Mutta että sitten esimerkiksi nyt näitä veropoliittisia päätöksiä mitä on tehty kehysriihessä ja muuta niin niin jos taloustieteilijän näkökulmaa miettii niin, niin suuntahan sinänsä ihan fiksu, että työn verotusta on on kuitenkin kevennetty. Vähän paska. Ja ja sitten siellä on tulee työtulovähennyksiä aika. Nää patrizio lainat siellä etukäteen niinku se laskee puoli prosenttia. Oi että miljardia se on pakko saada nyt etukäteen ja takaisin. Sori mä en tässä.
Riippumatta siitä, miten ne tekniset mallit ja ennusteet menee niin talouden tilannetta katsoo niin. Just niinku on sinänsä selvää, että ei oo kovin fiksua lähteä ainakaan niinku verotusta enää tästä kiristelemään että. Tästä olemme samaa mieltä. Samille ja jussilla on olento
tietyt mieltymykset elämässä. Niin jos sulta otetaan jotain pois ja mulle annetaan jotain lisää niin niin ei ole semmoista keskussuunnittelijaa olemassa, joka voi tavallaan tehdä sen oikein, koska viime kädessä kukaan ei pysty vertailemaan meidän subjektiivisesti koettuja hyötyjä. No niin tervetuloa tänne neuvottelee kanavalle. Mulla on vieraana tekniikan tohtori jussi lindgren valtiovarainministeriöstä morjesta. Terve. Olet riikka purran erkkari.
Eikö se? Ole erkkari näin näin kavereiden kesken. Joo. Joo ja tää jakso lähti siitä liikkeelle, kun meidän yhteinen tuttu pentti pikkarainen oli arvioinut sun tuota ohjaustalous vai näkymätön käsi euroopan talouspoliittiset valinnat jälkeen mainio kirja. Vastapainolta ja mun mielestä pääsääntöisesti antaa aika hyvät. Hyvät arvosanat. Sille mä olin aika paljon sen kritiikin kanssa tota samaa mieltä.
Eli voidaan näitä sitten tiputella sitten tota tässä ensimmäisessä vaiheessa keskustelu oli tää sun kirjasi teesit ja ja sitten ehkä voitaisiin tossa loppupuolella jaksoa sitten vähän pohtia, että mitkä niistä sitten soveltuu suomen valtion talouteen. Kävisikö tää ehkä selvä? Joo ja tässä oli tää oli hauska tää kirjoitus tietyllä tavalla, minähän kauppatieteen maisteri vaan enkä lähelläkään tohto.
Opintoja niin kuin sinä ja ekonomistit, mutta tuota sen verran kuitenkin, että teorioita lukenut että oli tämmöinen hyvä refresh useisiin teorioihin ja sitten tavallaan siihen niinku talouspoliittiseen vasemmisto-oikeistomarkkinat, suunnitelma, talouskommunismi vyyhteen, jota jota näiden ympärillä käydään ja joitakin asioita mallin aistivina että ollaan niinku samaa mieltä tän niinku tavallaan ensimmäinen kritiikki oli tämmöinen, että tämmöinen yleinen tasapaino.
Mikä otetaan niinku tietyissä ehkä vähän liian markkinahenkisissä piireissä totuutena, niin sehän on aika rajua jo oletus. Eikö näin voi sanoa? Joo siis tietyllä tavalla taloustieteen keskeinen teoriakehikko on niin tää niin sanottu yleinen tasapaino eli
eli lähdetään siitä, että. Löytyy sellaiset markkinahinnat erilaisille hyödykkeille, että kysyntä ja tarjonta noin niinku abstraktisti tasapainottuu ja ja tavallaan se systeemi on silleen stabiili, mutta mutta tota mun mielestä ihan niinku elämänkokemukseen ja sitten toisaalta tän tän harrastuneisuuden ja työelämän kautta niin oon oon kyllä itse päätynyt siihen, että tää taloussysteemi on aika kaukana tämmöisessä tasapainojärjestelmästä, että kyllä tää on pikemminkin tämmöistä.
Jatkuvaa haparoimista ja etsimistä. Toki toki niinku hinnat muuttuu. Ja jotkut markkinat on paljon tehokkaampia kuin toiset valuuttamarkkinat on erittäin tehokkaat esimerkiksi yleisesti ottaen, mutta sitten on paljon muita markkinoita, jotka ei välttämättä ole niin ole niin tehokkaita, että tota eri syistä mut että tavallaan ehkä mun perusviesti on tossa kirjassa tän asian osalta se, että että niin kun. Ehkä ehkä yleisö ja poliitikot ja virkamiehetkin välillä varmaan niin kuin liian liian
helposti. Tavallaan uskotaan niihin niihin semmoisiin ideallisiin malleihin, mitä noissa oppikirjoissa on. Joo ja tässä on muutamia erikoispoikkeuksia. Eli eikö kuitenkin sitten voi ajatella, että tää on niinku vähän klassinen microsoft macro-ongelma? Eli tavallaan niin kun talousagenttien hyötyfunktiota voi estimoida ja niitä voi simuloida, mutta niitä on tosi hankala aggregoida järkevällä
tavalla. Joo, siis tämä on tämä niin sanottu klassinen aggregointiongelma, jotka on tota taloustieteen oppihistorian harrastaminen tunteiden. Niin sanottuna cambridgen kiistana eli eli tota siinä oli. Siinä oli tota angloamerikkalaiset ja sitten ehkä tämmöiset mannermaiset. Taloustieteilijät vähän niinku
vastakkain. Kyse oli nimenomaan just siitä, että miten miten me päästään tavallaan siitä mikrotasolta sieltä yksilötasolta tarkastelee sitten koko kansantaloutta ja esimerkiksi koko kansantalouden tuotantoa, että miten me voidaan niinku hienosti sanotaan aggrikoida vaikka yksi yrityksestä koko koko toimialaan ja koko kansantalouteen ja ja tota matemaattisestihan tää on niinku hirveän hirveän hankalaa, koska se oikeastaan palautuu siihen niinku esimerkkinä, että
jos jos samilla ja jussilla on on tota tietyt mieltymykset elämässä niin. Niin se, että jos jos tota sulta otetaan jotain pois ja mulle annetaan jotain lisää niin niin ei ole semmoista keskussuunnittelijaa olemassa, joka voi tavallaan tehdä sen oikein, koska viime kädessä kukaan ei pysty vertailemaan meidän subjektiivisesti koettuja hyötyjä. Ja tähän kaupallinen tiedote mennäänkö metsään vai ei? Miltä näyttää metsäalan
tulevaisuus ja vastuullisuus? Metsä groupin on keskustelun aikapodcast on juuri julkaissut uuden kauden laura frimanin kanssa. Studioon on kutsuttu kattaus omien alojensa huippuja puimaan tärkeitä asioita. Yksi jaksossa puidaan tekstiilibisnestä ja etsitään droppeja joilla lääkitä siitä vastuullisemmaksi.
Millaisissa asioissa SUOMI voisi olla suunnannäyttäjä ja ovatko suomessa kehitetyt tekstiilikuidut ekologisia jakson vieraat muorin asiantuntija ja luuta ja yliopiston työelämäprofessori sami sykkö sekä metsä springin toimitusjohtaja niklas von baymar myös paljastavat haksahtavatko he itse koskaan pikamuorin ansaan. Metsät ovat suomen tärkein luonnonvara ja siksi sinuakin pitäisi kiinnostaa tämä keskustelu. Kuuntele on keskustelun aika spotify podcast-palvelusta ja
nyt takaisin jakson pariin. Joo ja mun on mä oon nyt jaksossa 270 jotain ja mulla ei vieläkään ole itävaltalaiskoulukulta jaksoa. Mä pyydän anteeksi kaikelta semmoinen pitää tehdä, mutta erityisen vahvaa tää kriitikko on nimeä nimenomaan täällä eli tavallaan niinku siinä. Mun mielestä se filosofia on, että yksilö yksilö tekee ne utiliteettipäätökset ja kaikki muu on vähän niinku. Teoreettista roskaa siinä toisessa päässä on sitten
jonkinlainen tota. Ääriagregoitu kinssiläisyyden tota superkollektivismi sitten jossa jossa mennään sitten tota ihan toiselle puolelle ja tuntuu että tää tää puoli kyllä voittaa. Ikävä kyllä tää superaggregoijat. Eikö se ole niin, että valtiovarainministeriössä tämmöistä niinku aggregointimallit jotka nyt yrittää simuloida siis on kun puhutaan DSG malleista niin yrittää tota kuitenkin tehdä niinku järkeviä oltuksia niistä dynaamista vaikutuksista, mutta
sitten sieltä puuttuu. Aika isoja palikoita, kuten esimerkiksi raha joka niinku mallennetaan hyvinkin mahdollisesti pahimmillaan neutraaliksi. Kyllä juuri näin. Eli eli tota tuolta kahdeksankymmentäluvulta oikeastaan tähän päivään asti, niin moderni makrotalousteoria on perustunut näihin niin sanottuihin dynaamisistokastisiin.
Yleisen tasapainon malleihin mitkä kärsii just näistä olettamuksista erittäin vahvoista olettamuksista ja tavallaan ajatuksena niissä malleissa on se, että talous on koko ajan liki liki tasapaino ja siihen tulee erilaisia ulkopuolisia häiriöitä, mut sitten se tavallaan se talous tasapainottaa itseään, mutta tota. Mun mielestä ne aika kaukana totuudesta ja nimenomaan tää on iso puute. Että ei, ei ole niin kuin tätä rahoitussektoria oikein kunnolla pystytty viemään.
Näihin kansantaloudellisiin kokonaismalleja joita käytetään muuten siis ympäri länsimaista maailmaa ja aasiassa ja joka paikassa niin keskuspankeissa ja valtiovarainministeriöissä, että se on sitä perus perusmallinnusta mitä tehdään.
Mutta se, että esimerkiksi hyvä esimerkki on se, että jos palataan finanssikriisiin 2008 niin niin siitähän jäi hirveät traumat sikäli, että tota kukaan ei pystynyt tavallaan näkemään muuta kuin yksittäiset jotkut sijoitusalan ihmiset tai ekonomistit, jotka pysty varoittaa tästä niinku.
Kuplasta oletettiin, että eletään tämmöistä vakauden aikaa ja ja tota tavallaan tietynlainen keskussuunnitteluharha että ajateltiin että inflaatiotavoitteilla keskuspankeissa niin se riittää ja ja tota budjetit pidetään vaan tasapainossa niin talous pysyy kasassa näin EUN. Joo näitä tuli näitä minski momentteja ja muita tavallaan näitä häntäriskejä tuli ja systeemihän ei kestä kovin hyvin häntäriskiä jossa on niinku
kierattu. Ja nimenomaan pankithan tuo sitä niinku velkavipua tähän systeemiin ja sen vuoksi olisi niinku täysin naurettavaa. Vaan olettaa rahaneutraaliksi, että se velkavipu ei muka mitenkään vaikuttaisi mitenkään systeemiin ja tässä pitää nyt sen verran ottaa takaisin. Toi että kinssiläisyyshän nimenomaan niin kun löytää tämmöisiä niinku likviditeettiloukkuja ja epätasa pisteitä, kun taas monet tarismit ja tämmöiset niin kun äärimarkkinamallit niin kun olettaa että ne jotenkin vaan
katoaa. Juuri näin. Ja ja tosiaan se, että mun mielestä se on ihan selvää, että että raha ei ole lyhyellä aikavälillä neutraalia. Eli eli toisin sanoen vaikka pankki.
