Että meillä on vahva verkko osittain näiden sähkösaunajen kautta, mutta myös tietysti niinku sähkölämmityksen kautta me katsottiin 2 kertaa, että onko meillä pilkku oikeassa paikassa kun me laskettiin sinne kaikki parantaisi niinku kerralla käyntiin niin se olisi hetkellinen niinku tehon tarve. Aika huikea myös lämmitys liikenne. Autot terästeon. Koska kaikki teollisuus sähköistyy eli siinä on tavallaan niinku monta voimaa jotka muuttaa yhteiskuntaa niin että tarvitaan paljon enemmän
uusiutuvaa. Sähköä etelä saksasta on suljettu paljon tuotantoa, niin se on niinku epätavallisissa se tuotanto ja kulutus. No niin tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana minna korkeaoja ja elina seppä korkeasta. Tervetuloa kiitos kiitos ja tää on tehty kaupallisessa
yhteistyössä korkean kanssa. Hei otetaan tämmöinen teema, siis Uniperin ja fortumin myötä SUOMI ei saksaan jonkinlaisessa poliittisessa energia sodassa, mutta mun mielestä niinku kiehtovan erilaisia markkinoida niin voitaisiin vähän miettiä niin kun niiden kautta tätä uusiutuvan energian murrosta,
varsinkin minna salit tuota. Kauan kauan sitten muuraamassa olkiluodon peruskiveä loppuko uskotkaan varrella ja kuinka merkittävää tää on. Ilmeisesti tuhatkaksisataa megawattituntia tällä hetkellä kyllä 1200 megawattia tehon siis joo siis aika tasan tarkkaan 17 vuotta sitten se oli syyskuussa kaksituhattaviisi tarkistin päivämäärän. Ja ja tuota kyllä tietysti siis silloin ryhdyttiin tekemään euroopassa ensimmäistä ydinvoimalaitosta niin kun.
No sanotaan että sukupolveen ja ja niin kun olihan se selvää että moni asia oli niinku moni asia oli eläkkeellä eli ne jotka oli tehnyt silloin silloin kahdeksankymmentäluvulla niin eivät olleet enää enää tota tekemässä ja ja tämmöiset kaikenlaiset tavarat ja ja palveluverkostot niin oli oli ehkä heikosti olemassa. Eli kyllä se niinku oli tietysti tietynlaista. Tien raivaamista, mutta se että siinä näin kauan menee, niin ehkä siihen ei kukaan uskonut.
Sieltä tuli tuhatkuusisataa megawattituntia kaiken kaikkiaan ja ja jo tässä vaiheessa tällä viikolla siis pitkään pitkään pitkään aikaan SUOMI vei mini rikki sen tälle viikolle tota energian ulkomaille ja saksassahan se on toisin päin, niin ehkä voisi nyt tähän alkuun itse asiassa kertoa minkälaisia työtehtäviä teillä on korkealla. No me me ollaan.
Konsultoinnissa toimitaan, toimitaan siellä ja ja tota mä oon oon senior adviser ja taustastani johtuen tosiaan kun oon energiateollisuudessa melkein 30 vuotta ollut töissä, niin niin en ylläty yllätys yllätys aika paljon on tekemisissä energiahankkeiden kanssa.
Mites elina? No sama juttu että energiahankkeita pääasiassa teen, mä oon siis korkealla senior konsulttina ja oma ura jo ihan niin pitkä kun minnalla, mutta noin 5 vuotta on ollut energia alalla töissä itsekin ja. Pääasiassa ulkoisia. Ja myös sisäisiä energiaan liittyviä hankkeita tehdään meidän kanssakin paljon. Yksi aloitetaan tuosta saksa
SUOMI vertailussa. Tässä on tää tuotannot ja yllättävää, että siis vaikka siis saksassa on niin kun yli 10 kertaa väestöä niin nää energiatasot on aika lailla yksi suhde 10 ja mutta tää tuotanto miksi on hyvin erilainen SUOMI versus saksa? Ja tää tää ydinvoima on tietysti täysin ilmiselvä eroavaisuus tässä, eli SUOMI on viisaasti
panostanut ydinvoimaan joka. Lasketaan uusiutuvaksi ja ainakin mun kirjoissa ja ja tuota tota sitten saksa ei miten nää mitäs tästä voisi havaita näistä kuvioista? No joo saatko sä? Saatko sä teki oman oman ratkaisunsa ja ja saksahan on aina ollut ehkä sellainen ydinvoima kriittinen ja ja niin kun SUOMI taas on ollut ollut niinku luottanut monipuolisuuteen ja ja niinku pienenä maana joutunut tietysti miettimään sitä että kaikki resurssit mitkä on käytettävissä niin ne pitää pitää ottaa
käyttöön. Mutta mut ehkä sekin niin kun jo ja saksa saksa tietysti nyt tässä tilanteessa missä tänä päivänä ollaan niin niin voi sanoa että että niin kun. Räjähti silmille kauniisti sanottuna. Eli kun kun aika aika iso iso luotto on ollut siihen venäjän maakaasun ja se maakaasu on ollut niinku se saksan kivijalka
siis sekä sähköntuotannossa. Mutta on hyvä muistaa että että saksassa on paljon esimerkiksi niinku rakennuksia asuntoja lämmitetään maakaasulla mikä suomessa on ihan ihan niinku häviävän pieni. Ja sitten suomessa toisaalta ollaan. Ollaan niin kun oltu aika vähän tai maakaasua on itse asiassa aika vähän käytetty. No ei edellisessä sähköntuotannossa oikeastaan ollenkaan et ne on ollu nää kaukolämpölaitokset, jossa sitä
sitä on käytetty. Ja nyt niin kun tietysti kun tää tää tota noin venäjän hyökkäyssota niinku myllersi markkinan ihan täysin niin niin tällä hetkellähän ne on niinku suomalaiset on pystynyt korvaamaan sen maakaasun käytön niin kun sähköntuotannossa lämmöntuotannossa kokonaan ja aika pitkälti itse asiassa niin kuin teollisuuden raaka
ainekäytön. Ja ja niin kun nyt oli just ihan tuore uutinen uutinen siitä, että että neste neste on nyt Porvoon jalostamolla niinku käytännössä kai lähes kokonaan niinku pystynyt korvaamaan maakaasun käytön. Ja sehän on se toinen iso niinku missä sitä tarvitaan. Eli eli metsäteollisuudessa ja kemianteollisuudessa.
