Tää helsingin sanomien juttuun palatakseni. Siellä mainitaan, että kahdeksankymmentäluvulla väitetään, että kahdeksankymmentäluvulla markkinoilla markkinatalouden juurtuneet suomeen jo niin vakaasti, että eevassakin itsessään pohdittiin että että
että tuleeko työ tarpeettomaksi. No eipä tullut ja mä en kyllä tiedä, että minkä ikäinen toimittaja voi kirjoittaa suomessa kahdeksankymmentäluvulla markkinatalouden juurtuneet tätä joutunut oikomaan monesti esim Twitterissä niin se tota liberaalipuolueen 9 miljardia ja se meidän kaksimiljardia ei ole millään tavalla kilpaileva tuotteet. Näistä näistä on helppo lähteä, mutta tää on niinku eka vuoden homma niin aina löytyy
etujärjestö. Aina löytyy joku jota se koskee se asia ja totta kai siitä sitten herää semmoinen keskustelu että miksi te juuri tästä ja täähän on se leikkauksen kaikista suurin ongelma. No niin tervetuloa, mulla on vieraana lasse pipinen liberan toiminnanjohtaja eikä näin voi sanoa ja tero lundsten sisältöjohtaja jes petri kajander, elina valtonen kim väisänen on ollut mulla vieraana, että ilmeisesti tuttuja nimiä. Kaikki ja tere sammallahti. Tietysti tota teillä on tämmöinen aika.
Laaja alumnikirjasto ainakin että tai tai hallitusjäsenten puolella oleva porukka. Että tuntuuko tää libera jo vähän tämmöiseltä perheeltä näin niin kun. Viidentoista vuoden jälkeen no itse asiassa kahdentoista vuoden jälkeen. Nyt kesäkuussa liberaali siis perustettu kaksituhattayksitoista. Ja joo, kyllä se tuntuu perheeltä.
Kyllä siis yhteisen arvomaailman eteen työskenteleminen yhdistää muullakin kuin pelkästään kollegiaalisen tavalla, että kyllä siinä usein syntyy myös ystävyyssuhteita. Joo ja itsekin olin silloin kun oli tuo tota heikki pursiainen joka muuten tulee vieraaksi, kun hän hieman yllättäen mulle. Kokoomuksen listoilta tuli ehdokkaaksi. Niin tota hän on ollut täällä kanssa vieraana.
Se pitikin mainita niin hänen aikoinaan kirjo osallistuin 2 kirjaankin, sitten tota oli vesa kanniaisen joukoissa silloin, että muistan oikeastaan teidät siltä ajalta kaikista vahvimmin, mutta tää on ilmeisesti vähän muuttunut täältä teidän toimintamalli mun mielestä vähän vähemmän näkee semmoista heikki pursiaisen ajan marssitaan studioon vähän kertomaan vasemmisto suomelle, että on olemassa myös markkinatalous menoa. Mitä te olette tehnyt? Tavallaan, vaikka sen pursiaisen ajan jälkeen.
Niin on haluaako lasta vastaan ennen mua mitä tää on ehkä vähän pidempi perspektiivi, että ero on ollut nyt siis ajatuspajan liberiassa 2 vuotta ja mä en oikeastaan osaa sanoa tähän mitään muuta kuin että on vain yksi heikki pursiainen ja siihen jatkoksi, että on vain yksi tero lundsten että kukin tekee kun tehdään siis pienellä resurssilla ajatustyötä niin kukin tekee sitä omista lähtökohdistaan ja oman asiantuntemuksensa myötä heikki kohtuullisen etabloituneet
talous. Tieteilijä ja tero taas sitten oikeustieteilijä näkökulmasta, että totta kai siellä tulee aina painotuksia. Joo ja ei ole tarkoitus olla kriittinen, mutta mä otin vähän saman otteen kun helsingin sanomien visio jossa otettiin myös niinku hyvinkin kriittinen näkemys laitetaan tuohon tota artikkeli kuvakaappaus niin mun mielestä he suunnilleen väittivät, että ajatuspajan
aikaan ohi. Mä en tiedä voitteko te sen niinku tän tyyppisenä hyökkäyksenä teitä kohtaan ja minkälaisia ajatuksia siitä artikkelista tuli. No mä nyt nappaa tästäkin ensimmäisenä uudet tero sitten väliin. Mutta öö mä en ihan täysin ole eri mieltä helsingin sanomien vision artikkelin kanssa, vaikka se muuten ei mitenkään erityisen informatiivinen ja joltain osin
jopa vähän virheellinen olikin. Niin. On tuntunut siis siltä, että viimeisen 4 vuoden aikana sille tiedolle, jota riippumaton tiedontuottajakenttä tuottaa, ei ole ollut mitään ihan hirveän suurta kysyntää.
Ja mä väitän että tää aika ei ole ohi vaan se on sitten uudestaan edessä, että ihan samanlaista vaihtelua vaihteluväliä varmaan tälläkin toiminnalla on kun missä tahansa muussa toiminnassa joskus kiinnostaa niinku poliittinen retoriikka ja eetos vähän enemmän ja joskus vähän vähemmän ja joskus tietyt toimialat menee ylös jotkut alas, niin mä luulen että niin se on vähän ajatuspaja joillakin, että joskus joillekin
ajatuksille. Mä kysyntää joskus vähän vähemmän, mutta mitä sä oot tero mieltä? Sä oot 2 vuotta tässä nyt pällistellä. Joo no siis mä mä just ajattelin sen niin, että kyllä varmaan siis ajat muuttuu, mutta myös niinku että se se poliittisen ilmapiirin muutos on on kanssa yks tekijä, että sitten meillä on ollut hyvin epätavallinen tää hallituskausi kanssa itsessään ja sitten siinä on. Siinä on saattanut olla vähän jotain ehkä vaikeita teemoja sitten niinku liberaalille.
Toisaalta niinku että että sanotaan että vaikka korona aikaan niin silloin kun oli näitä niinku pahimmat nää. Rajoituskeskustelut niin se oli semmoista vähän vähän tiukassa niinku puun ja kuoren välissä on silloin tota niin niin yksilön vapauksien niinku tota niin jos yrittää puhua niitten niinku maksimoinnista niinku täysi vapausrajoitus ilmapiirissä.
Erityisesti semmoiset vapausjoitukset tosi paljon hyväksyvässä ilmapiirissä niin se oli todella vaikeata ja sitten taas toisaalta tota mikä on ollut sitten mulle niinku. Luontevampi niinku aihe sitten mun taustankin jo puolestani sitten tässä on tullut aika paljon tätä sotaa. Sota asioita ja venäjä asioita sitten sitten kommentoitua.
Niissä tosiaan niinku tietenkin vaikeampi sitten erottua, että kun sitä on niin paljon liikkeellä että silleen että tota niin mutta että että että pääasia on se, että miten mä sen nään on, että sisältöjohtajana pidetään ne sisällöt korkealaatuisena ja tota niin mahdollisimman paljon niitä promotaan ja sitten joko tota niin ajat muuttuu tai me osutaan just. Öö oikeaan hetkeen oikealla kulmalla ja sitten se sieltä tulee. Joo mä kipuilen siis tuossa yksilö vapauden siis sen korona
aika oli kyllä jännää. Mä muistan itse mä olin niinku hyvin vahvasti siinä tavallaan nyt pitää tehdä kaikkea meidän sulkemaan yhteiskuntaa ja tuota vaalia sitä rajat kiinni ja ottaa tää koronapassit ja muut tosissaan. Mut sitten mä vähän tavallaan vähän ennen kuin omikron tuli niin pikkaisen rupesin jo ajattelin että onkohan tämä nyt vähän överiksi ja nythän se on niinku oli oliko toi niin kun millään tavalla teidän teema siis tavallaan tää niinku.