Pankkien rahoitussektorin luotonanto niin niin vaikuttaa niinku silloin reaali taloudellisia vaikutuksia meidän meidän taloudessa, että hyvä esimerkki on se, että jos jos vaikka suomen valtio nyt ottaisi 10 miljardia ylimääräistä lainaa ja jakaa vähän enemmänkin, mutta jos ottaisi vielä sen päälle ja jakaisi sen sitten ikään kuin seteleinä kansalaisille niin niin kyllä se vaikuttaisi, että ei kun tavallaan tää ortodoksinen tulkinta on ollut siinä, että ainoastaan.
Jos rahaa olisi neutraalisuus ainoastaan hintatasovaikutus. Mutta tota mä en mä en kyllä usko tähän. Talous on monimutkaisempi järjestelmä ja niinku mä sanoin jossain haastattelussa aikaisemminkin, niin mun mielestä se oikea tapa ajatella asioita on se, että nähdä, että tavallaan tietysti tietyllä tavalla jokaisessa taloustieteen koulukunnassa on niinku oikeita asioita tunnistettu ja ehkä niinku yhdistelemällä näitä erilaisia koulukuntia. Ne saa sitten kuitenkin parhaan käsityksen.
Joo voitaisiin tähän raha pureutua ja nyt sitten päästään olemaan eri mieltä niin tota täällä oli tämmöinen tota raivostuttava tuota. Instrumentaalisesti järkevää lienee hyvä. Sain lakia yrittää pitää kiinni kvantiteettiteoriasta häntä sanopa mikä on sain laki ja mikä on kvantiteettiteoria? Miksi näitä pitäisi näistä pitää
kiinni rahateorian yhteydessä? Joo siis tää sairaalaki tai sain laki niin sehän on tämmöinen perustuu tämmöiseen ranskalaisen talousajattelun ja xiati sign tota ajattelun 1800 luvun alusta
jossa. Niinku on lähdetty tavallaan siitä, että tarjonta luo oma kysyntänsä ja se tulee tämmöisestä jonkunlaisesta vaihtotalousajattelusta, että että tota jos tuotteita vaihdetaan niin sitten niitä vaihdetaan että se on ikään kuin melkein tautologia, mutta että sitten nimenomaan näissä myöhemmissä myöhemmissä pohdinnoissa sitten vaikka tunnettu ruotsalainen ekonomisti clundvikselle, niin hän hänhän kritisoi aika paljon näitä ja tota sitten myöskin keihäs omissa teorioissaan lähti siitä
ja nykyään varmaan aika moni ajattelee kyllä niin että. Että kyllä niinku kysyntä on. On ehkä kuitenkin ensisijaista tarjontaa nähden, vaikka tarjonnallakin on totta kai merkitystä. No sitten taas tää rahan kvantiteettiteoria, niin täähän on vanha juttu, joka tulee itse asiassa filosofian valistofilosofi. Skotti herra davidilta 1700 luvulta ehkä jopa aiemminkin on
ollut näitä ajatuksia. No sitten modernissa muodossa amerikkalainen ekonomisti urving fisher tavallaan tuota matemaattisia matemaattisia muotoja, joka sanoo suunnilleen se, että että tuota. Nimellinen bruttokansantuote on verrannollinen taloudessa kiertävään rahan määrään.
No täähän tavallaan tietyllä tavalla tautologia sekin, koska jos me ajatellaan, että se on vaan tämmöinen ekonometrinen malli, että me voidaan osoittaa, että joku korrelaatio rahan määrällä ja ja esimerkiksi hintatasolla näin varmaan on. Mä en ole ikinä pitänyt sitä kovin suurena lakina niinku esimerkiksi luonnonla et on suuria lakeja, mut tää on ehkä tämmöinen niinku tilastollinen kausa kausallinen yhteys että.
Jos taloudessa on paljon rahaa niin niin sitten siellä on todennäköisesti myös korkeat hinnat ja enemmän tuotantoa.
Joo no tää tää tota on muuten aika rajua että huume vaikutti siis devit ricardoon ja adam smithiin että se tavallaan että se on niinku tavallaan tää nää jättiläiset on siellä toistensa olkapäillä hyppinyt ja ja tota ne sitten varmaan vaikutti karl marxiin sitten joka joka tota unohti muutaman eli ehkä tää nyt tää tää marxin tota yhtälö ei ole tavallaan työn ja pääoman funktio voitaisiin pelkästään tätä työn lisäarvon riistämiseen niin eikö se nyt ole moneen kertaan jo niinku.
Falsifioitu oletus. Joo siis itse itse pidän tätä riistoria niin kuin marxin ristoteoria. Lähinnä huuhaaa että että tota siinähän unohdetaan täysin se, että että jos ajatellaan että että mitä yrittäjä tekee taloudessa, niin yrittäjähän tuo niitä tuotannontekijäresursseja yksi eli se tuo pääomaa osaamista hiljaista tietoa sitten ihan työvoimaa, fasiliteettia, infraa yksi ja sitten se siellä yrityksessä jalostaa näistä imputeista sitten jotain outputia mitä se myy.
Toivottavasti hyvällä katteella. Niin niin tota siinähän on kyse synergiasta eli matemaatikot sanoisi että tää tää yritystoiminnan malli on epälineaarinen siinä mielessä, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa ja näin ollen tää koko mun mielestä tää riistoteorialta putoaa tavallaan pohja, koska siinä on riistoteoriassa jotenkin ajatellaan silleen niinku naivisti että että nää tuotannontekijät olisi olisi jotenkin hyvin eroteltavissa toisistaan. Joo kyllä se on roskaa eli tota.
Uskokaa näin tota. Mut siis se jännää siis marxikin lähti tietyllä tavalla kunnioittamaan sitä tota. Perinnettä, mutta eksyi sitten niinku sivulauseelle ja siitä tulikin sitten maailmanhistorian suurimpia tragedioita. Vieläkin saamme elää vasemmistossa. No mut sitten vielä tietysti tätä rahaa vähän maistelisi, niin tota sulla sitten tota lähti.
Sulla oli kyllä muutama mainita, että on olemassa arvopaperimarkkinat ja ja tuota yrityksilläkin on nykyarvoja jotka on niinku jonkinlaisia tätä disconof-funktiota ja ja ja sitten tota niihin voi sijoittaa, mutta sitten aika paljon sä käytit aikaa sitten semmoista mun mielestä vähän toisarvoisten asioiden kuten. Niinku chicagon plunien
pohtimiseen. Eli eli tavallaan, että jos pääomamarkkinat näkee niin kuin amerikkalaisittain ne on mun mielestä pakko nähdä niinku yksi tärkeänä kanavana kuin liikepankkien tota niin kun lainoituskanavan niin niin niin niin silloin tämmöiset chicagoplanit ei tunnu mun mielestä kovin relevanteelta mun mielestä ainakaan. Niin no lähinnä siinä. Ehkä siinä mun kirjan pohdinnassa oli. Ajatuksena se että että tota.
Tietyllä tavalla, jos me ei mennä kohti tämmöistä chicago plania tai muuta vastaavaa tämmöistä, niin kun mallia missä periaatteessa tää nykyinen? Tavallaan pankkien taseen rakenne ei, ei voisi enää jatkua tän kaltaisena.
Niin siis meillä ei oikein muita vaihtoehtoja sitten mun mielestä oikein ole, että millä me päästäisiin tavallaan eroon tästä niin kun epäterveestä mallista, jossa valtiovalta ja veronmaksajat implisiittisesti ja eksplisiittisesti antaa suuria turvaverkkoja ja takauksia pankkijärjestelmälle esimerkiksi. Talletussuoja kriisiratkaisurahastot keskuspankin hätälikviditeetti näin poispäin, että eihän millään muulla toimialalla tavalla vapaassa markkinataloudessa on näin
ekstensiivisiä tukimekanismeja. Eihän se ole markkinataloutta, että valtio tukee näin laajasti tämmöistä yksi tiettyä sektoria. Joo toi on ihan reilua kritiikkiä. Siis sinänsä siis tätä liikepankin tasehan menee silleen, että euroalueella on suunnilleen 40 000 miljardia tota euroa liikepankkien tasetta, josta 20 000 miljardia
suunnilleen on niinku tota. Pankkitalletuksella rahoitettua ja sitten taas tätä niin kuin high poward keskuspankkirahaa eli setelistöä ja reservejähän on vaan niinku luokka 2000 miljardia dollaria ja niin kun chicagon pläännin ongelma tai niinku ehdotus suunnilleen että tän 2000 miljardin suhde tai 20 000 miljardin pitäisi olla lähempänä yks suhde yksi kuin yksi suhde 10 eli tietyllä lailla niinku pussataan sillain että se tavallaan pankin pitäisi pystyä kattamaan niinku
talletuksessa myös keskuspankkirahalla. Mutta siis se tota mun mielestä parempi ratkaisu on pääomamarkkinat eli. Eli poistetaan tää pankkien intermidaatio siinä välissä niin kuin jenkit on käytännössä tehnyt ja annetaan ihmisten vaurastua niin paljon että ne pystyy itse tota rahastojen ja suurilla sijoituksilla kattamaan niin kuin yritysten niinku pääomatarpeet ja tää on terveempi tapa tehdä se koska se silloin se on niinku markkinatalousriskiä joka jota kukaan ei tietysti tule
kattamaan sun puolesta. Ei, ei kukaan niinku takaa hetsfandien voittoja. Tää tää on mielenkiintoinen näkökulma. Mä en mä en niinku näe näitä tavallaan toisiaan poissulkevina sikäli että mun mielestä itse asiassa. Liikehdintä mitä nyt pyöriitän tän niin sanotun digi euron ympärillä tai vastaavia hankkeiden muualla keskuspankeissa.
Niin tavallaan siinähän pyritään nimenomaan siihen, että aivan oikein niinku sanoit, että nykyisellään liikepankkien taseen tai velkapuoli on on on pitkälti tota talletuksia niin niin tavallaan näissä digirahoissa on osittain varmasti se idea, että että tota näistä päästään näistä velkaeristä pankkijärjestelmä taseessa eroon ja sitten. Tavallaan keskuspankilla tulisi tämmöinen niinku käyttötilien tavallaan niin kuin hallinnoijan.
Rooli laajassa mittakaavassa, jolloin sitten pankkien rahoitus täytyisi järjestää jollakin sijoitustodistuksella tai bondeilla enemmän kun kun tota tämmöisellä avista tileillä. Eli eli siinä mielessä niin kun se on, mä en sano että se on välttämättä oikea tapa edetä, mutta se olisi teknisesti yksi ratkaisu. Tavallaan niinku irrottaa tää epäterve turvaverkko tältä sektorilta. Joo, kyllä se siis näin on sitten tätä tullaan.
