Venäjä ei ole vielä niin kun yli venynyt ja yliväsynyt silloin kun se hetki koittaa niin sitten ehkä neuvottelutuloksia voidaan saavuttaa jotain, mutta todennäköisesti sota ei siis pääty rauhansopimukseen vaan vaan konfliktin jäätymisen, joka tarkoittaa sitä että sitä käydään tietyillä tai tietyissä osissa Ukrainaa. Meidän pitää ymmärtää se, että Suomi on äärettömän tärkeässä strategisessa paikassa. Sen takia meillä myös on ystäviä.
Jos meillä on omaa kyvykkyyttä, pitää huolta tästä alueesta. Eli semmoinen klassisesti realismi. Ei se mersheimer realismi ja se klassisen realismi menee juuri niin, että että jos maa on kykenevä hoitaa omat asiat, se ei ole siis tavallaan niinku rasite muille. Ja sillä on oma kyvykkyyttä, niin silloin myös on ystäviä, mutta kyllähän tässä maassa tarvitaan niinku reformi henkisyyttä. Me eletään sellaista hetkeä, jolloin jolloin pitäisi olla visiota ja kun katsoo noita
puolueiden. Vaalipiattorina eduskuntavaaleja niin ihmettelen sitä, että ne on kopastettu. Viime vaalien niin kun puolue debateista. Tässä tilanteessa kansalaisyhteiskunnan tavallaan reagoivat, koska valtiot eivät reagoi, koska se eskalaation riski on niin kun liian suuri. No niin tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana Mika Aaltola ulkopoliittisen instituutin johtaja.
Tervetuloa kiitoksia ja tavattiin tuossa eilen tämmöisessä ei julkisessa tilaisuudessa jossa 2 tuntia sua grillattiin kirjasta ja siellä oli välillä käytössä tämmöinen chatham rolls että voidaan puhua vapaasti, mutta yleisesti ottaen oli. Fiksut ihmiset keskusteli kuinka paljon sun aika menee tavallaan tämmöisessä niinku privaatti. Tilaisuuksissa, josta tavallaan pitää vähän niinku sensuroida sitä tietoa sitä julkista esiintymistä ja onko niillä
niinku fundamentaalista eroa? No tavallaan ehkä sitä sitä niin, kun se luottamuksellinen tieto on sitten tietysti erikseen öö ja ja sitä saa. Mutta siis semmoisia privaattikeskusteluja. Niistähän saa aina annettua ideoita ja ja, mutta tietysti ei ole hyveellistä niin kun paljastaa. Lähteitä ja ehkä tää on tavannut
ja ja semmoinen poleeminen. Öö paljastaminen niin niin ei ole se meikäläisen tyyli tyyli kirjoittaa eikä tuossa kirjassa olla tämmöistä skanda löysiä elementtiä, että siinä ei käydä läpi. Se olisi voinut olla itse asiassa pari. Kyllä niitä tietysti herkullisia juttuja on, etten käy lävitse niin kun puheluita ja niiden sisältöä ja kuka soitti ja mistä sain tietää tai kuka vaikutti niinku sinä päivänä omaan ajatteluun. Mutta siis me eletään kuitenkin muiden kanssa, ihminen on
laumaeläin eli. Eli, kyllähän se vaikuttaa aika paljon se, että että kuka kenen kanssa keskustelet niihin omiin ideoihin maailmasta. Joo ja tommoinen tietynlainen radikaali totuus tästä kuitenkin niin kun paistaa tavallaan kirjoitat hetkessä ja tosta semmoinen mielenkiintoinen kela siellä siteerasit aristoteles tätäkin suunnilleen sillä, että tavallaan ne vain etukäteen annettu ennuste on tavallaan arvo arvokasta ja jälkikäteen tavallaan uudelleen kirjoitettu
ennuste on vähän niinku höpöä. No siis tai siinä on ainakin siis se eettinen vaara eli eli kun kun ajassa elät ja kommentoit relevantteja tapahtumia ympärilläsi.
Öö ja annat skenaarioita niin niin totta kai sitten jälkikäteistä perustelut niin minkä tahansa mielipiteen minkä oon sanonut vuonna x ajo tai päivänä se ja tuo niin niin voi saada niin kuin sopimaan että oikeasti tarkoitin tätä vaikka sitten sitten selkeästikin on ollut sihti hieman hukassa ja kenelläpä ei olisi niin jälkikäteen perustelut yleensä on aina merkki siitä, että että jotain on mennyt niin kun.
Olikaan. En tarkoita tällä sitä, että että pitäisi tuomita se, että jälkikäteen perustelee, että miksi sanoi harhaan, miksi osui harhaan tuossa ja tässä vaan vaan pitää niin kun myös mieltää se että että joskus sitä ihminen on niinku alastomana ihmisten edessä ja joskus sitä on erehtyväinen. Ja luulen että tähän moni suomalainen samaistuu tuo päiväkirja.