Laitanko tähän uutinen tosiaan että niinku joo puoleen oli tiputettu se maakaasun käyttö hesarin artikkelin mukaan Suomessa mikä on niinku hämmentävän nopea suoritus ja sitten tosiaan siirrytty muun muassa puhutaan niin ja. Onko litran propaani? Liittyykö niin joo liittyykö tää tuota myös tähän niin kun vetytalouteen tai pakkotyön mitä
EU, ssa suunnitellaan? No ei suorastaan, kyllä se on ihan hinta signaali eli eli eli se on niinku hyvä, hyvä niinku miettiä ehkä sitä että että tää on kauheeta sanoa, mutta että onko onko sitten niinku raaka aineet ja energia on ollut niinku liian halpaa, että sitä hintaa ohjautuvuutta ei ole niinku aikaisemmin tapahtunut, mutta ja nythän se on sitten taas tietysti menty ihan toiseen toiseen niinku ääripäähän, mutta
siinä kohtaa niinku. Jos ajatellaan vaikka tota tota sähköeläimen yhteistuotantoon niin niin se että se maakaasu on vaan niinku kestämättömän kallis polttoaine niin niin se se ohjaa siihen että niitä korvaavia korvaavia tota niin kuin energialähteitä sitten ruvetaan etsimään ja sama teollisuudessa että tietysti se että nyt niin kuin hetkellisesti käy niin että päästöt lisääntyy koska se se korvaava polttoaine sitten on on niin kuin suomen tapauksessa turvetta tai tai jopa jopa niin
kuin kivihiiltä. Mutta toivottavasti se on nyt vaan tällainen niinku lyhyen lyhyen aikavälin niin kun
kriisi. Kriisiajan niinku ylimeno ylimenokauden polttoaine siis tää on nyt kyllä siis maailmanlaajuinen ongelma tää energia miksi muuttelu ei pelkästään saksa ja SUOMI vaikka nää onkin tietynlaista ääripäät nyt sitten euroopassa elina mites tässä on niinku aika hämmentävä graafi tää IA lta niin mikäs tää IA on ja miten tää voi mennä näin tässä tietysti varmaan tässä skenaariossa tavoitellaan nettopäästöttömyyttä mutta toi tuntuu aika uskomattomalta että uskomattomalta että noi
uusiutuvat noin paljon nousisi. Onko tää realistinen? Kyllä tää skenaario on siis tehty sen perusteella, että miten päästäisiin että on ollaan vuoteen kaksituhattaviisikymmentä mennessä ja IAN eli siis kansainvälisen energiajärjestön omillakin sanoilla hyvin. Hyvin kunnianhimoinen skenaario ja vaatii varmasti tosi paljon paljon työtä. Eli siinä näkyy just että miten niinku. Historiassa on paljon globaalisti käytetty fossiilisia polttoaineita.
Myös sähköntuotantoon. Ja miten sitten taas, jos siihen nepton ollaan halutaan, niin pitäisi pitäisi sitä uusiutuvan määrää kyllä. Kyllä reilusti kasvattaa sähköntuotannossa, että. Että tota vaatii työtä varmasti tosi paljon, että siihen globaalisti päästäisiin. Toki se ei ole pelkästään se, että päästäisiin fossiilisista eroon, vaan myös sitten se, että koko yhteiskunta sähköistyy. Eli kun tässä graafissa näkyy vaan sähköntuotanto. Niin myös myös lämmitys liikenne.
Autot terästeon. Plus kaikki teollisuus sähköistyy eli siinä on tavallaan niinku monta voimaa jotka muuttaa yhteiskuntaa niin että tarvitaan paljon enemmän uusiutuvaa. Sähköä joo tossa siis tota aikaisemmin korkea jakson. Mulla oli tuo tuo tota jussi ja otto täällä niin hämmästelin tätä että miten tää niinku aurinko on näin tullut näin voimakkaasti ja tuossa skenaariossakin se näkyy että onko tää nyt sitten vaan. Vanhin halpaa ja tehokasta nykyään tai aurinkoenergia, että
siinä on tulevaisuus oikeasti. No sen hinta on on on laskenut ja toki siinä on monia hyviä puolia. Myös vaikka tuulivoimaan verrattuna, että ei niinku ehkä maisemavaikutukset sitoo ihan samanlaiset, mutta. Ja monissa monissa jos miettii globaalia näkökulmaa niin monissa maissa sitten ehkä aurinkovoimalla voidaan saada enemmän tuotantoa, vaikka suomessa tuulivoimaa ehkä onkin se jolla. Sitten taas per asennettu kapasiteetti saadaan enemmän energiaa tuotettua.