Nyt mä kirjoittelin näitä silloin kun mua kiinnosti tää aihe niinku mä olen luovuttanut tän eurojärjestelmän suhteen niin 2000 neljäto. Osallistun tämmöiseen tuota euron tulevaisuus suomen vaihtoehdot tätä vesakanneisen työryhmän vetämään paperiin, jossa mä kirjoitin käytännössä tämmöisen tota yksin liitteen eli eli tämmöisen miten eurojärjestelmä voidaan ratkaista tuota palaamalla eiku
eku-järjestelmään. Eli tavallaan tässä kirjassakin sulla on kuva IMFN korivaluuttajärjestelmän special droon rightin, niin sehän on 5 maailman valuutan tota markkina-arvoilla painotettu. Summa se tota SDRN arvo niin niin aikoinaan euro oli määritelty tota.
Näiden euromaiden tai oikeastaan 12 ala alamaan, niin tuota markkina valuuta markkina-arvolla painotetuilla tuota valuuttakorilla niin tehtäisiin tää vaan sama systeemi niin että nää digitaaliset keskuspankkirahat jotka nyt on tuloillaan, eivät olisikaan tätä monoliittista euroa, vaan jokaisella euromaalla olisi oma digitaalikeskus pankkiraha joiden niinku tota markkinapainotettuna summana tai sitten euromuodostus ja tää on niinku tota mahdollista toteuttaa vieläkin.
Tosin tää niinku eurojärjestelmä on niin. Poliittinen ja se tukee niin paljon yksi yksi hintaista euroa, että ei tää enää ole kovin todennäköistä. Se olisi silloin 10 vuotta sitten ollut vielä helppo toteuttaa, mutta nyt me ollaan menty jo niin syvälle liittovaltioon, että että sieltä on niinku hankala mun mielestä enää peruuttaa. Mä en tiedä saitko sä tosta niinku kiinni kiinni, mikä se mun eku kakkosen idea on? Joo jollakin tapaa se se musta se ehkä se isoin.
Ongelma on siinä että että tota varmaan varmaan aika monet talousasiantuntijat vaikka on sitä mieltä niinku itsekin että. Taloudellisesta näkökulmasta euro oli virhe.
Se on niinku selvä. Mun mielestä jokainen näkee sen vaikka nyt suomessa, että meillä on liian korkeat korot ja näin päin pois, mutta että sitten kun siihen aikanaan liityttiin lähinnä ulko ja turvallisuuspoliittisesta intresseistä käsiin tavallaan EUN mentiin niin sanotusti nahkoin ja karvoineen niin niin tota nyt siitä on sitten pirun vaikea peruuttaa, koska jos nyt lähdetään vaikka ihan siitä että että tota toisin kuin vaikka brexitin tapauksessa.
Jossa perussopimuksessa tota artikla 50 sitä varten että on olemassa menettely. Että miten miten jäsenmaa voi voi irtautua Euroopan unionista? Tavallaan niinku oikeusjärjestyksen puitteissa, niin sitten eurosta ei tämmöisiä mitään säännöksiä ole olemassa. Missään sopimuksissa tietyllä tavalla euro on luotu, niin kun jos ilkeästi sanotaan niin niin
aivan. Mutta kun maria draghi mun mielestä jossain sanoi, että se on niinku peruuttamaton eli eli tota meillä ei ole mitään juridisia keinoja tavallaan palata näihin näihin kansallisiin valuuttoihin, vaikka se taloudellisesti voisi joskus olla järkevää. No mä en myöskään usko siihen. Että me voidaan tämmöiseen aitoon liittovaltioon mennä, eikä mun mielestä meidän pidäkään, koska ei ole olemassa mitään aitoa eurooppalaista identiteettiä ei ole olemassa eurooppalaista
väkivaltamonopolia. Kaikki tämmöiset niin kun. Eheän maan tunnusmerkistö tietyllä tavalla puuttuu, jolloin jolloin mä niinku realistina ajattelen, että liittovaltiota ei ikinä tule, mutta eurokaan ei voi toimia niin valitettavasti mä kyllä ennustan jollakin aikavälillä tälle eurolle. Aika aika synkkää tulevaisuutta. Joo näin se on siis tota siitä tulee vähän niinku se on mun mielestä vähän niinku vapaaehtoinen tota. Dollarisaatio eli siis dollari on sieltä yksi.
Kutsutaan systeemiin jossa tota joku vaikka andora käyttöön euron. Sen sijasta, että niillä olisi
oma omat tota valuutta. Näitä kun mä pohdin siinä kirjassani oli tämmöinen lexmone tai kanssa olevissa juridiikan sääntö, jonka mukaan jokainen yksittäinen suvereenivaltio saa itse päättää laillisen maksuvaluutan maassaan tai ne on niinku mahdollista tuoda rinnakkaisvaluutta ja ja tota sen kautta siis tota ajaa tää tota euro ulos maasta mut se on niinku pitkä ja kivulias tie ja sen pystyisi legitiimisesti tekemään nimenomaan tän digi euroyhdistyksen uudessa, koska
silloin kaikki ottaa samaan aikaan käyttöön sen rinnakkaisvaluutan ja. Ilman sitä niin kuin hillitöntä shakin hivutusta, joka tulisi jos yksi vaan valtio vaan päättäisi toimia tällainen niinku yksin ja sitten suomella on vielä erityishaittoja tässä tilanteessa. Tota olla se sooloilija. Toki meillä on niinku tällä hetkellä muuten tarkeet 2 saldoa 64 miljardia plussalla joka niinku jos jos tota kyynisesti tulkitaan tätä maria draghin lausuntoa, että italia eiutuisi kuittaamaan tarvit 2.
Tota negatiivisen saldonsa pois lähtiessään eurosta niin loogisesti se tarkoittaisi, että joku eurosysteemi maksaisi meille 64 miljardia niinku läksiäisiä siitä. Että me lähdetään urheilusta pois. Niin tässähän on mielenkiintoinen, tavallaan kansallinen historia. Sikäli, että itse asiassa nykyisen ulkoministerin kanssa kirjoitin hesariin tästä joitakin vuosia takaperin ja artikkeli se se herätti
keskustelua aika paljon. Tosiaan tää target 2 eli eli kulkee nykyään muuten nimellä t 2, koska tää kontaminoita tää targeet 2 termi niin se on t 2 keskuspankkijarissa, mutta tota sehän on tämmöinen. Tietyllä tavalla se niin kun se on eurojärjestelmän toiminnan kannalta aivan välttämättä. Yksi ominaisuus on se, että sillä ei ole mitään eksanteen
ylärajoja näille limiiteille. Eli tota kun näitä maksuja siirtyy eurojärjestelmän sisällä, niin tota periaatteessa keskuspankit voi velkaantua toisilleen ilman ilman ylärajaa. No suomen pankillahan on on niinku nettosaatava suhteessa eurojärjestelmään. Eli eli meillä on. Meillä on tosiaan se on liikkunut jopa 100 miljardissa mun mielestä välillä mutta mutta siellä viidenkympin 100 välillä se huitelee ja sitten vastaavasti. Italiassa muistaakseni espanjassa muuallakin.
Sitten on vastaavia miinuksia saksalla isoja jättimäinen satoja. Ei satoja miljardeja enää miinus
maat. Joo joo ja sitten saksalla taitaa yli 1000 miljardia plussaa ja tosiaan niinku sitä kauhuskenaariota me siinä siinä tota jappasteltiin että jos jos vaikka nyt jostain syystä joku maa iso tämmöinen velallinen tarkoitetut velallinen lähti seurasta, niin sitten siinä kävisi sillä tavalla että että tota eurojärjestelmän nää nää jäljelle jäävät keskuspankit niin joutuisi sitten kirjaamaan sen oman pääomansa vastaan eli eli siellä on semmoisia.
Mun mun nähdäkseni aitoja riskejä olemassa. Jotka on mun mielestä tosi mielenkiintoisia siinä mielessä, että jos niinku muistat itsekin silloin 2011 12 kun oli näitä tukipaketteja. Niin aikamoinen. Tavallaan juridinen prosessi käytiin, käytiin perustuslakivaliokunnassa ja kuultiin asiantuntijoita muuta kun perustettiin ERV veteen RVM, ää, EVM, ää. Euroopan vakausmekanismia ja näin poispäin.
Juttelin muuten sille tota kukas tää nyt oli silloin VMN sitten tota kova virkamies tota niin hetemäelle mä kirjoittelin hetemäelle memoja ihan muuten siis tota vastaili mulle mä rakkaudella tota tota tykkään siitä että tässä ja tota mä kirjottelin semmoisia niinku ei tää ei tää nyt näin voi mennä että meillä on luxemburg. Niinku tota vivutettu osakeyhtiö
että joo. Se se näin, näin se on, että siellä se on edelleenkin käsittääkseni että todellakin on tota mut mut näähän tosiaan nää target limiitit niin nää on vähän niinku vasta-aineet vanha vanha ajan tota kun keskuspankkien välillä on ollut kuusikymmentäluvun kuusikymmentäluvulta alkaen niin sanotun basel sopimuksen perusteella niin tämmöisiä tota keskuspankkien välisiä luottolimittejä tai slogppeja niin.
Tää on tavallaan euroalueen tämmöinen oma oma systeemi ja siitä ei kovin moni tiedä, mutta. Mutta jos euro hajoaisi niin niin tota se onkin 1000 ei taala. Mutta euron kysymys että että mitä näille sitten kävisi ja kuka kuittaa? Kuka kuittaa laskun? Tää oli tässä siis mun markka
takaisin skenaariossa. Siinä euron tulevaisuuskirjassa simuloitu sillain että sanotaan vaan että se 64 miljardia target kakkausta on meidän niinku niinku neuvottelupositio että me kyllä voidaan tyytyä 50 miljardiin että annatte meille vaan sen markan niinku kruunutyyliin niin tota ei ei tehdä tästä hässäkkää että. Mä näen mä sen sinne kirjoittelin siis ihan timanttia kamaa silloin tota.
Vaikka itse sanonkin tää tästä elena valtosen kanssa kun teit sen niin tota silloin ainakaan mä en tiennyt että sä oot persu niin mä tätä juhani huopaisen kanssa tehtiin. Muuten siis neuvottelijaksoissa missä me suolattiin. Teidän sinänsä arsiakasartikkeli just sanomalla silleen että se muuten oli hyvä, mutta siinä ei käsitelty tätä fiksit skenaariota eli tätä niinku suomen kässäys mahdollisuutta tästä systeemistä. OK joo. Joo mutta mutta tota siis se on hyvä asia, vaikka muuten ollaan
ihan konkurssi. Valtio niin tota meillä tosiaan on sitä saldoa saldoa niinku reippaasti plussalla tai ainakaan sieltä ei niinku tule. Pitäisi tulla niinku mitään miinusta meille, mutta toki voidaan menettää ne sitten pahemmassa kenellä siihen. Sisältyy tavallaan luottoriski, että se on se ongelma. Niin joo, mutta kukahan että siis siinä me fiksit skenaario on helpompi meille kuin Italialle? Sanotaanko näin?
On teknisesti joo kyllä. Joo no mutta tota se mun suositus nyt sinne tota digi eurokomitealle että otatte vielä harkintaan sen että teknisesti edes luotte sen digikeskuspankkirahan siinä että jokainen ala keskuspankki suomeen pankki suomessa niin hallinnoi tota oman alueensa digikukkaroita ja silloin tota kun se ominaisuus on sinne luotu et se ei ole niinku keskit. Kenelle tota tilille Brysseliin tai luxemburgiin niin niin silloin se on.
