Että tietenkin asunnon hinnat ne tippuu nopeampaa kuin ne tippuu suomessa ja sitten siellä on tää koko kiinteistösijoitus skene.
Jos katsotaan tukholman pörssiin, sehän on ihan eri luokkaa kuin mitä se on helsingin pörssissä ja se nimenomaan taas credit swissin standardilla eli per aikuinen ja dollareissa niin sitten kahdensadantuhannen erosta niin on satatuhatta on näitä eläkevaroja mitä löytyy sieltä ruotsalaisten kotitalouksien taseista, mutta sitten siinä on se ero on että on vielä kuitenkin 100 t ja se kertoo sitä että on sitä varallisuutta. Selvästi enemmän.
Enemmän siellä tota ruotsissa me ollaan vieraana lasse corin aktian pääekonomisti. Tervetuloa kiitos paljon. Mä bongasin sun tota twitteristä kun se se tota käsittelit SUOMI ruotsi maaottelua ja on mulle aina niinku mielenkiintoinen aihe ja mehän ollaan molemmat siis sillä, että kulmassa on ollut tuolta skandinaviska enskilda.
Bankenissa alla oli joskus viettää kiviä niin tota siellähän sitä joutuu ottamaan kantaa siellä wallenbergien linnakkeessa ja eikö sulle hyvät vibat siitä kyllä kyllä, mutta siis mulle jäi niistä ajoista oikein hyvät muistot ja se oli. Se oli myös mä tykkäsin siitä työstä. Mä olin siis yrityspankissa suuri yritysrahoituksessa yritys analyytikkona eli selasin yritysten tilinpäätöksiä ja tein niistä analyyseja siinä oppi paljon ja se oli.
Kuten itse asiassa kaikki mun työt senkin jälkeen on ollut niin hirveän monipuolinen, että joutuu tekemään vähän yksi jos toista. Mulla on siis ollut paljon näitä pääekonomistiteja joka jossain pörssipäivässä tai omalla kanavalla niin tota usein ne on semmoisia vähän niinku käsiksen puurtajia jatkaa vaikka järjestö ekonomeja ja tai pankkien ekonomistit ja sitten niin kun kohonnut sinne pääekonomisti
sfääriin. Mutta sä oot mennyt vähän tätä tuon kaupallisella puolella ja miten tää nyt näin meni. No mä mä. Suoraan vastata. Miten tässä nyt näin kävi, niin sitä mä en osaa osaa antaa. Siis mä oon opiskellut kansantaloustiedettä. Mä oikeastaan lähdin alalle osakesijoittamisen kautta. Äiti aikoinaan vähän innosti mua.
Olisiko ollut vuonna ysiysi, että osakesäästämiseen ja osakemarkkina ja siitä lähti sitten kiinnostusta taloutta kohtaan ja ain sitten lukion jälkeen hankenilla opiskelemaan kun hankkeille kun tulin niin oli sitten tämmöinen että rahoitusta ja yritysjohtamista. No se siinä aika nopeasti muuttui sitten kansantaloustieteen ja rahoituksen tilastotiedettä. Luulen että se numeropuoli veti
veti aika pitkälle, mutta. Mutta joo sieltä mä luin, että kun se sitten vaikutti myös se työelämään, että että halusin. Tota tai niinku pankkipuolen työt yritysanalyysi niin se se oli kiinnostavaa ja se sitten ajoi siihen sille puolelle ja sijat sitten kun mä tein monipuolisia töitä siellä katsottiin vähän vähän tota se SV, llä niin myös mä katsoin pankkeja ja pankkisektoria ja sen myötä sitten se puoli.
Alkoi myös kiinnostaa. Mä hakenut finanssivalvontaa pankkia analyytikoksi ja finanssivalvonnasta sitten kun siellä oli aika aika niin ollut mähän hakeudun OP ryhmään myös pankkien oli juoksu, mutta se olisi enemmän semmoista
kilpailija analyysiä. Jota tuotettiin sisäisesti sitten sisäiseen käyttötarkoitus mitä kilpailijat tekee ja seurattiin heidän toimia ja mutta tässä on niinku koko koko matkalla niin niin myös se makrotalous on ollut hyvin läsnä kaikessa tekemisessä ja. No sitten OP aikoina niin headhunter soitti ja ja ilmoitti tästä nykyisestä pääekonomistin tehtävästä ja meistä se ensimmäinen reaktio oli, että että että nyt että onko nyt ihan katsonut mun CVN että että mun
LinkedIn profiilit että mitä mä oon aiemmin tehnyt, että kyllähän on katsonut sen, mutta sehän on opiskellut kansantaloustiede että joo, olen kyllä opiskellut ja ja kyllä mä sitten hetken aikaa mietin että ole että onko liian isot saappaat nytten ja just siitä näkökulmasta että osa sitten kun olisiko kansantalous tiedä tätä niin. He sitten tekee semmoisen ekonomisti työtä siitä hetkestä.
Tää on niinku pitkä pitkä tämmöinen ekonomisti ura, mutta kyllä mä päädyin siihen, että on toi niin hyvä mahdollisuus, jos kuitenkin se kansantaloustiede siellä pohjimmiltaan se, mikä mikä se koulussakin kiinnosti, niin se myötä sitten ilmoitin kiinnostuneisuuden ja sitten myös pääsin tähän tehtävään ja ja olihan se mä sanoin että kyllä siinä on aika paljon jännitti alussa ja ja joutui itselleen tämmösen pienen orientaatiokurssi järjestämään aika paljon.
Kertasin kertasin niitä vanhoja oppeja ja ja luin kirjoja. Hyvä kun oot tossa ja mä oon ton sulla on vähän samaa vikaa kun sulla on kun kärkkäisen olli oli nordean tämmöinen niinku vähän mikrobiomia niin sieltä tuli vähän samantyyppistä tota niinku kiinnostavaa faktoihin ja sitten tota näiden vastassa että jatka vaan sillä linjalla itse asiassa voitaisi ottaa muutamasta näistä koppi eli tää SUOMI ruotsi maaottelu niin nyt näyttäisi siltä että se ruotsalaisten kotitalouksien ja ja ja.