Formaatissa kun kirjoittaa niin niin on aika rehellinen ja arviot asioistahan muuttui vuoden kuluessa useampaankin kertaan ja ja osittain ne tarkentui osittain. Huomasin, että tietyt asiat eivät ehkä olekaan niin relevantteja, kun taas toiset on öö. Eli esimerkiksi tuossa ukrainan sodan alkuvaiheessa kun venäjä hyökkäsi öö kiova piiritettiin niin niin olin aika lailla samaa mieltä. Amerikkalaisten
tiedustelulähteiden. Kanssa että että että taistelu on todella vaikea ja ja ja en uskonut täysin siihen. Tiesin, että ukraina laittaa hanttiin niin paljon kun ehtii, mutta aseet puhuvat niin niin niin venäjän aseellinen ylivoima oli niin massiivinen. Se oli viime vuonna rankattu kuitenkin maailman toiseksi vahvimmaksi aseelliseksi voimaksi maailmassa. Elin niin luulin että että että kiova kaatuu, mutta se ei kaatunut.
Ja se oli tota todella tärkeää, että se ei kaatunut, koska asiat nyt olisivat esimerkiksi itämeren alueella todella paljon painostavampia. Jos ne nyt on painostavia, niin ne olisi ollut öö öö edellisen pahin mahdollinen skenaario olisi lähtenyt liikkeelle. Dominot alkaisivat kaatua ja ja ja se tunne mikä meillä suomessa olisi, olisi hyvin paljon hermostuneempi. Nythän se on herännyt ja se on aika aika päättäväinen. Sen tunne me haluamme suojaa.
Olemme sitä hakeneet. Olemme päässeet jo kutsutuiksi jäseneksi natoon, vaikka sitä viimeistäikaatioota sitten odotellaan sieltä budapestista ja ankarasta.
Joo, toi helmikuun kahdeskymmenes päivä oli oli ehkä tän kirjan se tavallaan niinku dramaattisen jännitteen kaari, jolloin tietysti venäjä hyökkäsi ukrainaan ja mä muistan itse mä tein kahdeskymmenes päivä podcastia, niin me keskusteltiin just tästä host lentokentästä, että se varmaan niinku jyrätään ja mutta nehän oli tämmöisiä yksilösuorituksia, että tää niinku. Kiovan lähellä oleva lentokenttä ja sitten kaverit oli niin kuin supersankareita jotka no se se
on ja ja me emme edes tiedämme. Ukraina on tosi tehokasta tässä informaatiosodan käynnissä ja että he on yksi sukupolvea innovatiivisempia kuin venäjä siinä siinä on. Me olemme nähneet kuvia pääsääntöisesti ukrainan niin kuin siviilipuolenustuksesta rintamalla ollaan nähty jonkun verran kuvia, mutta ne taistelut mitä käytiin kiovan pohjoispuolella, nehän ne on ollut massiivisia ja. Ja niistä ei juurikaan ole. Siis tämmöistä selkeätä.
Kuvaa meillä vielä ehkä se jonain päivänä sitten tulee, mutta ukrainan ei halua korostaa tällä hetkellä ja sodan aluksi siis sitä sitä järjetöntä sodan piirrettä, jossa jossa kohdataan niin kuin täydellä voimalla. Vaan siis sitä siviilien vastarintaa. Se on ollut heille heille tärkeä tuoda esiin erityisesti sodan aluksi, että että tää on niinku orgaanista spontaania vastarintaa kun ihmiset
toimivat. Kun mummot tekevät molotovin cocktaileja kiovan kaduilla niin niin niin se kuvastaa sitä ukrainan vastarintaa paljon paremmin kun kun kun sitten massiiviset taistelut siitä muutaman kilometrin päässä pohjoisessa sitten täällä keskustelutilaisuudessa yksi yksi tuota. Tuota osallistujille elänyt vahvana mieleen niinku mullakin. Mäkin muistan.
Katson ainakin 10 tuntia, sillä silloin viikolla sua telkkarista, niin tavallaan nimenomaan se ensimmäinen päivä kun sut raahattiin siellä aamutuimaan sinne tota ottamaan niinku aika aika niinku rankkaa kantaa ja ja antaa tota vakavaa vakavaa viestiä että tää niinku on on niinku tosi kyseessä ja se oli jäänyt sitten sekä siinä telkkarissa että sitten kirjassa monella mieleen se oli se mentaalinen tai siis se tutkijan eettinen velvollisuus sodan syttyessä on tietenkin niin kun.
Valmistella ihmisiä siis siihen mitä on edessä. Eikä se ole pelkästään vuosilukuja luettelemista tai tai tai karttakepillä rintamalinjojen osoittamista, vaan se on siis sen kuvaamista, että mitä sota on ja kuinka herkästi se leviää. Koko vuosihan oli myös kamppailua se, että eskalaation kontrollista eli eli miten se sota saadaan pysymään aisoissa. Se hintahan on se, että ukrainalaiset joutuvat sen sotimaan läntisin avun öö suomen. Suomen turvan öö.
Mulla mutta siis se se päähuomio oli siis siinä, että kuinka sota saadaan niin kun pysähtymään kuinka sota saadaan ja venäjä saadaan sidotuksi mm mm. Siihen länsi tai yhdysvallat pyrkii niin kuin koko ajan ettei anneta liian tehokkaita aseita. Sitä vähitellen nostettiin sitä sitä tasoa ettei venäjä niin kuin reagoi tavattoman rajusti sitten jossakin muualla. Eli eli tuo tutkijan eettinen näkemys on se, että suomalaisten piti niin kun. Laittaa tuntosarvet ulos.
