauksiin tulla riippumatta siitä että mikä isä oli ja ja suomessa tämä amerikkalainen unelma on kaikkein todennäköisin ja helpoin maailmasta tehdä,
koska koska jos mietitään. Ihmisten tulo tulon niin kun jakaumaa ja sitten niiden lapsia sen jälkeen kun aika kuluu ja niistäkin tulee samanikäisiä kuin nämä vanhemmat oli aikoinaan, niin meillä se korrelaatio isän ja pojan tää äidin ja tyttären välillä on maailman pienin elikkä täällä se se tota sinä voit todellakin päästä niin kun ryysyistä rikkauksiin jos haluat mutta se on täällä tietenkin suhteellista koska tällaisen verotus vie sulta absoluuttinen esseisti ne
rikkaudet pois, mutta siinä tulojakauman suhteessa muihin. Niin niin tota se ei välitä. Mihinkään ehkä selittää sitä naapurin katetta ei tarvitse olla, koska kaikki on yksi yksi
köyhiä. Mutta siis mä muistan vielä koko viime vuosikymmenen niinku oli koko ajan tämä tuloerojen vääjäämätön kasvu ja aina tehtiin vuosi 9 3 tai joku niinku helvetin kalevi sorsa säätiön niinku bullshit luku vertailu homma ja aina aina niinku jotenkin teitä mainittiin oikein se keskustelu ja kukaan ei ikinä saanut vastaan sanoa mitään. Se yhtäkkiä yks mielipidekirjoitusta tähän että se on se tässä niinku vähän
loppunut. Että tavallaan että, mutta tänään syksynä viimeistä isi olla samainen. Ja tota organisaatio joka joka julkisti taas eriarvoisuus juttuja ja vertailee taas niinku vertaile jonnekin vuoteen 90 näitä että voi kamala voi kamala ja kaikki kehitys mitä tapahtui tapahtui yhdeksänkymmentäluvulla kaksituhattaluvulla on erot eivät ole menneet minnekään, joka tietenkin edellinen pääministeri sitten sanoi siihen, että se suomessa eriarvoisuus onkin tilastojen takana.
No ehkä semmoinen pieni pieni homma, niin onko nyt etla ja eva niinku saanut nyt vähän tuota tätä tietoa. Vasemmisto tieto hegemoniaa niinku murrettua että että teiltäkin lainataan jonkin verran kai tutkimuksiin. No itse asiassa joo että etelän on niinku tämä vuosi on meidän media näkyvyydessä niinku paras koskaan, että kyllä me niin kun ollaan. Me me olemme enemmän näkyvillä kuin ennen ja tota siinä mielessä tilanne on on ihan hyvä, mutta kyllähän meillä on siis mediassa.
Media on aina pienemmän puolella ja se tekee sen tavallaan sen. Ikuisesti sen tilanteen niin että sitten sieltä pienemmän puolelta otetaan aina useammin niitä kommentteja kuin kun siltä puolelta, joka oletetaan, että se olisi se.
Se se tota se isompi. Niin ja ja suomessahan on aina ajatellaan että se yrityssektorin elinkeinoelämä on se joka voi hyvin ja kansalainen huonosti vaikka me just aloitettiin tää koko meidän keskustelu siitä, kun se nimenomaan se yrityssektori on se joka on surkastunut
kotitaloudet voi hyvin. Plus sitten over tonin ikkuna, joka on termi, joka kuvaa kuinka laajasti suomessa keskustellaan, niin se on äärimmäisen vasemmisto kulma, että jos tavallaan kaikki asiantuntijat jotka lainataan aina niitä jotain niinku vasemmistossa atioiden tota ekonomisteja tai muita niin tota pitäisi sieltä nyt edes joskus poimia joku
niinku. Mä haluaisin nähdä niinku yksi artikkelin 3 vuoden aikana ja vaikka niinku fferin käyrästä tota hesarissa joka ei ole niinku siis sitä koulua että tota kulmalla sitten tota tämä ja todistettiin tuota ajat sitten vääräksi mutta tota joo hyvä että niitä tulee. Liberaali on itse osallistunut pariin kirjaan mutta aika vähän niitä tota. Mitähän nyt on jenkkien demokraattinen tasoista tuota niinku co.