Korona ajan niin kun se joko se rokotusasiaa tai sitten rajoihin liittyvät tätä vapaudet tai tai yleensäkin se valtion tavallaan kontrollin lisääntyminen. Oliko se, oliko se niinku teema teillä vai kun se olisi tavallaan niinku luonnollisesti
joten. Olisi ollut, mutta se oli taas tosi vaikea lähestyä, että että joo, totta kai se johonkin tartutti, että jos tuli jotain niin kun tosi erikoisia tosi äärimmäisen kuuloisia ulostuloja niin sellaisiin kommentointiin esimerkiksi, että se oli mun ensimmäinen juttu mitä mä tein liberal ylipäätänsä että oli oli ehdoteltu vähän vähän kaikenmoisia niinku vielä rankempia kontrolli toimii silloin ja sitten mä niitä lähdin sitten heti kommentoimaan
tavallaan mutta mutta, mutta semmoista isompaa niin niin niinku julkaisu tästä aiheesta ei sitten, että pikemminkin lähdettiin siinäkin vähän silleen kulmalla, että miten
niinku tota niin potkaistaan. Tota niin talous taas uuteen nousuun sitten koronan jälkeen niin ajatuspajan arkeen itse asiassa kuuluu ajatella maailmasta jotakin vuosikymmenien päästä, että se muutos tapahtuu hirvittävän hitaasti kehittyneissä yhteiskunnissa, johon kuitenkin pyritään sillä omalla tiedon tuotannolla ja vaikuttamistyö vaikuttamaan ja silloin kun tapahtuu jotain hirvittävän nopeaa, niin ikään kuin se pitkä perspektiivi, vaikka meilläkin
jokainen vuosi kerätään toiminnan rahat kasaan ja suunnitellaan muutama toimintaa. Itse asiassa taktista toimintaa muutaman vuoden perspektiivillä. Niin se on kun tapahtuu sellaisia äkkinäisiä ikään kuin esimerkiksi perusoikeuksien rajoituksia, niinku vaikka uudenmaan sulku ja, liikkumiset ja kotiin pakottamisen, joita suomessa tehtiin hirvittävän
vähän. Mutta mutta se, että meiltä löytyy vaikkapa normaalista voimassa olevasta lainsäädännöstä, joka anniskelulaki ihan yhtäkkiä sellaisia pykäliä joilla voidaan niinku ihan laillista elinkeinoa rajoittaa vaan sillä, että se tehdään ilmoitusperusteisesti, niin kyllähän se silloin tuntuu aika vieraalta, mutta mutta ei, ei pienestä ajatuspajoista löydy yleensä viikon tai 2
varoitusajalla. Asiantuntemusta kirjoittamaan kattavasti vaikkapa jostain oikeudellisista arvioista, että sen takia myös viimeiset 3 vuotta on ollut vähän kummallista aikaa, että että että tässä niinku palaan siihen, että onko aika ohi. Ei kyllä aika oli vaan kummallinen hetken aikaa. Joo, mä muistan ton ravintolat oli niinku tavallaan vasemmistohallituksen tavallaan
niinku helppo. Helppo kurituskappale koska sitten muuten ei oikein uskallettu sulkemaan yhteiskuntaa tai tai jotenkin se vaan tuntuu helpolta että siellä pahuuden pesä leviää pahuuden pesässä leviää sitten tautikin. Mutta joo, noi melkein jo unohtaa tossa se jo hyvä hyvä niin että nyt tavallaan ollaan niinku vähän normaalimpi aika
rytmissä. Paitsi että meillä tosiaan on vasemmistohallitus niin tavallaan niin kun talousvaikemmista ottelu on ollut nyt niin kun äärimmäistä valtavirtaa ainakin hallituksen toimesta niin voisi ajatella että siihen olisi niinku helppo heittää muutama. Muutama tikka nyt sitten ja teiltä on nyt tullut tää tähän
leikkauslista analyysi. Mulla on ollut kanssa vieraana toi liberaalipuolueen puheenjohtaja, niin hän heitti sitten 9 miljardin leikkauslistan, niin tavallaan tää näyttää hieman vähän verisenmmalta tää teidän lista, mutta sanokaa jotain. Siis tää on tärkeää työtä, että ylipäätänsä edes jotain leikkauskeskustelua koitetaan saada. Pinnalle, kun tavallaan päähallituspuolue kieltäytyy käytännössä kategorisesti edes
puhuu asiasta. Niin no siis no ensinnäkin niin tota kyllä niitä tikkoja heitelty niinku kovastikin että paljon aikaisemmissa julkaisuissa, että ei olla oltu hirveän tyytyväisiä niinku nykyhallituksen monienkin linjauksiin sitten niinku isommissa kysymyksissä kun vielä niinku kun mitkä yksittäistä koronaasiat että että meiltä vaikka tota niin niin 3 piristysruisketta suomelle oli aikanaan raportti me kirjoitettiin siinä oli tota niin niin nimenomaan lähdettiin sillä kulmalla että.
Että millä päästään niinku koronarokotusta sitten talousneuvoston ja sitten mikä mitä taas tulee tuohon leikkauslistan niin se. Tätä joutunut oikomaan monesti esim. Twitterissä niin se tota liberaalipuolueen 9 miljardia ja se meidän 2 miljardia ei ole millään tavalla kilpaileva tuotteet koska tota niin mä nyt ole ihan varma millä aikajänteellä se liberaalipuolue haluaa sen 9 miljardia saavuttaa.
Varmaan mä tiedä olisiko heidän vastaus niin nopeaa kuin mahdollista tai kerralla, mutta en osaa sanoa siitä, mutta se meidän leikkauslista heti introssakin jo. Me sanotaan, että tässä pointti on se että tällä ei kateta kun niinku tää on semmoinen mistä on hyvä lähteä helpot. Niin kun matalalla roikkuvat hedelmät niin sanotusti mistä mikä tahansa hallituskokoonpano. Meidän mielestä pystyy niinku tota niin löytää yksimielisyyden.
Näistä näistä on helppo lähteä, mutta tää on niinku ekan vuoden homma ja totta kai mekin tiedostetaan että olemassa se se varmastikin VM on aika oikea arvio se 9 viiva 10 miljardia mitä ne meinaa että pitäisi kuroa 2 hallituskaudessa kasaan ja kyllä meiltä löytyy paljon pidemmällekin meneviä tota niin visioita vaikka meidän kaksikymmentäyksi varjokehys.
Mutta mutta nyt siis tää tuote oli vaan tämmöinen niinku helppo pläjäys saa suorittaa niinku näistä nyt ei voi kukaan olla eri mieltä niin sitä työtä lähdettiin siis tekemään itse asiassa niin, että tästä ei pitäisi erityistä kädenvääntöä poliittisen niinku eri laittaminen arvomaailman pohjalta syntyä vaan että että olisi mahdollisimman helppo vihreälle vasemmistolle ja vaikkapa kokoomuslaisille katsoa, että näähän on järkevästi perusteltu ja
näyttäisi siltä tutkimusnäyttö. Näyttäisi tai osoittaisi sen, että se on pääsääntöisesti haitallinen tuki. Jos ei kaikille, niin sitten mahdollisesti jollekin ihmisryhmälle suomessa. Joo jotenkin tuntuu siis tää käsite mun mielestä olisi semmoinen mihin voisi laittaa paukkuja. Eli tavallaan tämä hillitön tuota kansalaisten. Ja vähien varojen ja ostovoiman törmäys tämän julkisen hallinnon kautta, jota myös kutsutaan tuota budjetiksi tai tuota tulonsiirrot tai tai
hyvinvoinniksi. Niin niin tavallaan. Jotenkin siis se tuntuu olevan jo niin pahasti vinossa. Tää meidän julkinen keskustelu, että ajatellaan että se julkinen tulonsiirtokautta tota palvelussa olisi itsestään niinku vähän tyhjästä syntynyt, eikä niinku kansalaisten omien varojen niinku niukkojen varojen niin kun eteenpäin jakamista tehokkaasti että jotenkin tuntuu että meillä on niinku niin.