Nyt oli tekeillä meidän naapurustossa naapuri suurvallan öö sota ja ja silloin pitää niin kuin herätä havahtua siihen, että että asiat eivät enää ole kaukana vaan ne ovat tavattoman lähellä ja ne on tavattoman äänekkäitä. Sitten voisi miettiä tätä suomen kollektiivista suhtautumista koko tilanteeseen ja natoon ja sitten sieltä edelliset aikajanalta löytyy tota sulla oli jouluna semmoinen, sitä paheksuttiin tätä vähän niinku sodan lietsonnasta.
Mitä sodan riski on niinku todellinen ja tuota pitää ottaa
vakavasti. Sitten risto EJ penttilä heitti heitti että natoon meneminen on aika todennäköistä siis vuonna kaksikymmentäkaksi ja ja sitten itse asiassa täällä eilisessä keskustelussa tuli hyvä hyvä niinku väittely siitä tästä taas että penttilän kirjasta pitkätie natoon niin siellä oli sitten muutama päivä sitten maaliskuussa sen jälkeen niin lähetettiin niitä koneita lämmiteltiin ja niinistö saatiin tuonne tuota Washingtoniin neuvottelee Bidenin kanssa.
Niin tää penttilällä oli silloin sitten soittanut joku nimetön lähde ja väittänyt hyvin vahvasti, että tota siinä hetkellä kun niinistö lähti sinne Washingtoniin niin tuota jenkit olisi niinku ollut hyvin vahvasti sitä vastaan, että nyt ei ole oikea aika eskaloida suomea ja mahdollisesti ruotsin nato jäsenyydellä. Sulla on vähän eri näkemys vissiin tässä, mutta olitte kuitenkin niin kuin edelläkävijöitä tässä niinku sodan signaalissa.
Siis totta kai se se se oli ukrainan ensimmäisen sodan kaksituhattaneljätoista. Yhteydessä, kun sanoin että. Että SUOMI liittyy natoon joko silloin kun on poutasää eli venäjä sallii sen tapahtuvan tai sitten joudutaan liittymään natoon. Suklainen sota laajenee ja ja tämä ennustus niin kun piti aika hyvin paikkansa. Näinhän siinä sitten loppujen lopuksi kävi ja kaikkihan sen jotka niin kun turvallisuusasioihin on perehtynyt niin ymmärtävät että kun se palo alkaa jossakin niin
niin sitten on kiire. Ja luulen, että yhdysvaltalaisten keskeinen viesti suomelle ja ruotsille oli se, että jos natoon haluatte te sinne pääsette, mutta teidän pitää siis signaloida se tavattoman vahvasti, että sinne ei niinku haluttomia oteta ja se taas johtuu siitä, että se pitkä perinne on ollut se, että että natoon otetaan. Naton otetaan tai Yhdysvaltojen liittolaisjärjestelmä perustuu sille, että on on itsestään huolta pitäviä kumppaneita,
jotka katsovat oman etunsa. Aa eteen ja ovat ovat niinku varustautuneet sille tasolle kun on on on sopivaa, että Yhdysvallat ei joudu tavallaan koko ajan tulemaan niin kun apuun sinne ja tänne. Siihen yhdysvallat ei ole kovin halukas, eli tää liittolaisarmeija. Liittolaisia asetelma on aika edullinen Yhdysvaltojen. Kannalta, mutta myös pienten demokratioiden kannalta.
Ne ne ovat olleet halukkaita sinne menemään ja ovat halusi, että se signaali voidaan vahvasti ja se siinä nato prosessissa sitten tehtiin, niin siinä alussa saattoi olla vähän epäselvyyttä siitä, että tarkoittaako tuo nyt vähän niin kuin torjuvaa asennetta. Saako rimaa niin korkealle, että niin en usko? Siis se se Bidenin puhe, että niin kun sen tapaamisen jälkeen oli aika selkeitä tähän hän kovasti toi puheessa esille sitä, että SUOMI ja ruotsi ovat
haluamassa natoon. Ja se oli sulka niin kun hänen hattuunsa. Ja kyllähän se tuli sitten sitten niin kun selväksi, että että se tulkinta, että Yhdysvallat olisi nuiva niin niin niin se oikea tulkinta oli siis se, että Yhdysvallat halusi suomen ja ruotsin signaloivan sisäisesti käydä prosessin lävitse ja ja ettei mennä siihen venäjän propaganda ansaan, joka on se että Yhdysvallat manipuloi ja houkuttelee eri kansoja liittymään niin kun öö natoon, se ei ole yhtään Yhdysvaltojen intressissä.
Mutta jos sieltä tulkitsi oikein ja luulen, että ulkopoliittinen johto sen tulkitsi oikein niin niin niin se tarkoitti nato prosessin aloittamista ja ja siinähän edettiin sitten hyvin öö. Kansan näkemys oli jo aikaisemmin muuttunut hyvin jyrkästi. Ne kuvat olivat niin yksi yksi suomalaisen strategisen kulttuurin keskeisten niin kuin tapahtumien ja kuvien kanssa.
Että suomalaiset ymmärsivät mistä on kysymys ja ulkopoliittinen johto ymmärsi sekä suomalaisten muutoksen että että sen, että se on nyt järkevää viedä SUOMI suojaan kun kun naapurimme venäjä aloittaa naapurustossaan suuren mittaisen
sodan. Joo joo ja siinä oli tää prosessi oli mielenkiintoinen sana ja jotenkin tahmainen hahmoineen sitten joka oli tulkittiin sitten ehkä jälkikäteen nato prosessiksi, mutta sisälsi sitten tää pohjolan linnakkeet ja muut on. Tietysti suomessahan on aika karu ja sanoja että että meillä on.