Se sentäisi mahdollistaa tän niinku pienen toivon kipinän siitä että tää euro voidaan joskus tätä hallitusti purkaa. Mä en tiedä pystyykö tähän mitenkään vai vaikuttaa valtiovarainministeriössä, mutta tota tämmöiseen mä voin kirjottaa semmoisen memon sinne EU, lle sitten niin tota josta jos joku joku niitä lukee ja siis EU han pyysi.
Ottaako kommentoida vähän niin kyllä siis ihan vaan se että tää on muuten mielenkiintoinen juttu tää digieuro, että kun se siitähän on annettu tämmöisiä tämmöisiä puitesäädösehdotuksia. Sitten tuota komissiosta ministerineuvostolle ja nämä on kaikki sellaisia säädösehdotuksia jotka hyväksytään määräenemmistöllä euroopan unionin neuvostossa.
Mahtavaa niin niin sekin on vähän niinku ehkä huono juttu ja sitten toisaalta vielä se, että mulla on se käsitys, että euroopan keskuspankki on aika itsenäinen tässä että että tota. Ainakin he on antanut jotenkin julkisuudessa ymmärtää, että heillä on itsenäinen toimivalta niinku tämmöinen digieuro suunnilleen perustaa. Mutta että tää on musta yksi esimerkki tästä, että että mä. Yhä enenevissä määrin niinku huolestunut tästä suvereniteetin valumisesta tonne tonne pois
meiltä. Näin se on siis sillä on 3 vuotta sitten kun sitä pyydettiin digi eurokommentteja. Mä menin innoissani sinne ja tota ajattelin että nyt mä laitan liitteeksi tän. Miten tää kannattaa tehdä ja miten tää eku kakkonen toimii ja niin sitten se ikävä kyllä määrämuotoon oli semmoinen että sinne ei tämmöisiä niinku tavallaan systeemitason muutoksia ei voinut mitenkään laittaa. Siellä sai kommentoida sitä protokollaa ja mä olin silleen että niinku.
Ei tää nyt näin voi mennä että missä demokratia hei hei tota. Mutta parempi myöhään kuin en milloinkaan. Tota mä en tiedä pitäisikö mun ruveta tälleen Hetemäki tyyliin kirjoittaa suoraan tota niinku tota EKP, lle sitten tota tai kutsua jotain suomen pankin tyyppejä tänne vieraaksi. Mut mä en täytyy sanoa tässäkin kuulijoille ja katsojille
tiedoksi, niin mä oon tästä. Mä oon lauhtunut silloin 2012 14 niin mä oon niinku koin tän niinku eksistentiaalisena vääryytenä, mutta nyt mulla on esimerkiksi timo löyttyniemi oli verran toimitusjohtaja vieraana, joka siis. Tän kriisin ratkaisu systeemin pisti yksi tuota johtajana pystyyn ja. Tavallaan se luotiin ilman, että tämä pankkisysteemi niinku on tässä romahtanut muutaman kerran
ollaan käyty. Käyty kyllä niinku horjumassa, mutta että se tavallaan on kestänyt sen niin tavallaan mä en enää oikein jaksa tästä nyt kiihtyä. No se on se on tää carl jung kirjoitti tästä, että kun ihmiselle tulee ikää niin se rupeaa kiinnostumaan puutarhanhoidosta ja. Ja ja jotain tämmöistä mut sitten tota tässä palataan tähän pikkaraisen tota kritiikin, niinku tavallaan se onnitteluosuute, että se hän oli tulkitseminen, että hän piti tätä niinku.
Globaali koordinointiosioita kiinnostavimpana eli tavallaan tietyllä tavalla. Meillä on niinku tää vähän rämä euro ja EU ja sitten on tää pohdi tätä kaksinapaista kautta moninapaista turvallisuuspolitiikkatilannetta ja sitten päädyttiin. Päädyit muuten tähän tota koesin lakiin eli eli tavallaan siellä oli pientä tämmöistä pohdintaa että onko ilmastokriisi ratkaistavissa markkinatalouden. Toimin niin. Selitäpä tää niinku kaaasen kela siinä. Joo no se se oli tota se oli
semmoinen tota. Oikeastaan repliikki siihen kun tota. Nalle wahlroos omassa kirjassaan kirjassaan kovasti kehotetaan niin sanottua koasen teoriaa. Mä koasen teoriassa on siis 60 luvulta tämmöinen tunnettu taloustieteellinen teoria, joka joka jonka teesi on niinku se, että että jos ei ole transaktiokustannuksia niin niin tavallaan vapaa vainnan kautta niin omistussuhteet tavallaan allokoituu tehokkaasti ja sen voi myös ymmärtää vaikka tän päivän. Tän päivän tota.
Ympäristöpolitiikan alalla niin että että että että tavallaan esimerkiksi päästökauppa on jossakin mielessä tehokas järjestelmä hillitsemään hillitsemän päästöjä, mutta tietysti päästökaupassa on taas se ongelma, että päästökauppahan lähtee siitä keskussuunnittelusta, että unioni päättäisi euroopan unioni tässä tapauksessa päättää siitä, että kuinka paljon niitä päästöoikeuksia paljon ne vähenee niinku joka vuosi kun mennään eteenpäin.
Ja se nyt on tietysti taas poliittinen valinta viime kädessä, että kuinka paljon on tarvetta tehdä euroopassa suhteessa muuhun maailmaan, mutta sinänsä. Mä uskon henkilökohtaisesti, että puhtaan niinku teknisenä harjoituksena, niin niin päästökauppa on varmaan niitä vähiten haitallisia tapoja tavallaan hoitaa tätä ilmastopolitiikkaa. Joo, jos taisi olla tässä nallen kymmenetuhoisinta ajatusta kirjassa.
Siellä oli siis tätä tätäkin myös, että tota valtameret pitäisi antaa ne tota kalastusoikeudet että yksityisille tahoille niin kaikki ongelmat ratkeaisi ja
sitä taisi olla sekin että tota. Tämä kilpailuvirastotoiminta on niin kuin höpöä, että itse asiassa ihan ok että markkina keskittyy aika paljon, että se kestää se markkina senkin ja se ei ole niin kuin pakki itse feedz että osa niistä niin kuin minunkin korvaan vähän kuulosta semmoista lievästi proboilulta, mutta hieno, hieno kaveri sen alle, että jos kuuntelet tätä niin tervetuloa vieraaksi. Selittelen nämäkin oikein päin.
Joo terkkujen alle vaan. Joo, mutta tuosta tuota et tästä globaalista tuota koordinointiongelmasta. OK meillä on niinku tämmöisiä valuuttajärjestelmätason ongelmia. Sitten meillä on nää sotateollisuuden ongelmat. Tavallaan tää peace divinend.
Katosi ja nyt meidän pitää laittaa suomessa erityisesti niinku laittaa näihin rautaan ja nato-kriteereihin ja tota ukraina tukeisi tuki niinku paljon rahaa ja ja tää on niinku lisärasite jo muutenkin kitukasvuiselle euroalueelle mitä meillä ei ole mutta se niinku pohdit mun mielestä että mihin tää menee ja eikö voisi ajatella että alexander stubbinkin tää tavallaan hänen uusi slogansa mikä se nyt oli toi tota arvopohjainen arvopohjainen realismi löytyy
myös sun kirjasta ainakin rivien väleistä. Niin no joo siis tosiaan. Niinku niinku varmasti ihmiset on huomannut niin niin tota kansainvälinen järjestelmä on on on on vähän niinku kiristynyt. Jotkut on sitä mieltä, että kylmä sota ei oikeastaan ole loppunutkaan ikinä, vaan meillä oli vaan tämmöinen. Liennytyksen aika tässä niinku berliinin muurin hajoamisen jälkeen. Mut sitten sitten me ollaan oikeastaan koko ajan eletty sitä
sitä tota kaksinapaista mallia. Eli nythän tietysti tavallaan länsimaat ja sitten on toisaalta tää brix blokki ja sitä pohdin tuossa kirjassa että että tota kun tavallaan on niin 2 erilaista systeemiä ja sitten toisaalta rahoitusjärjestelmiä, että tää varmaan niinku jollakin tavalla. Veikkaisin, että tää systeemi ehkä ehkä niinku kriisiytyy siitä syystä, että meillä on valmiiksi aika pirusti velkaa
oikeastaan kaikilla sektoreilla. Esimerkiksi usa, ta pidetään aina tämmöisenä niinku markkinatalouden mallimaana, niin sielläkin on liittovaltion velkaa yli yli 100% jo BKT, sta todella pitkälle ne vaihtotaseen vaje ulkomainen nettovarallisuusasema. Your problem pahasti. Miinukselle ja tää liittyy tietysti tähän tähän nimenomaan tähän tota. Dollarin dollarin reservivaluutta-asemaan ja tähän niin sanottuun triffin dilemma eli. Eli robertrifin tämmöinen
ekonomisti 60 luvulta. Samoin niin oli sitä mieltä, että tää ennusti musta aika kivasti tän, että tämmöiset järjestelmät oli se sitten kultakanta. Tai nyt tää uusi järjestelmä jossa tavallaan dollari on tietynlainen ankkuri niin niin niin se johtaa sitten helposti sitä tämmöiseen ylivelkaantumiseen eli eli käytännössä niinku jenkit jenkit vie US stressoreita ulkomaille eli eli tota se on heidän päävientituote.
Jos näin niinku rumasti sanoo ja sitten taas mitä tapahtuu kiina venäjä intia tää brix akselilla niin tota. Siellä sitten on. On ainakin lehdistön mukaan mitä on kansallistalous lehdistö lukenut, niin siellä on pyrkimyksiä luoda tämmöinen oma jonkunlainen niinku
valuuttajärjestelmä. Ja sitä mä vaan pohdin että kaikki jotka on taloutta seurannut ja taloushistoria tuntee niin tää alkuperäinen brettavuusjärjestelmähän hajosi nimenomaan tähän ylivelkaantumiseen eli vietnamin sotaan ja linda b Johnsonin grater city hankkeeseen. Vai oliko se ranskalaisten kusetus että ne päätti vaan niinku? Ruveta ne rikkoo tota ne niinku pokeri terve koulussa bluffin niin sanotusti että että he että
he nosti. Merkintä mutta tota mutta taustalla oli tietysti vietnamin sota ja sitten nää sosiaaliuudistukset 60 luvulla jenkkilässä ja ja ja tota. Nyt meillä on tavallaan vähän samanlainen tilanne.
Se se mun teesi on, että kun bretto woves tavallaan niinku hajosi niin sokka päästettiin irti ja tää globaali velkaantuminen kaikki pidäkkeet poistettiin ja nyt me ollaan tilanteessa jossa meillä on tavallaan tää puhdas siirtymä vihreä siirtymä mikä vaatii hurjasti investointeja jos halutaan näihin ilmastotavoitteisiin päästä sitten meillä on tää kansainvälisyyspoliittinen jännitteinen tilanne pola. Se vaatii isoja investointeja puolustuksen saralle. Meillä on valmiiksi hurjasti
velkaa. Sitten meillä on vielä ikääntyvä väestö ja meillä ei ole vielä tässä niinku eurossa kun käytiin termiä rämä euro mikä on musta ihan hyvä termi, niin tavallaan eurossa meillä on lisää ongelma se, että meillä ei ole mitään normaalia sopeutuskanavia, siis valuuttakurssipolitiikkaa ei ole. Korkopolitiikkaa ei ole niin tää on tää on musta aika hankala yhtälö. On joo ja onneksi muuten mä oon siis tätä. Toisin kuin ilmeisesti ison osa suomalaisista.