Niin vinossa toi keskustelu että edes niinku ihan niin kun ensimmäinen first principles on niinku ajattelutoimi ei ja siitähän on syntynyt semmoinen ehkä pieni ajatus vinouma, että me helposti lähdetään ajattelemaan, että se meidän kasvava hyvinvointi on niinku jostakin muusta kiinni kuin
minusta itsestä. Ja kun meillä kun joka tapauksessa valtaosa tulonsiirroista tapahtuu keskiluokan välillä, niin silloin ikään kuin me itse rahoitamme omaa elämäämme ja ajatellaan, että tää on hirveän hyvää kun mä annan jonkun muun päättää näiden mun varojen käytöstä. Olipa se sitten hammashuoltoon päivähoitoa, koulutusta tai jotain muuta muuta ikään kuin sellaista hyvää joka tuottaa kohtuullisen niinku tasaväkisen
ja tasapäisen yhteiskunnan. Mutta sitten taas mä ajattelin en myös sille, että että vaikka mä tunnistan tuon saman niinku
ajatus. Ongelman ehkä niin tota että että tässä ehkä kuitenkin nyt on ollut kasvamassa vähän sellaista niinku parempaa niinku ehkä kriisitietoisuutta niinku kanssa yleisemminkin kun vaan oppositiopuolueessa, että siitä, että että meidän pitää ehkä rupea tekemään asioita eri lailla ja mä näen tavallaan tälleen niinku liberaalista näkökulmasta, mä näen sen jopa toiveikkaina asiana, siis sen että että kun siellä on se se on paisunut ihan älyttömäksi, se se
meijä tota niin niin se se laski siinä valtion ympärillä sitä, että että se se maksaa nyt vaan ihan liikaa siihen. Tai mikä on se meidän kansantalouden kantokyky niin kun sitä on pakko lähteä ihan isolla niin kuin kaavalla leikkaamaan sieltä pois kun se on vaan pakko, niin musta tuntuu
että siinä voi sitten samalla. Toivottavasti mä oon ikuinen optimisti niin voisi se rupeaa täsmentämään uudestaan, että mikä sen valtion rooli pitäisikään olla kun kaikki ei ole varaa niin ehkä me voitaisiin ruveta niinku ymmärtää sitä niinku rajoituksia ja toi priorisointi. Mutta jotenkin tuntuu että vasemmisto ihan ministereiden kanssa keskustellessa ei löydy siis tota edes tämmöisellä niinku reduktio absurdium artikla argumenteilla.
Ei ole mitään rajaa, että jos sä otat vaikka että ylen kulutusmenot että voisiko löytyä joku raja niin kun 1000 miljardia minkä jälkeen niitä ei näin voi lisätä miljardi seitsemänsataamiljoonaa ei halua käydä tätä keskustelua siis niin kun tai sitten joku koulutusmenot vielä enemmän että löytyykö jonkun miljardimäärän jälkeen niin kun summa jonka jälkeen niinku tota ne ei enää kannata kaataa niin kun tota niukkoja resursseja niin ne ei halua lähteä tuohon keskusteluun
ja se on hyväksyttävää että ne saa olla jättämättä tuosta niinku prioriteettien ja allokaatiokeskustelu. Pois kaikkea on niinku tavallaan rajattomasti ikään kuin rahaa niin no siis katsotaan nytten seuraavat hallitusneuvottelut, että en en osaa ennustaa että missä järjestyksessä maaliin
tullaan puolueiden puolesta. Mutta kyllä mä luulen että ne keskustelut kun käydään niin vaikka vaikka millaisilla sammutetuin lyhyillä menisi tota niin vaikka hallituspuolueet nytten niinku vaaleihin niinku lupausten puolesta, mutta sitten kun ne neuvottelut käydään, musta tuntuu että kyllä sitten niitä löytyykin niitä rajoja ja pakkohan niitä on löytyä, mutta tuntuu sitten että se vero. Aika seinä on se toinen, koska
sitäkään ei analysoida että. Suomen kokonaisveroaste nousi nyt viime vuonna tai toissa vuonna 43%, joka on maailman
viidenneksi korkein veroaste. Ja jos me otetaan se julkinen velkaantuminen noin 3% BKT, stä sen päälle, niin me ollaan lähes tanskan tasolla neljäkymmentäkuusi prosenttia, joka on maailman siis absoluuttisesti korkein veroaste ikinä missään niin niin tavallaan, mutta silti sanotaan että tota vielä näiden päälle löytyisi jotain veroja ja yleensä siis pääomasta joka on äärimmäisen niukkuushyödyke suomessa, että jotenkin tuntuu että kukaan ei aseta näitä
niinku. Priori tai tätä rajoitteita taloudellisia niin kun budjettirajoitteita tai varallisuus rajoitteita niinku pöydälle tähän keskusteluun, että siinä mielessä teette. Tärkeä työtä, mutta minkälainen keskustelu tuosta syntyi sitten teidän tästä tavallaan niinku helposta kansalaisten kulujen miljardin viiva 2 miljardin säästöohjelmasta toiselta nimeltään leikkauslista.
No joo no siis tätä 2 miljardia ja siis kyllä sieltä tota ei se sitten niin yksinkertaista ollutkaan että tota niin niin totta kai vaikka sitä kuinka yritti myydä vaikka tätä kotihoidontuen poistoa esimerkiksi niin siitä siitä mä kaikista eniten sain palautetta sitten että että vaikka kuinka niinku yritti selittää niitä niinku että tätä ei niinku tää on muualla pohjoismaissa poistettu juuri näiden meidän listaamien syiden takia niinku että tää tää aiheuttaa todella
paljon niinku pahaa ja ja tällaista jotenkin se. Anteeksi. Onko kyseessä nyt vanhusten vasten kotihoito lasten? Joo siis elikkä siis kotihoidon tulee se se oli vaikka ruotsissa tanskassa se oli tota voimassa. Ne poisti sen niinku tuossa kaksituhattakymmenen luvulla sitten juuri sen takia kun se vaikuttaa niinku niin epätasa arvoisesti sitten niinku urakehitykseen ja erityisesti
maahanmuuttajanaisia. Se on tosi huono, todella huono juttu ja selittää jonkun verran siitä, että miksi, miksi SUOMI on niin huono tuossa niinku maahanmuuttajien työllisyysasteeseen, erityisesti niissä naisissa on tosi iso se
meidän ero, että tota. Silleen mutta sitten se se tää asia meni niin välittömästi niin tunteisiin sitten ihmisille että sitten tota niin niin siinä ja sitten tosi paljon käytiin sitä argumenttia että että siellähän on hirveä kriisi päällä, että eihän sitä voi tehdä ja sitten me ollaan mutta se kriisi pitää
hoitaa. Joka tapauksessa tää on vähän niinku eri keskustelua siis silleen että että että varmaan aika harva on sitä mieltä ettei sille tarvitsisi tehdä jotain sen varhaiskasvatuksen tilanteelle helsingissä ja näin poispäin. Mutta että toi on vaan niinku yksi esimerkki. Toi nyt tietenkin oli vielä suht pieni osa sitä 2 miljardin listaa.