Ruotsalaisten tätä kiinteistösijoitusyhtiön niinku tavallaan tää velan käyttö kruunun kanssa on mennyt aika lailla isommalla tuota vivulla kuin suomessa niin minkälaisia vaikutuksia tästä teesistä niin kun tulee ja eli siis yksityinen. Tota yritykset lever sijaisten kruunu, niin onko tää yhdistelmä jotenkin mielenkiintoisessa kulmassa verrattuna sitten euromaan suomeen? No on ja ei siinä on. Jos mietitään sitä lähtökohtaa. Mikä on se että että niinku mä kirjoitinkin niin niin se on.
Se on vähän sama miltä kantilta katsoo, niin niin. Ruotsalaiset on ne on vauraampia että sä et sitä tosiasiaa ei pääse ei pääse tota ei yli eikä ympäri. No mitä siellä nyt sitten viime aikoina on on tapahtunut niin. Ehkä voi olla jopa jo jos on sitä luonnetta. Ne voi olla jopa vähän vahingoniloinen kun kun palaan. Puhutaan näistä varallisuuseroja niin olisiko nyt tulee itse
asiassa kävelemään. Nyt johtuen aika pitkälle tästä, että siellä on on tota velkaa käytetty enemmän ja nyt kun korot on noussut niin sitten se rasite kotitalouksille ja ja myös osalle yritysten kiinteistöyritykseen se on. Se on aika merkittävä ja nyt sitä itse asiassa sehän näkyy nyt aika hyvin sitten siinä että että tietenkin asunnon hinnat ne tippuu. Nopeampaa kuin ne tippuu suomessa ja sitten siellä on. Tää koko kiinteistösijoitus
skene. Jos katsotaan tukholman pörssiin, sehän on ihan eri luokkaa kuin mitä se on helsingin pörssissä ja näiden yritysten osakkeita on tullut paljon. Alex on myös kansallisesti suosittuja osakkeita että että sieltä tulee kotitalouksien varallisuuteen niin osumaan nyt sekä sitten asuntojen hinnoista, mutta sitten tulee pörssistä myös koska se ne kiinteistöyhtiöt on niin isossa painossa ja ne ottaa aika paljon
takkia tässä ympäristössä. Sinänsä siis toi kruunu vaikka se kelluu niin korkopolitiikka, että jos niinku itse näyttää siltä että fedin menee ensin ja EKP raahautuu vastentahtoisesti. Tässä näin tota kruunu on sitten siellä tavallaan siinä kolmantena vedettävänä, että joutuvat vähän isompia veisaamaan, mutta kuitenkin sitten siinä niinku tää kruunun markkina heilutella siihen jonkinlaista niin kun joustoa hyvässä ja pahassa. No se tuo siihen jonkun verran
joustoa. Tuohan on aina sitten se mennään vähän siihen ikuisuuskysymykseen että että onko ruotsi hyötynyt siitä, että he ei koskaan liittynyt euroopan hyötynyt. Ja no mä oon mä mä oon samaa mieltä kyllä, että kyllä he on he ovat siitä hyötyneet mutta. Sitten voidaan. No jos miettiä vaikka tanskaa, no heillähän on on valuutta sitten sidottu euroa, mutta markkinat tietää, että niillä on mahdollisuus lähteä irti, mutta siellä on että sielläkin.
Tanskallakin menee taloudellisesti erittäin hyvin ja ehkä mä mun pointti siinä on se että siellä on on sanotaan ruotsin talouden menestyksen taustalla on myös muitakin tekijöitä kuin vaan se heidän valitsema valtapolitiikka haluaa vähän tarttua. Niin on totta joo, että se on niin kuin de facto simuloi euron vaikutuksia kun se on kiinnitetty kapealla putkella ja se putki se tapahtuva heilunta ei sinänsä ole mitenkään merkittävä mihinkään suuntaan.
Mutta niillä on kuitenkin oma tämmöinen niin kun kansallinen lounari, että jos ajatellaan sellainen, että jos tuota ravintolat saisivat vain käyttää tota lounareita maksuikkona, niin toki toki sitten tota näiden lounailla jos kysyntää ja sitten ravintolan niin kun ostovoima ohjattaisiin sillä että kukaan ei niitä niitä sitten tota käyttäisi lounaita mihinkään muuhun kuin suomalaisten ravintolaan tätä palvelujen ostamiseen ja tää kruunu on eräänlainen
kansantalouden kokoinen lounari, vaikka se on kiinnitetty, niin sillä on itsessään tämmöinen niinku karsinta hyötyä. Eli eli. Tavallaan siis kotimaista kysyntää nostavaa ja ja vienti tuotteiden ostoa vähentävää vaikutusta. Ja mä en tiedä kuinka merkittävä se on, että ja onko se lähinnä psykologinen ilmiö, kun se de facto voit sen kuitenkin vaihtaa siinä rajalla. Mutta on siinä nyt jotain merkitystä.
Siis tuollakin. Kyllä siellä voi varmasti varmasti jotain merkitystä olla, mutta edelleen sitten jos mietitään ihan talouksia ja katsotaan vaikka sitä yrityskenttää että minkälaisia toimijoita vaikka tanskassa on, niin siellähän on monia. Yrityksiä jotka on globaalisti aivan huippuja ja tää kertoo mun mielestä sitä isompaa tarinaa siitä, että talouden menestyksestä että siellä on logistiikkaa, tuulivoimaa, lääketeollisuutta.
No sitten voisi miettiä kuinka paljon sillä on merkitystä, että niillä kansalaisilla on siis myös enemmän niin kun nimenomaan sijoitusvarallisuudesta ja varallisuutta ylipäätänsä. Ja tää oli ehkä toinen niinku twiitti joka kiinnitti mun huomion. Mä oon niinku cecile olla töissä ja mun mielestä ghz vissiin tää global wealth database on.