Meillä on niinku maksalaatikko ja raastepöytä ranskassa varmaan keksittäisiin hienommat sanat noille asioille, mutta me ollaan niin kuin koe karu lohduton kansakunta, että täällä asiat nimetään suhteellisen suoraviivaisesti. Prosessi ilman visioita tietenkin on.
On aina aina hankala, että jos jos joku työpaikallaan päättää, että aloitetaanpa prosessiin eikä kerro että mikä se visio on niin niin, niin se on aina aina vähän hankalaa, mutta kyllähän suomessa kaikki ymmärsivät, että mistä kysymys on. Kysymys oli siis sen vatulointi lopettamisesta.
Että liitytäänkö vai ei ja ja siinä oli ne ne vaihtoehdot eli ei liitytä, liitytään tai sitten luodaan jotain täysin uutta tämmöinen pohjolan linnake, joka yleistyi viime keväänä, mutta sitten huomattiin aika nopeasti, että tämmöisen uuden turvallisuusjärjestelmän järjestelmän luominen niin kuin naton oheen pohjolaan, niin itse asiassa vaatisi niin paljon enemmän aikaa kun kun kun natoon liittyminen, niin eli uuden luominen on vaikeampaa kuin vanhaan liittyminen.
Niin niin asiat niinku sai loogisen lopputuleman. Tässä paikoilleen jääminen olisi tarkoittanut epäsuoraa hyväksyntää venäjän myös suomelle. Öö. Asettamiin uhkaavaateisiin, joka oli siis se, että jos haluatte elää sopusoinnussa meidän. Öö kanssa niin teidän pitää hyväksyä venäläinen näkemys euroopan turvallisuudesta, joka pitää sisällään myös etupiirit. Joo toi etupiiristä tuli jonkin verran keskustelua öö itse en ole sota. Teorian tuntija mutta tota oli.
Olin kuunnellut sitten näitä apostoliisteja ja ja tota oli sitten jäi vaan mieleen tuossa niinku näitä aikaisin mielestään oikeassa olijoita niin ne tämmöinen amerikkalainen professori kuin mr shame joka ei tämmöistä tota realismin teorialla selitti että kyllä tää etupiiri ajattelu on suurvaltojen välillä semmoista, että joku ukrainan kaltainen valtio pitää vaan uhrata jos se tavallaan suurvalta jännite vaatii sen jos näin niinku karkeasti tiivistää sen niin
oliko onko tommoinen? Onko toi oikeasti? Tuommoinen teoria on olemassa, että se sitten rakenteellinen realismi realismi. Se se on montaa eri sorttia ja ja ja on klassista. Realismia ja on on on rakenteellista realismia ja tai rakenteellinen rasismi.
Siinäkin on eri koulukuntien mercimer edustaa sitä, että jos halutaan välttää sotia niin niin näiden napojen eli suurvaltojen väliset alueet niin ne pitää sillä lailla hoitaa että suurvallan on omat intressipiiriinsa ja ne ei saisi törmätä kovin vahvasti toisiinsa. Muuten sitten seurauksena on sitten sota, mutta tietysti näin pienen valtion näkökulmasta niin tän kaltainen rakenteellinen
realismi. On on tavattoman lohdutonta, koska se asettaisi suomenkin niinku venäjän etupiiri ja usein nuo etupiirit ja etupiiri sopimukset itse asiassa on. Vaan etiäisiä tulevasta sodasta. Eli jos me katsotaan etupiiri sopimuksen historiaa, niin ei siinä montaa kuukautta tai vuotta ole kulunut. Niin niin sota on syttynyt ja pienet valtiot tietysti on myös sitkeitä ukraina ei ole pieni.
Se on Euroopan pinta alaltaan laajin valtiossa ei venäjä enää lasketa ja siellä on kymmeniä miljoonia ihmisiä ja sen uhraaminen niin kuin mercierin kauniin abstraktion varassa olisi. Olisi niin kun kyllä pirun öö. Pikkusormen antamista pirulle eli eli mitä sen tien päässä sitten olisi? Onneksi näin ei. Ei käynyt eikä teoria ja abstraktio oikeastaan toimi.
Öö, ei se ole toiminut oikein missään historiallisessa vaiheessa se kuulostaa nätiltä, että päästäisiin tämmöiseen suurvaltojen hallitsemaan maailmaan, jossa jossa sitten oltaisiin jaettu maailma niin kuin piireihin vähän niin kuin joskus tuhatviisisataaluvulla siirtomaita kuusisataaluvulla. Ja ettiin maailmassa ja ja tavallaan niin kun saatiin tiettyä vakautta aikaan, mutta usein ne päätyivät sitten suurvaltojen sotiin, koska se ahneus kasvaa sitä maailmaa.
Kun se kerran jaetaan niin niin sitten ne nousevat ja laskevat. Suurvallat haluavat jakaa niitä vähän uudella tavoin ja sitten sitten seuraa yhteenottoja. Euroopassa on käyty 2 maailmansotaa, emmekä kaipaa sellaisia sellaisia suurvaltojen etupiiriäkoja, jotka vapaalta kansakunnilta. He vievät heidän oikeutensa niin kun määrätä omista asioista. Sitten tää oli tämmöinen tavallaan kansakunnan, strategisen kulttuurin ja sen kellotaajuuden teoriasta.