Joo laitetaan tuohon siis tää suomen sisäinen viikko esimerkki, tuuli ja aurinko niin täähän. Heiluu paljon mitä haluan tehdä sitten niin kun tuotannon heilumisesta tai mitä seurauksia siitä tulee? No siitä ainakin seuraa se, että että jos miettii asennettua kapasiteettia fossiilisissa sähköntuotanto muodoissa, niin uusiutuvalla se tavallaan käyttöaika on pienempi eli kapasiteettia tarvitaan enemmän. Eli mitä ehkä kuvaa sitten tässä vasemmalla oleva. Hyvinkin nouseva käyrä
uusiutuvien kapasiteetin. Sitten taas asennetun kapasiteetin määrässä. Eli tarvitaanko sitä tähän kapasiteettiin niin kun liikaa, koska sitä ei aina tule sieltä vai ainakin suhteessa enemmän kun jos vertaa fossiilisiin. Joo miten tätä niinku tavallaan liigatehoa tai sitten liian vähän tehoa niinku voidaan. Onko siellä jotain ratkaisuja että mitä mitä sillä voi tehdä? No monenlaisia varastointiratkaisuja on on kehitteillä, että ainakin itse olen mielenkiinnolla seurannut sitä.
Lämmön varastointia hiekkaan esimerkiksi ja toisaalta on siis sähkö ja sitten vaikka vetytalous on semmoinen, joka auttaa tasaamaan tasaamaan. Sitten sitä vaihtelua että että kun siirrytään tämmöisen hyvinkin sarjakuvaiseen ja heillä on vaan tuotantoon, niin onko tää minna muuten siis tää on myös teollisuudelle ihan niin kun toimiva ratkaisu tähän.
Joo ja itse asiassa se, että niinku tällä hetkellä käytössä oleva voisi voi sanoa että paras tapa varastoida on se vesi eli eli se on se on koeteltu ja ja ja siihen siihen on niinku mahdollisuuksia. Esimerkiksi norjassa on tietysti ihan valtavat vesivarastot, mutta meillä suomessakin on on niin, kun kaikenlaisia tapoja niinku lämmintä vettä
varastoida. Helsinki hyvänä esimerkkinä meillä on. Meillä on näitä näitä vanhoja tämmöisiä polttoainevarmuusvaraston luolastoja, joita otetaan niinku lämpimän lämpimän veden varastokäyttöön. Eli se on se on niin kuin se on se ehkä niinku koetellut tekniikka täl tällä hetkellä. Mm niin eikö tässä ole siis ja siis vesivoimaan siis sillä ei vaan niin kun päästetä sitä tota padoista läpi eli tavallaan niinku tota hiljaailee jätetään sinne yläjuoksun vettä.
Se on niinku yks tapa ja sitten ryöpsähtitetään sitten kun tarvitaan ja sitten on tämmöistä kallistusta ajetaan sitten turbiinien läpi kyllä kyllä kyllä joo ja sitten toistan tämmöiset tota joko veden lämmön talletus tai voihan pumpatakin voisiko siis sanotaan että haalean haalean veden varastointi ja sitten on tosiaan nää nää että niin sanotusti
halvalla sähköllä. Pumpataan ylevirtaa ja ja kalliimmalla sähkönhinnan ajetaan sitten sieltä sieltä turbiinien läpi, niin näitä näitä on suomessakin. Mutta jos siis tuossa sitten kiinnitetään huomiota jos nää niin kun aurinkotuuli ja ydinvoimaa ne kovat lupaukset niin toi ydinvoima aika aika niinku laiskasti kasvaa. Eikö nää mini ylireagtorit on oikein sitten tulossa?
No joo siis kyllähän kyllähän niitä paljon kehitetään ja ja ja se on niinku se on se on ihan itse ainakin uskon että se on ihan ihan varmasti niinku tulevaisuuden tekniikkaa, mutta mut että milloin, milloin sitten niin? Ne on niin kun kaupallisessa käytössä, niin siihen tietysti vaikuttaa. Tietysti se tekniikan kehittyminen, mutta vaikuttaa myös luvitus. Ja ja ne on hyvin paljon kompaktimpi ja yksiköitä. Sitten kun nää nykyiset isot isot laitokset.
Onko täällä mitään jokereita? Siis joskus puhuttiin vuorovesivoimatoista ja muusta että tai muusta tämmöisestä että tulisi niinku joku neljäs neljäs uusiutuvat niin se on. Se on hyvä kysymys että että tähän tietysti liittyy se, että että niinku että kaikki niin kun olemassa olevat keinot pitää ottaa käyttöön, mutta sitten tietysti pitää myös niin kun voisiko sanoa että tutkija ja kehittää niitä keinoja joista me emme tiedä tällä hetkellä mitään.
