No niin, tervetuloa tänne neuvottelijan kanavalle. Mulla on. Oliskohan tää nyt kolmas kerta täällä vieraana? Finnveran pääekonomisti monesta. Kiitos kiitos kutsusta morjens vaan. Joo ja tää lähti siitä että oli parikin jaksoa kansantaloudesta, mutta siinä aki kangasharjun jaksossa niin tuli tavallaan ihmisiä kutkutti jotenkin että miten se bruttokansantuotteen laskeminen on niin höttöistä, niin tota ajateltiin että koitetaan vähän niinku pureutua lisää lisää tähän ja.
Yksi debatti on, mikä mä osallistunut. Vähän liikaakin on, että tää hallitus on luvannut, että kokonaisveroaste ei niinku nouse, mutta sitten itse asiassa tehtiin aika kovat veronkorotukset tai näihin välillisiin veroihin. Alvi menee kahteenkymmeneen piste 5 niin valtiovarainministeri teki semmoisen kokonaisveroastekäyrän joka on niinku on vähintäänkin.
Vakaa eli oikeistohallitus vähentääkin niinku nostelee veroja sen mukaan kun talous menee ylöspäin niin herättääkö tää suhde sussa mitään mieliintoa? No kokonaisverotus. Kyllä tää niinku kokonaisuus herättää. Mielenkiintoa kokonaisveroaste vähän herättää mielenkiintoa, että että tota siinä on vähän pulmia. Mun mielestä siinä itse muuttujassa, mutta mutta tota on se silti ihan hyödyllinen juttu.
Itse olen miettinyt ihan samaa mitä sinä äsken mainitsit, että että miten oikeistohallitus tekee tällaista? Veropolitiikkaa kun ei. Eihän se näin pitänyt mennä, mutta mutta tota vähän yllätyin. Tosiaan, mutta nää on jos sitä BKT, sta miettii, niin siellähän ei ole siis semmoista pottia kun verot joka lisättäisi johonkin, että se ei ole yleensä se kompositio millä BKT, tä lasketaan. Mutta siis bruttokansantuote voi laskea 3 tavalla. Voisiko se niinku vähän alkuun kertoa mitä ne on?
Joo toi se on totta BKT eli eli suomessa tuotetun tavaran ja palveluiden määrä vuoden sisällä 3 tapaa laskee se on sanon tähän alkuun se on aika näppärää. Koska meillä on tavallaan tsekki 2 tsekkiä sen sen BKT laskennan sisällä eli niistä pitäisi suurin piirtein tulla sama tulos kuin eri tavoin tehdään ja ja se tuo tiettyyn niinku luotettavuutta siihen laskentaan. No ensimmäinen on on niinku
kysynnän ja tarjonnan kautta. Se on tää perinteinen huolto tase eli eli tarjonta eli BKT plus tuonti on yksi kun kulutus investoinnit, vienti ja kulutus ja investoinnit julkinen ja yksityinen. Tietysti siinä sitten.
Ja jaottelun niin se on yksi tapa laskea BKT ja se on se mitä me luetaan siis tota perus oppikirjoissa aina kun kun tota noin niin vaikka yliopiston tota pyrkii niin tää on se c plus i plus g plus x miinus m kaava mikä siellä on sitten se voi laskea tulojen kautta eli kansantalouden vuoden aikana karkotetut tulot. Näin yksinkertaistaen niin niin siinä on BKT no tarkalleen ottaen niin kun se on
bruttokansantulo. Mutta siitä sitten kun ne toteutetaan ulkomailta tulleet ja menneet tulot niin päästään niinku BKT hen että että silleen sen saa laskettua myös. Ja kolmas tapa on arvonlisämenetelmä eli eli arvonlisäsien summa on yksi kun bruttokansantuote ja ja ja ja tota noin nää on arvonlisä on sitten tuotos miinus välituote käyttö eli tuotos sitten taas on. Se on niinku liikevaihto käytännössä ja välituote käyttö sitten mitä mitä niinku valituksia, panoksia siinä
sitten käytetään käytännössä. Niin kun öö osana tuotantoa niin vähennetään siitä pois ja näin saadaan bruttokansantuote ja tässä on näin hyvin yksinkertaisesti ja lyhyesti nää
3 tapaa laskea BKT. Mutta sitten siinä on 3 axtoria eli niinku yksilöstä ehkä kotitaloutta tai kansallista niinku me. Mutta sitten tota yritykset jossa me myös ollaan niin kun töissä ja tavallaan saadaan sieltä niitä palkkakorvauksia ja sitten on tota tää valtio joka sitten tän verotuksen ja lainanoton myötä sitten osallistuu tähän tähän niinku yhtälöön. Se menee niinku kaikki vähän sekaisin.
Ehkä tässä vielä semmoinen konsepti, että nää on niinku tämmöisiä virtaussuureita eli katsotaan mitä mitä niinku vuoden aikana tapahtuu taloudellista aktiviteettia, mutta nää ei ole niinku taseita eli eli tavallaan varantoja jossa jossa niinku on on joku tasa vaikka vaikka velkaaste tai tai tota omaisuus niin niin, mutta tavallaan ne menee niinku sekaisin musta nää 3 jaktori on niinku hyvin erilaisia.
Joo joo joo on on niin ilman muuta kyllä tota se PKT on aikamoinen eläin siis sitähän on kehitetty tuolla toisen maailmansodan. Olisiko loppuvaiheilla joka tapauksessa neljäkymmentäluvun loppu puoliskolta lähtien. Eli eli aika pitkään se on ihan hirveän monsteri ja ja se tarkoittaa, että se on tietty kehittynyt tässä vuosien saatossa ja ja ja siellä on kyllä eri sektorit esimerkiksi
näille eri eri mainitsemista. Tahoille ulkomaailma, jossa tää vienti ja tuonti tai sitten pääomatulot ja menot ulkomaille otetaan huomioon. Vielä, mutta kyllä lähtökohtaisesti kyllä sieltä pystyy aika paljon erottelemaan näiden eri sektoreiden toimenpiteitä. Ja kyllä ne summaautuu lähtökohtaisesti kyllä ihan oikein. Tai sanotaan näin, että tilastokeskus yrittää pitää huolta siitä, että ne summaoituvat oikein, eivät julkaise sellaista, mikä ei
summaudu oikein. Ei se tarkoita, että siinä ei olisi ongelmia tässä koko järjestelmässä, mutta että että kyllä niinku lähtökohtaisesti sinne ne ne ei ihan oikein näyttäisi niinku menevän ja ja ennen kaikkea tää tän niin kun kansantalouden tilinpidon pointsi on niin kun se on YKN tavallaan niin kuin tällaista sääntelyä jos kutsuu tai YKN guiden mihin se pohjaa, niin lähdetään siitä että.
Jopa maailmassa kaikki maat tekisi tän suurin piirtein samalla tavalla ja varsinkin euroopassa niiden euroopan tilastoviranomainen yrittää pitää huolta, että euroopan maat EU maat pitää tekee niinku samalla tavalla tän laskennan.
Ja se tuo tähän tiettyyn niinku uskottavuutta ja voi ehkä sanoa näin, että jos ja kun jotkut asiat on tehty vähän höttöisesti ja väärin, mutta ne on tehty sitten joka maassa samalla tavalla johtoisesti ja väärin, että että näin niinku karrikoidusti että että tota kyllä se niin kun kyllä se ihan ulkojärjestelmä on ongelmista huolimattakin.
Minun mielestäni. Joo, mutta sitten jos lähtee ensinnä kangasharju oli niinku nimenomaan tän arvonlisän myötä tuli pari semmoista, jossa ainakin mulla meni aivot vinoon eli eli tavallaan oli tää GN eli julkisen kulutusmenojen niinku muuttaminen tavallaan niinku oikeaksi palveluksi. Siis meillähän on niinku alkutuotanto teollisuus tai jalostus ja palvelut niin tavallaan, että jos sulla on joku vaikka terveyspalvelu niin niin siinä oli semmoinen tosi absurdi keskustelu jossa oli että joku.
