No niin, tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana petri roininen vakiovieras ja mahdollisesti keskustapuolueen varapuheenjohtaja ja eurokansanedustaja. Muutama kuukausi myöhemmin. Tervetuloa. Kiitos kiitos. Kesäkuussa on kahdet vaalit ja sitä kohden. Joo ja sattuu anu sinne keskustapuolueeseen oikeansuuntaista liikettä niin kun mä oon tässä vitsaillut. Mä. Oon huomannut tän tyyppistä viestintää harjoittanut tässä. Joo eikö se mahdollinen ykkönen
eli eli. Kanki kaikkonen on niinku ajankohtainen kaikkonen niin sä voisit olla oikeansuuntainen liike heroiinin. Toi tota entinen ministeri liisa hyssälä nimesi nimesi tänään tota mutta kasvu roinisen. Ei se ei se huonoja. Sulla on tota tää 10 kohdan tota suorastaan jumalallinen tota suunnitelma nimellä, että
mennään siihen myöhemmin. Mutta tähän alkuun mä nitan tän ivan puopolon kanssa tota samalla studiolla ja just tossa niinku kun sä tulit tänne niin olin vetänyt viikon viisastelun tuota 2 niin sanotun oikeistohallituksen tota tota. Kreetalainen eli sammallahden ja rosstilanne kansanedustajien kanssa ja annoin kyllä annoin kyllä haukut, että tän viikon tuota ei. Se on välil mikäs se on tota kehysriihi niin tota oli kyllä suoraan sanoen niinku kyllä pettynyt. En mä ainakaan niinku itse tätä
tilannut joo. Näin varmaan tän tän kehysriihen jälkeen tää niin sanottu oikeistohallitus lienee ihan ansaittu ansaittu. Tuota termi öö ehkä juuri sen veronkiristys veronkiristysten johdosta, että tuossa oli aikaisemmin jo talvella talvella. Tuli näitä niin kuin kaksisataaneljäkymmentäkuusi kuntaa pakotettiin nostamaan kiinteistövero veroja tai
tonttiveroja. Ja ja nyt sitten tämä 1,2 miljardi alvi on kyllä niin kuin se on tälle taloustilanteen myrkkyä että kasvuun me tarvittaisiin mutta tää nyt leikkaa sitä joo. Ja kun tuossa aikaisemmin juteltiin ennen näitä eduskuntavaaleja, jotka sitten johtivat tähän niin sanotun oikeistohallituksen muodostamiseen, niin tota ei kyllä kepukaan nyt ihan kansalaisoikeudet siinä käyttänyt, mutta failasin ulos siinä, mutta kuitenkin käytiin tämmöinen keskustelu, että
keskustelu että. Niinku yksi syy miksi meillä ei emme lujaa on tämmöinen niin sanottu bermudan kolmio, johon me ollaan upotettu niinku aika aika tota SUOMI laivaan niinku onko mennyt jo puolet laivasta sinne niin muistatko sä vielä mikä tää oli? Tää tämä muisto.
Me keksittiin se siinä siinä keskustelussa, että on tämmöinen bermudan kolmio, jonka yksi nurkassa on yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteista ja ja se taas hyydyttää kasvun sillain, että toisessa nurkassa on yksi maailman hitainmmista talouskasvuista. Ja sitten kun näillä 2 laitetaan yksi niin laitetaan yks niin.
Siellä 1/3 nurkassa niin siellä onkin yksi läntisen euroopan vähävaraisimmat kotitalouksista ja tää on niinku se ongelma mikä meillä on tämmöinen 3 bermudan kolmio ja ja tota se pitäisi korjata koska jos me ei korjata sitä niin sinne uppoaa rahat ja me ja nyt pitäisi oikeasti lähteä sitä. Korjaamaan einsteinin on sanottu.
Sanoin vaan että tota jos hulluuden merkki on että sä tota toistat ihan samaa asiaa ja vuodesta toiseen ja odotat lopputulosta niin eikö tää nyt ole vähän niinku tää niin sanottu oikeistohallitus näyttää. Mun mielestä niin sanotulta vasemmistohallituksen.
Me on nyt ne on nyt tota onko me nyt 15 16 vuotta kokeiltu tätä ja toistettu tätä niin niin kyllähän sitä pitäisi nyt muuttaa sitä formulaa ja ja tuota varmaan niin kun nää hallituksen tietyt leikkaukset ne on ihan niinku väistämättömiä ja perusteltuja ja ja kaikki tuki tuki niille että nyt nyt niinku tää nimenomaan tää veror ruuvi on se mikä tässä varmaan veti monelta maton jalkojen alta ja kyseenalaistaa sen että miten tästä päästään tästä bermudan kolmiosta kohti kasvua.
Joo voisi niinku konkretisoida siis tätä mä ihmettelen niinku Orpon purrankin kommunikaatiota kun tavallaan OK se nousi nyt se arvonlisävero kahteenkymmeneenviiteen piste 5 mutta voisi niinku sanoa, että se on niinku maailman toisiksi korkein ja tämä on nyt sitten tietynlainen, niin kun voisi sanoa niinku verokokeilu eli eli tota mennään niinku mennään niinku. Merialueille, jossa ei ole kun Orbanin tuota laiva mennyt ja tota ja ja niinku tota tehdään
kokeellista veropolitiikkaa. Joo tää on vähän semmoinen että joskus aikanaan on niinku oli kymmenykset mitkä piti maksaa maksaa niinku kruunulle niin petteri ja riikka ottaa neljänneksi puoli prosenttia. Vielä kun se on vaan neljäsataamiljoonaa se puoli prosenttia sitten vielä. Että joo ja ja siis tota. No sitten tää veroastehomma niin tota tota. Jos aloitetaan nyt siitä. Kolmasta, niin meillä on sitten valtiovarainministeriössä.