Mä oon vähän iloinen kun saksaan niin kusessa tätä tavallaan niiden tota. Energiavendejä venejän riippuvuus ja autoteollisuus riippuvuus on niinku tavallaan kaikkien mennyt mustaksi pekaksi niin tota nehän on koko tähän astisen euron ajan niinku vetänyt 10% ylijäämää, niin se on nyt pois yhtälöstä ja niinku se ei tavallaan niinku driftaa sitä euroa niinku tota vahvista että niinku pikkaisen pikkaisen tota ainakin se mörkö on sieltä vähän heikompi.
No siinä on siinä tavallaan se, että joo että se se se tavallaan tekee ton, mutta sitten soitetaan tekee sen, että kun kun me me taas viedään niinku tota. Tavaraa saksaan niin myös se niinku kysyntä vientikysyntää on hiipunut sieltä saksasta, että se on vähän kaksiteräinen miekka. Toisaalta ne kilpailukyky on mennyt alas, niin me ollaan voidaan voidaan myydä tavaraa sinne, joten ne pystyi tekemään tehokkaammin tätä energia teho
ympäristössä. Eli ainakin tää meidän energiainsitiivinen teollisuus on tota kilpailukykyisempi sitten siinä. Se on ihan. Totta joo, mutta tota ehkä tossa nyt kuitenkin oli aistivinani niin. Tämmöistä lordi keans sympatioita. Sehän oli hieno lordi ja tota
myös osake. Spekulantti ja rikas mies ja ei pelkästään tämmöinen ihan vasemmistovaikuttaja vaan niin niin tota hän hän ei keksi yllättävän paljon tosi kovia ideoita niin tota yks niistä oli bangkore että tota maistellaan vielä tätä että olisiko maailman valuutta vaikka SDR, stä leipottavissa tää niinku. Joo se sehän oli tosiaan tää banktori oli silloin kun silloin kun bretto woodsia suunniteltiin 40 luvulla niin canesin gnysiajatus oli tämmöinen jonkunlainen ainakin globaali tilivaluutta.
Jossa sitten sitten tota. Se toimisi pikkasen samalla tavalla kun tää nykyään nykyinen IMFSDR rakenne eli tää special droining right minkä minkä mainitsit? Sitä mä niinku mietin, että jos jos me tota tavallaan halutaan jollakin tavalla. Tietyllä tavalla koordinoida tätä niinku länsimaisen globaalille. Jos käytetään termiä globaali länsi että että globaali länsi jos me halutaan yksi päästä näistä meidän ylivelkaantumisen
rahoitusongelmista. Tavallaan jotenkin koordinoidusti irti, niin mun ajatus oli lähinnä semmoinen niinku spekulatiivinen siinä, että tarvitaanko me jonkunlaista tämmöistä niin kun. Koordinaatiota jonkun tämmöisen SDRN vahvistumisen kautta. Esimerkiksi jos joudutaan tekemään jotakin suuria velkajärjestelyjä tai jotain vastaavia, niin sitten se voi helposti mennä tähän. Joka tapauksessahan keskuspankit tekee päivittäin aika paljon
yhteistyötä. Se ei vaan näy meille tavalliselle kansalaisille, mutta fedil ja EKP, llä varmasti joka päivä niinku tiiviit suhteet esimerkiksi et et tätähän tehdään joka tapauksessa, mut sitä mä niinku lähinnä ajattelin, että jos ajatellaan että spektrin päässä
on niinku 2 vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto on se, että rahoitusjärjestelmä niinku tavallaan romuttuu tämmöiseen täysin anarkistiseen malliin eli omaan pieniä kansallisvaltioita, joilla on oma valuutta tai sitten se toinen ääripää on se, että mennään johonkin tämmöiseen niinku globaaliin institutionaaliseen järjestelyyn, jossa joku globaali länsimainen ainakin tilivaluuttoilla sitten setlataan jotakin, jota canes nimenomaan silloin
neljäkymmentä-luvulla ajatteli. Niin mä en osaa sanoa kumpi on parempi, mutta mut mä niin kun ennustan tavallaan tällä elämänkokemuksella, että poliitikot lähtee kyllä mieluummin aja. Että kansainvälistä koordinaatiota kun anarkismia eli sen takia tää voi olla ihan realistinen skenaario. Joo ja mikä siinä oli muista sympaattista. Jos mä nyt oikein ymmärsin sen
tota. Gamesin plane niin tota, että tavallaan se SDR saldot olisi tavallaanistilliselle valtiolle kuten saksalla oli ennen tai kiina oli ennen niin tavallaan hyödyttömiä että sulle vaan tulisi semmoista niinku saldoa jota sä voit ehkä joskus niinku paitsi sitten ottaa, mutta vähän niinku tarkenta kakkonen. Todennäköisesti että kuitenkaan.
Eli se tavallaan niinku veisi niinku innon tästä merkantilismista ja tavallaan olisi niinku järkevää kun kaikki sitten yrittäisi niinku suunnilleen tasapainottaa sen taloutensa, että kukaan ei niinku tavallaan peka tai neperhood tota tota mallilla sitten niinku vetäisi täysillä. Juuri näin. Tää oli se keskeinen idea siinä, että karkeasti voi ajatella näin, että games ehdotti siis sitä tässä alkuperäisessä ajatelmassaan, että jos on niinku vientiylijäämäinen kansantalous, niin sitten
tavallaan sitä sakotetaan. Ja sitten sitten kun me tiedetään, että vaihtotaseiden summat täytyy summautua nolla. Niin niin tota jos niitä ylijäämiä sakotetaan ne pienenee niin sitten myöskin alijäämät pienenee jossain muualla. Voi siis muuten olla siis että tää nyt on niinku en yhtään
tykkää ajatuksesta. Mutta siis tää t kakkonenhan on niinku tietyllä tavalla saksa niinku tässä vuosikymmenet niinku köyhdytti kansansa esittää ne olisi maksanut kunnon likuja ja sijoittanut omaan maahansa niin ne päätti vaan vetää vaihtaa sen ylijäämät ja siellä se ne niillä nyt sitten hieno 1000 miljardin niinku t kakkonen plus se jota ne ei ikinä pääse hyödyntää että tota katsika jätkät. Tästä en voi älyllisen rehellisyyden nimissä.
En voi olla eri mieltä. Joo ja ehkä sitten tota päätetään tää vielä tähän tämmöiseen lauseeseen. Eilen kirjassasi sanotaan, että pysyvä teknologinen työttömyys ja siitä syntyvä rakenne työttömyys voivat kiusata yhteiskuntiamme varsin pitkään ennen sopeutumista uusiin työmarkkinarakenteisiin. No sitähän tää tota. Orpon burrenhallitus tekee paikallisesti, mutta tietyllä tavalla. Meillä mun mielestä kävi nyt vähän hyvä munkki, kun henna virkkusesta tuli.
Eu komissiosta se jamppa, joka vastaa teknologiasta, turvallisuudesta ja demokratiasta. Niin periaatteessa tässä olisi nyt vähän pelin paikka. Joo siis. Onnea vaan virkkuselle, jos tehtävä on lopulta lopulta valitaan tota.
Ja hieno. Hieno juttu sinänsä suomelle, mutta tota mä näkisin että tässä on niinku keskeisempänä ongelmana se että tota, että että jos me halutaan menestyä tässä muuttuvassa maailmassa, missä teknologia saattaa viedä osan työpaikkoja ja muuta ja tulee chat GPT vitosta ja kutosta ja seiskaa ja mitä lie robotiikkaa automaatiota,
scinettiä niin tota. Aivan olennainen juttu on se, että että meidän väestöllä täytyy olla semmoista osaamista, että pärjää tavallaan tämmöisessä korkean teknologian maailmassa ja nythän me ollaan menty ihan päinvastaiseen suuntaan, että viimeiset 2 30 vuotta niin meidän oppimistulokset on heikentynyt. Mulla on semmoinen mielikuva, että tänä päivänä tota mitä lukiolaiset oli yhdeksänkymmentäluvulla, niin se tän päivän lukiolaisten osaaminen on reilusti laskenut siitä.
Ja sitten jos se heikko osaaminen on on jo siellä tavallaan kylvetty. Niin miten sitten voidaan ajatella jollain vaativilla aloilla tekniskorkeakouluissa sitten kehittää jotain tai edes saada niitä. Tavallaan osaamista tämmöisen korkean teknologian juttuihin, mistä voisi syntyä sitten uusia nokioita ja lisäarvoa ja näin
poispäin eli eli tota. Mä en usko että komissio tätäkään pystyy ratkaisemaan, vaan mä uskon, että meidän pitäisi kansallisesti tehdä asennemuutos siinä, että meidän pitää pitää vaatia meille lapsilta enemmän ja meidän opettajilta enemmän, koska se on karhunpalvelus heidän tulevaisuudelle. Joo. Mutta vähän voidaan kotiin päin vetää ja tota se on muuten siis mielenkiintoista tänne kun virkkunen tota vastaa ilman maskille tota sitten tota demokraattisesta tota XN tota.
Kovasti toivon, että tämmöisiä orwellilaisia ennakkosensuurikirjeitä ei komissiosta uudesta komissiosta lähde tota esimerkiksi elon muskille. No sinne sinne tota lähti. Lähti terveiset.
No mut sitten tota mehän mahdollisesti tota vähän tota haastavampaan osioon eli tota nyt kun sä oot tän hienon kirjan laitetaan tähän vielä buffiinohjaustalous vai näkymätön käsi niin ikävä kyllä mun mielestä suomen kohdalla tota vastaus on selkeä ohjaustalaus ja ja sä pääset nyt elämään tätä suomen oikeustalausta.
Tota jossa niinku tehdään 12 piste 2 miljardia tuota niinku julkista ylikulutusta vielä vielä näiden ensimmäisen vuoden säästöjenkin jälkeen, niin tota vaikea on olla ajattelematta että me todellakin niinku tätä näkymätöntä kättä niinku ollaan tässä niinku hyljeksytty kaikenmaailman keinoon ja ja vaikka sitä nyt sitten vähän tätä ohjaustalosta niinku ravistellaan niin todella pitkä matka vielä on edessä, mutta miltä se näyttää sieltä VM kulmasta katsottuna?
No VMN kulmasta katsottuna näyttää aika haastavalta. Toki tota nyt näyttää siltä, että ihan vmän niinku riippumattoman laskennan perusteella niin näyttäisi siltä, että mä vielä jos kaikki menee nyt nappiin mitä on päätetty niin me saadaan se velkasuhde vakautumaan 27 vuoden tasossa, mutta tietysti se pitäisi saada siitä myös laskusuuntaan ja henkilökohtaisesti. Musta se on ihan selviö, että me eletään yli.