Toi oli se niin sanottu helppo avaus mitä me ajateltiin, että kun tutkimuskirjallisuutta niin paljon niinku tukee niin miksei tästä sitten niinku että että että tästä on hyvä lähteä ja sitten sieltä tuli aika paljon niinku sitten parranpärinää niin siinä näkyy semmoinen hyvin odotettavissa oleva ilmiö että kun ehdotat ylen leikkausta niin ylelaiset heräävät sieltä tuli kohtuullisen paljon palautetta ja näkyy toki tietysti internetissä merja ylä anttila ja myöten.
Puolustamassa ylen rahoituksen tarpeellisuutta. Totta kai se on heidän ja hänen tehtävänsä erityisesti pitää omiensa ja oman instituutionsa puolta. Varustamot hermostuu. Niin sanotusti tuommoisen huvitiston leikkaamisesta, että ei välttämättä yökerhoja kannattaisi kelluttaa tuolla semmoisella rahalla ja sitten yleisradio saa toki kotihoidon tuen leikkaamista käsittelevään
artikkeliin. Tohtori, joka on sitä mieltä, että yhdenkään äidin ei pitäisi mennä ennen lapsen kolmin vuotissyntymäpäiviä töihin, vaan hoitaa lasta kotona, että ettei tota päivähoito ole niin hyvä paikka. Ja sitten sieltä löytyy yksi entinen helsingin varhaiskasvatuksen työntekijä. Tietysti sanomaan tilanne oli vaikea ja siihen kun esittää ikään kuin se vastakysymyksen. Vaikka että haluatteko todella siis pitää maahanmuuttajataustaiset naiset kotona pois työmarkkinoilta,
että sitä tämä tuki tekee. Niin vastaus on tietysti ei, mutta samaan aikaan aina kun kaikessa yhteiskunnallisessa keskustelussa, niin aina löytyy etujärjestö.
Aina löytyy joku jota se koskee se asia ja totta kai siitä sitten herää semmoinen keskustelu, että miksi te juuri tästä ja täähän on se leikkauksen kaikista suurin ongelma on se, että se koskee kuitenkin aina jotakuta, että milloin se on ehkä raviurheilu tai hevosurheilu ja milloin se on sitten mahdollisesti maahanmuuttajataustaiset kotiin jäävät vanhemmat tai mikä se ikinä onkaan se kysymys ja ihan varmasti olisi yleltä otettaisi satakolmekymmentä miljoonaa
vuotuisesta rahoituksesta. Pois niin niin. Kyllä siellä varmaan kilometritehtaalle muutama työntekijä joutuisi ja silloin se koskettaa heta aika dramaattisesti. Se on selvää. Joo tommoista muutosvastarintahan suomessa on. Se osittain liittyy saavutettuihin etuihin, mutta jotenkin konservatiivisuuden. Eli siis tää on ehkä toinen teema mitä te ette ole eli konservatiivi eli jonkinlainen. Liberaali tai tai tota jopa niin kun muutosagentti.
Onko tää suomalainen konservatismi siis yhtään helpottanut tässä joko arvo tai talouspuolella? No ihan ensimmäisenä tietysti on niinku pelkästään oman elämän ajalta on helppo tarkastella tiettyjä arvoliberaaliismin lisääntymistä on siis kaikki seksuaali ja sukupuolivähemmistöjä kohdistuva lainsäädäntö ja mäkin oon vasta neljäkymmentäneljä ja mä olen aikuisiällä nähnyt sen kaiken kehityksen mikä tässä maassa on tapahtunut ja viimeisenä translakia, että eihän se sukupuoli sinne valtiolle
kuullut. Mä en ymmärrä miksi siitä pitäisi erikseen sitten määrätä, että sen kun itse päättää ihminen vaan mutta tota. Itse asiassa hauskaa.
Kyllä sitten taas talouspuolella suomesta ja suomalaisista on tullut aikamoisia säilyttäjä, että se saavutettu etu tuntuu niin monella tavalla olevan oleva äärimmäisen tärkeä ja se mikä mua kerta toisensa jälkeen aina varsinkin arvopuolue liberalismissa kummastuttaa on se, että miksi SUOMI tulee aina vähän jäljessä että ollaanko me todella sitten kuitenkin oltu niitä niinku me metsäläisiä niin pitkään, että että tää meidän yhteiskunnan kehittyminen niistä sodan traumoista ja ei niin
vanhoista nälänhädästä. Vielä vielä tuntuu, että meillä on varaa ikään kuin semmoiseen luksukseen, että me tuotettaisiin ihmiseen itseensä ja otetaan myöskin itse sitä omavastuu. Ja siis juurikin näin. Mä oon just tuloskin tuohon että että joo että noi vaikka
seksuaalivähemmistöön. Asiat on mennyt eteenpäin, mutta niinku yleensä aina ihan viimeisenä pohjoismaisessa tosi pitkällä viiveellä sitten niinku edetään että että että että se se niinku vaatii että tulee niinku ulkoapäinpainetta ja sitten tossa niinku niin säilyttämisaika sitten taas niinku. Talouspuolella.
Siksihän me just ollaan tässä tässä tässä liemessä kun ei olla tekemään niitä tota muutoksia mitä niissä vaikka niissä muissa pohjoismaissa esimerkiksi ollaan pystytty ajamaan sitten tekemään, että kyllä suomessa on se niinku vaikka jos laittaa puolueet kartalle niin ne ainakin identifioituu, että siellä oli sitten niinku liberalismi.
Ja mikä pitäisi olla se niinku eteenpäin vielä niinku voima sitten, mutta sitten tosiasiassa niin se on niin vaikeata saada isoja muutoksia tässä maassa aikaiseksi. Tota niin niin että että että se on vähän tämmöinen suomalainen liberalismi. Aika erikoinen ilmiö. Pakko ottaa tohon tota arvoliberaaliismin ja talousliberaaliismin liittymäkohta.
Mä en oo just heikki pursiaisen kanssa, että kun hän kirjoitti kirjankin yksi luvunkin siitä tota, että tavallaan niinku unisex vessat on niinku huono asia koska tota. Visuaalit on niinku äärimmäisen tehokas tapa niinku hoitaa
niinku tota. Mikä se nyt on oikea termi tuota pippelisille tuota ihmisille niin tota heidän heidän ykköstarpeensa ja tavallaan jos sitten siirrytään koppiin vessoihin vaan niin tavallaan systeemi tehokkuus romahtaa aika lailla että sama juttu että jos tätä joudutaan miettimään että joudutaanko laittamaan kolmaskaista tota tota saunojaa vaikka toivottavasti sitten tuota uimahalliin niin sekään ei ole niinku kovin tehokas tässä niinku rakennusinfrastruktuurin
tota kalliissa maassa, mutta tuommoinen kevennys tähän näin. Mutta yleensähän näitä niin kuin ei ajatella taloudellisena kysymyksenä, vaan tehdään joku päätös ja sitten mietitään jälkikäteen miten se vaikuttaa yhteiskuntaan ja pystyvätkö ihmiset sitten tota yksilöön selviämään näistä muutoksista.
Mutta ehkä tuohon talousliberaaliismiin niin ajattelin että kaipaisi siis semmoista, että joku laskee vähän niinku auki, että poliittisten päätösten vaikutuksia eikä niinku aina oleteta että vaikka nyt toi hoitajalain 0,7 tuota hoitajaa per hoidettava on niinku tyyppi esimerkki tämmöisestä neuvostoliittoa ajattelusta, että kun annetaan joku. Keskuskomitean tota.
Tavoite niin niin sitten joku mekanismi sen sitten aikaansaa myös eli tavallaan ei luoteta yhtään niinku markkinamekanismeja niin jotenkin tän tyyppisetkin ajatukset on niinku hyvin vieraita ja tuolla suunnilleen voitettiin viime vaalit, että mä mä en itse asiassa ehkä välttämättä näe sitä niin hirveän.