Eli se tutkimus ja kehitys on tässä tässä tietysti ihan ihan niinku avainasemassa ja nythän on loistava niin kun hetki tehdä sitä, koska nyt on tosi paljon kaikenlaista tutkimus ja kehitysrahaa tän tän tota noin niin sanotun rf niin kuin rahaa
eli eli tätä. Koronasta niin kun liikkeelle lähtenyt lähteneitä kehitys kehitysohjelmia muun muassa ja se, että että niinku mitä mikä mikä, niinku mikä meillä on käytössä 10 vuoden päästä tai kolmenkymmenen vuoden päästä, niin niin eihän me niitä kaikkia tällä hetkellä tiedetä, mutta sen mä voisin ehkä sanoa, että suomessa ei vuorovesivoimat ole käytössä. No sitten voisi mennä näihin jo viitattiin näihin tota verkkoihin.
Mutta siis tosiaan suomessa saksassa esimerkiksi suomessa tosiaan niin kun joka lauantai ilta värähtäen tuota. Varmaan miljoona saunakin voi mennä päälle niin tota se on varmaan jollakin tavalla kovettanut tän verkon että täällä on niin kun ilman tätä siis tuulia aurinko vaihteluakin. Valmistauduttu ottamaan isoja teho vaihteluja. Joo, se on mielenkiintoinen
kysymys. Me itse asiassa tuossa oikein vähän tutkittiin, että paljonko suomessa on saunoja ja ja tota vastaus on se, että kukaan ei tiedä. Mutta mutta tilastokeskus on on aika luotettava tilastoja suomessa, niin tilastokeskuksen muutaman vuoden takaisen tilaston mukaan Suomessa on miljoona seitsemänsataatuhatta asunto sauna kun se oli huoneistokohtainen sauna, niin eli oletettavasti niistä valtaosa on sähkösauna.
Tosi varmaan omakotitaloissa rivitaloissa voi olla puusauna, mut jos ajatellaan noin niinku puolitoista 1 000 001,7 miljoonaa niinku sähkösauna suomessa ja jos niissä olisi niinku semmoinen 6 kilowatin kiuas.
Mikä on ehkä aika pieni, mutta noin keskimäärin niin niin se on. Itse asiassa me me katsottiin 2 kertaa, että onko meillä pilkku oikeassa paikassa kun me laskettiin että jos ne kaikki parantaisi niinku kerralla käy käyntiin niin se olisi hetkellinen niinku tehontarve aika huikea eli eli elin siis yli kaksikymmentäviisi prosenttia suomessa käytettävissä olevasta tehosta, niin toivottavasti ne ihan kaikki ei lähde silloin lauantainakaan, joka nyt on vähän parempi hetki.
Kun ehkä se perjantai ilta niin niin niin tota käyntiin tai päälle, mutta se on ihan totta että. Että me ei ehkä niinku ole ajateltu sitä tässä hetkessä niin silloin aikanaan kun suomen sähköverkko on rakennettu, että että meillä on vahva verkko. Osittain näiden sähkösaunajen kautta, mutta myös tietysti niinku sähkölämmityksen kautta. Eli kyllähän suomessa niinku rajaseudulla niin sähkölämmitys on aika aika niinku tai sanoa, että valtaosa taloista lämpeää
sähköllä. Joko tietysti nyt on sitten talven aika aika niinku hurjaa asia. Aasia asia monelle tai tai toivottavasti ei ole, mutta mutta pelottava kuitenkin niin niin se on.
Se on niinku edesauttanut sitä, että meillä on on niin kuin kaiken tason verkot hyvässä kunnossa ja sitten tietysti myös tää teollisuus, joka joka on niin kun ja on hajallaan suomessa, niin me meillä on on niinku vahvat verkot ja fingrid niinku kehittää verkkoa koko ajan ja investoi siihen, että se ei ole meillä sillä tavalla pullonkaula kun kun monessa monessa muussa maassa ja saksassa esimerkiksi kiinnitti
huomiota, että. No siellä on aika paljon sitä fossiilista ja jopa kaasulla voidaan parannella helpot helpot sähköt siinä niin kuin sitten se niin tavallaan tää pohjoisesta vaikka pohjoisen tuulivoimaloista etelään niin kun sähkön kuljettaminen on jatkuvasti ongelmissa, että siellä on niinku todellakaan näin hyvät verkot sitten sellaset on suljettu paljon. Etelä saksasta on suljettu paljon tuotantoa niin se on niinku epätavallisissa se tuotanto ja kulutus sitten tässä on.
Tää yks trendi on tää varastointi ja sitten kaksisuuntaisiauskin jopa tässä verkossa että voitaisiin miettiä tätä niinku verkon. Kehitystä tästä lineaariverkostoa päätään siitä niinku kuvaa ei tämmöiseen niin kun integroituu syrä viittaa siis tää tää joo integroitu systeemit sitten myös niinku jopa kaksisuuntainen tai varastoiva tai osallistuva. Mitä tää oikeastaan tarkoittaa.
Tää ympyräkaavio ainakin itselle tulee semmoinen olo että että että kaikki niinku monimutkaistuu ja ratkaisut tulee olemaan tosi paljon niinku monipuolisempia ja monimutkaisempia kuin aiemmin on vaan tehty sähköä ja myyty se mut nyt sitten. Sitä voi varastoida niinku. Varastoida niinku sähkövarastoissa sitä voi varastoida ihan vaikka sähköautojen akuissa yksityishenkilöt ja ja kaikki tää vaatii niinku. Monenlaisia uusia palvelumalleja ja sitten uudenlaisia
ratkaisuja. Ja sitten tuolla myös näkyy tietysti vettyy yksi esimerkkinä ja. Ja siis ylipäänsä se, että energiavirtoja tulee olemaan tosi paljon enemmän ja monenlaisia. Ehkä hullujakin tällä hetkellä hulluina pidettyjä ratkaisuja varmasti niinku tähän hashi x häkkyrä tulee.