Joku viranomainen niinku rupeaa miettimään tässä sun viiskulman vieressä on niinku julkinen terveysasema, että kuinka paljon siellä ovet aukeaa ja ihmiset menee hankkimaan terveyspalveluja ja tästä niin kun arvottaisiin sitten arvonlisä kuulostiko tää sun korvaan niinku oikean suuntaisesta? No no kyllä se oikein
suuntaisesta kuulostaa. Joo se siis menee niin, että että julkinen sektori kokonaisuudessaan niin niin se lasketaan BKT, hen kustannus lainausmerkeissä kustannusperusteisesti eli kustannusten mukaan. Joka tietysti ei niin kuin lähtökohtaisesti ole sekään sekään niin kun oikein. Mutta että että sitten siinä on niin kun mehän ollaan yleensä kiinnostuttu talouskasvusta eikä sinänsä tästä nimellisestä eli eli niinku nykyrahassa mitattava tai bruttokansantuotteen määrästä.
Ja nyt se, että me päästään tästä niin kun ikään kuin hinta korjaukseen, niin siinä pitää nyt tehdä vähän sitten vipstaageja koska se ei ole ihan helppoa. Mehän ei tarkalleen tiedetä miten tuotteen laadut ja ja miten mitkäkin hinnat kehittyy kun. Se ei ole markkinatoimintaa. Se on julkisen sektorin
toimintaa. Niin jos tää ne hinnat pitää kuitenkin repiä ja ja on erilaisia menetelmiä, mä en tunne niitä mitenkään yksityiskohtaisesti näitä menetelmiä, mutta tilastokeskuksella on isot häkkyrä, joilla ne yrittää arvioida, että ikään kuin kuinka tää nää volyymit tai reaalinen BKT sitten kehittyy ja sitten päästään sinne sun kysymykseen eli eli on esimerkiksi terve julkisen terveydenhuollon tapauksessa niin.
Vaikka lääkärissä käyntien määrä just niinku aki pitäisi mainita tai tai jotain, niin tällaisten muuttujien avulla pyritään arvioimaan, että kuinka ne volyymit nyt sitten kehittyy ajassa ja näin päästään siihen bruttokansantuotteen volyymin eli reaalisen BKTN kasvuun. Sitten tän julkisen talouden osalta. Eli tässä vaikka tässä kokonaisveroaste tota laskelmassa siis on valtion keräämät tuota eurot kansalaisilta jaettuna sitten tota no ominaisella bruttokansantuotteella eli.
Eli siinä ei niinku jaeta tota realismilla tai sillä hetkellä se on tietysti myös reaalista, mutta niinku eri ajan ylitystä verrataan, mutta tästä sitten tuli tämmöinen toinen kysymys, että tota nyt kun inflaatio on laskemassa niin tota eikö sitä BKT niinku vähän suoraan kasvaa hitaammin kuin se inflaatio on nyt pienempi, niin tässä on siis tän nytkin tasan niinku virhe ympärystä, että siis eikö? Eikö niin, että bruttokansantuote nimenomaan niinku volyymi volyymi muutos
ajatteluun? Niin niin siis talouskasvu on volyymin muutosta. Juuri näin. Yleensä me puhutaan talouskasvusta realistisena.
Eli eli sitten on se hintatason muutos puhdistettu pois ja ja mutta me ei itse asiassa käytetä kuluttajahintaindeksiä siinä puhdistuksessa muuta kuin osana sitä kulutuspuolta kylläkin, mutta mutta niin kun BKTN hinta on eri asia kuin kuluttajan hyödykkeiden hinta ja sen takia myös BKTN hinta kehittyy hieman eri tavalla, kun kuluttajahinnat laajemmin eli BKTN hinnassa on paitsi kulutuksen hinta, myös investointien hinnat ja ja
jollain tavalla yritetty myös. Myös sitten tota julkisen talouden sitä hinta hinta matriisia sinne pyörittää ja sitten ennen kaikkea vienti ja tuontihinnat on tärkeä osa eli siinä on enemmän kun vaan se kuluttajahintaindeksi millä me tyypillisesti inflaatiota mitataan, että siinä on sellainen nyanssi sanotaan näin ja kyllähän ne poikkeaa toisistaan deflaattori ja ja kuluttajahintaindeksin
vuosimuutos. Joo ja tätäkään siis kukaan ei kauheasti niinku me sitten vertailee että mikä nyt vaikka jos kuluttajahintojen inflaatio vaikka 2 ja puoli niin onko se deflaattori niinku arvot tule sinne valtiovarainministerin niinku malliin sitten jollain vaikka. 7% ja tavallaan siis sitä niinku läpinäkyvyyttä toivoisin, koska sitten taas
hyvinkin niinku. Kireää keskustellaan vuosikausia, käyty siitä, että vaikka se kokonaisveroaste ei pääsisi mitenkään laskemaan, jos se siinä jakajaa niinku ennusteet eli bruttokansantuotteen ominaanmuutoksen tota projektiot perustuu ensinnäkin volyymi muutokseen ja sitten sen päälle niinku jonkinlaiseen niinku Hämeeseen deflaatioriin, jonka tavallaan tavallisen kansan kansallisen kyky niinku verrata sitä vaikka niinku ennustettua inflaatioon, niin tota on niinku mahdotonta ja.
Ja sitten tällä tän perusteella tehdään niin kun vuosi toisen jälkeen käytännössä päätöksiä vaan niinku lisätään. Kokonaisveroja sen pelon vuoksi, että tää yks hassu prosenttiluku sattumalta menisi. Joku voisi alaspäin mitä ikinä siis sitten tapahdu. Joo joo tota otan empatia.
Yritän olla empaattinen että uskalsin kohta ja ja ja koen sen tietysti itse myös joo joo näin näin on ja oon ihan samaa mieltä että olisi mun mielestä se pitäisi olla ennemminkin tavoite, että saataisi sitä veroastetta alas eikä niinkään pidetty ylhäällä jostain poliittisesta syystä tai näin edespäin, mutta että että että tavallaan. Meillä on aika korkea veroaste tällä hetkellä niin niin niin tota. Mun mielestä se olisi aika kummallinen tavoite niinku asettaa veroasteelle jotain
ylläpitä. Se mitään muuta. Me ei ole tässä nyt viimeiset 5 vuotta tehty, kun on ollut etukäteen huolestuneita siitä, että tää niinku yks prosenttiluku tippuisi ja sen vuoksi niinku meillä on ihmisiä niinku vaikka patrizio lainà jotka keksii useita miljardeja niinku uusia veroja joilla tää niinku mahdollinen trendi voidaan etukäteen estää ihan vaan niinku haluaisin että en sitä jakajan deflaattoria joku avaisi että tota nythän sitten taas kun tota tuli tää valtiovarainministerin niinku
ennuste. Niin siinä oli sitten taas toiseen suuntaan kritiikkiä, että että onko koska sitä poistettiin kotitalouden käytettävissä olevia tuloja ja suurina tulonsiirtoja leikattiin siis niin, niin siellä sitten oli VM. Viskaali oli laskenut tämmöisen jouston, joka oli muistaakseni luokkaa nolla piste 5 että siellä sitten heti taas vasemmisto kimpaantui että ei se näin mene että se menee niinku suoraan sinne kotitalouksien kysynnän pienenemiseen ja BKN pienenemiseen, jos sieltä antaa
yhtään euroa pois. Mä en tiedä tota taas toi keskustelu oli mielenkiintoinen, se menikin sitten toisin päin että. Niin en mä tiedä. Joo kyllä mun mielestä toi keskustelu on kiinnostavaa ja myös se jousto on kiinnostava. Viittasit kai siis tällaisen niinku bruttokansantuotteen vero joustoon?
Tai tai siis tulonsiirto joustoon ehkä okei tulonsiirto joustoon siis se oli siinä sieltä leikataan suoraan vaikka asumistukia niin tota semmoisten kotitalouksien jotka kulutti suoraan sen asumistulon tota vaikka kulutukseensa niin niin nyt niillä on sitä vähemmän ilmeisesti sitten kulutuskulutus ceetä siellä BKT. Juu juu juu joo kyllä kyllä kyllä näinhän se menee ja siis tavallaan niin kun mun mielestä ehkä suomessa yleisesti ottaen keskitytään tähän.