Se on se paras vertailu koska se vertailee aikuistasolla tuota yksilötasolla, kun esimerkiksi EKPN tietokanta vertailee kotitalouksia, jossa on tahmainen määrä jäseniä. Esimerkiksi suomessa yksi pilkku yhdeksänkymmentäviisi henkilöä
tällä hetkellä. No mutta french tietokanta on taas semmoista tuota hyvin itse ruokkivaa dataa, että me oltaisi jopa 200 t per aikuinen, jota siis on 4,1 miljoonaa suomessa jäljessä kaikkia pohjoismaita ja sitten itse asiassa oltaisiin niinku keskimääräisellä varallisuudella. Meillä lähimmät verkot olisi portugali ja kreikka ja itse asiassa koko läntinen maailma ja pohjoismaat olisi huomattavasti meitä edellä, niin sulta löytyy tämmöinen SUOMI ja ruotsi
vertailu. Jos se sitten vähän vihjattiin, että ei se nyt näin paha se tilanne ole niin avasi vähän tota kelaa. Miksi, miksi mä ja vissiin olemme ehkä väärässä? No me ette ole väärässä, kuten mä sanon. Siis faktahan on se, että että että muut pohjoismaat on vauraampia siitä, että siitä on siihen debattiin. Onko turha käyttää aikaa? Mutta sitten jos katsotaan verrataan nyt katsotaan sitä SUOMI ruotsin eroa, koska sitä mä siihen mä käytin eniten
nimenomaan kansalaisista. Tai yleensähän katsotaan aina niinku valtiota jostain kumman syystä kun me ollaan niin sosialistisia täällä niin joo eli joo eli nyt katsotaan siis yksilötasolla koteja. Kuinka paljon aikaa henkilöitä, anteeksi henkilöitä, että kuinka paljon ihmisillä on on vaarallisuutta eri muodoissa ja kuinka paljon ihmisillä on velkaa eri muodoissa. Mutta joo, siinä on siellä on muutamia semmoisia mielenkiintoisia.
Tekijöitä ja yks yks iso selittävä tekijä sille suomen ja ruotsalaisen suomen suomalaisen ruotsalaisen varallisuuden keskimääräisen eron, joka se oli noin noin kaksisataatuhatta, niin on on eläkejärjestelmää ja se, että kun kansantaloudessa puhutaan nyt kun raha rahoitustilinpito.
Rahoitustilinpito siis se laskee tasetta kansantaloudessa, että että missä on varallisuus ja missä on vielä ja sitten se jaetaan sektoreihin ja ja sieltä itse asiassa sitten kumpuaa tää ero että miten eläkevarat mihin sektoriin.
Tilastoviranomainen kirjaa eläkevarat ja siinä on se iso, että suomessa ne eläkevarat eli puhutaan näissä meidän työeläkelaitokset niin ne kirjataan osaksi julkista sektoria ja ruotsi sitten taas eläkevarat kirjataan osaksi kotitaloussektorin näkyisi ja ihmisten niin sanotusti ihmisten varallisuutensa ja mä sitten pyörittelin tuossa ja se jos
katsotaan ihan nyt mä katson. Mä laskin itse vielä uudestaan sen niin että mä otin sen nimenomaan tän credit swissin standardilla eli per aikuinen ja dollareissa. Niin sitten kahdensadantuhannen erosta niin on satatuhatta on näitä eläkevaroja mitä löytyy sieltä ruotsalaisten
kotitalouksien taseesta. Mutta sitten siinä on se ero on, että se on vielä kuitenkin 100 t ja se kertoo siitä, että on sitä varallisuutta selvästi enemmän enemmän siellä tota ruotsissa, mutta siinä on itse siinä on siinä samaisessa raportissa ja se itse asiassa yksi graafi mitä sekin on aktiivisesti Twitterissä hyödyntänyt missä näkyy se aikasarja siitä
keskimääräisetvaraisuudesta. Ja siinä näkyy nimenomaan se kahdensadantuhannen laitetaan kuvana niin tota eli 2 vuonna 2000 oltiin aika nipussa siitä ollaan jääty niinku kaikkia muita pohjoismaisia tän mukaan niinku merkittävästi jälkeen.
Ja tää on itse asiassa se se mielenkiintoinen ja se vasen laita siinä kuvassa eli 2000 luvun alussa niin me oltiin aika rinnan rinnan ja itse asiassa oltiin jopa vähän edellä, koska nyt jos tässä palataan tähän että siellä on niitä eläkesäästöjä ruotsalaisilla niin jos tehdään se korjaus niin me oltiin vähän jopa edellä ruotsalaisia. Ruotsalaisia keskimäärin ja sitten kysymys tietenkin se, että mitä sitten sen jälkeen tapahtuu, että miksi? Miksi se ero sitten repesi niin suureksi?
Ja ja mun teesi on ollut siinä, että se on katsoen suomessa nokia vuodet. Nehän oli mun mielestä suomalaisen vientitalouden kultaa aikaa, että jos
katsotaan. Maiden vaihtotasetta, joka katsoen siis se mittaa tuonnin ja viennin erotusta, että jos vienti on suurempi kuin tuonti, niin silloinhan ulkomailta virtaa rahaa kotimaahan niin sitten jos on toisinpäin että tuonti on suurempi sillä rahaa virtaa vaan kotimaasta ulkomaille ja. Nokian tarun päättymiseen kun katsotaan virallisia tilastoja, siihen päätyy myös aika hyvin se suomalainen vaihtotaseen ylijäämä eli se vientisektorin
suurin vahvuus eli sen nokian jälkeen siinä finanssikriisin finanssikriisi. Ihan samaan samaan nippuun vielä että kun katsotaan niitä tilastoja niin kaksituhattaluvun ekat 10 vuotta niin meillä oli vahva vaihtotaseen ylijäämä SUOMI vaurastui vientisektorin vientiyritysten kautta, mutta sitten finanssikriisin jälkeen niin se vaihtotaseen ylijäämään.
Tänään on ollut se tippuu nolla. Se on ollut vähän negatiivinen jopa ruotsissa se vaihtotaseen ylijäämä on jatkunut ihan samalla tavalla tota samalla kelaa oli tuolla. Itse asiassa mä oon ollut kaikki me podcastissa, että ollaan aina niinku pyöritään toistemme vieraana niin futucastin haastatteli mua ja ja siellä mä heitin tän kelan niin tota sitten ne oli kysynyt tuota niin tota vesa vihriälä tätä että miettinen puhuu tämmöistä ja se rupesi analysoimaan.