Me niinku ajattelin, että onkohan nekin niinku tämmöisiä tota vasemmistopoliitikko ja täynnä, koska tää hallitus nyt teki sinänsä ihan järkevän linjauksen, että kokonaisveroaste, joka on maailman neljänneksi korkein, niin niin tota ei saisi prosenteissa nousta. Mutta ei sanottu että saa siikosen sijoitus nousta. Tällähän se niinku ihan varmasti nousee vähintään kolmanneksi ja noilla päätöksillä, mutta tota olisiko se nyt voinut sen poliittisen ei ole ikinä liian myöhäistä.
Nytkin aloittaa siis sitä, että joka ikisen yksittäisen veron veron. Kohdalle voisi niin kun laittaa kansalaisten sivisttamiseksi sen globaalin sijoituksen eli eli tota aika paljonhan siellä on niinku ykköstä ja kakkosta ja
kolmosta siis maailman sarjassa. Varmasti on nyt, jos me kerran verotetaan enemmän kuin 90% muusta maailmasta, niin varmaan meillä on niitä verokohtaisia ykkössijoja ja ja täytyy muistaa esimerkiksi arvonlisäverosta, joka on suurin veroera, että kaikissa maissa ei ole edes niin kun arvonlisäveroa sellaisenaan, niin kun arvonlisäveroa. Sellaisenaan. Ja valtiot ja jos ei ole tätä niin sanottua liikevaihtoveroa
sen. Jälkeen jenkeissä ei taida olla niinku tätä liittovaltiotason alvia, että sitten on niinku vaihtelevasti osavaltiokohtaisia liikevaihtoveroja ja tai ei että on erilaisia tapoja kerätä. Valtion tarkoitus on
osavaltioita. Joissa ei ole tota niinku tuloveroa ilmeisesti tai jotenkin siis niinku herätkää suomalaiset että me ollaan niinku kokeellisessa veropolitiikassa oltu 20 vuotta ja sitten ehkä tästä toisesta vai sanoko niin mä. Just ehkä niinku että tää on ehkä juuri se juuri syy siihen mihin ehkä olet tulossa, että miksi me ollaan niinku kotitalo ollaan niinku kotitalo.
Siinä niinku niin vähävaraisia. Että joo ja siinä mä tuota olen ollut ilkeä investointipankkiiri tämmöisessä se sveitsiläis pankissa ja tekee kansainvälistä varallisuusvertailu, joka on mun käsityksen mukaan maailman tärkeimpiä. Niin tuossapa nyt sitten taas vähän katselin niiden pahveja niin tota. Meillä oli niinku vuonna 2000 tenttiä euroon ja ja ruotsi ei niin meillä olisi uudelleen samanlainen niinku per capita yksityinen varallisuus.
Ruotsissahan noin tuplasti väki aina ollut suomeen verrattuna vähän nuorempi kuin meillä meillä. Eli eli tota niillä on vähän niinku köyhempiä ihmisiä, koska varakkaat ihmiset on pitäisi olla varakkaampi. Eli meillä pitäisi olla niinku vähän enemmän kuin siellä. No me me oltiin tota vuonna 2000 samassa yksityisomaisuuden tasossa noin tuhatviisisataa miljardia dollaria.
Mä, 2000. Ja ja meillä oli semmoista 600 miljardia ja tässä on siis kämpät niinku noin 2 kolmasosaa siitä vaarallisuudesta ettei täällä niinku miljardit niinku heilu ihmisten tilille. Tällä hetkellä crunchin mukaan ruotsalaisilla on tuplaantunut 3000 miljardiin dollariin. Tämän varallisuus no SUOMI on 800 miljardia dollaria. Eli eli suunnilleen inflaatio ollaan saatu kerättyä tässä välissä ja samoin sitä tilanteista.
Lähdettiin. Joo joo. Eli jos sen skaalaa suomen tasoon se puolikkaan niin meillä pitäisi olla puolet siitä 3000 miljardista eli tuhatviisisataa miljardia on 800 miljardia eli johonkin on kadonnut. Ehkä valtion molokin kitaan ja syömään kulutukseen 700 miljardia dollaria. Joo 700 miljardia dollaria on niinku ikään kuin jäänyt syntymättä ja ja varallisuutta, ihmisten vaurautta ja ja tota tää on niinku mä näin tän sun viestin viestin ja se se oli pysäyttävä ja ja tota ja
erittäin osuva. Ja jos siitä vähän jatkaa että että tää 700 miljardia ajatellaan että se tuottaisi vaikka 5%. Se olisi kolmekymmentäviisi miljardia vuodessa ja jos jos tota öö pääomatulovero olisi noin 30% niin se olisi vähän yli 10 miljardia niin kuin julkiseen talouteen joka on hirveän lähellä sitä julkisen talouden vajetta mikä meillä on eli jos me oltaisiin samalla tavalla viimeiset 20 kaksikymmentäviisi vuotta vaurastuttu kun
ruotsalaiset niin myös meidän julkinen talous olisi ihan OK kunnossa ja ja ja tota tässä on niinku se olennainen niinku monta kertaa sanonut että että me ollaan vähän niinku tämmöisiä pienen talon tyttöjä ja poikia jotka näyttelee ruotsalaisten kaltaista kaltaista. Isojen toisiaan talon tyttöjä ja poikia kun me matkitaan ruotsia väärässä asiassa, me matkitaan niin kuin rahan käytössä, kun meidän pitäisi matkia mieluummin siinä, että kuinka ihmiset voivat vaurastua niin kuin
ruotsalaiset. On onnistunut niin ja täähän on sitten siis tän kansankotiyttämisen lisäksi otettu vielä julkisesta velkaantumisesta, että tota tää on niinku just niinku niistä vääristä asioista. Ja se julkinen velkaantuminen tulee juuri siitä, että kun me ei matkita ruotsia siinä vaurastumisessa vaan me jatketaan rahankäytössä rahankäytössä. Sitten me otetaan julkista velkaa. Ruotsalaiset on pystynyt tähän koko ajan niinku alentamaan
julkista julkista velkaa. Juuri tästä syystä kun ne on ne on. Niillä on ollut malttia vaurastua. Eikä se nyt pelkästään veroja ole. Vaikka siis niin kun kun katsoo näitä mitä valtiovarainministeriön pitäisi tehdä eli katsoa sitä globaalia rankingia, niin ne ruotsi on tippunut yksittäisessä veroasteeseen koko ajan. Me ollaan koko ajan noustu jokaisessa yksittäisessä vedossa, niin se on tietysti yksi iso selittäjä, mutta tota siellä on tietysti oma valuutta. Itse olen hieman tota.