Tulojako aspektiin hieman liikaa, kenties myös sen takia meidän tuloerot on maailman pienimmästä päästä. Mitä tietysti voi pitää niin kun joku voi pitää hirveän hyvänä asiana ja ja munkin mielestä se on. Ei se nyt varsinaisesti huono asia ole, mutta että kyllä kyllä tän niin kun ja tämä sanottuna niin niin kyllä noi niinku tuloerotvaikutukset niin niillä on mä luulen niillä on enemmän vaikutusta itse asiassa kun mitä tähän asti ollaan.
Toisaalta ajateltu että että tää meidän tää inflaatio episodi mikä me vastikään ollaan koettu niin mun mielestä se. Antaa sellaista anekdootti evidenssia itse asiassa siihen suuntaan, että kun jenkeissä lähetetään vaikka suoraan niin kuin shekkejä ihmisille ja nimenomaan ihmisille jotka kuluttaa sen saman tien niin hups keikkaa.
Se vaikuttaa kysyntään ja inflaatioon aika eri tavalla kun aikaisemmin kun se tehtiin vaikka niinku rahapolitiikkaa ostamalla valtion velkakirjoja, niin se ei mennyt samalla tavalla tavallaan niin kun talouteen ja kysyntään kun se meni niinku shekkejä shekkejä lähettämällä ja ja tässä on niinku nimenomaan nämä tulonjakolliset aspektit on silloin tärkeätä, että minne se kohdistuu jotta.
Saadaan niinku sitä kysyntää mahdollisimman nopeasti liikkeelle eli sillä on niinku varmasti merkitystä ja musta tuntuu, että sitä on vähän aliarvioitu tähän asti. Mitä se sitten tarkoittaa jonkun pitkän aikavälin politiikan ja tällaisten osalta, niin se se on sitten taas vähän eri kysymys mun mielestä. No sitten tässä tää julkinen julkiset palvelut siis siinäkin on tämmöinen. Öö harha että jotenkin ajatellaan, että kun sieltä nyt.
Yksityistä kulutusta pienennetään lisäämällä veroja siirretään se kulutuspotentiaali sinne deelle eli eli valtiolle niin sitten tota hyvää asia on. On sitten tarjota niin kun maksuttomia palveluja otetaan vaikka niinku yle nytten tässä on tota keskustelua siitä, että ylen tuolta maksuttomien palvelujen on tota budjetti nousee viiteensataan
yhdeksäänkymmeneen miljoonaan. Sehän niinku hirveän resurssi joka on otettu sitten vaikka niinku meidän kulutuksesta, koska mehän voitaisiin sitten sillä kunnallisella miljoonalla ostaa vaikka disney netflixiä tota. Hbo kaikki varmaankin samalla kululla. No mutta kuitenkin niin mites toi ylen ylen niinku tuotos niinku lasketaan BKT, ssä tai GN sisällä?
No no siinä on sama sama juttu kuin aikaisemminkin mainittu että se on se menee niin kun alhaalta ylöspäin kustannusten mukaisesti, että tavallaan se kun kustannus on ikään kuin se arvonlisä tässä tapauksessa ja ja tuota noin niin sillä tavalla vähän niin kun tietysti mielenkiintoinen mielenkiintoinen niinku keissi, että että koska kysymyshän kuuluu niinku ikään kuin se todellinen ja mitä meidän pitäisi mitata on se, että mikä on se todellinen arvonlisä.
Mitä siitä tulee, mutta kun jälleen kerran kun ei, ei siellä ole mitään rahallista niin kun arvoa kun kukaan ei osta, me ei niinku tiedetä mitä ihmiset maksaisivat ylen tuotteista niin me ei tiedetä mikä se todellinen arvonlisä on, niin sitten sitä mitataan niinku näin ja ja tässäkin on niin kun eroja maiden välillä, että että se tilastoviranomaiset on erilaisia tsekkejä, että onko jokin toiminta markkinaehtoista toimintaa vai ei ole markkinaehtoista toimintaa ja
Suomen yle ilmiselvästi ei ole markkinaehtoista toimintaa,
mutta sitten jossain muualla. Yle saattaa vaikka mainostaa ja ja ja kerätä rahaa sitä kautta ja silloin se saattaa lukittautua markkinaehtoiseksi toi toiminnaksi ja silloin se tilastoidaan taas eri tavalla siellä paikassa missä missä niinku näin on että nää niin kun maailman tai vaikka euroopan ylet kansantalouden tilinpidossa ei ole edes vertailukelpoisia tavallaan niinku suoraan ja sitten mä jatkan vielä vielä niinku sekoitan tätä pakkaa silleen että se se riippuu myös
siitä että onko niin kun. Yksilöllisiä vai kollektiivisia julkisia menoja? Eli eli maanpuolustus on ehkä selkein esimerkki kollektiivisesta menosta, että että tota öö on vaikea sanoa, että mikä on niinku ikinä, mikä on maanpuolustuksen arvo yksi ihmiselle kun me pidetään niinku SUOMI turvattuna, se on ihan mahdoton tehtävä, niin niin tällaisessa tapauksessa se on aika aika jotenkin niin kun selkeä, että se että se menee niinku näitten ikään kuin
kustannusten mukaan. Tää tää arvonlisä yle on sitten vähän niin kun. Sekavampi keittää kansantaloudellinen keikko tällä julkkis hyödyke on nimenomaan tämmöinen tota kollektiivinen tota hyödyke joka jakautuu ja jonka vielä tuotanto ei olisi markkinoiden kannalta todennäköistä. Lähtökohtaisesti näin, mutta sitten vaikka julkiset terveyspalvelut on sitten hiukan
erilainen. Tuote, koska ne on käytännössä yksityisiä hyödykkeitä eli markkina kyllä tuottaisi vaikka kuinka paljon terveyspalveluja, mutta tota vaan päätetty että ne kollektiiviisoidaan eli ja sitten päästään tähän ekotalouden konseptiin, että meillä on niinku hyvin vahva. Sekatalous, jossa nimenomaan tätä julkis hyödykettä. Laajennetaan näillä yksityis hyödykkeillä sekä talouden kautta vähän niinku suunnitelmatalouden tontille.
Vaikka markkinatalous pystyisi niitä hoitaa ja sitten johonkin. Mutta otetaan tuohon puolustus rupesi niinku kiinnostaa, että mä olin tuolla yksi puolustus seminaarissa niin tota taisi olla 3 miljardia sen niinku tota puolustusselonteon tuota arvo tällä hetkellä tai liikevaihto ei todennäköisesti arvonlisää on pienempi mutta tota mutta sitten isoin hankkija on on tota
puolustusvoimat. Tehdään niinku vaikka tota Patrian passeja ostellaan tai sitten tota huoltotoimenpiteitä ja erinäisille armeijan varikolle. Mutta tota sitte rupesin miettimään, että tässähän on niinku tää neljänkymmenentuhannen ihmisen kohortti, josta nyt varmaan vielä perinteisesti tätä vaan se rumempi sukupuoli, miehet ja vapaaehtoiset naiset sinne niin tota. Eikö tällä ole aika iso vaihtoehtokustannus eli tällä varusmiesten tota työpanoksella.
On aivan niinku valtava niin. Miten se on siellä? Onko se nyt sitten sitä g tä vai? Se ei käsittääkseni ole siellä. Joo se tota hyvä kysymys. Hyvä kysymys. Se ei tosiaan ole siellä. Että se menetetty työpanos ei ole, ei, ei lasketa BKT, hen. Näin olen käsittänyt ainakin ja ja tää on tietysti tällaisen niinku yleisen asevelvollisuuden probleema osittain, että maissa jossa on. Huomattavasti yle, että eihän se ole se osa siellä tuosta yksityisestä komponenttia yhtään. Miksei sitä sitten?
Siellä näin on, mutta että se se ongelmahan on aika eri luokkaa sitten sellaisissa maissa joissa on erityyppinen niinku puolustusysteemi, että jollei armeija jos on palkka armeija niin niin niin se on ihan erityyppinen ja se se menee.