Tarkoittaako paavo x niinku nimenomaan vetymuotoihin elektrolyysillä konvertointi ja vaikka se niinku laajempi käsite eli jotenkin vaan voimaa muuten niinku x ehkä kun on se että muutetaan sähköä joksikin, mutta toki se usein usein vedyksi tällä hetkellä niinku käsitetään että onko tässä villoja siis.
Tuntuu hienolta, että vaikka nyt sitten onko se elektronisista otetaan niinku vety irti vedestä, mutta tota sähköllä niin niin tota että sitten varmaan saadaan niinku vetyä ja ja OK se nyt varmaan sitä maakaasu ja propaania voisi ehkä korvata vai korvaako se niitä vai jotain muuta? Joo niin ja sitten varmaan voisi kuvitella että vetyä voi jotenkin LNG maisesti tiivisteellä, ehkä siitä voi jalostaa monenlaisia tuotteita itse asiassa, mutta mutta joo
varmasti niinku yks yks hyvä. Korvaa, mitä sillä korvataan. Olisi sitten se maakaasu tai fossiilinen maakaasu. Just huomasin että EU haaveilee jonkinlaista vetoataloutta, niin onko se nimenomaan siis tämmöistä, että tota EU on selkeästi valinnut niinku vetytalouden. Yksi tulevaisuuden tärkeäksi aiheeksi ja siihen myös on on just vaikka repower EUN kautta paljonkin kehitysrahaa tarjolla, että. Että varmasti niinku haaveillaan siitä, että että sitä sähköä sinne saataisiin, mutta sitten
oli. Mä oon nähnyt kriittisiäkin havaintoja siitä, että se ei olisi kovin tehokas niinku varastomuoto, että se on varmaan nyt taas niinku kehityskäyrä melko aika alhaisessa vaiheessa. No se hyötysuhde sähköistä vedyksi ja vedystä sähköksi on aika huono selkeästi alle 50%. Tällä hetkellä. Olisiko se ollut noin kolmekymmentäviisi jotain sen suuntaista? Toki se varmasti voi siitä kehittyä, mutta mutta varmasti siitä niitä soraääniä. Tulee, että että se niinku ehkä
sit. Jalostaminen joksikin muiksi tuotteiksi voisi olla järkevämpää, vaikka sitten liikenne. Käyttöön joo sitten toi
kaksisuunta. Sustain tai ylipäätänsä se, että tota ei ei niin kun täällä ei tasaisella ydinvoimayyliin tota vaan niinku tota vedetään tasa teholla kaksikymmentäneljä 7 koko ajan vaan että se verkko on elää koko ajan ja se ottaa vastaan mutta myös niinku lähettää toisesta päästä niin olisiko nää parietut siirtoverkot niinku elenia ja caruna sitten saamassa niinku pienen synnin palautuksen kun ne joutuu tavallaan kehittämään tätä tätä kaksisuuntaisuutta vai
onko se fingrid nyt se niinku pää hyvistä tässä tota. Tässä verkon kehittämisen puolella. Eikö fingrid jossa niinku korkea jännite tota isot isot kantaverkko kantaverkko joo siis grilli aikanaan tosi tosi hyvä mainoslause valot päällä valtakunnassa ja musta se kuva on hyvin sitä sitä niinku heidän heidän roolia, mutta kyllä siihen kaikkiin siis joka tason verkko ja siihen tarvitaan.
Ja ja kun se lähtee niinku niinku tota elina tuossa jo sanoin aikaisemmin niin niin se voi lähteä jopa sieltä sähköauton akusta varmaan aika niin kun lähitulevaisuudessa ne mahdollistaa sen kaksisuuntaisen kaksisuuntaisen tota sähkönsiirron ja ja sitten kun sulla on joku niin kun isompi määrä niitä niitä sähköauton akkuja joita sä voit käyttää niinku kaksisuuntaisesti niin niin niin sitten se on aika useinhan ne on jakeluverkossa kiinni että kyllä se on ihan
ihan joka joka tason tason tota niinku kysymys ja nythän on niinku aurinkopaneelithan on tällä hetkellä hyvä esimerkki että nehän toimii jo kaksisuuntaisesti. Eli eli niistä niistä voi myös tuottaa verkkoon verkkoon sähköä ja ja ja verkkoyhtiöt ottaa sitä vastaan, että se systeemi on tällä hetkellä jo olemassa. Ilmo kehittelee siihen teslan kylkeen näitä pawaleja ja muita, että laittakaa siitä muuten. Katsojat kuulijat niinku havaintoja, että missä se on
menossa siellä? Vai tiedättekö te sattumalta tästä irlannin projektista niinku joo en en ja sitten tuli mieleen, että jos jossakin on nähnyt niin en muista oliko se oliko se tota ilmassakin vai jonkun muun muun tota. Kehittämään, että niin kun auton ulkopinnassa olisi jo aurinkopaneeli eli eli se autollatäisi niinku se sähköautolla tai sitten se itseään siinä kun se siellä kaliforniassa ajelee auringon alla. Joo. Joo tämmöisiä kehityksiä sitten
tulee. Olisiko tässä minkälaisia niinku projekteja tällä hetkellä eniten? Onko se niinku energiansäästö vai ihan uusia rakennetaan tätä uutta kapasiteettia vai vai levitetään vai mitä täällä niinku kohistaan tällä hetkellä? No kyllä vaan mä just nyt nyt niinku se ehkä eniten pinnalla on tää lukituksen nopeuttaminen just näin tuossa tuossa artikkelin jossa jossa todettiin että nyt en muista kyllä missä maassa se oli, mutta yksi kaikki