Ja euroskeptinen, mutta sille nyt me ei voida tehdä mitään. Varmaan ne on pelannut EU, ta paremmin edellinen hallitus tota mun mielestä ei kovin hyvin onnistunut. Esimerkiksi näissä EU neuvotteluissa, niin tavallaan vähän semmoinen niinku niinku nöyryys jäänyt että tota ajatellaan. Jotenkin me oltaisiin vauras maa
jolla on varaa törsätä niitä. Niinku mä muistan aina aina tän tota silloisen pääministerin kommentin kun hän palasi tota elpymisrahasto neuvotteluista että totta kai SUOMI on nettomaksaja koska me olemme yksin vauraimpien. Että, että tavallaan jos lähtee tähän. Kieltäytyi ottamasta muiden pohjoismaiden neuvottelemaan jäsenmaksua. Alennusta siis jotenkin meidän lehdistö onnistui ylistämään häntä.
Tästä teosta oli häkellyttävä niinku että jos tästä lähtökohdasta lähtee neuvotteluun, niin varmaankin lopputulos on jotain sen. Kaltaista vähän taputuksia selkään. Näin, mutta tässä on ehkä 2 sellaista niin kuin tosin tärkeää näkökulmaa. Ensimmäinen on tää, että kun jotta sitä vaan vaurautta ihmisille voisi syntyä, niin meidän pitäisi saada se kasvukonekäyntiin eli se. Kansi kulma siellä joo.
Se just se se pitäisi saada niinku ekana käyntiin, jotta jotta tää homma lähtisi lähtisi niin sanotusti rokkaamaan. Ja eikö se. Tule julkisia menoja lisäämällä, että tota siitä. Me on varmaan nyt kokeiltu tässä jonkun aikaa aikaa ja ja ja tota ja tota. Tai niin ja koska ei ole tarpeeksi. Sosialismia ei ole kuunneltu. Ainakin että kommunismia ja
kokeiltu. Ei ole kuunneltu einsteinia riittävästi, mutta tota nyt nyt on ehkä kuitenkin pikkaisen sellaista orastavaa ilmaa siitä, että alettaisiin ymmärtää, että ihan näin ei voi jatkaa ja ja tätä mekin tehtiin tässä porukalla porukalla sellainen tota roinisen listaksi nimetty 10 kohdan kasvun. Ohjelmasta raamatullinen. On. On läsnä se siitä, että älä tapa julkista. Älä tapa yksityistä kasvua. Älä tapa talonpoikaa älä. Älä himoitse, että tota lähimmäisesi varallisuutta, varallisuutta.
Joo joo joo joo siis siinä on 10 käskyä, sä oot ihan ihan jäljellä jäljellä. Kyllä sen ensimmäinen on se että tota öö real realisoi tuottamatonta julkista omaisuutta, mutta älä sijoita sitä tunnin juomaa. Ja ja oikeasti se on siinä on se. Takaa Uniperin. Joo kyllä, mutta vaikka vakavissaan niin me käytiin läpi tota koko julkisen talouden suunnitelma kaksikymmentäneljä kaksikymmentäseitsemän, joka
julkaistiin viime syksynä. Se on sataviisikymmentä sivua pelkkii taulukoita lukuja ja tilastoja ja sitten mä olin käynyt sen ties kuinka monta iltaa sitä läpi, niin mä olin 100 kohtaa erilaisia punkkeja ja sitten me tiivistettiin se 10 10 kohtaan jotka kattaa sitten investointiohjelmaa ja varojen käyttöön verokannustimia ja kansalaisten vaurastumisen
mahdollisuuksia asumista. Asioita metsäpolitiikkaa kaikkeen 10 10 kohtaa ja niin kuin kasvun kasvun logiikka on siinä mielessä kiehtova, että jos me onnistutaan saamaan yksi prosenttiyksikkö vuodessa lisää kasvua. Anne tulla veroasteella kuudes vuodessa julkinen talouskin on tasapainossa. Sen sijaan jos me vaan niin kun leikataan ja vero ruuvia kiristetään niin ei löydy niin kovia sääntöjä säätöjä että julkinen talous tulisi niillä
kuntoon. Sen takia se kasvu on aivan välttämätöntä ja tää tämmöisiä 10 10 kohdan roinisen listan kaltaisia juttuja nyt pitäisi pitäisi sitten lähteä oikeasti tekemään ja. Jos nyt vähän annetaan kuitenkin rakentaa vaan kiitostakin hallitukselle niin sieltä sunkin listasta sunkin listasta. Löytyy näitä tavallaan niinku turhien. Julkisen ylikulutuksen niinku vähentämistä, että tässä pitää olla sellainen niinku nöyrä, että meillä oli ennen oli semmoinen käsite kuin piikki eli
portugal itselleni. Aa erland greece ja and space niin joskus niin kun tota eurokriisin aikaa niinku 12 vuotta sitten oli niinku tarkkailla luokalla kaikki ja ja mitä nyt sitten tapahtui? Irlantiin on tota kasvanut komeasti ja jopa niinku tota kreikka kreikka alkaa olla jo sillä että se on oppinut jonkun läksyn ja tavallaan meillä niinku puuttuu tämmöinen niinku nöyryys siitä että että tota että me ollaan suunnilleen tota. Tilanteessa missä ne oli muttei