Ei siinä mielessä semmoisen sosialismikysymyksenä vaan siinä, että kuinka vähän ja ikävän usein poliitikoilla on prosesseista ymmärrystä, että ikään kuin ajatellaan että se poliittinen valta riittää siihen että voidaan antaa käskyjä. Tehdä asioita ja silloin syntyy tällaisia niinku desimaalien
mitoitusasioita. Tai sitten annetaan mielellään takuita, koska takuu ei maksa mitään, mutta sitten se takuu yleensä johtaa kuitenkin lainsäädäntöä, joka velvoittaa usein kuntia, jotka muutenkin on ollut välillä aikamoisessa pulassa sen tehtävän taakkansa kanssa ja sitten siitä syntyy
kustannuksia. Ja me ollaan tässä tilanteessa, että mä mä en hirveän usein ajattelen sitä enemmän ikään kuin semmoisena ymmärryksensä siitä, että millaista ongelmaa ollaan ratkaisemassa siellä hyvinvoinnin lisäämisen niinku
isossa ehdotuksessa. Ja se polku on välillä täysin tuntematon ja mä en tiedä voiko siitä poliitikkoja kauheasti syyttää, että mä ajattelen vaikka krista kiurua, että kuinka kaukana se on mahdollisesti hoitajat jo arjesta ja tietysti kaikesta muustakin arjesta aika monessa asiassa, niin niin ei se välttämättä ymmärrä tai sitten yllätä että tulee sellaisia asioita jotka joku on heittänyt ilmoille että laitetaan tämmöinen mitoitus niin kyllä se
sillä hoituu, ei välttämättä hoidu tai sitten vaan tulee ihan mahdottoman kalliita hoidu oma näkemys että kyllä se pitää aina se prosessi miettiä tämmöinen niin kun. Normi käskytys niin tota hyvin harvoin on mikä toimiva ratkaisu tai hyvin simppelitinen leikkuri. Ja toi. Öö no sote on ollut iso muutos joka näyttää olevan iso pettymys myös kanssa sitten niin tavallaan. Onko tän niin kun.
Verotettavan yksikön ja aluehallinnon ja keskusvallan ja mahdollisesti niinku EU pulmanki tai yleensä siis tän subjekti versus keskus rakenne ympäriltä teille tullut niinku pohdintoja tää työn alla. No ei siis tota niin me ollaan mietitty niinku lähinnä tota hyvinvointialueita niinku demokratian näkökulmasta. Mutta mutta ei olla siis tota
toi rahoitusmallitilanne. Se on tosi tosi moni mutkainen kysymys ja esimerkiksi se verotusoikeusasia niinku jakaa mielipiteitä tosi tosi vahvasti tota niin niin ei mullakaan siihen niinku hirveän vahvaa vahvaa kantaa kun tuntuu että molemmat vaihtoehdot on niin huonoja oikeastaan siinä tapauksessa että että tota niin mutta että.
Että kyllähän sitä niinku. Jos sen niinku kun sä sen niinku hyvän kulman keksii niin tota niin että kyllä se tietenkin olisi semmoinen aika niinku tärkeä aihe että kun se nyt on tehty niin se tulee olemaan jatkossakin siellä.
Oliko se teijän vai evan lapsosen federaation SUOMI siis tota niin miten toi eva eva tavallaan se mainittiin niinku tässä helsingin sanomien vision artikkelissa semmoisena aika vahvana ajatuspaja johon niinku luotetaan tavallaan niin kun lineaarimedia pyytää haastateltavaksi jotain. Eva tekee siis valtavan hyvää työtä.
Ja ovat myös tässä itse asiassa emilia kullaksen aikana tulleet pikkuisen semmoisen arvoliberaalimpaan suuntaan, että tietysti tässä vähän jännittää, että tuleeko täysin meidän tontille, että koska me ajatellaan, että me ollaan niinku täysin siellä liberaalikulmassa eeva se on tietysti toki vaikkapa meihin verrattuna sellainen ero, että heidän rahoituksensa on ollut paljon pidempään paljon vakaampaa, mutta kyllä siellä sitten taas vaarana on
semmoinen. Ehkä tietynlainen edunvalvonta katsantokanta, koska se tulee pääsääntöisesti yrityksiltä ja suoraan se raha, jotka ovat sitten sitoutuneet siihen toimintaan. Että tosin tää helsingin sanomien juttuun palatakseni siellä mainitaan, että kahdeksankymmentäluvulla väitetään, että kahdeksankymmentäluvulla markkinatalouden juurtuneet suomeen jo niin vakaasti, että ei tässäkin itsessään pohdittiin että että että tuleeko työtapapeettömäksi.
No eipä tullut. Ja mä en kyllä tiedä, että minkä ikäinen toimittaja voi kirjoittaa suomessa kahdeksankymmentäluvulla markkinatalouden juurtuneet joo, kyllä tälle voi nauraa ihan niinku pilkallisesti joo. Joo, mut se mielenkiintoinen kenttä. Itse asiassa toi tähän on tullut vähän uusiutumista.
Esimerkiksi toi tero, luoma ja lari raitavuo niin tota keräsi tuota aalto yliopiston omistajuuden professuurin samulifferin ja itsekin tota meidän firma translink corporate finance osallistui siihen sen rahoittamiseen ja tavallaan se oli hienoa että se meni läpi koska tää on tämmöinen aihe jota ainakin itse jos seuraatte mua Twitterissä niin huomaatte että kerää aina niinku 50 Twitter tilaa ja lisää mun.
Accountilla kuvaan mainitsee tota suomen ja ruotsin varallisuus vertailut niin tota jota ei ilmeisesti kukaan ei kauheasti vaivaudu tutkimaan suomessa, mutta että tosta ehkä toi aallon lahjoitusprofessorimalli ja omistajuus tota oliko noteeraa sittenkö sen niin kuin tavallaan systeemin ja sopisiko se ehkä teidän niinku rahoitusmalliin myös tuommoinen vähän isompi keräys. Juu tänne vaan me meillä on tilillä tilaa. Joo mut siis teillä on pikkaisen.
Tuntuu semmoinen että se vähän niinku on on niin kun pienistä puroista joudut joka vuosi kerää uudestaan sen budjetin ettei ole
tämmöistä niinku. Laitetaanpa yksityistä rahaa ja matkataan se julkiselta puolelta, niin mikä tuntuu olevan niinku tän professori ei ole siitin etu ota penniäkään siis julkista rahaa vastaan, että kauan kun me arvostelemme julkista päätöksentekoa, niin niin kauan siitä täysin riippumatta veikkaus kroatian virtoja tota ei edes veikkaus, kroatian rintoja virtoja ja mä luulen että kaiken tämän metelinpidon jälkeen mä luulen että sieltä on vaikea saada pientäkään pisaraa siitä puraista.
Ei ei varsinkaan sieltä purosta joo tota niin mut joo se ei ei. Että me ollaan niinku ylpeästi niinku riippumaton ja tota niin ja sitten vielä se se pitää sanoa että kun joutuu jo niinku se on lasse lasse homma juoksemalla meidän rahoitus aina kasaan niin kyllä se pitää sitten nälkä sinäkin se että se ei meille ole sellaista niinku tota niin varmaa aina tulevaa tota niin niin niin pottia että päinvastoin että se on niinku
kovaa hommaa. Siis yksityisten lahjoitusvarojen kerääminen suomessa. Ei, en mä nyt sano, että se olisi mitenkään erityisen vaikeaakaan, mutta kyllähän tässä tulee semmoinen niinku suuri koko koko niinku maata ja kansakuntaa koskettava ongelma, että että kun usein ihmiset kysyy että mitä mä teen työkseni ja mä kerron että mä pääsääntöisesti teen varainhankintaa säätiölle, joka pyörittää ajatuspaja ja kysyä että keneltä sä sitten sitä rahaa pyydät.