Se päätyi vähän samaan kelaan kuin sinä että vaihtotaseen ylijäämä flippi voisi selittää tätä, mutta sitten mä lähdin miettimään sitä että tässähän on kysymys niinku yrityksen. Yrityksiä niinku vienti kilpailukyvyn tehokkuudesta ja me ollaan taas tytäryhtiötalous eli suomen pörssistä ulkomailla omistaa niinku 2 kolmasosaa peräti tai 60 pinnaa, jolloin sitten se siitä saatu se vaihtotaseen ylijäämä niin valuu myös sitten tota yritysten voittojen kautta sitten
ulkomaille. Eli mä selittäisin olisin hieman epäileväinen tohon ja tietyllä tavalla vaihtaa se ylijäämä myös indikoi että maksetaan ehkä liian pieniä pala oltaisi maksettu liian pieniä palkkoja tai ruotsalaiset maksaa liian pieniä palkkoja tai saksalaiset varsinkin maksaa liian pieniä. Palkkoja, jolloin se ei palkkasumma, ei valu kansalaisille varallisuuden eli pikkaisen epäilen tätä vaihtosuhdeateria, että niinköhän se vaurastuttaa
suoraan kansalaisia. Se lisää yritysten voittoja, mutta se ei välttämättä valu ihan suoraan niinku henkilötille. Mutta tätä tätä voi pitää postia. Mä odotan sulta bloggausta tästä aiheesta vaikka, mutta siis että että todennäköisesti olet oikeassa, koska vesa vihriälä tuntuu olevan samaa mieltä. No joo joo, ja mä vaan siis kansi se on ollut mulle lainasivat, minä oon ihan rahoituksen maisteri, että minä
en tiedä mistään mitään. Ei ei nyt niinkään niinkään voi sanoa, mut jos mietitään vielä sitä vaihtotasetta niitä vientiyrityksiä sanotaan siis toisin sanoen, että vientiyritykset tekee erittäin hyvää tiliä. No se on kyllä totta. Ihan selkeästi mun mielestä, että jos. Jos tota omistuksesta iso osa on
ulkomailla. Silloinhan yritys jakaa jakaa tota jakaa näitä voittoja ulkomaille mutta mihin tai tämmöinen niinku ensimmäinen ajatus tietenkin se että kun sun yritys niin lähtökohtaisesti yrityshän sehän jakaa sen rahan ulos se menee jonnekin jos on ylimääräistä niin sitten se jaetaan yleensä omistajille mutta se että sulla on on kannattavia vientiyrityksiä niin hehän pystyisi myös maksamaan parempaa palkkaa että jos tekee parempaa tulosta ja se maksaa
enemmän. Veroja ja palkat valuu kotitalouksille ne verot todennäköisesti eri mutkien kautta niin niitäkin valuu paljon. Kotitalouksien tilille on se sitten julkisen sektorin palkkausta tai erilaisten tulonsiirtojen kautta julkisen sektorin sisällä ja voitonjako niin se. Jakautuu tai siis riippuu omistajakunnasta, mutta sitten siellä on tietenkin vaikka eläkeyhtiöitä niin niille, mutta sitten rahastoja jos se valuu rahasto.
Ensimmäinen rahastojen omistajille kotitaloudet osakkeenomistajan hän saa osinkoina sitä rahaa, että sitä on aika paljon. Valuu sitten eri kanavien kautta sitä yritysten luomaa hyvää kotitalouksille. Mutta siis enemmän ruotsi on sitten tota vähän huomattavasti vähemmän tytäryhtiötalous kuin SUOMI jossa sitten on on tota aina kun tulee SUOMI ruotsi fuusio niin se menee tukholmaan sitten siis. Mun mielestä katsoo ihan vaikka
ruo. Ruotsalaisia ruotsalaista vientisektori, että mitä ruotsissa on mitä meillä jonotetaan vaikka henkilöautot että siinä on yks sektori mitä mitä meillä ei ole. Toki siellä on kaivosteollisuus. Nää nää on on tota hyvin paljon enemmän koska kruunu, pankki pankkeja on on tota paljon enemmän. Toki kaikki pankit oli jo ennen ennen tota euroakin olemassa, mutta ehkä ne on sitten kasvanut vähän enemmän siinä siinä tota
matkan varrella. Öö mutta joo joo mutta sitten tota jos katsoo no jos tää nyt poistetaan tää tota eläkeeläke tuota tilastointi joka muuten siis kaunistelee meidän valtiontaloutta, koska siis vuosikymmenien ajan me ollaan mukamas oltu tehty pidetty budjetti tasapainossa vaikka itse de facto me ollaan vaan lisätty keinotekoisten eläkejärjestelmien positiivinen kassavirta budjettia alijäämien tilkkeeksi niin tota sekin on ollut vähän huijausta, että
meillä on mun mielestä ollut vuosikymmenen verran niinku huonompi valtiontalous kuin ihmisten. Ajatellut koska tästä ei DP laskennassa niin tota me ollaan laitettu ainakin niinku tää budjettialijäämän sitten tää eläkesektorin niinku positiivinen maksuvirta joka on nyt sitten itse asiassa kääntymässä negatiiviseksi. Mutta tota SUOMI on mun käsittääkseni ja korjatkaa
katsojat ja kuulijat. Jos on eri mieltä niin on on poikkeus EU, ssa että me haettiin tämmöinen niin kun ehdoin tahdoin poikkeus sitten meidän mielestä tätä tää eläkesektorin kuuluu valtioon eikä eikä tota kansalaisille ja ja se on niinku vähän keinotekoinen valinta jota kukaan muu EU maa ei ole käsittääkseni ole tehnyt.
Joo siinä on mä koitin sitä joskus selittää, mun mielestä se valinta on tehty kyllä jo jo aikoja sitten, että siinä mielessä varmaan ennen kuin eurosta olisi puhetta niin päätettiin jo että se eläkejärjestelmä on on osa osa
valtiota. Ja toki, jos siis mietitään vaikka kun jos valtio ilmoittaa budjettialijäämän tai sanotaan julkinen sektori missä nyt sitten on on valtio ja kunnat ja sitten tää hyvinvointialue vielä tai maakuntamalli uutena uutena kerroksena niin niin niihin alijäämiin työeläkeyhtiöiden rahavirrat ei vaikuta että EU laskennassa tähän niinku kolmas konsertilla joukossaan se vaikuttaa onko sillä nyt enää mitään väliä, niin on hyvä kysymys ja nehän on lopetettu
niiden kyttääminen. Sitten koronan aikana. Ehkä ne muuten tulee takaisin siitä. Itse asiassa mun viereen kun mulla oli vihriälä ja vieraana keskusteltiin siitä, että ne voi sieltä vielä tulla takaisin että että tota ainakin jos sä modifioida muodossa tai. Se on mun mielestä se se on. Se on lähtökohtaisesti jo vähän kömpelö mun mielestä tommoinen malli koska.