Aikaisuutta niin kun suomessa puhutaan saatikka mistään niinku vähänkään radikaalia niinku liberaalia ajattelusta talousliberaali ituksesta nyt on.
Mä mä yrittänyt muuten lanseerata että talous oikeisto olisi niinku hyväksyttävä termi josta ei tule heti niinku natsit mieleen, että tavallaan se niinku sekin näyttää niinku pikkaisen muuttuvan sillä että siis just ennen vaaleja niin kuin jotkut toimittajat kieltäytyivät puhumasta niin kun oikeisto hallituksesta nyt sentään sitten sanotaan sellainen melko neutraaliin sävyyn oikeisto hallintolain josta ei tule heti joku niinku riistaa ja lipa.
Ja siis tää jotenkin. Ihmeellistä mielikuva peliä. Miten tää niinku lipuu tai tai? Minähän kutsun itseäni liberaaliksi porvarit tuossa kirjassa ja. Se porvari on se cop out, että mun mielestä voisin hyvin sanoa, että talous oikeistolainen niinku tavallaan normalisoida se käsitteistä semmoisia se kunniaksi tätä järkeväksi
ajatteluksi. Mutta tota, mutta se on tosiaan tää mustamaalaaminen on tietenkin niin helppo sitten iske päälle, koska kun se suomessa se sitten että sanoo että olen jotenkin oikealla tuota ajattelussa. Niin heti ajatellaan, että se on jotain. Nyt on jotain väärin tässä kaverissa.
Sehän tekee jotain väärin tai vilunkia ja se on yksi yksi motivaatio kin tässä mun kirjassa, että vaikka siitä se ajattelumaailman oikeistolainen, niin siinä ne kaikki väitteet perustuu tutkimukseen ja jos ei suoraan viitata tuossa, niin mä lupaan sinne kirjassa, että että jos joku viite jaa puuttumaan niin soitat niin minä annan sen vitsin sinulle ja pari pari soittoa on tullut ja mä oon lähettäny viitteet ja mutta, mutta se siis tai haluan vain tuolla kirjalla.
Omalta osaltaan niinku sanoa sen että että tota siinä ei ole mitään väärää ne ne perustuu. Silti se tota tutkittuun tietoon niin että. Sulla on tämmöinen pieni osio jossa sua lasi hetero do ksista tuota rahapolitiikka kenttää
sitten kyllä. Kyllä tämä rahatalous on yksi lailla niin kun taloustieteen tota ei nyt ratkaistujen aiheiden piirissä, mutta kuitenkin tutkimuksen kentässä ja ei kannata ihan niinku liikaa sieltä valo kentästä mennä sinne tota vaikka jälki innilla isyyteen ja mulla itsellä on niinku muutama. Hassu bitcoinin kymmenys eli eli tätä ymmärrän sen rahajärjestelmän mutta tota ei kun voisi ajatella että tämä meidän euro mme on niinku ultra
radikaali. Tuota ei klassinen niinku raha kokeilu joka tulee päättymään huonosti mun dellin raha tää tota teoriaa vastaan täysin niinku tämmöinen valtion raha eli se voisi ajatella että me elämme nyt hyvin niinku hetero do ksessa rakoilua. Mielenkiintoinen tapa ajatella ja lähestyä tätä asiaa, mutta tietenkin jos. Jos tota. Ajattelee, että mun dell oli oikeassa ja se teoria kuvaa täysin niinku että miten. Asiat pitäisi olla niin kyllähän tää siinä mielessä me olemme.