Vastaus näin, että niiltä joilla sitä on ja tämä puoli suomessa ei ole mitenkään erityisen valtaansa. Eikä laaja ja silloin suomessa suomeksi toimivalle ajatuspaja voi olla kauhean vaikea hankkia ulkomaista rahoitusta, että kyllä se täytyy ikään kuin esimerkiksi tietyllä tavalla isänmaallista lähteistä sitten kuitenkin tulla, jotka ajattelee, että mitä vapaampi ja avoimempi SUOMI on, niin sitä sitä parempi. Meillä kaikilla täällä on olla, mutta kyllä meille sopii oikein hyvin.
Siis tämä rahoitusmalli ja onhan siellä joka tapauksessa muutama säätiö jotka tukee. Ei välttämättä joka vuosi toistuvasti, mutta semmoisilla summilla, että kyllä niillä. Toistaiseksi on pärjätty ihan hyvin. Mä oon 7 vuotta tätä ilman kassakriisiä pyörittänyt, että siinä mielessä voi vähän nostaa omaa häntää. Niin ja lausua kiitoksen lahjoittajille.
Joo mä tunnen pienen pistoksen omassa sydämessäni mä tota otin ton yksi luentokeikkaa niin mä pyysin ohjaamaan teille tota että siinä tuli tuli joku tonni joskus tehdä tai siitäkin on aikaa vaikka kuinka kauan kyllä muista. Joo joo mutta tota joo toi on vähän hankala siis jenkeissähän niinku jos on tätä liberaaleja ja liberaaleja niinku riittää ja
ja niiden välimuotoja. Siellähän siis liberaali tarkoittaa kai demokraattien lähinnä ja libertaari on sitten jotain jotain niinku mystistä kalliovuorten kuvastosta sitten ja republikaanit ei taida laukea taakse akselista tuossa mitään eli ei itsekään ihan tiedä ne on vähän niinku konservatiiveja sitten kuitenkin, mutta siis jenkeissähän tää asia hoidetaan sillä että se sä oot niinku vähentää verotuksessa nää ajatukset jotka on niinku mieletön etu.
Vieläkin vaikka siellä on tota. Aa kolmekymmentäneljä niin 30 no alle 30% kokonaisveroaste kun meillä siis se oli neljäkymmentäkolme että niin se joo mutta tämmöistä että tota niinku lahjaverokäytäntö tai tota lahja niinku verovähennys käytäntöön täällä ei ole, että pikemminkin päinvastoin nytten. Antero vartian haastattelin niin hän hän kuuluisasti tän tuota.
Kompensaation myötä myötä joutuu niinku väliaikaisesti rikollisten listalle keräsi julkaisi kerätä rahaa ilman tuota poliisiviranomaisen lupaa, että ja että täällä niinku ihan perusteetkin on on on niinku vielä tuolla puolella hyvin sääntösuomi hommissa. Nyt se kai on niinku vapautunut. Eli, mutta vieläkin rahankeruulaki taitaa olla aika antiikkinen suomessa. Päästä mitään keräyskampanjan käyntiin. Joo mut siis markkinataloudessa
on kovat verokiilaot kaikkia. Ja sitten tietysti ei haluta ymmärrettävästi luoda minkäänlaisia mekanismeja, joissa voisi niinku siirrellä rahavirtoja ilman ilman tuota valtion tuota merkittävää tota osallistumista siihen verotusoikeuden kautta, mutta se on ihan ihan eri skene.
Pitää vaan saada se niinku ajatuspajat amerikassa että just että jos on niinku siellä on hitosti hitosti sitä rahaa mitä antaa, sitten sitä voi antaa verovapaasti niin sehän on ihan ihan käsittämättömän niin on ne on todella vaikutusvaltaisia siellä niinku vielä edelleenkin ja siinä on tosi näkyviä ja. Tota niin silleen että se on. Se on tosi eri meininki.
Joo toi on toi randilaisuus. Mielenkiintoisia oli kun tai voi olla vieläkin joku suomalainen mimmi tota niinku siellä aihe ranskaatiossa auttaa joo että se on mutta siis pikkaisen tuossa palataan vielä tänne HS vision artikkeli siinä niin kuin vihjailtiin vähän että täällä on tämmöinen niinku ATLAS network tai kuvastaa vaikka kuulostaakin suoraan ja randin teokselta niin tota onko olemassa joku kansainvälinen te olette tämmöinen niinku randilaisten tota ajatuspajojen liitto tai
jotain jotain siis onko olemassa klubia niinku liberaalista ajattelevista tota espanjasta? Mä joudun tekemään tunnustuksen. Mä en ole yksi ainutta ajan randin teosta lukenut tota. Mä haastan sut lukee aina fountain heidi kuulemaan vähän siedettävämpi. Joo ne ne odottaa siellä hyllyssä ja yksin jopa käännösteos.
Niitä on useampi kappale, että sieltä jos joku lahjakappale ja haluaa niin tulee hakemaan hakemaan vaan, mutta tota siis ATLAS news toimii itse asiassa niinku globaalisti siinä mielessä että he jakaa jonkun verran apurahoja muissa maissa toimiville ajatuspajojen hakemusten perusteella. Aika pieniä summia. Ne on usein tuhansia euroja ja tota palkitsevat hyvästä työstä ja järjestävätkin ikään kuin kokoontumisajoja eri maanosissa ja ja sitten yhdysvalloissa.
Mä olen itse niihin osallistunut useampaankin ja se hyvä puoli mikä siellä on ehdottomasti ollut. On siis se, että sala salaseuroja niitä ei voi missään niinku hyvällä tahdollakaan sanoa, koska ne on kaikille avoimia tilaisuuksia ja tota sitten siellä tapaa ihmisiä kun tää on kuitenkin aika pieni skene. Liberaalit ajatuspajat vaikka euroopassa jokaisessa maassa on joku ja osalla on vähän painotuksia.
Mutta siis tapaa kollegoita muista maista, jolloin pääsee tekemään esimerkiksi vaikkapa ajatuksen tasolla maan vertailua tai kuulemaan niistä haasteista mitä muissa maissa on, että siinä mielessä niinku itse aina ajattelee, että onneksi me saadaan täällä niinku vähän rääkätä veroasteen.
Ja vähän työmarkkinoista kun muut miettii sitä, että että saako naiset omistaa asioita tai tai vaikka että onko kai niinku mikään ihmisoikeuksista sellaisella tolalla että että tota kehtaisi lähteä euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja soittelemaan että että ei se on meille itsellemme enemmän hyödyllistä kuin laajasti tai meidän oman ajatuksen ja työn kehittymisen kannalta hyödyllisempää kuin laajasti. Itse asiassa semmoisena varsinaisena salaseuran
verkostona. Olisipa semmoinen salaseura on mahtavaa ja joo se on tosin nyt olen ihan täysin salamyhkäinen mut mulla ei ole siihen varaa ja siis alleviivata siis todella pieni määrä niin kun tota niin vuosibudjetista tulee mistään tota niin niin ajatukselta että joo miten tero tota siis multa on pyydetty monta kertaa tota itävaltalaisen koulukunnan talousajattelu siis onko toi tota teema joka voisi teiltä
löytyä tota tutkimuksena? Siis tavallaan tää niin kun ei ei kiinalainen tota talousteoria. Niin no näitä aina välillä. Itse asiassa tota niin sisältöjohtaja vastaanottaa paljon sellaista postia missä tota niin niin niinku libera ystävät tai ystävä mieliset niin ne ovat yhteyksissä ja tota niin niin mutta tää on ehkä enemmän tota sitä liberan niinku alkuaikojen niinku tota niin niin enemmän sitä asiaa että että silloin silloin enemmän.