Yli varojemme eli me ollaan totuttu semmoiseen yli laajaan sosiaalivaltioon, jota ei pystytä rahoittamaan. Meidän tulonmuodostuskyvyllä. Siinä on monta syytä taustalla, mutta että yksi on ehkä osittain varmaan se, että tota mä oon niinku maailma on muuttunut, että me rakennettiin tavallaan tää hyvinvointivaltio silloin kuusikymmentäluvulla jonkun pekka kuusen ajatusten pohjalle ja muuta sosiaalidemokraatit 60 luvulla, mut sitten maailma on muuttunut ja ihmiset ei enää
ole. Ehkä ei ole semmoista tavallaan yhtenäistä kulttuuria enää tänä tän päivän suomessa, jossa jossa ajatellaan että ponnistellaan samalla tavalla niinku yhteisen
isänmaan eteen eikä käytetä. Tämän väärin ja näin poispäin että että tota mä mun niinku visio on on se että että jos jos mitään radikaalia ei tapahdu niin kyllä kyllä tää aika huonolta näyttää tää meidän hyvinvointivaltion tulevaisuus että tota tietysti jos joku kasvu ihme tulee niin niin jolla päästään pysyvästi paljon korkeammalle BKT uralle. Niin se voi sitten jeesata, mutta tota. Ei, ei meillä ole varaa näin laajaan hyvinvointiyhteiskuntaan. Tavallaan näillä näillä veroilla
ja tosiaan. Veroastettakin on hankala kiristää eikä sitä pidä mun mielestä kiristää, koska meillä on tosiaan aika korkea toi kokonaisveroasti jo valmiiksi. Joo siihen on pakko sanoa siis että tämän vuosia suorannut tota siellä on niinku tota tullut sixten korkman tän vissiin aloitti ja kiander tuolta kelasta niin tota niinku vuosia on tullut tämmöinen ja patricio laineet ja muut on niinku tämmöinen kela että sieltä valtiovarainministerillä on siis
niinku se semmoinen tota. Yleis niinku tota talousennusteiden lakana niin siellä sitten ikävä kyllä on myös niinku kokonaisveroasteennuste ja se menee sitten silleen että tota yleensä siinä on niinku aina semmoinen niinku niinku ehkä asiaan kuuluu semmoinen kevyt optimismi siinä valtiovarainministeriön BKT
urassa. No sitten ne verot on tota laskettu vähän niinku staattisemmin, että siellä on odotettu vähemmän niinku tota dynaamisia vaikutuksia siitä BKT, sta siihen jaettavaan, jolloin sitten nykyään teknisenä laskuharjoituksena tota on syntyy tämmöinen niinku laskeva kokonaisveroaste-ennuste. Sitten nää patriciolainat tulee sille paikalle että nyt jo 8 miljardia vähän liian vähän
verotetaan. Nyt pitää äkkiä keksiä 16 veroajalla niin tota etukäteen tota estetään ja kas kummaa tota sitten toteumaa joka vuosi niinku kohoava kokonaisveroaste koska tota se BKT todennäköisesti pettää alaspäin ja se veroaste tota todennäköisesti ei petää alaspäin, mutta näiden uusien verojen myötä se kasvaa ja niinku vuosia tässä on mun mielestä niinku mä niitä laskin itse ja kirjoittelin suoraan VM än että ettekö te nyt voisi niinku tehdä tästä niinku oman stadin että tää on niinku.
Byjastestimentti ja sitten tota ne lähetti mulle semmoisen. Valtiotaidon talouden tarkastusvirastoksen plakaati, jos väite väittivät, että siinä on se käsitelty, mutta ei ollut nimenomaan tätä ennustettu. Siinä oli ennustettu, että se BKT ennusteura on NBI, stä ja verosta niin sanottu mitään. Mutta siis tätä. No mitä toi sun korva kuulostaa? Onko valtiovarainministeriön kokonaisveroajasta ennuste tota helvetin kone ja katotaan verojen korotuksia.
No en mä ehkä lähtisi noi pitkälle vieviä johtopäätöksiä tekee, mutta. Mehän menneisyydestä me voidaan jotakin faktoja katsoa ja tota. Me voidaan esimerkiksi havaita se, että kokonaisveroaste oli yhdeksänkymmentäluvun lopulla noin 45% ja nythän se nythän se on muutama prosenttiyksikkö. Siitä tippunut kylläkin, että meillä on ollut kireämpi verotus kokonaisuus. On se ollut 30 kaksikin joskus
että. Niin niin kyllä, mutta tietysti demografia väestörakenne on muuttunut ja ja muuta, että silloin kahdeksankymmentäluvun tavallaan hyvinvointivaltio kultaisina vuosina, niin niin silloinhan me pärjättiin pienemmillä menoilla ja ja ja näin poispäin, mutta silloin oli toisaalta nuori terve väestö, joka teki töitä. Enemmän kuin nyt, että että tota meillä on haasteita, mutta. Mutta meidän verotus kannattaa miettiä silleen, että OK kokonaisveroaste. Itse itse lähtisin mieluummin
sitä laskemaan. En kannata missään nimessä kokonaisveroaste nostoa, mutta että sitten esimerkiksi nyt näitä veropoliittisia päätöksiä mitä on tehty kehysriihessä ja muuta, niin niin jos taloustieteilijän näkökulmaa miettii niin, niin suuntahan sinänsä ihan fiksu, että työn verotusta on on kuitenkin kevennetty. Vähän paska. Ja ja sitten siellä on tulee työtulovähennyksiä aika satojen miljoonia.
Ja sitten tota sitten toisaalta. Ekonomistithan pitää arvonlisäveroa niinku vähiten haitallisena verona suunnilleen ja sitten yksi näkökulma on vielä se, että se tosiaan meillä
on aika paljon sellaisia veroja. Tuolla valmisteverojen puolella, jotka ei ole sidottu indeksiin eli siellä on joku sentti per litra tyyppisiä veroja niinku energiaveron polttoaine näin niin tota nehän on sen tyyppisiä että että tota tavallaan se verotus kevenee sitten yleisen hintatason nousun vuoksi vähän niinku automaattisesti kun niitä ei tarkisteta indeksillä.
Eli eli me tietyt verot niinku automaattisesti kevenee, mutta tota itse toki oon sitä mieltä, että että että jos meillä vaan fiskaalisesti varaa ja me voitaisiin osoittaa että nää dynaamiset vaikutukset toimisi ja myöskin myöskin niinku budjettiprosessissa sillä tavalla että kun me viedään talousarvioon meidän tota tuloarvio, että me voitaisi siellä sitten näyttää että jos vaikka markkinaaliveroja lasketaan tai työverotusta kevennetään kautta linjan, että
se oikeasti tarkoittaisi sitä että sitten meille tulee niin kun. Että me ollaan tavallaan sillä kohtaa lafferin käyrää, että että tota meille tulee lisää niitä verotuloja vaikka veroastetta pikkasen työn osalta. Mutta tämmöisiä. Toisaalta sitten meillä on tutkimuksia, jotka väittää, että se ei vaikuta mihinkään että. Niin suomessahan kaikki ekonomistit tota tekevät juuri näitä tutkimuksia. Ja siis mä perehdyn joskus tota mä väittelin tästä niinku tota.
Tuota. Vaikka työn verojoustosta niin tota että siis niinku siellä on tehty joku niinku mikrosimulaatio jostain kuntaverosta niinku semmoinen skatteri josta on niinku päädytty ettei mitään väliä. Aina voidaan nostaa niin paljon kuin halutaan ja jengi tekee niinku duunia ja sitten tavallaan. Mut taas nyt meillä on muut pohjoismaat. Ruotsi on tiputtanut 5 pinnaa sitä ylintä tota solidaarisveroa. Meillä ei edes pystytty sitä 2 pinnaa luopua kun sitten tuli niinku ihan älytön
nillityskeskustelu. Tanska tiputti lähemmäs 10 pinnaa ja tavallaan nyt ne niinku dynaamiset vaikutukset on sisällä eli eli tota. Toki siinä niinku välittömästi ekana vuonna tippuu jonkin verran niitä veroja tiloja, mutta koska se on niinku ilmiselvä se dynaaminen vaikutus, että ihmiset jotka tekee enemmän työtä tai ottaa työpaikkoja jossa tota tehdään enemmän työtä, niin kyllä se sitten niinku efekti tulee sisään eli sinne vaan kuulkaa
sinne BKT funktioon. Tungette sen niinku tota työn tarjonnan niinku kasvonnan sitten kunnon sainfum se ei niinku lain mukaisesti sitten niin tota siellähän se selviää koska nää kaikki niinku ihan akateemisia niinku malleja en mä niinku luota pätkääkään siihen niinku tota vm, n niinku BKT simulaatioennusteeseen joka on tota. Nominaalinen ja sitten jaettava sen veroaste niinku jota ne
pitäisi kaikkia auditoida. Mä oon niinku oikeasti haluaisin niinku haastaa nyt valtiovarainministeriön tekemään tämmöinen historiallisen vertailun, jossa tehdään tota kokonaisveroaste ennuste ja toteuma. Ja kun menikö, menikö vihkoon vai ei. Joo sen verran täytyy sanoa, että toki poliitikko ei pidä mun mielestä mennä sorkkimaan siihen mitä virkamiehet virkavastuulla tekee. Esimerkiksi taloudellisia ennusteita tai muuta velkakestävyysanalyysia.
Että tavallaan niin kun. Totta kai niitä pitää jälkikäteen sitten katsoa, että paljon ne poikkeaa. Meillähän esimerkiksi vm julkaisee tämmöistä ennustepoikkeama raporttia kyllä, mutta mä en muista nyt. Joo se on se BKT on niinku sanoin se on se BKT on anbiasta, mutta siis se ei vastaa siihen kysymykseen että onko tota tämä prosentti eli siis kokonaisveroaste prosentin
laskukäyrä ikinä toteutunut. Ei no mutta mä vaan sitä niinku itse laskenut, mutta tota haaste haaste siellä tota hei onko tämä prosentti siis voi olla fakta eli tää NB tai tää nominaalinen bruttokansantuoteennuste on tehty ar bajasta.
Ennuste ei ei ei ei ei tuota nokan kokuttamista jopa se veroaste ennuste eli nomilaiset euro eurot suunnilleen 110 miljardia niin siinäkin voi olla niinku teknisiä oikeita oletuksia, mutta se sarja on niinku vuosikymmenien ajan niinku laskeva ja se on aina et sä luet niinku nää patrizio la. Siellä etukäteen niinku se laskee puoli prosenttia. Tämähän on niinku 300 000 290 miljardin tota BKT, ssä oikeita miljardia. Se on pakko saada nyt etukäteen ja takaisin. Sori mä en tässä nyt hieman
kiihyn aiheesta, mutta. Joo no siis ja ja siis riippumatta siitä miten ne tekniset mallit ja ennusteet menee niin jos tätä meidän tavallaan talouden tilannetta katsoo, niin musta niinku on sinänsä selvää että. Ei oo kovin fiksua lähteä ainakaan niinku verotusta enää tästä kiristelemään. Tästä olemme samaa mieltä. No mutta tota ehkä sitten tota tämä tää oli mielenkiintoinen
tämä tämä tuota kohu tästä tota. Valtiontalouden alijäämä poikkeamasta ja kutsutaan sitä nyt vaikka sixten korkman tuota kaavaksi. Eli aikoinaan vissiin tuota joskus vuonna mekka ja kivi lipposen aikoina keksittiin vaan silleen tuota, että tehdään tää talousteoria silleen että otetaan tää budjettialijäämä siis 12 miljardiaettuna 88 miljardilla lienee niinku 14% miinusta.