Joo se on ihan vähän niinku jäljellä, että kyllähän tää niinku eihän tämä optimaalista ole tämä euromäärä. Siinä mielessä olemme vähän heterogeenisia kyllä. Eli eli siis yksittäisillä tota suvereenilla alueella jollain oma verotusoikeus niin tulisi olla oma markkinaperusteisen raha niinku se on se tavallaan mun mielestä se valtavirta käsite ja tää nyt poiketaan tämmöisellä radikaalilla tuota kokeilulla jossa tota katsotaan miten verotus järjestelmä ja tulonsiirrot voitaisiin rakentaa.
Siitä huolimatta, että näin ei ole. Ja eihän se mun mielestä hyvin mene. Niin joo, aluksi sehän oli niin kun kaikki meni hienosti, mutta jälkeenpäin on huomattu, että kun se sattui siihen hienon globalisaation voittokulun aikaan, niin se oli niinku tyynellä säällä on hirveän helppo olla tota purjehtia, mutta kyllähän tää niinku ollut aika aika vaikeata tää tää meno nyt sitten sitten saada finanssikriisistä lähtien että että tota, mutta mikä on tässä se euron rooli?
Aa niin se onkin hyvä kysymys koska euroon. Sitähän sanotaan, että se on niinku missä on maailman paras. Se on maailman paras sääntelyssä. Mä aloitan kyllä se komissio olisi yksi innokas sääntelemään vaikka ei olisi euroakaan, että kyllä tässä euroopan unionissa on muutakin mätää kuin vaan se euro ja ja jos me euro otettaisiin pois niin kyllä siinä hyötyjä olisi.
Tietenkin me tulisi varsinkin nää paineilma venttiili kuviot shokissa päästäisiin helpommalla, mutta tuota, mutta ei se meidän ongelmia silti ratkaisisi, että se se ei ole se. Yhteisvaluutta se meidän
ongelmiemme ydin. Niin näin se voi olla siis se EUN verotus tasoon noin 1,5% BKT, stä mikä on niin kun näiden suomen niinku järkyttävien julkisten kulutusmenojen rinnalla niin kuin ihan kärpäsen paska ja sitten pikkaisen velkaannutaan nyt tän tota eteen ja ei kun tota ERVEVMN ja sitten tän tota virheen rahaston kautta mutta sekin on aika pientä mutta
tota. Just toi ongelma on, että siis se loppui tulos pitäisi olla niin kuin joko valtio liitto tai sitten hallitun purkautuminen, että tavallaan se mun mielestä se on niinku vaan se loogista että 2 tietä mitä tässä voi tapahtua ja ja kummatkin on sitten aika karuja että ja mä yritin pohtia sitä joskus tota osallistun tämmöiseen wilsonin talous kilpailussa pyrittiin löytämään ratkaisun siihen, niin mä sitten päädyin semmoiseen tota eku 2 mallia joka oli että
pidettäisiin tää euro tämmöisenä niin kuin IMFNSDR. Tyyppisillä koripalloa, mutta tuota sitten tän digi rahan uudistuksen myötä niin tota paikallistaso valuutat sinne takaisin ja mä tätä pitkään rumm utin ja juhana vartiaisen kanssa väittelin tuolla puheenaiheesta siitä ja mutta nyt mä oon vähän
niinku luovuttanut. Ehkä se loma mun aika on mennyt jo niin sekaisin ettei niitä enää saa irti mutta mun viimeinen toivo olisi vielä tätä tässä digi rahaa uudistuksessa otettaisiin niinku alueellinen tasa siihen rahaa. Joo no joo mutta tota joo kyllä se varmaan niinku pitkällä aikavälillä tää liittovaltio tai hajoaminen se.
Ehkä ne on ne jotkut tämmöiset voimat siellä, mutta onhan tässä nyt aikamoista edistysaskeleita otettu sen finanssikriisin myötä, että kyllähän näitä on näitä eri erilaisia näitä näitä tukipaketteja ja ehdollisia ja ehdottomia ja ja. Järjestelmä on itse asiassa aika hyvin fiksattu. Ajattelin, että se. Olisi kaatunut niinku moneen kertaan, mutta se on itse asiassa ollut aika resilientti.