Ehkä nyt hayekin road to surf dom vaan siinä tota päivät pystyyn että niin no sitä tällaista jo ehdotettu tota niin. Joutuu aina miettimään sitten sisältöjohtajan roolissa sitä että että että mikä sitten se oikeasti on sitten niinku niinku kiinnostava just tänä päivänä että onko se tota niin rokotus sert com sen uudelleen se ja sitten mulla menee nää sekä sen verran rännistä nyt ainakin sitä varmaan odotettaisiin että tehtäisiin.
Ei tota niin niin mutta mutta, mutta ei ole oikein nähty että no se randi siis korjatkaa mua ja anteeksi vaan westerlundin tota ne tästä mutta mun mielestä ne randin tota objektiivisemmin teoriat ei ole ihan kovin uskottavia, mutta siis itävaltalainen koulukunta on mun mielestä niin kiehtova. Kiehtovat tätä tapa nähdä talouden dynamiikka vähän niinku mikrotasolla lähtien. Joo joo kyllä ja tota niin niin.
Ja sitten sitten kyllähän meiltä löytyy kirjasta täynnä vaikka minkälaista libertaarikirja kirjallisuutta kanssa missä on hyvinkin mielenkiintoisia, sillä ne olisi pystyyn tota tämmöinen tota itävallan koulukunta hyljeksitty moderni aate tota tota nytten tota teemapäivä ajatus, mutta tota mä itse lähestyn meidän toimintaa oikeastaan niinku sellaisella
kulmalla. Kaikki mitä me tehdään ja tuotetaan, olisi hirvittävän hyvä, että jokainen joka ei ymmärrä talousteorioita tuon taivaallista pystyy ymmärtämään, että miksi valinnanvapaus markkinatalous ja se siihen yksilöön vapaa vapauteen vastuu vastuuseen uskova ihminen pystyy ymmärtämään, että mistä on kysymys. Tuliko teille siis tuosta toi toinen teema tuon koronan lisäksi niinku viime aikoina ollut tää kryptovaluut niin nousu ja ainakin väliaikainen tuho, niin onko tosta tullut
semmoista niinku. Kalliovuorilla ajattelua kalliovuorilla bitcoinin kanssa ajattelua siis tavallaan tästä tekno tekno raha aasiassa kenestä no itse asiassa ei ole kyllä tota niin niin ja tästä ei ole ikinä vielä ollutkaan mitään että tota että että että se on tota. Mitä? Mitäköhän siitä nyt sanoisi?
Joo siis se se se on tosi isolla hypellä se niinku siellä jenkeissä oli just tuosta kulmasta että tota niin tällä tällä haastetaan niinku valtio kokonaisuutena ihan täysin, että ei me tarvita mitään sellaista tota niin. Mutta sitten sitten kun sitten kun näitä on mennyt ruvennut menemään nurin näitä kaikkia muita paitsi ne niitä isompia isoimpia kolikoita niin sitten tota öö mä en tiedä onko se se
optimismin vähän vähän. Kaatunut sitä kautta, mutta mutta tästä ei ole kyllä ikinä ollut mitään. Ei mä olin itse siis viime syys lokakuun vaihteessa berliinissä kollegoiden kutsumana ja se oli semmoinen hyvin niinku
cryptolockerhenkinen iltapäivä. Silloin vielä ehkä oltiin huomattavasti paljon toiveikkaampi ja tulevaisuuden kanssa, että että jostain kumman syystä ei ole suomalaiseen keskusteluun, koska usein käy myös niin, että ihmiset jotka sitten on sen asian kanssa tekemisissä, niin lähestyy meitä
ja haluaa tehdä jotakin yksi. Ja lähdetään ikään kuin ja sitä etua ajamaan, mutta kun meillä ei ole kenenkään etua valvottavana, niin sitten on vaikea yksittäistä asiaa lähteä välttämättä sellaisenaan viemään eteenpäin, että ei ole. Itse asiassa ei, ei ole meihin asti yltänyt joo sitten näistä niinku seminaari julkistustilaisuus tota white paper kirja ajoista teillä on tullut ilmeisesti jonkin verran
sitten tuota koulutustoiminta. Tua tai epikurossia niinku vähän nuoremmille tähän mä en ole niitä katsonut yhtään, että minkälaiset kamaa teillä siellä on, mutta tota pistäkää jotain pointtia tai kommenttia mitä joku vähän niinku nuorempi kaveri voisi saada teistä irti. No tää on mulle helppo kesäkoulu on mun lempilapsi, mä varasta heti terältä puheenvuoron tota eikä se koulu on siis pyörinyt 5 vuotta.
Mä olen sen itse asiassa yksi pienen aivoriihen kanssa heikki pursiaisen kanssa käynnistänyt se kerää siis joka vuosi noin 20 18 viiva kaksikymmentäviisivuotiasta. Vapaasta kansalaisyhteiskunnasta kiinnostunutta nuorta. Yksi tarkoitus ei ole siis integroida, vaan tarjota tietoa ja jossa siitä siitä, että kuinka yhteiskunta toimii ja miksi. Itse asiassa tiedon pohjalle usein kuitenkin joutuu lataamaan jonkunlaisen arvovalinnan varsinkin julkisessa päätöksenteossa, että se on ehkä
semmoinen tärkein. Meillä ei ole olemassa siellä mitään poliittista painotusta, vaan jos me keskustellaan köyhyydessä, niin sitten kutsutaan köyhyysasiantuntijoita. Tai jos me puhutaan verotuksesta, niin koitetaan kutsua verotuksen asiantuntijoita, että se on itse asiassa huomasin tässä kun ensi ei kesäkoulun. Puheen listat käytiin läpi ja katsottiin. Oli hirvittävä. Helppo pyytää verohallinnosta ihmisiä, mutta sitten tietysti
ajattelee, että mitä. Tiiviimpi veropohja ja jokainen mahdollinen porsaanreikä tilkitty niin sen parempi ja se ei välttämättä enää toistuvana sanomana sitten sovi meidän kesäkouluun, että sitten siellä se toinen ääripää että verotus on varkautta tarvitsee myös ikään kuin tulla jollain tavalla esiin, että mä aina aina wahlroosin semmoista yksinkertaistettua ajatusta, että oikea verotuksen taso löytyy jostain nolla ja 100% välistä, että että se keskustelu
on tarkoitus käydä, mutta kesäkoulun alumni alkaa olemaan semmoinen 100 hengen kokoinen ja tota ne on vähän niinku kaikki mun semmoisia omia. Liberaaleja lapsia mä toivon että se siirtyy jossain vaiheessa vakaaseen ja sivistyneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se ymmärrys joo siis se on tota mullekin.
Mä oon luva vasta 2 ja se kouluu mukana, mutta tota niin niin että se on niinku todella inspiroivaa se tota niin keskustella niiden nuorten kanssa ja sitten kun se alumni on niinku se kuitenkin pitää yhteyttä aika mukavasti vielä jopa ne jotka on ollut siellä 5 vuoden takaakin niin tota niin se on tosi hienoa ja tätä niinku hyvin tärkeää että saadaan niinku jatkettua sitä toimintaa että että siis silleen että se on. Ensin on muuten haku justiinsa
auki. Ihan tässä pienen mainospuheen sinne sinne tota saa hakea tuota. Mulla oli mä itse asiassa olin tuolla. Tuota kauheata kun. Tämä olikohan se kauppalehti kauheata? Ei pitäisi valtamedia. Niinku sekoitella tässä, mutta tota niiden tota kuvaaja oli ollut teidän kesäleirillä kehui sitä kovasti, että ilmeisesti laadukasta siis on. Oli siis taloustieteen opiskelija, mutta ei kesätoimittaja.