niinku vaan tajuta sitä. Joo joo me ollaan nyt parkkiksella niin sanotusti ja se pitäisi niinku hyväksyä se on. Se on tie parempaan ja ja ja jo hallitukselle pitää antaa tunnustusta että se on niinku tarttunut tiettyihin ongelmiin se on se on niin kuin oikein. Samoin oikein on se, että että että siellä on kyseenalaistetaan tiettyjä niin kun menoeriä niitten vaikuttavuutta perusteltavavuutta öö. Mutta sitten taas niin kun tää
tää on tuota aiheeton aiheeton. Tää vero ruuvi kiristys pitäisi löytää muuta mitä se muu on. Se on tämä kasvu. Nyt sieltä puuttuu kasvun kannustimet, kasvuohjelmat. Niitä niitä tuota pitäisi saada tehtyä ja tämä tilanne alkaa nyt muistuttaa tämän viidentoista kahdenkymmenen vuoden jälkeen tämmöistä niin kun hätätilan paikkaa loputtomiin ei voi
jatkaa. Näin nyt nähdään, että tää tämäkään mitä hallitus nyt tekee ei riitä, petteri Orpo sanoi, sanoi tota kehysriihen tiedotustilaisuudessa, että tämän pitäisi riittää riittää. Lyödäänkö vetoa? Riittääkö? No ei riitä ja riitä ja sitten tavallaan toi tilanne siis tää muistuttaa vähän tota niinku
todella pelottavasti. Siis niin sanotun oikeistohallituksen sijasta data sateenkaari hallitusta jossa oli niinku jyrki katainen vetämässä niinku todella outoa klooria ja siellä oli sitten sovittu, että jos nyt jotain tuota priorisointia tehdään niin kun julkisessa yli kuluttamisessa niin meidän pitää heti mätsätä tätä vero ruuvia nostamalla ja ja sitä sitten tota niin kun noudatettiin täysin niin tässä oli niinku se vähän sama balanssi.
Sateenkaari hallitus taisi olla niin kun ajautua lopuksi siihen, että se äänesti eduskunnassa kumoon omia esityksiä.
Jos oikein oikein muistan, joka joka tietysti oli kovin kovin surullista ja itse asiassa sateenkaari hallitus oli se joka käynnisti tämän velkaantumiskehityksen, mutta ja mutta ehkä niin kuin jo. Jos näin on, niin kyllä tässä ollaan nyt mä sen hätätila hätätilan niin kuin kohdalla ja ja on varmaan myös niin, että viime kesänä tehdyiltä hallitusohjelmaoilta niin ainakin muutama nurkka on on
rapautunut, on rapautunut. Tällä hetkellä niin kyllä pitäisi aika vakavasti miettiä tällä hetkellä, että mikä on se ohjelma ja kokoonpano millä tämä maa? Nostetaan ja sitten voisi miettiä tota tavallaan nyt sitten vaikka se parjattu 3 s hallitus eli sipilään niin tota soini joten kukaan ei enää muistakaan ja ja tota kuka se oli se se tota kolmosessa joku kokkari eli tota stubbi stubbi mutta tota anteeksi tota presidentti menin tota ihan ihan
tota. Mukava kaveri vissiin, mutta tota sehän päätti sitten tän niinku sateenkaaren hallituksen aloittaman tuota tavallaan tuota kurjistumisen niinku kuitenkin 2 2 miljardin niinku alijäämä että se oli niinku melkein balanssissa valtiontalous ja ja sitten annettiin kapula seuraavalle niin ehkä siinä nytten annika saarikan tuota ei kannata siellä bussissa nyt olla ihan niinku peräkontissa jos kaikki muut ohjaa sitä että että sitten se vaan kumi leimaavat
sitä tota toimintaa niin tää edellinen hallitus sitten tätä päätyi 3 niinku 13 miljardin alijäämää että että. Jotain ehkä sieltä sipilääisesta ajattelusta voisi niinku tuoda takaisin sitten siihen seuraavaan hallitukseen se. On toi on hyvä havainto sillä että niinku kataisen sateenkaari hallitus teki ehkä joku kaksikymmentäkaksi miljardia
suuruusluokkaa velkaa. Sipilän hallitus puristi sen noin noin 6 ja sitten mari Marinin Marinin kaudella tuli varmaan 40 ja nyt tulee lähes 50 että että kyllähän se niinku se sipilän hallitus teki tässä katsannossa erinomaisen hyvää työtä ja mä oon ihan varma että että niinku historia tulee kirjo antaa niin kuin enemmän arvoa sille kuin mitä mitä se ehkä
siinä hetkessä hetkessä. Sai no sitten tota on myös niin, että minusta niin kuin annika Saarikko tässä hiljan totesi, että että keskustalle oli virhe mennä tähän Marinin hallitukseen. Öö mikä oli mun mielestä niin hieno. Hieno tota ne mm. Puheenvuoro tässä tässä toki tietysti niin se on tehty, silloin se ratkaisu ratkaisu, mutta tässä hetkessä se on hyvä, hyvä sanoa ääneen ääneen ja se antaa antaa nyt mahdollisuuden miettiä, että myös tietä eteenpäin.