Työpanos on ihan ihan erilainen, että että se on näin, mutta että onhan se niinku valtava resurssi mikä me menetetään vuosittain kun karkeasti yksi kohortti on siellä puoli vuotta viiva yksi vuoden ja ja opiskelut lykkääntyy ja työnteko lykkääntyy ja ja. Näin poispäin on ihan mielettömän lisäarvon turvallisuuspoliittiseen lisäarvon kanssa on taloudelle. Se on toisaalta just näin, se on just näin ja ja me ollaan päädytty tähän ratkaisuun suomessa, että en mä osaa ottaa kantaa.
Siis tää on vaan bruttokansantuotteen laskennan näkökulmasta ja ja fakta on että se on taloudellisesti iso menetys. Mutta että se, että mikä on järkevää, niin se on se on. Siinä voi sitten miettiä silloin kun ei venäläiset hyökännyt kimppuun niin tota naapurissa kimppuun niin tavallaan se ehkä kansantalouden optimipeli oli mennä natoon ja sitten ruveta mennä palkka armeijaan koska sitten tavallaan se kansantalouden että tota nuoret miehet siellä tekee yksi vuoden lisää duunia.
Niin ei mut just just näin. Natossahan tää tilanne muuttuu. Nyt tajusin että että niin kun ei no en ole lääkäri, mutta voin vilkaista tyyppisesti näin näin. En ole sotilasasiantuntija, mutta että ihan näin taloudellisessa mielessä. Ja nyt kun meillä on naton naton niin kun tuki takanamme tietyssä mielessä niin eihän ole ihan vääjäämätöntä, että me tarvitsemme yksi miesvaltaista ja tai naisvaltaista puolustusvoima. Trumpinlaisissa tota häpeä
tilastoissa. Jos sen suominen menee niin kuin ihan tällä raudan määrällä eli asehankinnoista ja tavallaan ostetuilla ulkopäin palveluilla, niin tota yli sen 2 pennan BKTN osuuden. Mutta jos siellä mahtaisi tän kahdenkymmenentuhannen varusmiehen tota plus kertaa ja tota työpanos niin. Varmaan oltaisi niinku lähellä koputettiin niinku jenkkien 4 pinnaa vai mitä lie? Erittäin voi. Olla jep ihan totta niin, että tavallaan voisihan se olla PK. Toki sitten tää on nyt taas
kerran sitten tota. Ehkä vasemmisto SUOMI katsoi sitä nyt BKT nousi kun siellä on joku tämmöinen laskennallinen huuhaa luku, että nyt voidaan taas vielä kaatua sen edestä tai verottaa lisää. Joo löytyi BKT vähän lisää. Pahvia ja nyt pelottaa. Niin ja sitten taas EU laskee tota BKT, llä ja kansan tulolla myös näitä niinku maksuosuuksia
että tavallaan irlanti. Ihan tässä nyt vähän muuten kärsii, koska heille ruvettiin laskemaan tätä kautta laskutusta kun heidän googlet sun muut niin kun käy kiertämässä siellä palveluissa niin tota ainakin osa niistä otettiin irrallinen BKT niin tää on vähän vaarallistakin tää BKN kasvattaminen jossain asioissa. On on ihan totta. Ihan totta. Joo, irlannin BKT on kyllä se on kasvanut himskatin nopeasti ja on aika aika korkea per capita.
Tyyppisesti mikä mun käsittääkseni se liittyy a melko pitkälti näihin omaisuustiloihin mitä liikkuu edestakaisin. Siellä on pääkonttoreita applen ja googlen ja ja ja näin ja sitä kautta niinku tavallaan sitä rahaa liikkuu ulos se ja irlantiin, mutta se näkyy silti bruttokansantuotteessa, että sen takiahan se just se bruttokansantulo on usein.
Parempi tai siis joskus parempi mittari kun kun bruttokansantuote eli eli otetaan vaan ne kotimaassa syntyneet tulot ikään kuin huomioon, niin sitten irlanti näyttää vähän erilaiselta. Siltä se kasvaa aika aika nopeasti. Kyllä myös BKTLN näkökulmasta.
Sehän oli niinku tämmöinen beachmaajoukossa tota heikko täällä osin nyt oikeastaan kaikki nää niinku maat kasvaa nopeammin ja velkaantuu menettää maksaa velkojaan pois paitsi sitten SUOMI että niinku mietin että pitäisikö meidän niinku jotenkin tätä juhlitaan tätä näennäisen korkeata bruttokansantuotetta. Suomessa ja se on niinku
vaarallinen. Se on taas semmoinen vaarallisen tota turvallisuudentunteen, että onhan se korkea, mutta jos siinä niinku höttöä sisällä, niin eikö jos melkein parempi niinku puhkoa kaikki sieltä niinku tämmöistä niinku höttöluvut jos siellä niinku löytyy joku ylen luoma laskennallinen tulo joka on niinku mun silmissä vaan 590 miljoonaa tuhlausta josta saadaan ehkä kahdensadan miljoonan edestä palveluita näin niinku kylmän niinku oikeistolaisen näkökulmasta niin
niin eikö se kannata ajaa alas ja antaa ihmisille ne kulutti kulutukseen ja saavat sitten kuluttaa. Mediapalveluita yli sen kahdensadan miljoonan niin paljon kuin haluavat, mutta tämmöiset niinku pakkosyöttö päätetään että nyt juuri tämmöistä niinku mediasisällöt pitää väen väkisin tarjota ihmisille väkisin jotenkin tuntuu niinku tosi oudolta että miksei sitä niinku kukaan
kyseenalaista. Siis mä oon siinä mielessä samaa mieltä että että niin kun ylen asemaa pitäisi tarkastella ja pitäisi miettiä että mitkä on sellaisia missä markkina kannattelee ja missä ei että minkä takia ylen pitää mennä selkeästi markkinaehtoiselle puolelle häiriköimään ja sitten toisaalta on varmasti sellaisia osa alueita.
Missä yle tarvitaan ja missä on hyvä että se tuottaa sitten sellaista tietyn näköistä tuotantoa mitä se tuottaa sen nyt veteen piirretty viiva, että enkä lähde taas ehkä erittelemään enkä osaisikaan, että mikä on sellaista mitä ylen kannattaa tuottaa ja mikä ei. Mutta että varmaan jotkut niin
kun. Tietyn näköiset Urheilu urheiluohjelmat esimerkiksi niin kysyn vaan, että minkä takia ylen pitää niitä lähettää, kun meillä on ihan hyvä markkina tuottamaan sitä sisältöä jo valmiiksi, joten miksei me anneta siis sen markkinan silloin toimii tai kansainvälisiä sarjoja tai tai JNEJNE. Tai voisi sitten tuoda se sekämallin, että yle plussasta maksa tätä kaksikymppiä kuussa, niin saat katsella sitten niinku nääportit sinne että niinku tavallaan.
Miksi se nyt on sitten niinku pakollinen tota kuuluu siellä että hyvin voisi niinku tätä tuoda järkeä hommaa, mutta noin muuten tää sekatalous aina pitäisi niinku miettiä että onko
tämä nyt niinku. Jolloin hyödyke, joka nyt välttämättä pitää pakkosyöttää kansalaisille ja jotenkin siis suomessa aina vaan ajatellaan, että kyllä ikinä ei voi olla liikaa niinku maksuttomia palveluita, jotka siis on vaan niinku riistetty sitä kulutusta kansantaloudesta tai pahimmassa tapauksessa viety jopa niinku varallisuutta syöty syöty niinku syömävelkaa. Eli tavallaan niinku investointipotentiaalia ja syöty jotta saadaan niinku tarjota.
Poliitikkojen päättämien suunnitelma, taloudellisia palveluita. Niin just näin just näin ja ja ja tota mut tääkin ongelma olisi huomattavasti pienempi jos meillä olisi vaikka talous kasvaa, mutta perhana viekö kun ei ole eikä ole ollut aika pitkään aikaan niin niin niin niin tässä sitä nyt sitten ollaan. Ja ja mun mielestä niin kun ihmetellään ihan oikeita asioita, että mitä säkin ihmettelit että minkä niinku minkä takia meillä pitää olla näin suuri julkinen sektori?