No suhteutetaan se sitten tuota bkt hen niin se on sitten tuota 4 5 pinnaa voi olla miinuksella, mutta sitten otetaan tämä eläkerahoitusvirta jolla mitään tekemästä tämän kanssa. Ja jos se on plussalla vaikka prosentin tai parhaimmillaan se on ollut 2 ja puoli pinnaa niin tämä sitten vähentää tätä täysin ihan erillistä julkistalollisen budjettialijäämää ja sitten voidaan ei olisi sanoa että me ollaan alle 3% säännössä niin käsittääkseni tämä on nyt niinku hyvä juttu poistettu tämmöisten
korkmanin kusetus sieltä että. Joudumme oikeasti sopeuttamaan sitä budjettialijäämää niin tota älkää nyt peruuttako enää tästä, että jos niinku multa kysytte niin tää on erittäin oikea päätös joka olisi pitänyt tehdä ikinä pitänyt tehdäkään tämmöistä systeemiä. Mä en pystykö tähän sanomaan
jotakin. Niin no ehkä ehkä sen voisin täsmentää ainakin siinä, että tota tosiaan tässä on 2 eri asiaa eli ensinnä niin sanotut mastertin kriteerit eli tää 3% 60% sen osaltahan mitään muutosta ei ole tapahtunut. Eli eli edelleen. Julkisen talouden tota ali tai ylijäämää niin huomioidaan työeläkesektori tässä laskennassa. No mä oon samaa mieltä itse siitä, että mun mielestä sitä ei pitäisi.
Ei pitäisi huomioida, koska yksinkertaisesti siitä syystä, että tätä esimerkiksi eläkelaitosten ylijäämää ei voi käyttää velkakierryttävien sektori esimerkiksi valtion tai kuntien tai miksei hyvinvointialueidenkin niinku velan lyhenne. Ei myönnetäkö me sitten sitä, että ne ei on valtion rahoja? Yksityisomistusoikeutta ja tässäkin suhteessa ole. Mutta palkansaajien palkansaajien rahoja ne oikeasti on ja ja ja tota mut se mitä tässä on tavallaan taustalla on on niinku se että tää on vähän
monimutkainen mutta. Tässä ei ole ensinnäkään poliittinen puoli ollut millään tavalla tähän myötävaikuttamistaan puhtaasti virkamiesten teknistä toimintaa mitä on tehty Brysselissä. Eli tota se perustuu tähän velkakestävyysanalyysiin. Eli kun kun tota komissio laskee
tavallaan meille sen niin kun. Niin sanottu viiteuran että että tota paljonko menot saa kasvaa jotta me päästään niinku velkasuhteessa alenevalle uralle niin jatkossa tän osalta niin tässä velkakestävyysanalyysissä niistä työeläkelaitosten ylijäämää ei huomioida siinä laskennassa ja mun mielestä se on mun henkilökohtainen näkemys että se on ilman muuta oikea juttu koska koska tota niinku sanottu niin niin jos ei tehdä jotain ihmeellisiä amerikan temppuja niin niin ei tavallaan
työjärjestelmän ylijäämää voi sosialisoida tai konfiskoida siihen että. Me me tota ostetaan takaisin jotain valtionbondeja markkinoilta.
Joo täsmälleen samaa mieltä. Siis tää tota myös johtanut siihen, että kolmikanta joka niinku ulkoparlamentaarinen konsepti, joka esiintyy lähinnä suomessa niin tota on voinut ihan niinku hyvällä syynä lobata, että ihan turhat en siellä julkistaloudessa mitään budjetteja niinku korjata kaikki tykkää siitä spennataan vaan tota 14 pinnaa miinuksella ihan hyvä tota budjetti koska me me halutaan ja te haluatte että tää näyttää paperilla hyvältä niin lisätään tätä rah.
Astetta eli lisätään sitä niinku de factoverokiilaa. Siis tää 24 viiva 25 pinnaa mitä nää työeläkeyhtiöt ottaa niin sehän toimii kun verokiila eli se poistaa niinku tota ostovoimaa ja imuroi sen tota niinku eläkeaikaan sitten josta siitä voi olla hyötyä mutta se on poliittinen päätös niin tää tota on pienentää yksityis varallisuutta, yksityistä ostovoimaa ja niin kauan kun tavallaan sitä nyt niinku nostetaan niin se vaan niinku pahentaa tätä kotimaisen
kysynnän niinku ahdinkoa. Niin kyllä. Ja siis se mikä tässä on mun mielestä niinku paljon isompi juttu on on on tavallaan niinku se, että meidän pitäisi enemmän keskustella siitä, että toteutuuko sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tässä työeläkejärjestelmässä eli eli paljonko ihmiset sinne maksaa ja mitä ne sieltä saa. Ja ja sehän on ihan ihan tunnettu fakta, että tosiaan esimerkiksi suuret ikäluokat hyötyy hyötyy tästä järjestämästä paljon enemmän kuin kuin vaikkapa minä tai
sinä. Eli eli tuota siinä mielessä tää on minusta se isompi kysymys ja ja tosiaan ihan hyvänä että ollaan siirrytty tämmöiseen realismiin jossa jossa tota. Näitä ei. Ei ei ei lasketa näihin näihin sääntöihin. Mä en tiedä tarkkaan sitä neuvotteluprosessia mitä yhdeksänkymmentäluvulla on tehty silloin kun näitä emokriteerejä pyrittiin täyttämään, mutta sillä oli keskustelu näistä emu-puskureista työllisyysrahoista ja työeläkejärjestelmäosalta.
Ja kyllähän se vähän niinku jälkikäteen vaikuttaa silmänkääntötempulta. Joo näin on ja ja sitten se vaikuttanut käyttäytymiseen tosi haitallisesti ja sitten se tilastoinnin luotettavuuden vertailukelpoisuuden vielä koska niinku aina pitää katsoa, että onko tässä nyt otettu tää typerä työ eli maksut niinku pois näistä niinku luvuista kun missään muualla niitä ei ole otettu ja. Siis pahimmillaan. Siis se on sen tason ideatismi
että sulla on joku. Wassari sanoo että me ollaan niinku norjan verran niinku vaan koska se on kaivannut jonkun niinku ACDN niinku huonosti laskeman tilaston jossa niinku koko sen niinku 260 miljardia onkin valtion varallisuutta eli niinku tämmöisiä koko ajan tulee sieltä ja niinku muutenkin siis tota siis suomessa niinku joutuu kaikkien niinku ekonomisti ja varsinkin vasemmisto ekonomistien kanssa niin kaikki lähteet joutuu katsomaan sinne tilastokeskuksen dataan koska
niinku mihinkään oikein voi luottaa. Tää on musta niinku hieman rasittavaa. No joo no mutta tota. Hyvä juttu. Sitten tota ehkä tästä kirjasta vielä semmoinen paluu eli tota tämmöinen lernerin tuota väite eli tota jos valtionvelkojat ovat saman valtion kansalaisia tai muita kotimaisia oikeudellisia henkilöitä lernerin mukaan velan määrällä ei ole juuri merkitystä, koska veronmaksajat ovat silloin viime
kädessä velkaa vain itselleen. Toisin sanoen on tärkeää huomata, että leiren tiedostaa ulkomaille velkaantumisen haitallisuuden tai riskisyyden. No kun jos ja kun olemme leirnin kanssa ainakin osittain samaa mieltä, niin missään valtiokonttorin tuota obligaatio-ohjelma suomen kansalaisille. Miksi suomen valtio käyttää 16 pro codelleriä koko tän niinku? 12 piste 2 miljardin uudelleen rajoittamiseen plus sitten kaikki uudelleenrahoittuvat QE tota tota lainat jotka tulee kiertoon.
Miksi me olemme niinku maailman ainoa maa jossa on luokkaa 2% kotimainen niin kun valtion velan rahoitusaste? Oletko sä niinku huomannut tämmöistä? Joo tää tää on mielenkiintoinen tota keskustelu ja. Ja tosiaan tää abraham learner joka oli tämmöinen muistaakseni moda moldovia taustainen ekonomisti, kirjoittanut kirjoja ja muutenkin tunnettuja ekonomisti neljäkymmentä-luvulta oikeastaan. Niin tää on muuten niin sanotun MMTN tämmönen niinku kummisetä hahmo siellä taustalla että tää
funktionaalinen rahoitus. Tulee siinäkin on hyvää mm. Siinäkin on. Voi olla hyviä puolia, mutta tota jos jos tähän palaa tähän obligaatiohommaan niin niin tosiaan yhdeksänkymmentäluvullahan oli tämmöisiä. Mä en muista, että kulkseni nimellä valtion tuotto-oblikaatiota vai mitä ne oli, mutta ne oli tarkoitettu nimenomaan vähittäisi sijoittajille kotimaassa. Ja mun käsitys on se, että se
ohjelma lakkautettiin tota. Sen vuoksi, että se volyymi jäi sitten aika mitättömäksi, mutta mun mielestä tää on ihan harkinnan arvoinen juttu ja laitetaan korvan taakse, että pitäisikö pitäisikö palata johonkin tän tyyppiseen juttuun ainakin antaisi sen mahdollisuus kansalaisille. Ja sitten toisaalta se, että mä oon joskus tehnyt tämmöisen
ajatuskokeen. Tää on siis vähän niinku kieli poskessa, mutta tää tää mitä sä sanot on on sinänsä totta, että tai mikä tässä kohtti siinä siitä kirjasta että tota. Tää kotimainen jos jos me tosiaan oltaisiin tavallaan suljettu systeemi että valtiossa velkaa vaan kotimaassa. Niin niin, niin tottakai silloin jos veronmaksajat on velkaa itselleen, niin ei se ole niin suuri ongelma.
Japanissahan vähän tän tyyppinen tilanne ja joissain muissa maissa, että että tavallaan suomessahan se vastaisi sitä jokainen voi miettiä että mä en mä en siis ehdota vakavissaan, mutta tää on enemmän tänne mentaaliharjoitus, että jokainen voisi miettiä sitä, että kun valtiolla on nyt bruttovelkaisin joku 170 miljardia niin mitä tapahtuisi jos työeläkejärjestelmä myisi kaikki osakkeeseen ja ostaisi ne valtion bondit sinne työeläkejärjestelmä taseeseen
niin sitten sittenhän tota. Käytännössä. Me oltaisiin siinä tilanteessa eli eli tota se velka olisi tavallaan sisäistä. No siinä olisi tietysti huonojakin puolia, mutta käytännössä se on varmasti siitä siitä kiinni, että ne volyymit on niin pieniä.
Ja sitten toisaalta kun valtio on halunnut hajauttaa tän varainhankintansa niin kun yli tota maantieteellisen sijainnin että meillä on paljon instisjoittajia aasiasta ja ja tota amerikasta ja euroopasta ja ja näin poispäin niin tota tietysti keskuspankit ja rahastot ja kaikki vakuutusyhtiöt muut. Niin niin tota siinä on varmaan lähdetty siitä, että että se ei niinku niin sanotusti maksa
vaivaa se se kotimainen. Obligaatio no näin varmaan on, mutta siis että on niinku ollaan laiskoja ja ei tehdä niinku muut maat niin se ei ole ikinä hyvä hyvä selitys jälleen kerran pieni haaste valtiokonttorille tuota miksi olemme maailman ainoa maa, jolla on näin pieni tota prosentti? Johtuisiko se siitä, että tota ei osata?