Ja nyt nyt tää viimeisimmät kriisit osoittaa, että miten resilientti se onkaan ja ja ja ehkä tän kokemuksen perusteella mä mä. Uskallan jopa väittää mun kirjassa, että tämä saattaa olla tämmöinen rahaliitto, joka jopa kestää, mutta tota. Mutta kyllähän näitä mustia joutsenia tulee vielä tästä eteenkinpäin. Katsotaan miten meidän käy. Ehkä siinä oli, kun sitä suolaa
sitten jälki innilla. Ja sitten mulla on siis ollut nekin vielä täällä vieraana, että on semmoinen hyvin ymmärtäväinen jakso tota lauri holapan kanssa tehtiin siitä niin tota mä jotenkin tykkään siis tuosta että taseiden pitää tasetta ja tietyllä tavalla siinä jälki kynsillä se mua niinku kiehtoo se että ne on niinku mallintanut aika hyvin sen niinku tavallaan rahajärjestelmän sen liikepankkien ja keskuspankkien välisenä.
Tilisiirto ina, että se on suunnilleen oikein siinä, mutta sitten tota siinä mikä on sun kritiikin ydin on että niinku tavallaan jos siitä sitten mennään pidemmälle että ruvetaan aloittamaan politiikka suosituksia, että koska ne taseet tasaa vaikka valtionvelan ja keskuspankin välillä, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että sitä valtion velkaa elementtiä voidaan lisätä vaan lisäämällä. Keskuspankki tota saatavaa sitten toisella puolella.
Kyllä juuri ja ja jos jos tää tässä maailmassa siis tää on tämmöinen kiva teoreettinen häkkyrä ei siinä mitään, mutta
ajatelkaa nyt maailma jossa. Pankit ei saisi ottaa ollenkaan niinku lainaa eikä sivuuttaa, vaan olisi nyt siinä mielessä niinku tämmöinen pelkästään keskuspankin jatke, niin sehän johtaa sitten sellaisen maailmaan, että sä saat talouskasvua aina ainoastaan vain ottamalla julkista velkaa ja ja se se moderni rahateoria on yks yks tämmöinen niinku sovellus toista jälkeenkin llisyydestä mä sitä vähän tässä kirjassa ruodin, niin onhan se aika omituista, että siinä
sitten kun ruvetaan sitä rahaa painamaan. Niin niin siinä käy sitten niin, että se yksityinen sektori koko ajan pienenee, elikkä heidän ultimate tavoite on kommunismi, jossa valtio omistaa kaiken, niin tota se mun mielestä paljastaa sen taustalla olevan virtauksen, että he eivät halua parempaa maailmaa. Ne haluavat vain kommunismia.
Joo toi on muuten hei freesi tapa ajatella sitten näinhän se on eli tapahtui tämmöinen pankki säätiölle, että venäjässä tätä keskuspankki käytännössä hoiti myös yksityisyys yksityissektorin niinku laina tarpeet että että jos ne tavallaan on nollasumma sillä että.
Pienennät niin kun liikepankkien niin kun tota erdoganista rahan tarjontaa niinku poistamalla ne rahan luonti oikeuksia siitä meillä sen keskus tota valtion kulutukseen kaikki niin sitten sä menet suunnitelmataloutta jossa myös niinku rahatalous on niinku tota ja pankkijärjestelmään sitten tota saatu yksiin rauta hans koihin hyvin menee varmasti joo joo mutta siis se ensimmäinen liike kun sä niinku derivaatta siirrät pikkaisen valtion velalla lainaamalla keskuspankilla ja
sehän me kokeiltiin jo 6 että se toimii että sä voit se. Tavallaan se mua kiehtoo se pienet taseen liikkeen, mutta just tosiaan tuommoista loogiset joten ihan järkevää miettiä että se lopputulos on niin kun täysi kommunismi.