Jos. Niin niin nimenomaan kun mä yleensä vertaan sitä, että kun koska kyseessähän on kuitenkin luottoriski eli mikä on on se riski kun lainataan rahaa valtioille ja sitten katsotaan alijäämää ja ja tota
velkamäärää. Mutta jo yksin se että että jos kun mä olin pankissa töissä ja tehtiin yritysrahoitusta niin on se yritysryhmä yrityksen luottoriskin arviointi oli oli tosi monimutkainen ja siinä on paljon liikkuvia osia ja sitten kun katsotaan valtiota ja julkissektorin siellä on vielä enemmän niitä liikkuvia osia että siinä mielessä se on se on
musta vähän kömpelöä. Sitten sidotaan jotenkin tämmöinen julkisen talouden kestävyys vaan 2 tekijään, koska siellä on paljon muitakin asioita jotka vaikuttaa siihen.
Ja siis kyllä siis jos tää 200 miljardia työ eläkerahoja kuuluu itse asiassa oikeasti valtiolle on siinäkin siis perään eli niinku äärimmäisessä kriisissä niin kyllähän ne sosiaalisiin sinne niinku tota valtion taloutta ja tukemaan ja katsottaisiin niitä sitten tätä että sorinaa nyt ei ollutkaan omistusoikeus kuulunutkaan yksilöille vaan käytetään nyt tässä tota niinku bufferi sitten vaikeissa aikoina, että siinä mielessä mä kyllä toivoisin. Itse olen niinku 13 vuotta
lontoossa niin tota. Siellä mulla on yksityinen eläke niin ei sitä tule kukaan mua vetää vastaavassa tilanteessa pois, vaikka britannian valtio olisi menossa nurin niin tota kyllä se on juridisesti mun eli eli tää on tietyllä tavalla tää suomalainen e kollektiiviisoitu tuota järjestelmä on kyllä hieman epäterve mun mielestä, mutta tota ehkä ei mennä nyt
siihen. Se me sanoa että kun sanotaan äärimmäistä kriisistä, mä haluaisin painottaa sanaa äärimmäinen joo ei ei ole mikään tota lähiö ja lähiajan huoli, mutta siinä ei se ehkä parantaa siis positiivista ajatellaan suomen luottokelpoisuutta että se on tietynlainen niinku lendo flash resort. Keskuspankin tuota lisäksi sitten, mutta sitten tota noin pureudutaan tuohon vielä vielä sitten ehkä myöhemmin otetaan vaikka erillisiä jaksoja.
Mulla on tarkoitus. Siis mä oli nyt frankin kanssa niin keskustella tässä, että meillähän on Suomessa ihan professori omistajuuden professori, niin toi on kiehtova toi aihe että. Suomalaisten.
Köysi suhteellinen köyhyys ja sen merkitys pääomamarkkinoiden kokoon joka joka sitten tota ruotsihan on Euroopan vahvin pääomamarkkina siis tota no ehkä britannian jälkeen, mutta tota että se on niinku äärimmäisen kova verrokki, että kyllä sille häviää kaikki muutkin, mutta silti olisi kiva olla lähempänä.
No olisi kyllä ilman muuta muutakin voi olla lähempänä ja ja se. No ehkä tästä pääsee vähän sitten siihen, että että mitä pitäisi tehdä, että sitten nää varallisuuserot lähtisi kävelemään ja. Ja kerrankin niin päin, että tätä täähän tarkoittaa, että suomea lisää rikkaita. Eli tää täällä sosialistisessa ajattelussa tämä ihan kauheata että joku saisi täällä niinku kerätä varallisuutta kohti ruotsalaisten varallisuustason.
Mä mä luulen kyllä että että sitä sitä ei jos leikittäisiin että oltaisi semmoisella polulla että että se varallisuusvero lähtisi umpeutumaan, niin kyllä siinä vääjäämättä myös rikkaita tulisi enemmän. Joo se on ihan käsittämätöntä, että tota sitä ei niinku pidetä hyvänä asiana. Mutta ehkä osittain siinä on niinku parhaat luullaan, että me oltaisiin tota niin kun erityisen vauras maa yksillä tasolla, vaikka meillä ainakin ollut valtio kohtuullisen
hyvässä kunnossa. Sekään nyt ei enää totta, mutta voisi ehkä katsoa näitä muita havaintoja. Mitä sä oot tehnyt eli sijaitseva katsoit vähän suomalaisten niin kuin kykyä kykyä tavallaan thaimaata niiden osakesijoitukset minkä mitä asioita sieltä löytyy. Joo, mä tein edelleen näistä samoista julkisen talouden tilastoista. Tai rahoitus tire rahoitustilinpidon tilastoista, niin siellä oli näkyy hyvin.
Sitten se näkyy miten kotitaloussektorin eli tavalliset kansalaiset he sijoittavat osakkeisiin, että siellä näkyy myynti myyntiä ne ostojen erotus netotuksena ja sitten sitten löytyy kvartaalitason dataa ihan tuolta yhdeksänkymmentäluvun lopusta ja siinä oli siis hyvin mielenkiintoinen havainto kun mä katsoin kun vertaa sitä, että koska ostetaan eniten osakkeita ja miten pörssi on kehittyy niin siellä itse asiassa näkyy selkeästi että silloin kun pörssi on tullut oikein kunnolla alas.
Niin silloin kotitalo nyt on lähtenyt ostamaan osakkeita. Mikä no se on, että on yleisen tämmöisen?
Rahoitusteorian siis no se se ei ole vastausta eli sitä kyllä tehdään, mutta se pitkässä juoksussa se näin pitäisi onnistua, että jos aina yrittää ajoittaa sitä markkinaa, niin sitten pitkässä juoksussa siinä yleensä sitten häviää, mutta siellä on selkeästi just IT kuplan aikaan ja sitten niissä on finanssikriisin jälkeen niin oltiin niin sanotusti osto laidalla ja ostohousut jalassa suomalaisilla osakesäästäjien.
Mutta sitten kun katsoo taas niitä välejä siinä, niin sitten se on sitten se vähän puuroutuu, että sitten ei ollut semmoista että se sieltä näkyi se, että että selkeästi isojen dippi. Sen jälkeen niin mentiin ostamaan, mutta sitten taas kun yleinen neuvo on se, että pitäisi säännöllisesti ja tasaisesti säästää, niin siitä ei kyllä sitten ollut osviittaa
tuosta. Mutta esimerkiksi tässä viimeisimmässä 2000 kaksikymmentäkaksi tuota dipissä on ilmeisesti tullut niinku nettovirtaa että että siis että se näkyy ainakin heikkona niinku nyt se mun mielestä oli tässä uusimmassa oli lievää. Toki mä luulen että sen tän tota uusimman dipin tän konadin se paluu paluu oli niin nopea, että
siinä ei kyllä. Siinä ei hirveästi ehtinyt mukaan, kun mä itsekin mä itsekin harrastan osakesäästämistä ja en mä. Mä en silloin tota oikein ehtinyt orientoitua siihen, että että nyt pitäisi ehtiä lähteä ostamaan. Mä itse vedin siis sinne maaliskuussa semmoinen niinku nopean.