Minkä takia meidän pitää verottaa näin paljon? Meidän ei tarvitsisi jos me oltaisiin niin kun rikkaampia ja kasvettu paremmin aikaisempina vuosina. Mutta kun näin ei ole, niin niin tässä sitä sitten ollaan ja ja yritetään leikata ja ja ehkä siinä vähän tällä kaudella nyt onnistutaankin sitten, mutta mutta. Mutta mun mielestä se kasvun puute on se keskeinen draiveri siellä, minkä takia kaikkia ketuttaa. Ja siis mun mielestä tätä tää varan.
Niin on. On niin pieni, että jos ansiotulot on luokkaa sataviisikymmentä miljardia niin päähän matti ilot on luokkaa kymmenesosa siitä 15 miljardia.
Että tavallaan se ja siis joku voisi niin vähän tutkia niitä että onko tää niinku ihan vinksallaan että miten tää niinku pääoma tai tota työpanos ei tuota kansalaisille suomalaisille siis niinku ton enempää niinku bruttonapääomaa ja sitten niinku osinkoina vaikka niin kun nettona luokkaa 4 miljardia ettei tavallaan ainakin ihan patenttien pieniä suhteessa tähän työtuloon ja yksi lätkä vastaus on että ei
täällä oikein omista kukaan. Mitään, koska se on joko ulkoistettu eläkesektorin omistukseen, valtion omistukseen tai ulkomaalaisten omistukseen. Ja niinku näitä tavallaan niinku varantoaasioita mun mielestä saisi ihmisettutkijat me niinku tavallaan sitä PKT jotenkin hirveästi kyttäillä, mutta ei niinku katella sitten, että mikä sen takana on. Se tavallaan investointipotentiaali.
Joo näin on ja se investointi kokonaisuus, niin se on kuitenkin hemmetin tärkeä asia, mutta että tuosta pääomasta kun mainitsit eläkeyhtiöt niin niin tai mitä tuossa aikaisemminkin juteltiin ennen kun lähetys alkoi niin. Niin se on niinku kinkkinen juttu, että että meiltä napataan kuitenkin se 20 melkein kaksikymmentäviisi pinnaa palkasta. Tällä hetkellä se menee eläkejärjestelmään ja se menee suoraan eläkeläisillä osittain noin 3/4 ja sitten se neljäsosa menee sitten rahastoihin.
Näin pyöreästi suurin piirtein niin niin ja eläkerahastoista on on kyllä rahaa aika hyvin mikä on hyvä tulevaisuuden eläkkeitä silmällä pitäen. No onko se oikein järjestetty, voidaan miettiä sitä nyt sitten, mutta mutta siitä rahasta kuitenkin suurin osa. Investoidaan ulkomaille ja se on riskiin niinku riski näkökulmasta varsin järkevää ja aika moni on mun mielestä ihan viisaasti argumentoinut.
Itse asiassa kaikki eläkerajat rahat pitäisi investoida ulkomaille 100% kaikkea ei yhtään suomea. Näin me jaetaan riskiin jos suomea kohtaa iso shokki niin eläkerahat on edes jossain määrin niinku suojassa, jos se on vähemmän korreloitunut, se se tuotto, mutta samaan aikaan pidetään mielessä että Suomi on pääoma köyhä maa täällä ei ole pääomia ihan hirveän paljoa verrattuna moneen muuhun maahan ja kaiken lisäksi kun vielä verotetaan niin iso osa pois
siitä. Tällaisilta ja sitten vielä se verotettu pääoma lähetetään ulkomaille niin niin tää on niin kun tää on vähän ongelmallinen tilanne. Tosi hyvä pointti. Siis tosiaan siis luokkaan siis
se kokonaisveroaste. Nyt on neljäkymmentäkaksi niin tota osittain siinä pitäisi sitten ottaa vielä huomioon, että tavallaan tää kaksikymmentäneljä pinnan tota palkkasummaan toki vaan kohdistuva joka ei nyt ole koko PKT tekijä siellä niin se otetaan koko ajan pois ja sitten niinku ehkä niin kun sijoittajien mielestä siis toi riski pointti on tärkeä eli tavallaan ei kannata nyt laittaa
kaikkia. Tota monia uppoo vaan veneeseen ja varsinkin viime vuonna kun suomalaiset osakkeet tuote -2 niin oli erittäin hyvä että se oli ulkomaista.
Osakkeista saattoi jenkeissä tuottaa vaikka 20 pinnaa niin niin viime vuoden näkökannasta se oli niinku erittäin järkevä homma, mutta se myös meinaa että tota sitten köyhien kotitalouksien jotka koko ajan siis menettää tän nettovarallisuuden tätä sinne eläkejärjestelmään eikä saa sitä takaisin edes kuoltuaan niinku tota pelilliseen koska se viedään pois niin niin niiden pitää korvata ulkomaiset sijoittajat. Me puhutaan koko ajan enemmän
niinku tytäryhtiötalous. Ja unkarilla ei ole se tämmöinen niinku companies niinku vinouma ettei niitä niinku kiinnosta kovin paljoa SUOMI. Pitäisikö nähdä vaivaa että onko täällä nyt joku hyvä hanke sen pitää niinku tuottaa ekstra hyvin että vaivaudutaan mennä että tämmöinen niinku kotimainen pääoma on niin kun poissa ja niinku juttelee eläkeyhtiöiden kanssa niin ne sanoo että OK mulla on kuudenkymmenen
miljardin tase. Mä aloin tästä 20 miljardia vaikka pääomasijoituksia ja suoriin sijoituksiin mulla on 5 hengen tiimi. Pitäisikö niiden nyt ruveta sitten arpoja tähän 10 miljoonan keissejä, niin mä sanon silleen. No pitäisi tai ja sitten jos jos sanoo palkkaa 30 tyyppiä niin sitten kaikki huutaa että kulusuhde on paskaa että tota ne
pitäisi kaikki yhdistää. Yksi se ei niinku tää tätä niinku kaikkien intresseissä on. Tavallaan vaan olla allokoimaan pääomaa yhtään suomea ja se on ihan rationaalista joka tasolla, mutta se on niinku meinaa sitten siihen, että me ollaan ihan heillä kuitenkin. Yhä just näin ja tää on nimenomaan viheliäinen ongelma. Siis mä en missään nimessä halua sellaista tilannetta ja vähän sen suuntaista.
On, että kun oli ennen pääomamarkkinoiden avaamista että että niin kun eläkerahaa sijoitettiin hirveän paljon suomea ja sitten tavallaan mä voisin kuvitella, että nykytilanteessa eläkejo. Toi on nyt joka paikassa sä kävelet tuolla helsingin keskustassa niin joka toinen kiinteistö on suurin piirtein eläke elämää kiinteistö. Puolella. No kiinteistö yrityspuolella ei ole. Se on totta, ei samalla tavalla pörssistä. Tietysti suuri osa tai siis
merkittävä osa, mutta mutta. Joka tapauksessa pointti on, että eläkeraha on jo joka puolella. Mä en mä en missään nimessä kaipaa, että yks tällainen valtasiektori ikään kuin raapisi enemmän vielä osia ja ja tietyissä meille sitten taas edelleen sieltä yksityiseltä sektorilta tilaamaan, että missä mielessä niinku halusi siihen sellaiseen tilanteeseen, mutta mutta kyllä. Niinku se ongelma pitää kuitenkin nostaa ja se ja se se on se pääoma köyhyys että että miten me se ratkaistaan ja
jotenkin se pitäisi ratkaista. Kyllä siis yksi vaihtoehto olisi, että me tehtäisiin niinku normi länsimaa että muutetaan toi perintövero poistetaan ja siirretään luovutusvoittoveroon tälleen niinku esimerkiksi niinku normaalit länsimaat hoitaa sen nyt meillä tavallaan sen huomaa niinku kun on investointipankkiiri niin huomaa että jos sulla on vaikka viisikymppinen omistaja se katselee vähän niitä tota jälkikasvua ei ole semmoista ylipäätänsä on ja sitten miettii
pitäisikö noita ruveta jotenkin ajaa. Firmaa omistajaksi tai ei ja sitten näytti. No ei myydään tää myydään suomalaisille, mutta ei niitä ole niin sitten se menee joku pääomasijoittajalle tai sitten tota ulkomaalaisille tai sitten firman lopetetaan, koska siis se tavallaan sen perintöveron niin kun järkkääminen niille tota plus sitten se niin vieläkin sun kouluttamiseksi ja niinku juuri tämän alan kapitalisti. Eikö oo vaan niinku liian
vaikeata? Kun taas sitten voisi olla siis sillain vaikka niinku ruotsissa että tota no vaikka ne vaan on vähän tyhmempiäkin, niin siitäpä ne saavat sitten tietysti kun myyvät niin sitten maksavat korkeammat verot siitä myyntivoitosta ja tälleen tää niinku toimii OK niinku johtaa siihen että ruotsalaiset on varallisuutta, mutta haloo se on just se niinku meidän ongelma, että meillä ei ole sitä
varallisuutta. No tää on yksi ratkaisu, ei ole kauhean suosittu, koska kaikkien ekonomistien mielestä se on maailman paras vero, että on niinku tota kuolemanvero, koska se kuollut ihminen ei enää niinku ole. Rationaalinen päätöksentekijä. Mä näen niinku tonkin pointin, mutta tavallaan se on liian helppo. Kopautti siihen että tota että koska tää on tämmöinen niin sanottu täydellinen neutraali vero niin sitä ei pidä ikinä muuttaa. Miksi kaikki muut kansat?