Ollaan liian laiskoja vai sitten tota että tiedetään että me ollaan niin pirun köyhiä suomalaiset, että nimenomaan suomalaisten tasolla toki niin siellä eläkevarastosta voidaan aina niinku. Pölliä vaikka mitä, mutta yksityisellä tasolla me ollaan niinku länsimaiden köyhimpiä
valtioita. Niin onko niin että tästä 12. 2 miljardista vaikka yritettäisiin ei saataisi kuin paljon pari miljardia kotimaasta ja on niin noloa ettei edes yritetä niin tää mun teoria niinku toista tota tota todistatte toisin päin että miksi miksi olemme poikkeava sitten ehkä pieni suolaus niin kun tota jos ollaan negatiivisessa korkotasossa. Ja se on lukittu vaikka 5 vuoden ajaksi tai negatiivisiksi.
Niin kenen mielestä oli hyvä idea niinku vaihtaa se flotaariin se korkosarja silloin aikoinaan. Tää on nyt niinku edeltäjien syntejä, mutta kuitenkin niin tota mun mielestä. Mä haluaisin kommentoida tätä. Niin. Tota tässähän tässähän siis kyse siitä, että suomen velanhallintastrategia on viimeisen 20 vuoden aikana, joka on nyt hiljattain hiljattain hiukan muuttunut. Mutta tota.
Sehän on perustelut tosiaan siihen, että kun valtio laskee liikkeelle, näitä kiinteäkorkoisia sarjaopigaatioita pääasiassa niin niin tota sitten on kuitenkin valittu semmoinen strategia, että käytetään koronvaihtosopimuksia. Tämmöisiä johdannaisia, yksinkertaisia johdannaisia ja ja tota sillä on käytännössä sitten svopattu se velkakanta osittain vähän niinku vaihtuvaan korkoon ja ja tota. Sehän on ollut historiallisesti ainakin jälkikäteistarkastelussa niin ollut hyvinkin edullinen
strategia meille eli. Sehän johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että korkokäyrä on tyypillisesti nouseva eli lyhyet korot on matalammat kuin pitkät korot ja ja se on toiminut viimeiset 20 vuotta. Mut sitten tuli tää poikkeuksellinen tilanne tietysti, jolloin tosiaan niin valtiokin laittoi liikkeelle kymppivuotista lappua nollakupongilla muistaakseni kun kun liikuttiin siellä miinus miinusmerkkisillä
eururiporellakin. No aina voi sanoa että totta kai, että jos silloin oltaisiin laskettu liikkeelle pelkästään 30 50 vuotista bondia nollakuponkina suunnilleen niin niin niin tota se olisi ollut se. Hyvä, mutta tota ehkä se on vähän semmoista jälki jälkiviisastelua. Että no näin voi olla ja ei nyt ole tarkoitus suolata, mutta esimerkiksi itävalta laittoi sitten niin jollain prossan korvalla satavuotisten, jonka niinku markkina-arvo on nyt varmaan niinku jos sitä edes on.
Mä luulen, että ne osti sen, niin se on varmaan 30% niin millisarvosta. Eli siis sä pystyt tämän niinku nerokkaan niinku tota pelataanpas korkokäyrää niinku myös niinku ostamalla markkinoilta oman niinku halventuneen bondisi kun tuota tavallaan se korko tuli sisään, jos sulla on nyt semmoinen vahva näkemys että tota. Menee toki niinku itse siis tota oon myös niinku yksi kuukauden ja öriborgissa ja monet suomalaiset yritykset yritykset
on niinku. Soppaa yksi kuukauden juuri Porin, mutta nimenomaan silloin kun se on siellä nolla, niin tota varmaankin se niinku rand of walk nyt ei ole niinku menossa -5 ainakaan tai -1 että tota siinä olisi pitänyt joku kello soida että nyt tämä ei olekään enää symmetrinen tota
korkosarja. No joo, no mutta tota kevyt suolaus, mutta niinku jos nyt olette siis sitä mieltä, että valtiokonttorissa on maailman paras strategia niin aina ei ole näin kannattaa tuota ne omat omat oletukset esimerkiksi tän kansainvälisen ja kotimaisen varainhankinnan osalta niinku kyseenalaistaa. Vanhenevasta väestöstä, sotesta
ja kunnasta. Se on tuolla puheenaiheessa leevi vähän liisasi sitä tota kotitehtäväksi suulla, että katsot katsot jotain omalääkärimalleja sun muita muita sitten siellä, mutta ehkä tää vanheneva väestön ongelma siis siinä ei sun kirjassa ei mun mielestä hirveästi käsitelty tätä demografista tota demografia-testi niin että tavallaan onko nyt sitten tota jalostunut jotain ajatuksia? Miten tän niinku? Niinku tavallaan vanhenevan väestön tota ongelma pystyisi. Taklaamaan.
No se on kyllä tosi hankala ongelma, että siis tietysti helppo vastaus olisi se, että tota jos me saataisiin suomeen sellaista maahanmuuttoa joka olisi julkiselle taloudelle nettopositiivista, niin sillähän se hoituisi, mutta se on utopiaa ja helpommin sanottu kun tehty käytännössä meille tulee ihmisiä, jotka joilla ei ole kielitaitoa ja sitten koulutuksessakin monesti toivomisen varaa. Nyt tietysti pikkaisen profiili muuttunut ja tulee tuolta intiasta ja aasiasta enemmän, mutta.
Se on niinku yksi näkökulma. No toinen näkökulma on tietysti se että. Täähän on väliaikainen juttu siinä mielessä, että mä mä uskon, että että tää tasaantuu kuitenkin tää väestökehitys. Jos katsotaan näitä väestöennusteita, niin itse asiassa niissä on aika paljon ennustevirhettä, että ne muuttuu.
Kyllä sitten niissä on niinku bayasia ja ja ja tota esimerkiksi työeläkejärjestelmässä on kuusikymmentä-luvulla suunniteltiin teemo pentikäisen johdolla käsittääkseni niin niin silloinhan tehtiin se ratkaisu nimenomaan mentiin tähän osittain rahastovaan järjestämään just sen takia, että nähtiin ennalta, että tavallaan suuret ikäluokat. Tulee siirtymään eläkkeelle ja näin poispäin ja tää väestö tavallaan rakenne niin kun
huomioitiin. No se mitä olisi pitänyt tehdä suomessa niin olisi itse asiassa pitänyt tehdä se mistä VMN virkamiehet on valitellut 25 vuotta eli tätähän poliitikoille kerrottu neljännesvuosisata, että meillä on tää huoltosuhde ongelma, mutta kukaan hallitus siihen kun vasta nyt ei ole kunnolla puuttunut, että se kuuluisa surullisen kuuluisa demareiden rahaa on fläppitaulu niin niin tavallaan.
Olisi pitänyt nähdä, että rahaa ei ole vaan meidän itse asiassa koko kaksituhatta-luvun alkupuoli pitänyt varautua säästämällä. Tähän tähän tota väestörakenteen muutokseen. Mulla ei ole mitään yksinkertaisia ratkaisuja, osittain teknologia joo osittain fiksusti toteutettu korkean lisäarvon maahanmuutto. Ehkä joo, mut sekin on vähän silleen, että miten en en osaa
sanoa. Sitten meidän pitää saada siis yksinkertaisesti tällä pienellä porukalla, kun on vähemmän työikäistä väestöä, niin meidän pitää saada tota työn tuottavuus nousuun eli tarkoittaa sitä, että meidän pitää keksiä sellaisia tuotteita. Josta ulkomailla ihmiset ja firmat on valmiita maksamaan pirusti ja sitten me viedään niitä ja sillä me saadaan sitten jos ei muuta, niin me saadaan meidän vaihtotase pysyvästi plussalle.
Suolaisiin niinku leevi leivo että tota hän kovasti niinku lobbasi semmoista niinku piste niinku veronalennusta että ulkkareille niinku tosi matalat verot tai jopa niinku verot kokonaan pois että tota mä en nyt tiedä mistä tääkin niinku tämmöinen tota identiteettipoliittinen veropolitiikka on tullut että tota eikö eikö niinku kannata ennemminkin ajatella että jos suomihan.
Äänestää ei kun tota verottaa oudommin kuin 98% maailman maista eli enemmän niin tota todennäköisesti me ollaan ihan päin p, tä tehdään. Selitti mennään niinku OECDN
keskiarvoihin. Ei niin että tota ne ulkomaalaiset jotenkin ansaitsivat sen niinku OECDN keskiarvot ne muut ollaan niin idiootteja niinku ettei ajatella rationaalisesti että me kyllä me kestetään niinku ihan odot verot mä en niinku ymmärrä miten ihmiset voi ajatella niinku tavallaan ulkomaalaisia niinku ihan eri luokkana suomalaisista tallennetaan sitten niitä kaikkia veroja ja katsotaan että
miten se toimii ja toden. Toimii erittäin hyvin eli tälleen niinku pientä palautetta leeville siinä, että viimeinen asia minkä mä haluan nähdä on joku ihmisten niin ulkomaalaisten niinku lellintävero tässä niinku vielä
nykyisten päälle. Sympatiseeraan tätä sami tätä sun sun sun pointtia tässä ja ja sitten tosiaan 2 juttua että meillähän on siis 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina EU, ssa jossa pitäisi olla niinku työvoimareserviä kuin esimerkiksi jossakin espanjassa jumalattoman korkea nuoriso työttömyys edelleen. Eli tavallaan jos euro toimisi, niin tässähän kävisi niin että se niinku pääomat ja tota työvoima siirtyisi sisämarkkinan sisällä, mutta nää ei ole käynyt. Se on yksi yksi ongelma.
Toinen on se, että mun käsittääkseni meillä on jos nyt vähän rumasti sanotaan niin meillä on 3 viiva 400 000 rakenne työtöntä suomessa. Jos lasketaan kaikki ne jotka on näissä kokeiluissa ja muuta mukana niin niin tän kun ottaa huomioon niin meillähän itse asiassa ei oikeasti olisi mikään työvoimapulaa. Jos me saataisiin tätä kohtaanto-ongelman ratkaistua, että me saataisi nää työttömät
ihmiset suomessa. Kuitenkin järkevällä tavalla töihin, vaikka sitten sairaanhoitajaksi ja lähihoitajaksi perushoitajaksi nyt ensivaiheessa. Joo eli se saamen laki ei toimi tässäkään eli työn tarjonta ei luo sitä kysyntää. Mutta tota tosiaan me ollaan jussi lindgrenin kanssa käsitelty tätä ohjaustasoa ja näkymätön käsi ja ja tota sitten me ehditään, mennään tonne sisäpiirin puolelle niin sanotaan nyt muutama sana että
tota minkälaista on tota. Keskustella riikka purran kanssa siellä valtiovarainministerissä ja sitten tota sulla on tämmöinen vähän renessanssimiesmeininki että sun tää. Ensimmäinen tuota väitöskirja on tää prinssible fleeced action and stucastic dynamic optimal control eli tota sulla on tietyllä tavalla tämmöistä niinku vähän vissiin korjaa siellä sisäpiirissä. Mut niinku poikkitieteellisesti yrität yhdistää eri tieteen aloja tähän taloustieteeseen, niin kävisikö nää laajennuksina
tuolla sisäpiirin puolella? Joo. Ja mulla on ollut vieraana jussi lindgren ja kun olette tänne saakka katselle tai kuunnellut, niin laittakaahan. Kanava tilaukseen. Kiitoksia. Kiitos.