Niin ja voisi ajatella sitten, että nyt kun kuitenkin siis se on. Päätetty vaihtaa teidän puoluejohto niin olisiko se sitten sen oikean suuntaisen liikkeen tai miksikä nyt sitä haluaa kutsua sitä niinku paluuta vähän sipilälläiseen ajatteluun niin sen paikkaa, koska tässä nyt ehtii rauhassa miettiä ja löytää se sitten koalitio ja siis voisi mahdollisesti olla tää kolmannessa kombinaatio eli eli jossakin niin kun muodossa sitten keskustapuolueen kokoomuksen ja perussuomalaisten
muodostama tota nyrkki jos. Jos me niinku katsotaan tätä kahtakymmentä vuotta mistä sä aloitit? Missä me on niinku jäätynyt hirveästi ruotsista, ruotsista?
Pelejä on mennyt moni asia niin kuin aiheinen mielestä ihan pieleen, niin niin oikeastaan niin sinä aikana, niin ainoa hallitus, joka suunnilleen puhtain paperein taloudellisesti selviytyy, niin on nimenomaan tää tota kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan hallitus kaksituhattaviisitoista kaksituhattayhdeksäntoista se on oikeastaan ainoa.
Joka oli niinku insinööri sipilän johtamaan, että tota siis osoittaa, että keskustapuolueesta löytyy tämmöistä, että tota johtamiskykyä, johtamiskykyä. Ja kiinnittää sen huomion diplomi.
Joo joo eli eli tota. Mutta jos katsotaan nyt tätä sitten roinisen tuota ei 10 käskyä niin täältä löytyy siis tämmöisiä tota ihan taloustieteellisiä perusteltuja asioita kun laajat mutta kohtuulliset tota veropohjan niin otetaan nyt vaikka toi tota tavallaan osinkoverotus että tota siis ihmiset ajattelee että tota siinä on niinku hillitön käppi niinku korkeisiin palkkaeroihin. Näin onkin. Mutta siis missään maailman maissa maissa. Norja on kokeillut välillä sitä,
että puunataan päähän. Mä tulot niin kuin yksi tota ton ansiotulojen kanssa, mutta niinku taas niinku ultra radikaalia ajattelua, että ne olisi sama veroluokka, niin nyt meillä on semmoinen tilanne, että yksi ihminen maksaa kolmekymmentäneljä pinnaa ja sitten yks tota taho maksaa nolla eli vaikka AY liikkeeltä säätiöt niin tota ja ja tavallaan mitä järkeä siinä on että tota. Joo, se on vähän erikoinen tilanne, että että ikään kuin
osinko verotus riippuu saajasta. Ja ja tuota haitari on nolla 34% niin tässä roinisen listassa haetaan nyt niin kuin ihmisen kannalta tavallisen suomalaisen kannalta hyvää ratkaisua sillä tavan, että kysytään, että mikä olisi se osinkoveroprosentti, jolloin valtion kertymä olisi neutraali ja se olisi kaikille sama ja lopputulos on on noin 5, 6 tai 7% vähän laskentatavasta riippuen 5 viiva 7% ja ja toteutuessaan tää johtaisi siihen, että juuri siihen, että aikaa myöten ihmiset ne
kotitaloudet mistä vaurastui, vaurastui. Kotitaloudet ihmiset vaurastui tavalla, jolla me voitaisiin kuroa umpeen. Ruotsi, ruotsi jäämaa, johon johon ansiokkaasti olet viitannut. Joo, ja kyllä tässä nyt kannattaa. Mun mielestä vasemmiston vähän katsoa, että jos nyt vaikka tässä yleislakolla ei tai mikä se nyt nimi oli tää SAKN tuota kapinan niin tota ei sitten saatu tuota hallitus.
Mutta tuota luopumaan tästä tästä tota rajattomasta poliittisesta lakko oikeudesta, niin voihan sieltä sitten tulla vaikka ehdotus että nostetaan nyt sitten tätä AY liikekin sille samalle samalle tuota kolmekymmentäneljä pinnaa miinus vaikka kahdenkymmenenviiden prosentin huojennus niinku mitä mitä löytyy muualta, että kannattaisi niinku taktisesti hyväksyä joku tommoinen tommoinen taso. Koska siis ei se nyt ole kestävää että tota että tota on tämmöisiä verorasseja? Ei ei.
Pitäisi olla niinku oikeudenmukaista ja pitäisi myös kokea sellaiseksi ja ja sitten mä kaikesta mä kaikesta. Tässä toiminnassa pitäisi pystyä asettaa nimenomaan se ihminen siihen keskelle, että miten hän vaurastuu, että nyt meillä on kovin moni asia sillä tavalla kuin valtiokeskeinen rakennettu, että valtio ensin ja ihminen sitten sitten.
Muuten toi sipilän parjattu ajatustasi töihin, että että että niin kun sehän on ihan totta että tavallaan okei siellä nyt tehtiin jotain mitä nyt oli kivoja ja muita jätkä nyt ja ihan raakileiksi, mutta tavallaan siis sulla oli myös tästä niinku nimenomaan asuntokannan kautta. Ajatus että eihän siinä niinku järkeä meillä on tehottomia assetteja tai valtio valtio. Yrittäjää hölmöstä. Joo, tässä oli tuosta näkökulmasta kaksikin asiaa.