Se on se sitten muuttanut. Aivan joo ja ja sehän ei nyt ole täysin neutraalivero. Siis se perustuu tällaiseen. Öö edustavan agentin malliin. Mä sanoisin että että että jos me mietitään ihmistä, ei niinkään niin kuin yksilönä vaan vaan dynastian ajossa, jossa niinku se seuraavat polvet on sen dynastian ikään kuin seuraavia jäseniä, niin ei ole itse asiassa ollenkaan selvää, että että tota se perintövero on
mikään optimaalinen vero. Se on tietysti siinä mielessä totta, että se ei jotkut osat siitä ei karkaa että se veropohja on niinku osittain jäykkä, mutta sitten toisaalta jos se on sellaista lidia pääomaa, niin kyllähän sekin sitten toisaalta karkaa pois, jos niikseen on että että tässä. Tässä on sitten näkee siis sitä, että yhä enemmän ja enemmän
ihmiset on sille miksi mä tätä. Niinku yritystä tai joka voi kaatua alta tai muutenkin rankkaa puualan omistaja niin myydään se pistetään tätä jenkki sijoitusrahastoja. Taas se karkaa pääomalle niinkumuodossa. OK, siinä se on niinku helpompaa, että nyt mä kuolin ja sitten sitä maksetaan 19 pinnaa niinku veroja pois, mutta peritään ainakin jenkkien salkku mikä on niinku erittäin
miellyttävää sille perille. Mutta sitten jos se on joku niinku miettii sen tota techfirman niin tota mitähän helvettiä mä nyt perin ja pitääkö mun tätä mennä toimariksi tänne ja kaikki työntekijät karkasi tässä kun isi kuoli ja. Muuta tämmöistä näin niin on se niinku ihan eri tason ongelma. Se on ihan se on ihan totta. Ja sitten tietysti en voi olla nostamatta mistä jo puhuttiin, niin kyllähän verotus verotus tässä näin, että että kivempi se
kai olisi. Nyt ihmisten säästäisi sitten matalamman verotuksen kautta rahaa ja ei tarvitse sitten kuluttaa. Huom kuluttaa sitä julkisen sektorin kautta, vaan sitten ihmiset voisi tehdä erinäisiä asioita ja saisi sitä, mutta se on aika pitkä tie tokikin, mutta mutta kuitenkin jos tän pitää alkaa. Mulla oli tuossa elias erämaja kanssa, siis ammattiyhdistys. Sä oot räppi eli ekonomit on toki siellä ehkä.
Miellyttävämmän sitten päästä sieltä niin tota paloiteltiin vaan sitä, että kun meillä nyt on siis maailman korkeimpia kokonaisveroastetta tota palkassa siis luokkaa viisikymmentäyhdeksän piste 4 tota saattaa olla että melkein
niinku ja sen päälle vielä ney. Eikö tuota nää niinku eläkemaksut niin niin tota olisi hirmuinen insentiivi että jos sieltä saisi tota vähän pienentää vaikka muutaman pinnan saisi sijoittaa tätä vaikka vaikka nyt tota johonkin sijoitusrahastoon pienentää sitä verotusta ja sitten kun se niinku realisoi sen sijoituksen niin sä maksat siinä yhteydessä
sen niinku. Tavallaan sen vuoden palkkaveron, joka nyt voi olla vaikka vähän pienempi tai muuta että jos tämmöisiä elinkaari sijoituksia, että jos on valtion edessä menettäisi mitään tää olisi niinku yks yks malli tuoda sitä pääomaa. Mun mielestä mun mielestä toi on hyvä malli. Tuota eläkejärjestelmä suhtautuu siihen todella kriittisesti. Käsittääkseni hyvin, hyvin.
Niin ei tarvitse sitä eläkekysymystä prossaa poistaa vaan ihan tuloveron kautta, mutta sitten tota eläkemallissa voisi olla että se 80 piste 6 niin vaikka 4 pinnaa niin sä saisit sijoittaa. Henkilökohtaisesti omaan rahasta
ja se olisi juridisesti pitää. Se olisi sitten vielä vähän radikaalimmin malli, mutta toi ensimmäinen malli olisi vaan ihan niinku valtion tulovero ja tasaamaan että maksa tota sä oot tota rahastosijoitukset niinku vähentää verotuksessa tai tai siis marginaalivero pienennetään pikkaisen ja sitten kun se tota myyt sen niin siitä tulevat päävoitot niin tota lasketaan vaikka sitten sun sen tuhoutumisen. Vuoden joo joo joo olisi kiinnostavaa nähdä jotain
laskelmia tästä. Niin, no mutta tällä hetkellä niinku esimerkiksi kolmikanta miettii näitä kovin tulehtuneet. Tunnelmissa, jossa todennäköisesti ei tehdä mitään ja lisätään vaan vähän lisää arvioverotusta YL tai jotain muuta kauheaa. Että siis. Tämäkin on muuten siis oletteko seurannut tätä YL saagaa, mutta tää on semmoinen pommi joka tulee niinku tosi pahasti nilkoille. Mä luulen, että tossa 2 vuotta sitten siirryttiin malliin jossa.
Yrittäjän itse ilmoittamaa yritystulon ja riitäkään vaan niinku eläkeyhtiöt päättävät niinku arvioivat sille mikä siinä on tulon pitää pitäisi olla riippumatta maksa itselleen palkkaa vai ei, niin se kuulostaa kyllä niinku ihan niinku täysin mielipuoliselta systeemiltä. Mutta joo ja se ne on mielipuolisia systeemejä, koska eläkejärjestelmä ei oikein puhu tällaista yrittäjää kieltä.
Siis se tietyssä mielessä me yritetään litistää yrittäjää sellaisen palkansaajan tavallaan neliöön ja sitten yritetään muokata jonkinnäköinen eläkejärjestelmä, joka jotenkin niinku hoitaisi sen homman. Ja ja ja ja sitten kun me ollaan vielä menneisyydessä tehty iso virhe sen suhteen, että se on jakojärjestelmä täysin jakojärjestelmä eli nykyiset vakuutusmaksun maksajat maksaa nykyiset eläkkeet eikä versus
rahastoiva järjestelmä. Missä missä sitten säästetään sitä sivuun niin niin se on se ensimmäinen kriittinen virhe. Ja kun se on tehty aikanaan niin se on hemmetin vaikea korjata. Ja nyt kun yritetään tehdä mitä tahansa korjauksia niin me mennään niin kun se menee aina väärin. Joo, mutta siis tätäkin voisi joku laskea että onko noin kaksikymmentäviisi prosenttia niin kun. Mä luulen, että se on todella korkea niinku eläkevero.