Siitä oli mielenkiintoinen keskustelu eli eli tavallaan jos se venäjän strateginen kulttuuri on äärimmäisen vahva ja kantava ja hidasliikkeelle, niin sitten jollain saksalla tuntuu olevan niinku tosi iso energia nyt ja sitten SUOMI sitten yllättävän nopealla kellotaajuudella vaihtokäytännön käänsi käytännössä takkia tässä nato asiassa SUOMI on ollut aika äkkiiili ja pienen maan yksi perushyväeita on se, että. Tää haistaa se tilanne mäkki ja velli.
Hän neuvoi, että erityisesti pienempi tai osata tarttua hetkeen ja ja tuo viime kevät oli siis merkki siitä, että silloin oli tartuttava hetkeen. Mitä enemmän siinä viivyttelee, niin sitä enemmän se sitten se tilanne on jo mennyt käsistä ja ja paras mahdollinen optimaalinen ajankohta on niin kuin menetetty ja suomella kyllä historiallisesti on ollut kykyä tällaisen nopeuteen ja ymmärrykseen sitten, että mikä on niin kun. Pragmaattisesti.
Saavutettavissa ja Suomen ulkopolitiikka on perustunut sille ajatukselle, että se tehdään mikä toimii. Ja siinäpä se ja se se mikä toimii on se että SUOMI jää henkiin. Pienellä mailla on on on on on aina aina omat ongelmansa sen suhteen, että miten kauan ne on olemassa ja ja ja SUOMI on ollut aika itkonen tässä suhteessa. Meitä ei ole miehitetty emme ole hävinneet niinku itsenäisten
valtioiden joukosta. Eli eli tässä tässä suhteessa SUOMI suomella on ihan hyvä strateginen kulttuuri ja luulen että se on nyt herännyt. Ja me ymmärrämme sen, että että öö öö semmoinen ajatus siitä, että suomen pitää. Noudattaa venäjän käskyjä ja olla siinä asennossa. Missä me sitten oltaisiin niinku hävityn sodan jälkeen niin niin niin on. On hyvin hankalasti toteutettava eli eli silloin kun yön aikana suomea raivattiin tähän suuntaan
kurssi. Ja. Vaihdettiin ja ja ja tuulet puhalsivat vähän eri suunnasta. Niin niin, silloin tavallaan niin kun jouduttiin alistumaan
tiettyyn kohtaloon. Mutta sitten kun sä puuta sä koitti kun neuvostoliitto romahti, yhdysvallat voitti kylmän sodan niin niin sen jälkeenhän on integroiduttu länteen niin paljon kun on pystytty ja voitaisiin positiivista tulkita tämmöistä kylmän sodan ajan jaksoa tavallaan että me yritimme olla läntisimmässä mahdollisessa positiossa ja ja ja se oli siis puolueettomuus. Neuvostoliitto ei koskaan tunnustanut suomen
puolueettomuutta. Öö, mutta SUOMI kuitenkin oli puolueeton omasta mielestään eli siinä on niin kun tietty liikkumatila kuitenkin saatiin luotua eli oli vähän erilaista käsitykset siitä neuvostoliitossa ja suomessa että mikä on Suomen status eli läntisin mahdollinen positio. Se on ollut se suomen peruslinja ja se on tarkoittanut maailman markkinoihin kytkeytymistä. Se on tarkoittanut demokratiaa ja vapaata markkinataloutta. Se on tarkoittanut
maailmanluokkaaisuutta. Tavallaan vähän maailmankartalla olemista suomalaisille ja ne on ollut meille myös isoja turmia. Nämä nämä niin kun suunnat eli se karhun kainalossa oleminen niin on vaatinut taitoa nyt kun karhu on hereillä ja se on äreä niin se vaatii myös sitten sitä pelotetta. Eli eli se että venäjä ymm. Ja tää että tänne ei kannata
tulla. Mulla oli vieraana martti j kari ja hänellä oli semmoinen kiehtovatera teoria tästä venäjän strategisesta kulttuurista, että se tuntuu vähän semmoiselta vähän rasistisella, mutta kun sitä selittää rakenteellisesti, niin ei se pelkästään ole sitä, että venäläiset on tavallaan tyhmien hallitsijoiden niinku pahoja ihmisiä, vaan sieltä löytyy sillon wikit, oligarkit, tsaari ja sitten tavallaan semmoinen kansansa selviytymisen mentaliteetti, jossa ne on kuitenkin tietää, että ne
alisteisia kaikille näille ja jos sitä selittää että tää on niinku. Pysyvä rakenne, niin silloin siinä tulee semmoista niin kun analyyttistä niinku
uskottavuutta. Mä en tiedä miten sä itse näet tuon siis siinä siinä tietysti on jos sitä niinku liberaalista ajattelee niin niin silloin tietysti normatiivinen tai eettinen kanta on se että kun ketään ei ole tuomittu johonkin rooliin, ei venäjäkään ole tuomittu olemaan tietynlainen ei sitten ole niinku kiveen hakattu, mutta kyllä se aika pysyvä piirre venäjällä on ollut tämä laajentumishakuisuus joki