Nopean tota tota indeksi sortti position siis pienelle osalle salkkua ja sitten mä huomasin että se rupeaa kuroutuu niin mä osittain lidon sitä voitolle, mutta sitten niinku meidän varmaan vähän miinukselle siitä suojauksesta sitten itse. Mutta sitten mä oon aika aika niinku longo only sijoittaja itse että mä en kauheasti lähde noita noita arvailemaan noita alaslejä, että en mäkään kun mä mä pidän käyttää sitten enemmän aikaa siihen että koittaa löytää hyviä yhtiöitä ja ja sitä kautta
sitten. Katsoo semmoisia yhtiöitä joita sitten haluaa omistaa pitkään eikä tarvitse sitten joka joka kvartaali tai joka kuukausi katsoa niiden perään. Niin nyt kun sulla on siis tämmöinen pitkä pankkien analyytikon viitta, niin voisi vähän sitä yleistä tasoa miettiä multakin. Usein grillataan, kun mä oon ollut negatiivinen eurojärjestelmään niin että että se osittain säteilee mun näkemykseen euroopankkien suhteen, että ne on ollut tosi huono sijoitusluokkaa.
Eli siis ennen ennen tätä viime vuotta, koska sitten tota tavallaan siellä olisi negatiivinen. Kokohan on niinku pankkivero tietyllä tavalla, että ne on joutunut keskuspankki talletukset maksamaan tota vielä siitä ilosta että ne joutuu tallettamaan keskuspankkiin, maksaa jopa korkoa ja muuta tämmöistä niin nyt ne on niinku poistumassa että että tavallaan siellä on hillitöntä ja keskuspankki asetti. Jokainen saa positiivista korkoa. Että korkos on niinku tavallaan
sen 3% korkoliikkeen. Voiko noussut? En tiedä mitä siis luottotappiot varmaan niinku nyt nousee ainakin hetkellisesti, mutta niin kun noi konseptiaalisesti niin onko sulla niinku näkemystä miten toi niinku liikepankkien elämä jatkuu tässä niinku koronnousun jälkeisessä maailmassa? No se mitä. Mä uskon kyllä että me tullaan ja ollaan osittain nähtykin.
Johan on se että että korkokatteen on on vahvistunut tuon koronnousun myötä, että että sehän sen kauttahan se on vahvistaa vahvistaa pankkien kannattavuutta. No samalla sitten niin kun sijoitusmarkkinat taas on kärsinyt, niin sitten se se taas sitten syö. Vähän sitä sijoitustoiminnan palkkiotuottojen ja että rasittaa sitä kautta, mutta se mikä nyt niinku sanoit myös tuon on mitä nyt tässä odotellaan on sitten se että miten.
Tota mitä luottotappioille tulee ja luottotappiovaraus sille tulee tässä lähitulevaisuudessa tapahtumaan. Ehkä mun mielestä tossa pankki puolessa niin isossa kuvassa ja mihin mä oon oon oon kyllä kiinnittänyt huomiota mun mielestä aika vähän puhutaan on se että jos katsotaan vaikka EKPN tilastoista. Maittain pankkisektorin järjestämättömiä saamisia eli järjestämätön saaminen on
tämmöinen. Esimerkiksi laina, mitä ei ole hoidettu kunnolla ja sitten se menee järjestämättömäksi saamiseksi niin tämmöisten järjestämättömien saamisten määrä on vähentynyt etenkin etelä euroopassa tosi voimakkaasti viimeisen 5 vuoden aikana, että se itse pankkisektori on tervehtynyt kyllä yllättävän paljon sen sen
finanssikriisin jälkeen. OK siitä voidaan sitten keskustella pitkään, että miksi on kestänyt näin pitkään tervehdyttää se pankkisektori sen finanssikriisin jälkeen, mutta mutta että siellä on. Öö se sanotaan, että se kohtaa ei. Euroalueen pankkisektori kyllä kohtaa tän epävarmuuden mitä nyt on niin paljon paremmassa asemassa kuin mitä se olisi ollut esimerkiksi 5 vuotta sitten ja suomessahan ne on ollut tota siis prosentin luokkaa verrattuna siihen yli 10% varauksiin.
Mitä tuolla etelä euroopassa oli pahimmillaan että tota että siinä mielessä täällä on niinku aina ollut riskienhallinta jotenkin niinku tylympi tai tai sitten terveempi miten päin nyt haluaa sitä katsoa että eli siis onko se sitten riskienhallinta? Mä luulen että no tässä päästään vähän ehkä tähän. SUOMI ruotsin vertailuun ja pankkisektoria ja ja velka mentaliteettia että miten siihen asuntolainaan suhtaudutaan.
Siihen voisi olla, että me ollaan vähän eri päissä suomalaiset ja ruotsalaiset että suomalaiset. Me ollaan paljon varovaisempia velan suhteen edelleen, vaikkakin lainaajat on on pidentynyt niin se kun se velka otetaan niin se ajatus on se että se maksetaan pois kokonaan että ruotsissahan vaikkakin ruotsalaiset kyllä sitä lainaa nykyään jonkun verran lyhentää, koska viranomainen on heidät pakottanut siihen. Niin se lyhennys tähti on aika maltillinen sitten siellä lainan loppu.
Ei se musta tää hirveästi tarvitse lyhentää sen jälkeen kun periaatteessa tarvitse enää lyhentää sitä lainaa. Joo ja sitten tietysti fundamentaalinen ero anglosaksisen maailman tai ainakin amerikkaan on että meillä siis asunnon omistus tai osakkeet niin on on pankille ensisijainen vakuus, mutta se ei sitten riitä, että jos se sitten tota se ette otetaan kyllä muutkin tulot sen päälle kun taas sitä amerikassa on niin sanottu tota tota.