Siis mä jälleen kerran tästä on tosi vähän tietoa, että onko normaalia että palkansaajat otetaan kaksikymmentäviisi pinnaa niinku eläkekulut. Siis mä luulen että. Se on niinku kansainvälisesti vertaillen. Mä luulen et se on niinku kovimmasta päästä ja se niinku häivytetään, koska siinä kokonais palkansaajan veroasteessa siitä tota vaan niinku muutama prosentti niinku laskennallisesti. Huomioon joo joo se on.
Se on kovimmasta päästä. Ettekö oon tehnyt näitä vertailuja ei mitenkään kattavalla aineistolla mutta mutta koska ne on monimutkaisia ne järjestelmät niin ne on sitten ottanut tiettyjä maita. Ja ja vertailun niinku niitä muistaakseni SUOMI on tosiaan niin kun korkealla tasolla, mutta yllättävän kalliita ne järjestelmät.
Kyllä kaikkialla muuallakin on, koska koska siis suomessa ne on helppo ikään kuin lukea tilastoista kun tää on julkinen eläkejärjestelmä niin meillä on tarkat tiedot tästä, mutta kun ulkomailla siellä on sekä julkisia että pakollisia yksityisiä järjestelmiä ja se. Isia rahastojärjestelmiä. Jep sekä että sekä että mutta että että joka tapauksessa tekee sitten vertailusta vaikeampaa, että mitä nyt sinne tarkalleen ottaen maksetaan ja mitä sieltä tarkalleen ottaen saadaan ja ja
se on sellaista niinku. Mulla on semmoinen fiilis että toi on niin kova vero tasavero kiila pohjalle. Sen päälle lähdetään niinku maailman kovinta progressiota rakentaa niin niin tota, että se on niin kuin tavallaan se julkisen sektorin ja eläkesektorin kansantaloutta vetämä niinku kulutus ja investointipotentiaalia niinku pakko olla niinku tosi massiivinen se vielä kanavoidaan
ulkomaille kokonaan. Eli jotenkin mä tuun tähän yhtälöön niinku selittää miksi meillä ei ole kasvua, että se on niinku ne on niin hirveä treeni tota systeemi ja sitten taas tavallaan siitä ei kierrä oikein mitään takaisin.
Ja valuuttajärjestelmä on ylikansallinen euro niin tavallaan, että jossain kruunussa sun niinku vähän pakkokierros rakennettu sinne, koska kulutus on automaattisesti tota siinä velkaantumista ja veroyksikössä eli kruunussa, niin tavallaan ne systeemit niinku vähän tasapainottaa itsensä niin sekin on viety pois että.
Se on totta se. Että jotenkin tää niinku tuntuu että tässä on niinku hirveän niinku imemisen ääni joka menee sinne niinku ulkomaille sieltä ja valtion g hen täältä niinku tota yksityisen kuluttajapuolen niinku taskusta aika vielä pienenee koko. Ajan just näin ja ja tosiaan laitetaan tähän sokeriin. Anteeksi kun tota mansikkakakun päälle pistetään vanheneva väestö, mikä on tietysti läheisesti yhteydessä näihin edellä mainittuihin.
Mutta että että kun vielä väestö vanhenee niin se taakka kasvaa entisestään entisestään ja vielä kasvaa tulevaisuudessakin entisestään. Niin niin ikään kuin. Aa se ikään kuin verotaakka kautta tuottavuuden kehityksen odote, niin niin se. Mä en ole super optimistinen tässä vaiheessa. Toivottavasti olen. Olen väärässä. Joo, sekin on niin mielenkiintoinen yhtälö sitten kun tavallaan kasvaa ja kasvaa.
Määrä tavallaan kyllä kuluttaa, koska ne saa sitten sieltä eläkemaksut tuota systeemistä niinku yli 30 miljardia yksityistä ostovoimaa, josta sitten valtio veroja korottamalla ottaa aika paljon takaisin. Tavallaan sitten niinku tota valtion kulutukseen, mutta kuitenkin niin se on aika aika niinku varmaan stabiiliosa siinä
kulutuksessa. Mut sitten toisaalta niille palveluitaan tarvitaan niitä maksuttomia terveyspalveluja, jotka niinku on ihan niinku ponttilassa, että semmoiset kahdenkymmenen miljardin tota palvelut on sieltä nyt luvattu ja ne vaan niinku nousee joka vuosi, että se niinku ja, josta sitten taas ei välttämättä makseta koska ne ei ole yksityisiä vaan ne on niinku siellägessä tai julkisessa kulutuksessa tää niinku niinku aika aika himmeli että kyllä
vaikuttaa, että miten me tämmöiseen ollaan, ollaan niinku ajauduttu. Miten tätä korjataan lisää markkinataloutta? Niin ja sitten se ratkaisu. Niin ja sitten tavallaan hän on. Vakuutusmalli on niin kun usein
huono, tavallaan yksityinen. Terveysvakuutus, mutta jotenkin siis sielläkin on. Sitten se nyt tuntuu sitten toimiva niinku yritysten puolella täällä perusterveyden puolella aika hyvin, mutta sitten sielläkin niinku vähän toivotaan että tuottaisi se tuottaisi se sitten sieltä tota siinä vaan ne keskustelin muuten yksi poliitikon kanssa tai roinisen petrin kanssa, että oma lääkärimalli voisi olla niinku yks malli tuoda se perustarve terveysleiri tota aika niinku
markkinatalous henkisesti myös sieltä julkiselta puolelta, että meillä on vähän DR maissa että tota nää uskot näihin terveyskeskuksiin. Näin se varmasti on. Joo. Se olisi taas tällainen kulttuurimuutos, mutta se voisi olla sen arvoistakin. Niin koska sitten tavallaan sipilän hallituksessa yritettiin yhdistää ne mut vähän sillä tyylillä meillä on ihanaa, d eräänlaiset terveyskeskukset ja sitten niinku terveydenhuolto, mutta ne niinku menee samasta lompakosta ja siinä oli vähän
hyvää. Mutta siis jotenkin siis se tavallaan niinku markkinataloudenllinen palvelu, joka tulisi sen yksittäisen lääkärin kautta niinku voisi olla kustannustehokas tapa tehdä ja niinku aika monet maat tekee niinku näin sen. Ja suomessa OK tää ei ole pelkästään suomalainen ongelma, mutta suomessa on vielä tää
ikävä tilanne. Lääkäreiden määrän suhteen, että että sehän niin kun joo lääkärimarkkina esimerkiksi on toki markkina, mutta lääkäreiden määrää säädellään valtion toimesta ja ja se on nyt onnistuttu pitämään liian alhaisena aika monta 10 vuotta ja silloin silloin aivan selkeät
implikaatiot. Siis se, että menet tuonne syrjäseuduille ja ja ja palkka on kaksikymmentäviisi tonnia luokkaa niin niin se se ei niin kun se ei kerro terveestä markkinasta samaan aikaan kun työttömyysaste on nolla tai rakenteellinen aste on negatiivinen.
Käytännössä niin niin niin se vaan se on niinku tavallaan se markkina on täysin tuhottu tällä huonolla koulutuspolitiikalla niin vitsi soikoon kun edes sitä saisi vähän niin kun tota petrattua niin niin itse asiassa sieltä voisi tulla, paitsi että palvelu palvelut paranisi kun saisi lääkäreitä paremmin eri paikkoihin, mutta sieltä voisi jopa tulla jotain hauskoja innovaatioita kun olisi enemmän lääkäreitä ja ja ei ei olisi ikään kuin siinä kiireen puristuksessa koko koko ajan.
OK, sitten meillä esillä ja ja muilla muilla pörri ja siellä on omat ideansa ja ja että tietysti ihan pitää tässä tilanteessa tällä hetkellä. Ilmeisesti, mutta tota en mä tiedä. Voihan sieltäkin tulla tuottavuuskasvua, mutta se ei vielä toistaiseksi ole realisoitunut tähän niin kun julkisen talouden terveydenhuollon tuottavuuteen. Ja sitten tässä muuten siis elias erämaja kanssa kun juttelin niin tätä paljastui
näistä yritystuista. Siis semmoinen juttu, että tää niinku suurin osa yritystuista on niinku vaan laskennallisia arvonlisävero niinku eri eri eli tota elikkä meillä nyt on se kaksikymmentäviisi piste 5 niinku korkean yleinen ja
arvonlisävero. Jos vero ja sitten on 14 pinnaa ja 10 pinnaa niin näiden niinku väliset erotukset on niin kun lasketaan niin kun yritystueksi eli esimerkiksi terveyspalveluissa taitaa olla aika paljon sitten 10 pinnaa, niin tavallaan se laskennallisesti katsotaan että se koko sektori on viidentoista ja 5% tota niinku yritystä alainen vaikka siinä ei oikeasti järjen hiventäkään. Tanskassa esimerkiksi on vaan yks alvi eli 2 5 eli siellä ei sitten vissiin ole näitä yritystukia ollenkaan.