Anteeksi näin mutta tota joo eli mainitsit nyt nallen tuossa niin pakko tuohon tarttua niinku näkeekö nalleja teen käytävillä enää paljon vai sieltä tota meillä olisi käyttänyt. Vai vai onko se yhä siellä punavuoressa se teidän tota pikku pikku koppi joo no niin että mikä ei siellä ei ole
muuttunut. Joo ei ei teillä on onneksi isot ikkunat tuleeko se yksi hullu hullu sinne aina joka viikko niinku tota tota tota tota juttelemaan niinku vaan vanhuuden höperöyksien että tai siis tarkoitatko sitä eroa? Ei mä muista elinan aikana sinne vaan kuulemma aina tuli aina sama tyyppi. Ei ei tule. Mä luulen itse asiassa silloin silloin siis on ollut ollut töissä tota siis kristiina, pentti ja ja ja elina valtonen.
Niin tota ehkä mä luulen että heitä on niinku jotenkin ehkä ollut helpompi lähestyä, että se on tällaisia karvaisia ukkoja sitten tällä hetkellä että voi että että voi olla, että ei sitten ole niin ollut kahvassa kiinni tämäkään herrasmies, mut joo mutta siis nalle on on siis tukee ajatuksen tasolla ja oli meillä. Tilaisuudessa vieraana ihan tässä hiljaa ja kirjoitti piristysruiskeen. Reformitarpeesta, että kyllä kyllähän on niinku siinä
mielessä aktiivinen. Tässä nyt julkinen haaste siis eniten toivottavia edes neuvottelijana nallea eli tota jos hän nyt sitten nalle mahdollisesti katsoo tätä sattumalta tai jaksa niin olet tervetullut juttelemaan siitä kakkos muistelmakirjassaan, koska meillä on varmasti hyvin paljon niistä ihmisistä jotka mainitsit siinä niin mun investointipankkiuran niinku alkuaikana niinku ollut ollut tosi paljon munkin munkin kanssa yhteistyössä että olisi tosi
makeeta tehdä sen jaksoit nytten tervetuloa vaan nalle tänne. Joo mitäs muuta tota mitäs on työn alla nyt nyt sitten tota tässä tässä sitten 2000 kaksikymmentäkolme minkälaisia
asioita voi odottaa teiltä? No joo tota niin niin meillä on vähän niinku että että vaaleihin asti mennään vähän vaalimaan että tota niin libera ei ole niinku puoluepoliittinen me ollaan hyvinkin poliittinen toimija sitten tässä yritetään niinku että nyt on eduskuntavaaleja ne on paras hetki nostaa esiin näitä juttuja että se oli niinku leikkauslista vasta lähdettiin että nyt sitten tuoda näitä muita asioita sitten tota vielä ennen vaaleja nostetaan.
Että että kovaa kovassa tahdissa niinku kirjoitellaan vähän sellaista jotain tällaista niinku tota niin niin teemalistaa mitkä olisi meidän mielestä hyviä asioita seuraavassa hallitusohjelmassa ja tuota niin niin öö.
Se on niin erityistapaus noi tota niin eduskuntavaalit, että kuitenkin että että sen sen jälkeen vähän pitää katsoa, että että mihin suuntaan niinku SUOMI kääntyy ja sitten tehdä semmoinen niinku isompi tulevaisuuskatsaus kun sä pientä projektia meillä on kokea vaikka mitä mitä päällä, mutta siis niinku tota niin semmoista niinku isompaa tematiikkaa niin sitä tota niin niin mä oon ajatellut vähän silleen että katsoo että kun. Tota niin niin mikä on se
paikkaisi tavallaan silloin. Ne hallitusohjelman neuvotteluihin työn alla ja sitten ehdokkaiden vaali podcast sarja julkaistaan helmi maaliskuun taitteessa, että niitä tulee sitten kuunneltavaksi läpi puoluekentän yksittäisiä ihmisiä toki ja ehdokkaita, mutta ainahan sieltä jollain tavalla se puolueen väri sitten kuitenkin paistaa läpi.
Toivottavasti ainakin. Ja tota niinku sanottu niin vähän täytyy keväällä katsoa, että miten maailma makaa, että osittain esimerkiksi meidän niinku hyvin vahvan viime vuoden demokratiapainotuksen siellä on tullut diktaattorin käsikirja ja ja tuolileikki ja rauhan hinta niin tota kaikki käsittelee ikään kuin jostakin tulokulmasta sitä, että mitä sinne poliittiseen päätöksentekoon kuuluu ja julkiselle vallalle kuuluu tietynlaisia vastuita ja miksi sitä valtaa pitää vahtia
että tota mä toivon että meidän ei tarvitse enää liberaalidemokratian puolustamiseen tänä vuonna. Välttämättä ottaa niin paljoa kantaa, että voidaan alkaa räjäyttää vaikkapa talousasioista voimakkaammin. Joo ja on se siis tota miten SUOMI voidaan pelastaa. Eikä siis vesa kanniaisen kanssa.
Mä olin siinä työryhmässä mukana niin ei se nyt ihan täysin vanhentunut oli täysin eri sotemalli ehdotettu siinä mikä tää hallitus toteutti, mutta tätä tämmöistä pientä vielä mistä tota pääomaverouudistus voitaisiin semmoisena muista sieltä ottaa vielä ettei nää jotkut asiat mitenkään muuttunut. Tässä kaikki mitä työmarkkinoihin ollaan reformeja ehdotettu niin sieltä mitään muuta kuin toimenpide. Tää laatimaan vaan, että mikään
ei ole siellä muuttunut. Joo se on kyllä niin että voisi ottaa niinku liberaali sieltä 10 vuoden takaa. Sitten pölyt pyykeistä siitä päältä ja sitten oli tuossa. Tosin meillä oli semmoinen lopussa semmoinen kevennys osio tota, että miten saataisi niinku insentiivit eduskuntatoimintaa, että esitettiin muun muassa bonusta kansanedustajille.
Jos niinku BKT saadaan niinku nousemaan ja tämmöisiä niinku irrotteluja sieltä löytyy, että joo joo, mutta hauskaa olla muuten siis osallistuikin siellä on niinku teidän niiden niiden tota julkaisujen sekin on. Ihan hauskaa puuhaa just te saatte kutsut näihin että tämmöiseen. Toimintaa ne kannattaa vakavasti harkita, että ei ei siitä mitään pahaa ainakaan mulle seurannut. Itse asiassa tota se eurokirja
oli hyvin radikaali. Nythän se niinku kaikki on unohtanut sen, mutta sillä on aikoinaan se oli niinku äärimmäisen radikaalit että niinku ensimmäinen kriittinen euroa analyysi että voisi löytyä jotain negatiivistakin.
Siis nykysysteemi osittain siis se kritiikki edelleen on voimassa, että siinä mielessä niinku sitäkin järjestelmää täytyy minusta vahtia siis silmällä pitäen, että että siis siinä mielessä kannattaa kyseenalaistaa mikään niinku systeemi ei ole ikuinen ja neuvostoliitto hajosi aikoinaan, että tätä tietyllä tavalla suunnitelman taloudelliset rakenteet on. On niinku vaarallisia, vaikka olisikin niinku hyveellinen organisaatio, niin kun täällä
ensimmäinen yhteenliittymä EU niin hyvä siellä on niinku vähän tarkkana noissakin asioissa. Hienoa. Mulla on ollut tosiaan vieraana liberan tuota toiminnanjohtaja lasse pipinen ja sitten sisältöpäällikkö for tero lundstedt. Ja kiitoksia kun olette tänne saakka katsonut ja kuunnellut. Laittakaahan kanava tilaukseen ja harkitkaa tosiaan liberan tukemista myös rahavarojen. Kiitos paljon.