Toinen koski on asuntoja ja sitä, että meillä on nyt 17 miljardia sellaista rahaa joka joka tuo josta niin kuin itse asiassa puolet korvaa omaa pääomaa tämmöisissä julkisissa
asuntoyhtiöissä. Ja ja se ei se mun mielestä niinku oikein mielekästä niinku valtion rahojen käyttöä, jolloin me voitaisiin sitä puolta olennaisesti pienentää ja samalla valtion velkaantumista pienentää keskittää sitten mahdollisia tukia mieluummin ihmisille kuin näille yrityksille jotka omistaa niitä asuntoja, että se on on.
Se on yksi asia ja sitten toinen asia on se, että juuri mistä tämä vähän lähtikin äsken, että että hallituksen ohjelmassa on ihan hyvä hyvä tuota idea luopua tietyistä valtion omistamista yrityksistä mm. Tehdään se hyvä tehdään vaikka vähän isompanakin sopii, mutta ei käytetä rahaa tunnin junaa vaan käytetään vaikkapa sellaisiin tarkoituksiin, että että luodaan uutta teollisuutta tähän maahan vihreän siirtymän
yrityksiä tai sitten tota. Tämmöisten yksityisten sijoitusrahastojen kautta öö kasvuyrityksiin sijoittaa eli laitetaan se raha raha niin kuin kiertoon ne sen sijaan että se on jossain elinkaarensa kypsässä vaiheessa olevassa olevassa globaalisti toimivassa yrityksessä, niin niin tuota sellaiseen huomisen huomisen tuota liiketoiminnan kasvuun. Joo ja sitten tuota tuossa sotessa joka nyt on niinku osoittautunut katastrofiksi tälleen että kaksikymmentäyksi
aluetta muodostetaan. Jos ei niinku ole ole tota kannusteita. Tavallaan saada palvelua eikä eikä tota sitten kuluja kuriin niin tota sinä et mennyt sipilän linjalle. Sitä ei nyt enää jonnet muista, mutta silloinhan oli semmoinen idea, että tota joka nyt oli sinänsä järkevää että oltaisiin niinku perusterveydenhuolto
yhdistetty. Nää julkinen ja yksityinen kanava ja käytetty samoja käsipareja ja tavallaan otettu syytä tehot mikä nyt voisi olla vielä ihan niinku järkevä idea sekin, mutta sulla oli tavallaan niinku tosi freesi idea, jonka mä tunnistan mun entisestä kotimaasta englannista. Joo ja eli siinä puhutaan tämmöisestä niinku yrittäjäperheen lääkäreistä. Jotka siis on 1 2 hengen klinikoita jotka voi toimia vaikka tuota kerrostalon ykkös tai kakkos tai kolmoskerroksessa ja joita on paljon ja he
hoitavat perusterveydenhoitoon. Henkilökohtaisia suhteita. Joista heillä on niinku kanta asiakkaita ja ja ja kustannus jaetaan vakuutuksen kautta. Jokaisen maksaa vakuutusta ja käydessään on pieni asiakasmaksuja ja se loppu tulee sieltä vakuutuksen kautta. Ja tässä on olennaista se, että tämmöinen niinku kevyt organisaatio organisaatio. Jossa on niin kuin yksi lääkäri ja ehkä yksi hoitaja niin tämmöinenhän pystytään myös ulottamaan ihan minne vaan.
Ei tarvita niitä monoliitti. Ei tarvita megaluokan terveysasemia ja niiden yllä ylläpitoa ja ja niiden hallintoa. Vaan kiinteistöt. Valtion kiinteistöt ja siitäkin päästään eroon niin niin on. On se vaan se palvelu ja asiakas ja ja tuota tämmöisiä tämmöisiä kokeiluja nyt vaan liikkeelle ja täähän toimii niinku tallinnassa ja lontoossa. Ja kiinassa. Tokiossa ja missä vaan. Tämä on niin kansainvälinen käytäntö. Tuossa se tää terveysasema on pikkaisen semmoinen ddr tulijalla.
Syyskuulta tiilirakennus, jossa mennään sisään yksi. Ovesta se kopioitiin siis seitsemänkymmentäluvun tuli kansanterveyslaki, niin se otettiin aika lailla tuota ddr mallista. Ja sitten ei tarvitsisi niinku nyt jengi ihan huolestua ihan syystä, että hänen niinku rakas tiilitalonsa sieltä tota kunnassa x nyt lopetetaan niin ei tarvitse sinne tuloa tota lääkäriä miettinen tota tota ja tarvo tarjoaa palveluja henkilökohtaisella tasolla ymmärtää sun henkilökohtaisesti henkilökohtaisesti.
Tilanteen mahdollisesti vuosien seurannalla, että ei kulu niinku aikaa sekoiluun. Ja se on myös pysyvä, pysyvä että kun he ovat toimii ammatinharjoittajina niin heillä ei. Ei ole ehkä niin kuin niin suurta alttiutta vaihdella tehtäviä, vaan se on heidän elinkeinonsa ja he on niin kuin osa sitä niinku vaikka pienemmän kunnan toimintaa. Toi ihan totta.
Siis mun yksi tytär on valmistunut tuota lääkäriksi tuolta lontoossa eli tota ja siis kuvaa vaan siis sitä ei nyt halua hänen asioistaan sen kummemmin puhua, mutta tota. Saadaanko me näitä kansainvälisiä osaajia suomeen? Joo sekin on totta. Sekin on totta.
Mut siis tavallaan tämmöisiä systemaattisia muutoksia tämän kasvun eteen eteen tässä 10 kohdan listassa on, että siellä on just näitä sotea tällä tavoin ja asumista tuolla tavoin ja ja sitten tota osinkoverotusta tällä tavoin ja kaikille niille on yhteistä se, että ne katsoo tätä talouspolitiikkaa niinku sen ihmisen näkökulmasta ja koittaa siihen oikein hakea näitä ratkaisuja jotka jotka on niinku yksinkertaisia, suoraviivaisia ja sitten myös kustannustehokkaita.