ja pitkin kohti kohti merta. Niin niinhän sitä venäjää voi tulkita ja sitten siellä ne omat vahvat kokemuksensa oli se sitten mongoli valloitusta tai tai napoleonin tai hitlerin sotaretkiä jotka on luonut sen venäläisen käsityksen siis siitä, että että se laajentuminen itse asiassa on tavallaan puolustamista ja ja venäjä on kohdeltu väärin. Se se on niinku venäläisen niin kuin tämmöisen strategisen kulttuurin yks yksi kulmakivi, mutta totta kai eri aikoina
venäjä on ollut erilainen. Ja ja on aina mahdollista, että venäjä muuttuu, mutta niinku sanoit niin aika hitaasti ja tuossa luennossa niin niin niin luulen että meidän sukupolvelle se perusviesti on se että että ei sovi odottaa venäjän kovin nopeasti muuttuvan mihinkään positiiviseen suuntaan ja se on siis vastakkain niin sille viestille mitä me ehkä itsellemme himme ja ja vähän kielsimmekin niin kun. Sen että, että Venäjä on ollut laajentumishakuinen koko putinin
kauden. Se on sitä ollut ja ehkäpä se oli sitä mielestä myös silloin jeltsinin kaudella. Eli oliko olemassa oikeasti sitä hetkeä, jolloin venäjä olisi ollut valmis toteut? Mä oon lupauksensa, jonka se montaa moneen kertaan allekirjoitti kansainvälisessä sopimuksessa, jotka oli siis niin kun siirtyminen demokratiaan ja ja ja kansainväliseen oikeuden noudattaminen ja naapureiden kunnioittaminen valtion
normaalisäätiö. Oliko venäjällä koskaan semmoista niin kuin todellista aikomusta tätä tehdä vai oliko se enemmän korulauseita kun venäjä oli heikko sitten kun venäjä taas vahvistui, niin niin kielenkäyttö on muuttunut putinin puheitaan. Tänä päivänä on. On melkoisia. Hän kokee käyvänsä sotaa. Ei siis Ukrainaa vastaan vaan länttä vastaan ja ja ja Venäjän
puolustamiseksi. Venäjä hyökkäys on jo jotenkin absurdiisti niin kuin puolustamista ja ja länsi koko ajan kikkailee ja tekee jotain jännittäviä operaatioita venäjän päänmenoksi. Me tiedämme että tää on niin kun puppua, mutta se venäläinen tulkinta heidän linssissä lävitse niin kun. Öö saattaa olla jossakin määrin
aitoa ajattelua jossakin määrin. Se on täysin propagandistiista, eli sitä syötetään sitä viestiä niin kuin muulle maailmalle, että saadaan tukea öö, koska vähän samanlainen strateginen kulttuuri on myös kiinassa, jossa kiinalaiset kokevat että heitä on nöyryytetty historian saatossa he ovat keskustan valtakunta ja ja heille heidän pitää niinku lunastaa ja heille pitää antaa se Kiinalle kuuluva paikka ja ja siihen kuuluvat
oikeudet. Etuoikeudet joo mielenkiintoisesti mantsurian leikkaa nää 2 2 tuota kasvuhakuista tota strategiaa historia kyllä se näin on ja sehän liittyy tietysti tää Yhdysvaltojen iso strateginen geostrateginen kikkailu, jossa siis kiina saatiin niin kun irrotettua neuvostoliitosta ja ja saatiin sidottua tähän tähän silloin orastavaan globaaliin talouteen. Eli eli luotiin tämä tämä globalisaationmalli, jossa
sitten tuotantoon siirty. Öö Kiinaan inflaatio laski saatiin niin kun yhdeksänkymmentäluvulla kaksituhattaluvulla tämmöinen niinku vakaana maailmantalouden jakso, mutta joka sitten nyt näyttäytyy esimerkiksi yhdysvalloissa pelkona siitä, että kun kiina on saanut niin paljon sun globalisaation suurin edunsaaja, niin niin niin onko se uhka? Ja sitten se näyttäytyy myös jännityksenä siitä, että antaako kiinan venäjälle tukea.
Antaako kiina venäjän niin kuin hävitä sodan, kun me taas täällä ajattelemme sitä, että me emme anna ukrainan hävitä. Sotaa ja ja ja sitten syntyy se sitten mielenkiintoinen. Aa dynamiikka joka tulee varmaan kestää vuosia ja ja ja se on paljon Ukrainaa laajempi. Ja kyllä tämä suomessakin tajutaan. Joo toi ukrainan puolustus eetos tässähän pääsit tätä Twitter väittelyyn sotapeli ykkösistä
tietysti vähän ehkä laajentaa. Palaisin tuohon vielä tähän kun saksalaiset hyökkäsivät tota venäjälle niin tuota nythän esimerkiksi venäläiset on lähettänyt tota ohjuksia ja ne on kirjoittanut. Terveisiä berliiniin että niillä tietyllä tavalla on se. Suuri isänmaallisen sodan tota tavallaan kun ne marssivat juhlamarssi berliiniin ja vapauttivat euroopan, niin ne varmaan tuota propaganda aaltoa pitkään puhunut ja mutta siis tämä.