niin niin on on niin kun. Tosi paljon on niin kun ja suomessa on tosi paljon niin kun luvitusprosessissa tuulivoimahankkeita ja ja ja niinku tuulivoimahankkeiden niinku tää luvitus voi kestää jopa niin kun siis yli 5 vuotta ja ja nythän nythän tota meillä meillä tuota ympäristöministeriö tuli just ulos ulos tällä tällä tota uudella uudella tuota laki lakialoitteella siitä että että ne tuli siinä sanottua ohituskaista näille uusiutuvien luovuttamiselle ja ja myös myös
sitten sitten niinku valitusprosessi tuolla korkeimmissa oikeusasteissa. Että saataisiin sitä nopeammin niinku rakentamisvaiheen, että se on varmaan nyt niin kuin se tärkein juttu ja. Ja toki tietysti tää kriisi sitä sitä nyt niinku niinku tota. Ja vauhdittaa, että että nähdään se, että että pitää pitää saada nopeammin niinku
rakennusvaiheeseen. Mutta kyllä yksi asia myös joka joka tota on nyt tosi paljon pinnalla eikä vähiten sen takia että komissiosta on just tuli tuli tää uusi uusi tota noin niin energiapaketti tästä niin kuin energiansäästöstä että myös vanha vanha sanonta on että että paras megawatti on megawatti eli eli se säästö säästö niinku yli ylipäänsä ja ja nyt ihan sitten sieltä sieltä niinku tälle niinku talviin.
Talvikaudelle niin niin, jopa jopa niin kuin ihan vaatimuksena että että me tota EU maat vähentäisi 5% huippu kulutustaan ja ja sitten maaliskuun ensi maaliskuun loppuun mennessä sähkön sähkönkulutusta 10%. No siinä uutisessa ei kyllä kerrottu että mistä se 10% niinku lasketaan, mutta mutta yksi kaikki niin niin kyllä se säästö ja sitten on myös esimerkkejä nyt ihan myös suomesta että kemianteollisuus miettii niin sanotusti yövuoroon.
Siirtymistä ja ja oululainen talo tehdas jo ilmoitti, että että rupeaa rupeaa tota noin niin. Talo taloelementtejä tekemään yöllä, että siirtää siirtää tuotannon yövuoroon niinku halvemman sähkön aikaan. Että että kyllä tää tää on myös niinku toinen toinen aika aika iso iso trendi tällä hetkellä. Varmaan toi mitattavuus eli tota alkaa alle kiinnostusta kulkemaan niinku tota.
Jonkinlaiset tuota virta älylaitteet taskussa että tai tai sitten laitteen laitella niinku aurinko kun en ole ja päälle ja y sähköt päälle ja ja tehostaa sekä yritys että kuluttajapuolella. Joo joo ei se se ei se ole ei seurata pelkästään tota osakemarkkinoita seurataan sähkömarkkinoita nyt yhtäläinen itse kurssi kurssi muuttuu tai
hinta muuttuu. Mä oon siis tota investointipankkihommissa just tämmöinen saisi hommat eli software asuvissa tämmöistä niinku alustatalous on niinku kaikista kiinnostavimpia ja ehkä helpompi ja myytäviä yrityksiä. Tuonne skaalautuu ja tekee muuta niin toi on varmaan tosi paljon pöhinää sivustolla ohjelmistopuolellakin siis tällä hetkellä joo kyllä kyllä ja tätä automaatio sitten siitä että miten miten pystyy niinku erilaisia paljon sähköä käyttäviä. Laitteita sitten automaattisesti
esimerkiksi kytkeä pois. Vanha esimerkki on vuosien takaa takaa tämmöisten tukku tukkuliikkeiden pakastimet, jotka vielä paljon tosi paljon sähköä, että niitä niitä pystyy kuitenkin en mä nyt muista oliko se tunti tai tai jopa 2 tuntia kunhan niitä ei auo isoja pakastimia niin niin ne ne ne voi olla niinku niin sanotusti pois päältä niin tän tyyppisiä
varmaan tulee lisää. Väite meni muuten tohon fredman groupin hallitukseen jolla on semmoinen systeemi joka sitten voi laittaa mittarin sinne joka mittaa että. Eihän se lämpötila tipu liian alas, että ruokaturvallisuus lippu, että tässä on sitten tämäkin puoli tämmöinen äly äly alistaminen, toimija, IOT, internet of things. Onhan se hype näkyy ehkä myös niinku siellä uusissa uusiutuvan
hankkeissa. Jos palaan siihen kysymykseen vielä, että kyllähän itse kun seuraa markkinaa niin tuntuu että suomessakin uusia hankkeita pulpahtelee kyllä uutisiin. Just aurinko ja tuuli voimassa jatkuvasti että että kyllä kyllä sielläkin näkyy hypeä, mutta selkeästi niinku ehkä se luvitus on se mikä siellä on niinku ollut se haaste ja pinnalla niin sanotusti siellä puolella myös ja hybridihankkeita suomessa jos olisi varastointia vielä sellaista missä on
varastointiakin mukana. Joo ja mun mielestä tässä on siis semmoinen hyvä. Niinku.