Mutta sitten ehkä ehkä yks tota EUEUN näkökulma että tota. Mehän on oltu siis kaksikymmentäyhdeksän vuotta eussa, eikö vaan? Joo ja onko nyrkkiä puitu kertaakaan? Tosin ehkä tää tälle hallitukselle tota onnistuivat tuon tuota ennallistamisasetuksen sen tähän tappaa, että tavallaan että jotenkin tuntuu edeltäjät. Olisi. Ehkä sitten senkin päästänyt läpi täältä. Joo joo no niin, nyt voidaan taas tapa hyvä hallitus ennallistamisasetus. Joo se se oli.
Se oli oikein oikeansuuntainen hallituksen joo mut. Sähän oot pistänyt tota ursudalle pistänyt tota ursudalle. Ja tota ihan niinku viestiä.
Joo, ja se oli tässä viime viikolla, kun hän oli käymässä täällä suomessa niin niin tavallaan siitä siitä näkökulmasta, että me oltu kaksikymmentäyhdeksän vuotta eu, ssa muistaakseni kaksikymmentäkuusi vuotta oltu nettomaksajia ja sitten tähän päälle se, että me on pankkitukipaketissa ja elpymisrahasto niin kun kenties kymmeniä miljardeja nettomaksajia oltu. No nyt on tilanne se, että puolet eu, n itäraja itäraja.
On Suomessa ja se raja seutu, jossa aikaisemmin käytiin kauppaa ja vaurastuttiin niin nyt nyt nyt se on kiinni ja se on itse asiassa välineellistätyn maahanmuuton uhan alla niin nyt olisi oikea aika aika sitten. EUN näyttää, että me pidämme huolta omistamme ja meidän on oikea aika pyytää meidän ei ei ei 10 miljoonaa vaan tää on strateginen kysymys puolet EUN ikärajasta, jonka koko logiikka koko logiikka.
Meni ympäri 10 miljardia ja sillä me saadaan saadaan se elinvoima palautettua sinne ja pidetään huolta samalla myös niin kuin turvallisuudesta. Se on hyvä, että se rajaseutukin on asuttuna että. Näin on ja sitten tota. Kyllähän tässä nyt tuota eduskunnan puhemies, joka puhuu täydellistä Ukrainaa, niin tota tuota on käynyt tämän mainitun kolmannessa niin stubbin kanssa siellä. Nyt taas niinku muutama 100 miljoonaa laittaa ukrainaan niin
tota. Kyllähän tässä siis sekin ulottuvuus, että me ollaan tätä sotilaallista turvaa luovan yksikkö EU, ssa, joka sitten niinku myös sitten tota tota. Sitä ukrainan tää strategista turvallisuutta lisää että. Me on me ollaan tavallaan tämmöinen niin kuin öö länsimaisen demokratian etu vartiosto täällä ja ja aika pitkältä matkalta ja ja kyllä niin kuin EU, lla pitää olla siihen rooli rooli ja kyky niinku satsata ja ja tota
ursulan olisi pitänyt. Siis petteri Lahti otti helikopteria, lennätti eli Ursula siis helikopteri on sellainen millä jotkut jotkut käy tota. Jyväskylän ralleja kattomassa ja näin ursulan olisi pitänyt tuota pikkukengät viedä sinne johonkin tuota syrjäkylän. Tälle kävelemään vähän muutamasta kylänraittia ja katson nyt mitä täällä on. Että näin on ja siis toi tota
semmoinen niinku ihmeellinen. Munaton neuvottelu noissa EU asioissa jotenkin niinku todella rasittavaa niinku katsoo että aina sinne niinku ja sitten niinku kun miljardi on että tavallaan se tuhlausyksikkö niin niin tota jotenkin niinku ihan
vastuuta meillä. Niinku toistuu tavallaan vähän sellainen tilanne, että että tota ne tulee aina viime hetkessä, että että nyt on tulossa tällainen ja se keskustelu jää käymättä ja ne vaikuttamiskeinot ja ja jää niinku puhumatta ja puhumatta se, että mikä on niinku kansallisesti ihan ydintä. Mä otan nyt yksi esimerkin niin niin nyt tää tota tää tota. Metsät ja ja hiilinielut, niin meidänhän pitäisi pystyä rakentamaan.
Tämmöinen käänteinen päästökauppamekanismi sille kyvylle, että metsät sitoo hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja hiilidioksidia ennen kaikkea silloin kun tää pääst pääst. Kauppa syntyi muistaakseni 2000. Olisiko ollut 2 vai 3 niin 6 vuotta? Sen jälkeen se oli semmoinen 70 80 miljardin toiminto vuosittain, jolla ostetaan oikeuksia päästään vaikkapa hiilidioksidin ilmakehään. Nyt meillä on niinku metsät jotka sitoo sitä niin meillähän pitäisi osata kapitalisoida tää
tää juttu ja satsata. Mä oon ehdottanut että nyt satsattaisiin oikein kunnolla siihen rahaa 10 20 miljoonaa jos jossa metsä ilmasto ja finanssialan kanssa yksi mietittäisiin mietittäisiin. Että miten tämmöinen käänteinen päästökauppa tehdään? Tuleeko se osaksi päästökauppaa? Tehdäänkö se erillisenä? Onko se vapaaehtoinen?