Sota psykoosi puhe mä tulkitsen niin sillä on on niin kun sun kanssa käsittääkseni samaa mieltä että ei sitä nyt pidä niin kun. Lässytellä kaan sitä että tota venäjä on kyllä aika demoninen maa ja jos sinne nyt joku kirjoittelee niinku tämmöisiä soitat terveisiä niin onko se
nyt sitten niin vakavaa? Ja itse asiassa mä joku tommoista sofi oksasen tyyppiset ihmiset jotka on niinku vuosikymmeniä ollut väärä että tavallaan niinku väärällä puolella virallista totuutta sen baltian oikeassa olon kanssa niin mun mielestä ne saa ihan hyvillä mielillä kirjoitella kirjoitella tuota ukrainalaisiin kingsiin tuota terveisiä venäläisissä sodan karnevaalisäätiön siis. Sodan niin kun se on semmoista nojatuoli juutilasta.
Aikaa on joillain ihmisillä ja ja tulkitaan sitä niin kuin se olisi joku teatteri performanssi ja ja onko se liian karnevalistinen mm. Kirjoitetaan suomen kuvalehteen niinku kolumnia siitä, että että se tulkitaan vähän niinku taidekokemuksen tuota tuota sotaa. Sotahan on aina liittynyt kulttuurisia piirteitä, on on on torvensoittoa, on lippuja ja viirejä ja on rummun pärinää on on. Ihmisten niin kun ajatuksia siitä, että mikä on sopivaa ja mikä vähemmän sopiva.
Ja ehkä nyt sitten niin kun hesarin sivuilla käydään tätä debattia, mikä on niin kun sopivaa niinku suomalaista toimintaa. Mehän ollaan kuitenkin aika sääntöyhteiskunta niin niin semmoisia säädyllisyys halutaan niinku löytää tässä suhteessa ja ja kuinka pitkälle voidaan niin kun tuomita venäjän toimet sähän on päivänselvää että ne on tuomittavia. Ja tuosta demonisäätiön keskustelusta niin niin oma näkökulma niin siihenhän on se,
että että se on aika. Semmoinen piirre sodissa, että että vihollinen pyritään näkemään niin kuin pahana, mutta demokratioissa se usein on tapahtunut vasta siinä vaiheessa, kun on huomattu, että tapahtuu kansanmurhia. Kun kun väinö on on niin kuin läsnä, niin silloin niin kun reagoidaan ja silloin silloin tietysti aika luonteenomaista, että se väinö tuomitaan ja demonisoidaan ja se väinö vainoa ja nähdään pahana vahingollisena ja sille tarvitse mitään
uskonnollista niin kun. Sisältöä sille sanalle paha antaa. Se on siis vahingollista ihmissydän välttää vahingollista, se pakenee ja kavahtaa sitä. Demokratioissa taas itsevaltaisen, missä järjestelmissä niin niin sodankäynti taktiikkana on vaino ja kansanmurha ja kansainvälisen lain rikkominen enemmän vähän tämmöistä terroristista toimintaa ja ja nää 2 tavallaan käsitystä törmää sitten
toisiinsa ven. Demonisoi ukrainan ennen sotaa, koska se on tavallaan välttämätöntä, että sitä voidaan sitä hyvin rajua taktiikkaa käyttää Ukrainaa vastaan. Länsi nähdessään ne kuvat mm. Murhista ja raiskauksista.
Lapsiaan tappamisesta reagoi niihin niinku demokratioille on on sopivaa ja ja mielestäni tuossa nyt ei kannata niinkään liikaa niin kun kiinnittää huomiota siihen, että onko jokin yksittäinen teko yksi kansalaisen teko niin kun yliampuvaa ja sekin pitää muistaa että länsihän on julistautunut neutraaliksi tässä, että siellä ei ole siis suomalaisia sotilaita. SUOMI ei ole sodan osapuoli, siellä ei ole yhdysvaltalaisia sotilaita. Yhdysvallat ei ole sodan osapuoli.
Eli. Tässä tilanteessa kansalaisyhteiskunnan tavallaan reagoivat, koska valtiot eivät reagoi, koska se eskalaation riski on niin kun liian suuri, niin niin demokratioissa vapaissa yhteiskunnassa aika ilmeikkäästi. Eri ihmiset sitten ne toteuttavat tätä haluaa niin kun näyttää empatiaa ja tuomiin tuomita venäjän toimia kohtaan, että emme mä en jaksaisi siis niin kun taidekriittisesti lähestyä sotaa. Onko se karnevaaliisointia vai vai mitä?