Kyllä juuri näin ja me tehtiin tätä kuu että kuitenkin maailmassa jossa on pankit sai luoda oma raha tai tai että se raha oikeus oli koko ajan että me ei niin kun siinäkään mielessä ei ollut mitään niinku modernin rahaa teorian puuhaa mitä mitä ekp ja ja isot keskuspankit teki. Tätä nauhoitetaan nyt lakkopäivä, niin ehkä noista rakennemuutoksista vielä. Niin onhan toikin siis että tota. Meillä on sattumalta syntynyt
jotain tämmöisiä. Ylös sitten uksia ja täydellisen tän poliittisten lakkojen niinku tota ei kriminalisoitu ja oikeuksia ja tavallaan tota hyvin keskittyneet tota korporaatio järjestelmät. Hyvin iso julkinen sektori.
Hirveä verotus niin niin tota kaikki nää jotenkin otetaan itseisarvona ja hyvin vähän vertaillaan tämmöistä poikkitieteellistä edes pohjoismaista asiat miten asiat on tietenkin tää niinku suomalainen talouskeskustelu etenkin hyvin sisäänpäin käpertynyt, että katsotaan just arvoisuus aikasarjoja suomen sisällä, mutta niinku ei sitten katsota, että jumalauta täällä helvetin köyhiä rikkaita ja miljonäärejä on vähemmän prosentteina kuin niinku melkein
missään muualla ja jotenkin niinku sitä analyysin muista maista puuttuu. Jotenkin tässä keskustelussa täysin, mutta tota olisiko sama pätisi varmaan noihin rakennemuutoksiin, että tavallaan meillä vaan yksinkertaisesti ei olla tehty muutos. Ja mitä muualla on tehty jo ajat sitten? Ja näinhän se on ja ja tota eihän näistä.
Joo tää on just nää nää lakot niin nää näissähän vastuutetaan semmoisia uudistuksia jotka muualla on tehty jo ajat sitten yksi kohdassa mä oon niinku näiden protestoijien kanssa niinku tavallaan niin kun suuntaa siis samaa mieltä ja se on yksi uudistus jota hallitus on tehnyt ja ja ja ja näissä rakenneuudistuksissa että että koska ne sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuu myös työkyvyttömiä.
Niin sillä on. Mun mielestä mennään väärään suuntaan, että niin kauan kun me ansiosidonnaisia leikataan, niin se on hyvä, koska ansiosidonnainen ansiosidonnaisella olevat ovat työkykyisiä, niin ne pääsee kompensoimaan sitä sosiaaliturvan vähenemistä niin menemällä töihin. Mutta kun se kohdistuu ihmiseen, joka on työkyvytön, niin silloin se vaan niin kuin köyhdyttää ja kuristaa ja sen se sen olisi hallitus voinut tehdä toisin kun se olisi voinut leikata muualta kuin näiltä sairailta.
Mutta muuten nämä mä kyllä tota yhtään ymmärrän että miksi. Miksi tässä niinku lakkoilla tässä ei ole mitään siinä mielessä niin kun oikeita pointteja, mutta kun ehkä ehkä vaan saavutettujen etujen puolustaminen ja ja tota siitä kai tässä nyt on kyse, että kun joskus on saatu jotain etuja niin niistä ei sitten luovuta. En muuta kuin tappele.