Mihin se perustuu? Ruotsin norjalla olisi varmasti samat intressit, että että tavallaan niinku sen lisäksi, että me ollaan niinku hereillä niissä asioissa mitkä tulee vaikka komission suunnalta, niin meidän pitäisi pystyä myös generoimaan tämmöisiä niinku omasta kansallisesta intressistä lähteviä. Niin ja katsotaan vaan niinhän sitten tota tota hiilimassaa mikä meillä on ja verrataan sitä
nyt sitten tota tota. Euroopan maihin jatkaan kaikki puunsa tuota kaatanut, niin tavallaan se asenne ei pitäisi olla semmoinen, että meidän tilanne palautetaan viisikymmentäluvulla ja muille. Tota peltoja nyt ei ladata enää, siitä vaan niinku pitäisi sanoa, että täällä on meillä nyt sitten tätä tätä niinku hiilinielua tässä sitten ja hän takaisin.
Antakaa meille tästä rahaa. Että joo juu juuri näin juuri näin että tota ja ja varsinkin kun on niin että päästökauppaa varmaan pidetään niinku markkinaehtoisena ja siksi siksi. Kaikkein toimivimpia ilmastotoimena mitä on tehty, niin tämmöinen ihan samanlainen markkinaehtoinen mekanismi, niin pitäisi pystyä synnyttämään. Ja jos ja kenellä on intressi synnyttää, niin näillä täällä pohjoisilla havumetsä sävyyn mailla nähdään intressejä, niin
siihen pitäisi tarttua sama. Muukin siis strategiset tota mineraalit ja luonnonvarat niin tota niin niissä nyt voisi olla vähän jotain semmoista, että meillä nyt löytyy kaivospotentiaalieja maametallejapotentiaalieja
maametalleja. Muille että tota ja OK sitä nyt ehkä vähän liioitellaankin sitä niin kuin tavallaan niukkuutta markkinatalous yleensä löytää näihin näihin keinot, mutta tota hyvin siinä voisi olla joku tämmöinen, että mielellään mene tehdä jos saadaan investointitukia ja vähän veroja
nostettua. Ja sitten taas tommoinen niinku vaikka itärajan tilanne, että jos siellä nyt sitten tota on niinku välineellisesti työ ja mahdollisesti jopa niinku käsin poimittuja islamisteja laitetaan tota rajan yli niin eikö siinä nyt voi sanoa että ihan selvä homma että että. Sovitaanko tämmöinen niinku poikkeus EU laista että tota että tän pistetään niinku venäläiset kuriin eikä eikä tota leikitä leikitä että tää ei olisi jotain pelleilyä.
Juuri näin. Juuri näin että tota että turha meidän on kauheasti niinku teeskennellä. Siinä pitää pitää tarttua tarttua niihin mahdollisuuksiin. Mitä? On ja pitää suoraan niinku puhua etteikö niinku jotenkin kauheasti niinku jotenkin me puhutaan niinku sellainen ihmekierto hommilla ja niinku sanoit niin aina niinku pari vuotta myöhässä joo. Se se on ollut täällä EU prosessille ja EU asioiden käsittelylle on kauhean ominaista ominaista.
Valitettavasti ja ja ja ja ehkä se on myös meille niin kuin laajemmin. Me tässä niin kun lähdettiin liikkeelle siitä, että miten mitä kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut ja miksi ei ole saatu niinku tehtyä toisin, niin niin me ollaan vähän silleen, että joskus miettinyt sitä, että vasta pakon edessä että me menimme natoon vasta pakon edessä ja nyt musta tuntuu että me ollaan tulossa tän talouspolitiikan kanssa sellaiseen. Vasta pakon edessä tilanteeseen se se ymmärrys alkaa nyt.
Kasvaa sietämätöntä niinku lukuja ei vieläkään niinku jaeta. Tää on jotenkin semmoista niinku vasemmistokeskustelua jostain niinku leikkauksista ja tulonsiirtojen poistamisesta ja ja tää niinku tavallaan että eurot niinku puuttuu tästä keskustelusta. Puuttuu ja sitten sitten se se ongelma on.
Siinä se, että kun puhutaan tota leikkauksista ja niinku vero ruuvin kiristämisestä niin se aina osuu niinku suuhun suuhun suuhun ja sitten sitten ollaan vastaan että meidän pitäisi löytää juuri sellaisia keinoja keinoja. Mitkä sitten niinku yhdistäisi, että me voitaisiin niinku kaikilla olla intressi sitä tehdä ja sen takia mä myös tän kasvulistan tein koska kasvuhan on sellainen asia, johon jo kuka nyt vastustaa kasvua lupaus siitä, että huomenna on paremmin
niin että. Se kasvu pitää tehdä yksityisenvoimin. Pitää pitää ehdottomasti. Eikä eikä tota. Valtio keskeisesti yksityisen voimia sille. Pitää antaa niinku enemmän tilaa. Mark markkinatalous tarvitsee enemmän tilaa, tarvitsee enemmän tilaa. Hyvä juttu tota mulla on ollut vieraana petri roininen keskustan tota mahdollinen varapuheenjohtaja ja ehkäpä ehkäpä tota eurokansanedustaja ja ja tota mä ehdotan, että tota vaikka keskusteltaisiin tuolla tota sisäpiirin puolella.
Viimeksi me keskusteltiin tuosta mestiksestä niin tota itse olen. Huomaan tässä nyt tätä, että tapparaan tuolla pääsarjassa pärjännyt hyvin, mutta meiltä jäi katsomatta se Mestis matsi. Eli joo, mutta voitaisi ehkä tästä tota sun raamatullisen niinku roinisen oikean suuntaisen listan. Muodostumisesta keskustella vaikka. Lisää tehdään sisäpiirin puoli tehdään tällä, mutta ei unohdeta sitä matsia. Näin nähdään siellä.