Ei ole ei ole just näin. No joo, miten sä sitten määrittelet verotuen että toi jo helppo mutta että mun mielestä. En mä nyt sanoisi että toi ihan super epäloogista jotenkin on että sulla on yks peruskanta ja jos et ole peruskannassa niin mikä syy siinä sitten on? No syyhän on se, että me halutaan nimenomaan tukea näitä tiettyjä aloja kun tällä matalammalla kannalla niin jollain se nyt toi yritystukea niin mä nyt oikein tiedä mikä peruste sitten sillä alemmalla
kannalla. On kävisi vaikka kahdenkymmenenkahden pinnan yleinen ja ainoa alvi kanta, niin sitten ei tavallaan olisi näitä bullshit lukuja missään systeemissä ja systeemi olisi niinku neutraali, että se olisi niinku jotain insentiiviä plus sitten kuitenkin. Koitti rumba pienen isku ei tarvitse enää sieltä arpoa että mitähän tää. Nyt on tää joo joo näin on joo ja täähän on taloustieteellinen lempi lempilapsi tää näin että yksi kantaja sillä hyvä se on helppo ja hyvä ja ei yritystukia
ja näin. Edespäin, mutta ne yritys suodat yhdistyvät on niinku toi on niinku useita miljardeja tai laskennallinen avioero, koska tietysti ne liikevaihdot jotka niiden takana on niin tota on on suuria mutta tai se suorat yritystuet on niinku kai luokkaa joku yksi piste 2 miljardia niinku mitä ja siinäkin on aika paljon tätä jotain niinku energia energia liitännäisiä niinku laskentakaava.
On on eli aika vähän tässä siis tyyliin tota se yle yksinään niinku suunnilleen puolet tuosta, että tavallaan meillä on niinku tosi paljon tämmöisiä niinku harhoja että katsotaan että kokonainen sektori saa toimia täysin tai markkinatalouden ulkopuolella pelkällä niinku tota tota kasvavalla kuluubudjetilla ja ja tavallaan nolla liikevaihdolla. Koska siis se ei se yle keltään mitään laskuta ja sitten meillä on taas sitten tota hirveä itku sitten näistä tota yritystuista.
Ja muista. No mun mielestä voidaankin olla kaikki nolla. Nolla, mutta tota jotenkin pitäisi vaan tätä niinku hillitöntä kierrätystaloutta pienentää, että tavallaan ei kaiken tarvitse mennä niinku valtion. Kautta mä mä oon täsmälleen samaa mieltä ja ja ja kyllä mä ne yritystuet kampaisin sieltä mutta mutta tosiaan eihän ne mitään ratkaise, niitä ei ole tarpeeksi käytännössä, että sieltä saisi leikattua, että kyllä se sitä nimenomaan julkisten menojen kautta ne
ratkaisut sieltä löytää. Ei ole ollut helppoa täälläkään hallituksella, vaikka vaikka tuota noin nää oppositio tietysti virkansa puolesta ja näin väittää että. Hallitus nauttii tästä leikkauksesta näin edespäin.
Mä väitän, että aika vaikeata niilläkin on ollut ja on se vähän se kun katsot Orpon naamaa niinku niinku näistä tuota noin nää lehdistötilaisuuksissa näin niin on se vähän kun kivet vettä puristaisi että että ei se ei se niinku ei siinä oikein niin kun siitä tilanteesta poliitikko nauti kun joutuu leikkaamaan.
Oli mikä poliitikko. Tahansa tai jossakin pitäisi konseptoida uusiksi, että säästää tota kansalaisten tota nettokassavirrasta tota pienentämällä julkista ylikulutusta, joka siis kolmentoista miljardin tasolla. Tällä hetkellä. Joka. Rahoitetaan yhdeksänkymmentäkahdeksan prosenttia ulkomaalaisilla velkakirjoja sijoittajille, koska täällä ei ole pääomaa pyörittäen niin kuin sitä edes yksi vuoden vajetta. Meidän omalla pääomalla, että sekin pitää niinku tuoda pääomaa ulkomailta.
Sehän muuten varmaan jossain vaiheessa ruvetaan tätä kahdensadan viidenkymmenen miljardin eläkevaroja niinku osa on pakko kattaa siihen niinku valtiovelan tota kattamiseen. Koska siis suomesta ei vaan löydy pääomaa kattaa meidän tota niinku velkaantumista yksityisellä puolella ja se todennäköisesti rupeaa syömään niitä tuottoja vähän alaspäin että. Niin aivan. Ja kyllä mä luulen että eläke rahoittajille nyt on
valtionvelkaa. On on, mutta siis ei ole suomessa, koska SUOMI on tähän mennessä tienannut vähemmän kuin tavallaan tommoinen tota vaikka niinku euron keskimääräinen valtionvelka, niin kyllä mä luulen. Oon aika varma että tota nää eläkerahastot ei ole sijoittanut niin kun juurikaan suomen valtionvelkaa. Niin no joo joo varmaan varmaan näin joo.
Mutta siis se sitten kun tavallaan se yhtälö menee niin pahaksi, että tavallaan sieltä koti ja siis esimerkiksi valtiokonttori ei ole rakentanut systeemejä ja me voitaisiin kerätä suomesta. Pääoma ne on niinku tavallaan.
Nythän se menee semmoisella tavalla huutokaupalla jos se on niinku ulkomaisia investointipankkien jotka eteenpäin myyvät sen tota velan tuota erinäisille rahastoille ja keskuspankeille ja muille sijoittajille niin niin tota ei ole olemassa mitään systeemejä ja suomalaiset voisivat sijoittaa tätä valtionvelkaa semmoisia joskus on ollut vaikka italiassa hyvin yleistä, että kansalaiset saattavat omaa
velkaansa niin tota tässäkin. Muuten siis tätä valtiokonttori, miksi olette niin laiskoja, että huoltovarmuussyistä ette ole niinku lähteneet hakemaan tätä pääomaa kotimaasta? Ja mä luulen että se ikävä. Syy oli se, että sitä ei löytyisi. Jep se on totta. Se on paljon mahdollista. Ei kannata tehdä joilla ei ole
kysyntää. Mutta siis se sekin pitäisi kertoa jotain me ollaan niin köyhä maa, että me ei voida edes niinku pientä osaa omasta niinku vuotuisesta vajaa julkisen että tota velan kasvusta rahoittaa omin voimin, että tota sitäkin niinku voisi. Mun mielestä joku vähän tutkia. Juu kyllä näitä asioita on mitä voisi tutkia. Niitä on aika paljon. Pitäisikö meidän kääriä hihat ja alkaa? Hommiin no mä vähän tätä tein ja mä en edes ole ekonomisti että mä oon tämmöinen.
KTM että tätä mä en mä jotenkin tuntuu että vähän niinku vääriin asioihin. Öh pistetään sitä tota talo suomen niukkoja taloustieteellistä tutkimusresursseja, mutta mä vähän vähän varmaan jäävi tässä asiassa. Voit olla oikeassa. En tiedä. Mutta tosiaan mulla on ollut mauri kotamäki täällä vieraana. Mä ehdotan, että mennään sisäpiirin puolelle. Voitaisiin jatkaa tota pohtia, että miksi meillä on niin niin vähävarainen tota markkinatalous suomessa ja miksi kaikki aina katsotaan niin kun.
Julkisen sektorin kautta, niin voitaisiin sitä puolta pohtia, sopiiko tää. Sopii oikein hyvin. No niin hypätään sinne tota sisäpiirin.