Sillä oli joku söpö nimi et sä heität vaan jingle jingle may lisää heität ja avaimet sinne tätä kuoressa tätä pankilla ja tuota pidä pidä torpparin ja tota mä lähden tästä kaliforniaan tai teksasiin ja ja tota sehän fundamentaalisesti muuttaa niinku tätä moral hazard peliä että joo se asennetaan on on hirveän erilainen elikkä se geelistä että siinä oli vielä semmoinen piirre että että tota lopetettiin velan hoito lähetettiin avaimet pankkien mutta sitten kun oli hirveä
hässäkkä pankeissa tietenkin siihen finanssikriisin aikaista että odottamaan että joku tuli häätämään. Ja pystyttiin ehkä kuukausikin asua ilmaiseksi, kun joku tuli että hei että nyt on aika lähteä. Sitten vaan että no niin tätä on odotettu että nyt lähdetään täältä pois sitten ja nyt sitten tota tästäkin oon mä oon yleensä
ollut nyt jengi. Fani myös niinku omassa tota portfoliossa, mikä on ollut niinku hyvä strategia, että tavallaan niinku ollut taalan vahvistumista ja pörssikurssit ollut terveempiä ja tavallaan niin hajauttaminen on toiminut paremmin niin tota se tuotto ollut parempi. Mutta tuossa nyt kuuntelin tota tero kuittisen vuodatusta tota
paikan päältä. Just sitten hän sanoi että se niinku kuluttajakäyttäytyminen on aika holtitonta että siellä tota otetaan niinku kyllä paljon yhä kulutusluottoa ja ei sitten tähän niin kun korkojen energia ja vuokras olla varauduttu juuri ollenkaan. Että siis täällä voi olla. Saas nähdä mitä nyt vielä menee tässä, mutta noi pääsääntöisesti. Onko sulla tuohon? Globaaliin kulmaan kuinka paljon sä tutkit tavallaan niinku jenkit versus eurooppa versus pohjoismaat nyt tälleen
perinteisesti. No kyllä mä sanon että että että aika paljon mä käytän kyllä niinku kotimaan talouteen aikaa, mutta siinäkin me ehdottomasti mä sanoin, että varmaan eniten aikaa menee. Kotimaa ja sitten jenkki on melkein toinen, että nyt muuthan on periaatteessa mä mun pääfokus on on kotimaan talous, mutta kyllä mä sitten tietenkin meillä on. On on tota aktiivinen aika iso varainhoito ja sijoituspaino, niin on myös mukana niissä kuvioissa ja sen myötä seuraa myös sitten jenkkejä jenkkejä
tota jonkun verran se oli tota. Mulla entiset pomot meni sinne taalerin johtohommiin niin sitten taaleri ja seurasi niin sehän nyt kanssa tajuaa että saitte aika paljon niinku auria siitä sen transaktion myötä että tota on ootte ihan varainhoitotalo sinänsä sinä voisi miettiä suomalaisten pankkien niinku tota rakennetta kanssa, että meillähän on hirmu vähän pankkeja eli eli tota ruotsiin verrattuna että toi toi toikin on vähän riippuu kenet sä kysyit koska OP ryhmässähän on
juridisesti yli 100 pankkia. No joo mutta ne on sitten suomen niinku alueellinen ykkönen ja nordea on sitten kakkonen ja. Tota sitten nordean on kaiketi euroopan kolmanneksi suurin pankki, että kyllä ne nyt painaa, mutta sen jälkeen on sitten danske bank ja aktia, mutta sitten ruotsissa on pitkä häntä. Tätä kaikenlaisia tota erinäisiä kilpailijoitaan pankkeja niin tota kysyisin.
Mä luulen että tuohon yritysrahoitukseen se vaikuttaa siis että tota suomessa on isompi likviditeettiriski vieraspääoma, koska koska sitten kun sä ei painostat 3 pankkisuhteessa niin selkeää sulla on aika karua ja pääomamarkkinat on niin heikko kun ei ole sitä. Yksityistä varallisuutta, niin meillä on niinku yritysriskiä enemmän ihan rakenteellisesti verrattuna ruotsiin, jossa on enemmän sitä pääoman tarjoajia sekä pääomamarkkinoilla että
pankkipuolella. Joo, uskon kyllä että se on just noin, että siellä se se vauraus näkyy ruotsissa.
Ja tota tuon kautta mun mielestä olisi aika selkeästi, että siellä on on tämmöisiä merkittäviä rahoitustahoja on enemmän mun mielestä suomessa, niin se on aina sitten työeläkeyhtiöt, jotka on myös niitä suurimpia kotimaisia sijoittajia ja missä olisi ihan tervettä, että siihen kylkeen tulisi myös enemmän sitten muita tahoja joilla olisi olisi rahkeita panostaa ja sijoittaa yritystoimintaa suomessa sitten päämarkkina niinku kehittyy hitaasti itsekin olen siis.
Päätyessä niin tämmöisessä kun translink corporate finance niin. Tehtiin yksi ipo tamtron tän toissa vuonna ja sitä ennen yksi ipo tuommoinen norm hydro, mutta huomasin tuossa kauhukseni tuo p lopetti koko ECM toiminnan tässä, että mitä ihmettä, että suomen suurin pankki ei tarjoa niinku pääomamarkkinatoimintaa omalle pääomalle että tota niinku aika aika outoa tää on, mutta sitten se luo
mahdollisuuksia ehkä sitten. Ja nyt sanoa, että translink millään tavalla samaan suhteen aktiivien kanssa, mutta vähän pienemmille pelureille sitten hyödyntää sitä
markkinaamuutosta. Sitten joo ja siinä on mä myös mietin tota tämmöistä pääomamaailmaa siitä näkökulmasta, että että jos joku asia on on globalisoitunut muita enemmän, niin sehän on mun mielestä jo sitten pääoma ja ja rahoitusmarkkinat että että myös enemmän on on ulkomaisia rahoituksen tarjoajia, että se ei nyt ehkä vähän vähän helpottaa sitä tilannetta joo, mutta sitten siellä on.