No en tiedä kun oikein sanoi, mutta insinööri meininki että kun aikaisemmin ollut vähän siis semmoista niin kun tehdäänkö tätä nyt sitten ideologisista syistä jotain viher siirtymää ja muuta niin tässä niinku tämmöinen tätä kymmenkertaistunut energian hintaa niinku saa sen saman trendin mutta sellainen niinku älykkäästi ja tota niinku säästäen ja tässä on mun mielestä hyvä pöhinä tähän että nää niin kun nää uusiutuvat energian.
Muodot niin on on niin kuin ihan syystä kasvavassa, mutta niinku oikeista syistä ei pelkästään siis ehkä niinku kukkaishattu tyyliin vai mikä se nyt on sitten oikea sana.
Se kyllä se niinku tietysti se vanha taas vanha klisee että että pakko on paras motivaattori, niin kyllähän se ehkä tässä nyt nyt vähän ikävän kautta on tullut tullut niin kuin todistettua, että aika aika valtava loikkaa, että vähän niin kuin korona aikana otettiin valtava loikka niinku digi digiaisissa ja että etätyön niinku siirtyy ihan ihan toiseen sfääriin, niin kyllä me tuntuu että me ollaan nyt ehkä vähän
elämässä niinku samantyyppistä. Tyyppistä tässä tässä tota transitiossa, että että vihreä siirtymä oikeasti oikeasti nyt niinku vauhdittuu niinku ikävän ikävän kautta. Mutta mutta kuitenkin, että hyvä hyvä siinä mielessä, koska kyllä se niinku se ilmaston lämpenemisen.
Pysäyttäminen, niin kyllähän se pitäisi olla niinku se iso iso kuva koko ajan vaikka nyt on on tää tuleva talvikausi on aika aika mörkö ja ja ja niinku vähän niinku verho on laskeutunut siihen, että sen sen taakse ei ei niinku nähdä kun keskitytään siihen että siitä selvitään mikä tietysti on niinku tärkeätä sekin, mutta kuitenkin siellä siellä taustalla tää iso iso kuva siitä että ei se se ei niinku siellä kriisistäkään hätkähdä se että se ilmasto niinku lämpenee niinku nyt viime
kesänä esimerkiksi on aika aika karulla tavalla nähty. Teettekö te muuten poliittisia? Tai tämmöisiä niin kuin skenaarioita jotka ottaa nää poliittiset siirtymät huomioon että vaikka tyyliin että nyt tulisikin päästöoikeuksia lisättäisiin tai tai muuta tämmöistä, että me ei niitä suoranaisesti tehdä, että että kyllä kyllä niinku käytetään
toisten toisten tekemiä. Mutta mutta ei ei ei, me ei analyyseja jäi tehdä enemmän seurataan sitten sitä niinku laatioympäristön muutosta kyllä, mutta mutta ei ehkä poliittisia analyyseja sinänsä tehdä. Joo yks mielenkiintoinen teema on siis sitten, että kun energiaa tehdään, niin se pitää
tehdä jollakin resursseilla. Joo se pitää myös siirtää jollain resursseilla eli verkoilla ja muilla niin tässä on tämmöinen resurssiviisaus että loppuuko niinku maailmasta vaikka tota jotkut tärkeät metallit tai tai tota piip tai muut niin teillä on yksi kollega kirjoitellut tuossa niin kun.
Vastapalloon. Oliko se nyt hesariin kauppa ja kauppalehteen niinku tästä aiheesta niin minkälainen kuuma peruna tää on että tota onko tää nyt siis semmoinen aika blaa blaa tää uusiutuvan energian bileet että ei vaan ole sitten raaka aineita tehdä sitä. Siitä on paljon ollut keskustelua että riittääkö vai eikö riitä ja materiaalit ja mineraalit ja varmasti niinku pitää katsoa sitä kriittisesti että ei ainakaan niinku tuhlata materiaaleja niin niin tosiaan
nää resurssit on vähän kortilla. Niin niin tota minkälaisia resursseja siis tarvitaan johonkin aurinkokenno on vaikka että tota onko ne kuinka harvinaisia? No ei ne niinkään ehkä harva harvinaisia ole aurinkokennoissa juurikaan nyt mennään kyllä ehkä vähän vähän tuota kauppatieteilijä osaamisalueen ulkopuolelle, mutta kyllä nyt akku akkuteknologia ehkä se on se missä missä niitä niitä harvinaisempia maametalleja niinku enemmän tarvitaan.
Ja ja niinku. Se mistä mistä niinku siinä sitten se kirjoitteluhan lähti siitä GTKN tutkimuksesta, joka on itse asiassa vuoden suurin piirtein vuoden takana. Eikö ollut viime viime syksynä tullut tullut tullut ulos ja ja siinä lähdettiin tosiaan siitä, että toi mikä tossa äsken katsottiin. Sitä valtavan skenaarioon kuinka paljon sitä uusiutuvaa tarvitsisi.