Joo ja toikin on siis joku ihmeellinen kollektiivi ismin yleis edustaminen suomalaisessa, että miksi ei ikinä voisi niinku yksilön kautta ajatella, että ennen kun pitää olla joku hirmu jakka kollektiivi. Niinku tekemässä sun puolesta niinku AY pöydissä sopia sun palkat ja. Tuota sosiaaliturva. Ja vielä ulko banaanit tietysti niinku jyrätä ne läpi että täällä jo jotenkin tota jotenkin
liberalismi puuttuu suomesta. Kyllä joo ja esimerkiksi nyt tää palkan asetan ta niin niin silloin yhdeksänkymmentäluvulla. Kun ruotsit ja saksat ja tanskassa niin meni meni tota kohti tätä hajautuneet mpaa systeemiä niin siellä siellä ne sanonkin että valtio pysykää pois ja näistä palkkaa pöydistä niin suomessa se jatkui se sama tupo. Aa kollektiivi ismi siellä, että siellä oli niin kun. Tuota lähes joka kierroksella. Siellä oli VMN oma edustaja niin
sä palkkaneuvotteluissa. Olipa sitten liittokierros tai perinteinen tupo, niin meillä on ollut tää kolmikanta tavallaan niinku siellä palkkakuopassa koko ajan ja ja tavallaan minun ja tää kauhasen antin teesi etlasta niin on se että se vaan johti siihen että nämä palkansaajat tai nää työmarkkinat partit ne eivät oppineet keskustelemaan keskenään. Siellä oli aina se vm tukemassa
sitten veroratkaisuilla. Muilla näitä näitä palkkasumman syntymistä, niin tuota nyt me ollaan ehkä tässä tilanteessa, jossa nyt valtio ei enää halua olla siinä mukana, niin ne eivät ole oikein pysty osaa keskustella keskenään, kun ei ole sitä kolmatta osapuolta siinä välissä. Joo, näin se on jo sitten valtakunnansovittelija. Parasta on tehty joku ihme ihmeellinen tota yksi ihmisen fakiiri, joka pitäisi kaikkien niinku.
Tota. Ilman resursseja ilman kysyntä tarjonta käyrät niinku miksata, että sekin on ihan mielipuolinen systeemi, että meikä yleissitovuus sekin on niinku ihan pöljä konsepti joka ei missään muualla että niinku
sattumalta. Ei lakiin, kun meillä ei ole perustuslakituomioistuinta niinku tavallaan tota nyt sitä ei saa sieltä pois ja niinku että tämmöinen kollektiivin oikeus tota edustaa vähemmistön tota puolesta tehdä niin puolesta sopimuksia ja huonommilla ehdoilla kuin he itse, niin nyt sitä vähän yritetään poistaa. Niin sekin on nyt joku ihmisoikeusrikkomus että niinku jotenkin jotenkin niinku niin luokatonta tää analyysin.
Joo kyllä joo hyvä juttu tota mä ehdottaisin että tosiaan kannattaa tää matti virtasen että tuota kirjojen ei aki kangasharjun kirjoittamaan tota talouden ilmestyskirja tätä lukea mäkään en sieltä löytänyt, löytänyt virheitä ja mennään tuonne sisäpiirin puolelle. Niin tota pari ideaa yksi oltiin me oltiin tuolla jos tää näyttää vähän väsyneeltä niin me oltiin molemmat tuolla pörssiklubin joululounaalla niin sehän on
klassisesti lounas joka. Ei pääty lounasaikaan niin voitaisiin pohtia tai vaikka pörssiklubin tota. Traditiota tai sitten jotain muuta mielenkiintoista. Aihetta no kyllähän tästä pörssiklubi on on tota. Siitähän voidaan tota ihmetellä ja ja se on absoluuttisesti rankin lounas jonka vuoden aikana tota käy ja sehän tosiaan alkaa lounaalla, mutta sittenhän siellä pyttipannua syödään siinä illalla kun tarpeeksi kauan siitä itse lounasta aikaa. Että että mennään sisäpiiri puolelle.
Juttelen tästä. Eli tää on nyt suomen niin kun eliittiin instituutin ja siis mäkin olin lontoossa 13 vuotta niin siellä oli niinku satoja yksityishaku. Värejä ravintolaa. Niin tää on sitten meidän eliitin tota paikkani. Kuulette sieltä vähän lisää, tulkaa sinne sisäpiirin puolelle ja kiitos vierailustasi. Kiitos.