Hirmuinen home market byers, että yritäpä myydä jotain First North yhtiötä tai kalavesille niin ei ne ei ne niinku ottaisi sun sun tota niinku coolia vastaan siellä että että siis tässä on tota semmoinen harha sillä että joopa ulkomainen pääomakuormaa suomalaisen niinku pääoman. Mutta joo se korvaa sen siellä jossain niinku. Tuota värtsilän tasolla, mutta se ei todellakaan korvaa sitä sitten siellä niinku kymmenien miljoonien saatikka niinku
satojentuhansien tasolla. Joo mutta tota meiltä jäänyt vielä käsittelemättä loppuun tota sä oot ilmeisesti Porin seudulla niin tota vieläkö tunnet kotiseutu ylpeyttä? Mä muistan joskus happamana ne katsonut NR maalivahdin tota antti raannan tota suorituksia tapparaa vastaan että oli katkera finaaliottelu mutta onko sulla tavallaan tota pori pori
taustaa vielä? Kyllä mulle edelleen pori taustaa kyllä mä oon aina aina kun puhutaan estarit kysyä niin mä melkein tuo sen heti esiin että mä oon porista. Kotoisin että että mä tota ylpeydellä kannan tätä tätä. Ja meriittejä mut joo siis mä mä muutin syntynyt Porissa ja muutin porista helsinkiin opiskelemaan. Mä kävin Porissa, että ruotsinkielistä koulua ja muistan nähneeni semmoisen tilaston, että tää ruotsinkielinen lukio Porissa on.
Tilastojen valossa paras jos haluaa NHLN pelaamaan jääkiekkoa no niin koska sieltä on mielestä 4 pelaajaa päässyt NHLN sieltä lukiosta ja kun se on niin äärettömän pieni lukio niin sitten se suhdeluku on aika korkea. Oletettavasti anttikin oli sieltä sitten. Joo joo mahtavaa tota onko sulla tähän loppuun jotain kelaa? Mitä sä mietit tällä hetkellä on niin kun tutkimuksen alla tai tai jotain muuta mikä tuntuu mielenkiintoiselta. No aika paljon itse asiassa tällä hetkellä.
Katselen suomalaista asuntolainan markkinaa ja sitten ylipäätään sitä kotitalouksien velkaantuneisuutta ja vähän sitä että että kun. Se yleensä. Keskustelu pyörii sen ympärillä, että että kotitalouksilla on on velkaa. Onko se nyt satakolmekymmentä prosenttia käytettävissä olevista tuloista, niin vähän pureutuu siihen ja katsoo sinne koneelle tosi nopea ja se
käänne. Eli tavallaan tää uusien asuntolainojen niinku aste tippui puoleen ja se kääntyi se 103 pinnasta tosi nopeasti pari prosenttia alas, että sitten se toi on mielenkiintoinen ja sitten se se mikä mua hirveästi se ja kiinnostaa palaa vähän tähän luottoriskin maailmaan että että velka on yksi asia, mutta kenelle sitä velkaa on ja kun säkin tiedät että sun taseen toisella puolella velkaa, mutta
toisella puolella on omaisuutta. Että ja sitä kautta mä haluan koota vähän hahmotella ja ja rakentaa sitä tarinaa, että että minkälainen se tilannehan on. Ennustaja että jos vaikka esimerkkinä että että että joo että meillä on on asuntolainaa on noin. Koska muistaakseni on 100 miljardia, mutta kotitalouksista kolmellakymmenellä prosentilla on asuntolaina, että se on itse asiassa aika pieni osa, jotka sitten kantaa sitä asuntovelkaa ja sitten varallisuustilasto
olisi. Nähdään että kenellä on on velkaa ja kenellä on omaisuutta, että siellä on on paljon mielenkiintoista katsottavaa kun menee vähän syvemmälle siihen ja ehkä toinen asia palaa tähän suomalaisten ruotsalaisten velka mentaliteettiin niin kotitalouksien velkataakan. Itse asiassa se absoluuttinen velkakanta niin se pienenee.
Ja nyt viimeksi kun katsoin niin se oli pienentynyt. 4 kuukautta jo putkeen ja se on mun mielestä se kertoo aika paljon siitä suomalaisesta, että velkoja lyhennetään ja kun ne nostetaan uutta niin silloin se kanta lähtee itse asiassa pienenemään, että ruotsissa mun mielestä mä en ole vielä. Vielä nähnyt vastaavaa, että se voi jännä että voit ruotsissakin
se lähtee kyllä pienenemään. Se tota sun yksi velkamäärät ehkä suomessa pitää pieni disclaimer laittaa, että siinä ei ole näitä asuntoyhtiölainoja mukana siinä tilastossa, että ne kasvaa vielä vähän aikaa, mutta toi on kanssa laitetaan tuohon niinku tilastokeskuksen yleiskielen niin siis sehän
menee siis sillä, että. Pari kolmekymppiset tuota ihmiset ottaa sitten asuntolainaa ja sitten niin kun sitten kun ne on jossain niinku yli viidenkymmenen jälkeen niin se oli selvästi lähtenyt pieneen asuntolaina ja sitten taas niinku varallisuus suurimmat tota varallisuus keskittymät onkin sitten tota viisikymmentäviisi viiva. Kuolemat ihmiset välillä, eli tavallaan se nettovarallisuuden kasvu on itse asiassa ja sitten ihan siellä hännässä se rupeaa.
Se nettovarallisuus pienenee, mutta silloin ei enää velkaan. Ja sitten tota meillä on myös perintövero, toisin kuin sitten muissa pohjoismaissa. Tanskassa on muuten kanssa perintövero, mutta se ei koske rintaperillisiä. Eli eli mä laitan tämmöinen niinku poikkeus kanssa tota että me otetaan valtion kuormaan siitä vaikka te TKN omisteta taidete olla sitä mieltä että se on se tehokkain vero kuin kuolla kuolleiden verottaminen että no mä en ole hirveästi tätä
veropolitiikkaa. Veropolitiikkaan tota paneutua. Mutta voisin noinkin nähdä, mutta joo, mielenkiintoinen kela ja tuuhan tota uudestaan sitten kun olet löytänyt pari muuta tämmöistä niin kun havaintoa tästä että mun mielestä on hienoa että nimenomaan noi mitä saattaisi tutkinut niin kiinnostaa muakin ja tosi vähän. Ekonomistit pohtii esimerkiksi varallisuutta, että se on musta nöyryyttävää, että kaikki vaan katsoo BKT, tä ja kukaan ei katso mitä oikeasti tapahtuu
ihmisille. Sitten mä koitan tässä katsoin nimenomaan vähän sitä ihmisen tilannetta, vaikka kyllä mä BKT takia kun palkataan, mutta hienoa mulla on ollut vieraana tota lasse corin action pääekonomisti ja tuota kun olette tänne saakka katsonut tai kuunnellut laittakaahan kanava tilaukseen. Kiitoksia.