Tarvitsisi lisätä että että niin kuin maailman niinku mineraalivarat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen kaikkeen siihen mitä mitä tarvitaan. Mutta mutta se on niin hyvä huomata se, että me puhutaan niin kuin tässä hetkessä olevasta, niinku esimerkiksi akku teknologiasta ja se että että että niin kun tehdäänkö niitä akkuja kolmenkymmenen vuoden päästä samalla tavalla kuin tänä päivänä, niin uskallan sanoa että.
Ei ja ja se ettei senkin jo senkin takia tietysti että ne ne varat on on niinku rajalliset eli teknologia kehittyy tässä
tässä niinku koko ajan. Ja ja sitten niinku just se että että niinku että mihin niitä akkuja on niinku viisasta käyttää että niitä ei ehkä ole viisasta käyttää niinku niinku vuorokausien varastointiin vaan ne on tämmöistä lyhyt lyhytkestoista varastointia että niitä ladataan ja käytetään lyhyesti joko niissä ajoneuvoissa tai sitten sitten niinku esimerkiksi sähköverkon lyhytaikaiseen niinku tasapainottamiseen ja sitten se pitkäaikainen varastointi niinku
tuossa aikaisemmin jo puhuttiin niin niin se hoidetaan niinku jollakin muulla tavalla. Eli sitä resurssiviisautta käytetään siinä. Että että ei ei niinku ei tuhlata. Sitä sitä harvinaisempaa raaka ainetta sellaiseen käyttöön, joka on järkevämpi hoitaa, että toisella tavalla ja elina varmaan jotain kierrätystätaloutta voisi tähän tuoda sitten avuksi, että.
Joo kyllä nythän on niinku paljon näkynyt hankkeita siitäkin, että miten nyt vaikka viimeisimmätkin osat tuulivoimaloista eli tuulivoimaloiden lavat voidaan myös mahdollisesti kierrättää eli tähän mennessä. Aiemmin tuulivoimaloista on pystytty ehkä kaikki muut osat jo hyvinkin kierrättää, mutta se lapa asia on ollut ongelma, mutta nyt siihenkin on on on huomattu se ongelma ja kehitetty
paljon ratkaisuja että. Että ehdottomasti niinku kaikki materiaalit mitä mitä sieltä saadaan uudelleen käyttöön niin on. On on resurssiviisaus nimissä hyvä ottaa ja joo ja tuossa taisi olla Ursula von Leyenin tuota puheessakin olla kaikuja että pitää niinku myös kyetä liittoutumaan maiden kanssa josta saa sitten näitä strategisia aineita paremmin että se taisi olla vähän tämmöinen verhottu viittaus tuota Kiinaan että ei ainakaan se kaikki ei kortteja kannata niinku kiinan tuota kori.
Olet ne kyllä tuon kestävyyden kannalta tietysti on. On tosi tosi niinku vaikea kysymys se, että että niin kuin että missä sitä niin kuin kaivosteollisuutta sitten niinku harjoitetaan, missä missä niitä kaivoksia on että että onko ne sitten niinku että tää on vähän tämmöinen nimby nimby asia että että että ne on ihan OK kun hän ei ole siinä mun mun niinku näköpiirissä ja ja niinku miten miten sitä kaivostoimintaa voidaan niin kuin kestävämmin sitten sitten tulevaisuudessa.
Niinku tehdä, koska varmaan ihan fakta on se, että ei sitä menneisyydessä aina ihan ihan niinku niin kun sillä tavalla ole ole tehty kun kun mitä mitä tänä päivänä tämän päivän vaatimukset niinku on. Mutta ne on asioita jotka jotka pitää niinku ottaa huomioon ja ja niinku hoitaa vastuullisesti jotta niitä raaka aineita sieltä saadaan.
Ja fakta on myös niinku se että että kyllä niin kun se siitä huolimatta että resurssiviisasti näitä asioita tehdään niin ihan varmaan niitä kaivoksia pitää niin kun. Niitä raakaaine lähteitä pitää etsiä enemmän ja niitä kaivoksia tarvitaan niinku enemmän. Mutta missä ne sitten sijaitsee niin se on se on. Se on niinku jo strateginen kysymys, että onko se sitten kestävää, että ne on tosiaan afrikassa kiinalaisten omistuksessa.
Tästähän hallitus on laittamassa tota kaivoslakia uusiksi, että mä en tiedä mitä siellä tapahtuu, mutta jos joku kuulija tai katselija tietää niin laittakaahan kommenttia. Joo siis nyt on kyllä kaikki pallot ilmassa energian hintaan noussut ja tosiaan tää. Uusiutuvaa energia kasvaa ihan niinku luonnostaan sitä tarpeeseen vastaan. Niin tota onko teillä jotain viisauksia tässä, että miten tää saadaan vielä niinku kunnolla pakettiin? Tää vihreä siirtyy meidän energia balanssi.
No se on ainakin selvää, että uusia ratkaisuja tarvitaan ja nyt kannattaa niitä kehittää ja innovoida ja. Tota sille löytyy myös sitä kehitysrahaa hullutkin ideat käyttöön. Ja hienoa. Tuota mulla on ollut vieraana elina seppä ja minna korkeaoja korkealta. Kiitoksia, kiitos paljon ja kun olette tänne saakka katsellut tai kuunnellut, niin laittakaahan tää kanava tilaukseen ja tutustukaa myös korkean palveluihin.