Se on vaan vaan niinku keskittyä siihen, että ihmisiä kuolee ja ihmisten arkea tuhotaan ja emme halua sen leviävän ja haluamme pitää suomen suojassa tai karnevaaliismi. On niin sivuseikka ja nyanssi tässä kaikessa että että mielestäni siihen ei kannattaisi montaa uutissilia niin kun
uhrata. Sitten tosiaan tuohon neutraaliisuuteen sulla oli se tavallaan liittyy vähän tähän ase eskalaation, että jos se perusoletus on että pidetään tavallaan vähän niin kun status quo ennen hyökkäystä että sillä tasolla annetaan aseita, niin se on de facto kuitenkin se asetoimitus on eskaloitunut tosi paljon, että aluksi annettiin tuota humanitaarista apua ja ja sitten kevyitä asujen aseita ja
nyt annetaan jo himassa. Ja ja patria tätä patriootti tuota puolustusjärjestelmää ja mietitään, että lähdetäänkö leopardit sinne jo taisteluparivaunut sinne. Onko tää ollut sitä vaan että siellä oikeasti ollut uhka joku niinku oikea pelota sitä että venäjä reagoi näihin tavallaan niinku uskalla sitä ei tiedetty. Siis se lähtee siitä teki fincherin lausunnosta, että kun ydinasevaltio hyökkää johonkin
niin. Niin niin muiden on on on vähän niinku väistettävä, eli se hyökkäävä ydinasevaltio saattaa saa päättää sen sodan säännöt. Mutta tässähän kävi niin, että venäjä päättää sodan säännöistä yhä vähemmän. Eli eli se ukrainan toimijuus niin on on korostunut ja ja sen rohkaisemana länsi sitten on on on on toimittanut niin kun tehokkaampia aseita ja ja ne rajat mihin mihinkä ne nyt niinku vedetään on on se että että ukrainan toimitetaan
ilmapuolustusjärjestelmiä. Mutta ukrainaan ei toimiteta sellaisia. Asejärjestelmiä, joka mahdollistaisi Ukrainalle iskun niihin niihin venäläisiin kohteisiin, josta näitä ohjuksia ukrainan ammutaan. Tää on niinku tämmöistä hienosäätöä. Siinä on oma tämmöinen niin kun järkensä, että että vähän niinku käsikopelolla kokeillaan että miten miten niinku venäjä reagoi tähän tai tuohon mutta se pääsääntö tietenkin on se, että että jos päämääränä on se, että että venäjän oikeudet on sota.
Saadaan päättymään huonosti niin niin aseitaan. Sinne on annettava jotka toimii ja ja luulen että tän vuoden kuluessa tullaan näkemään siis sitä että että ukraina kykene. Ottamaan alueita haltuun takaisin. Ehkä jossain määrin aloittaa jälleenrakennuksen joissain osissa Ukrainaa, mutta samalla ei venäjä niin kuin kovin helposti periksi anna, että tämä on niin syvällä venäjän valtiokerhossa tällä hetkellä tää sota ja sen oikeutus se on niin kuin pyhä sota äidin venäjän tavoite.
Sitten saavuttamiseksi ukrainalaiset on pois inhimillistäetty öö ja ja tämä tauti sodan tauti on niin syvällä venäjän valtio kehossa, että että ei se hetkeen sieltä ei se parane niinku saman tien. Eli kyllä ennustan, että että konflikti jossain muodossa tulee jatkumaan, vaikka se vähitellen sitten jäätyisikin. Toimin joskus neuvottelukouluttaja niin mä sitten tota pistin yksi ryhmän itse asiassa neuvottelee ukrainan rauhan.
Mä voisin pyytää sulta oliko tää mun skenaario tässä tota summista ollenkaan realistisia eli eli mä laitoin viritin sen neuvotteluissa sillä että tota ukraina voisi periaatteessa niinku hyväksyä rauhan ja sen perusteella antaa tätä. Venäjän pitää krimin koko krimin niemimaan, mutta sitten tota he pitäisi minimissään saada sitten näin tai sitten donetskin ja luhanskin tasavallat ja koko tai mustanmeren kaistalle ja sitten
tuota. He pystyisivät tukemaan, että venäjän pakotteita ruvetaan pienentämään ja sitten tuota tää sotakorvaukset niin kun jäisi nolla venäjältä suoraan sitten
taas venäjän minimi positio. Mä kalibroi sitten sillä, että ne voisi sitten jopa suostua siihen että niille annetaan tota mustan meren presidentti, vaikka sillä semmoista paljon laivastotukikohdassa tai muilla vastaavilla järjestelyillä ja ja sitten tota näistä pakotteista kalibroinnissa että jos vaikka osa poistetaan ja ja ja sitten ne pisti ne tappelee ja ne nyt päätyi sitten näihin niinku vaihtoehtoihin. Mutta olisiko tuossa niinku joku realismi siis että se menee
tuohon? Koska siis jotenkin tuntuu se helppo ratkaisu että venäjä vaan vetäytyy kokonaan niin se tuntuu jotenkin vaan kauhean epätodennäköiseltä.
No suurvallat on vetäytynyt aina silloin kun Yhdysvallat lähti vietnamista raskaiden tappioiden jälkeen eikä siis suurvallan kannattaa vetäytyä ettei se menettäisi suurvalta statustaan ja mitä venäjällä on käymässä niin sehän on luomassa rajalleen vertaisvastustaja melkoinen tappio, melkoinen katastrofi tästä sodasta eli se se ukraina joka tuolta nousee. Niin niin kykenee käymään sotaa yks yksi venäjän kanssa. Ja ja se muuttaa koko euroopan geostrategisen asetelmaa ja
totta kai tää on kauhukuva. Venäjälle ja ja heidän on vaikea niinku luopua näistä näistä niin kun tavoitteista joka oli siis se että ukrainan niin kun tai ukrainan finlandissa säätiö eli suomettaminen eli eli eli venäjä saa päättää niin kuin ukrainan ulkopolitiikasta erilaisin. Alueihin ja nukke hallinnoimilla alueilla, jotka Kiovassa on pakko ottaa huomioon ja päätetään sitten niin kun kollektiivisesti ukrainan ulkopolitiikasta. Eli tää oli se.
Venäjän tavoite. Ja myös se pitää muistaa tietysti arvostaa neuvotteluja ja dialogia ja rauhanrakentamista, mutta kaikki asiat ei ole neuvoteltavissa on. On olemassa sellaisia asioita, jotka eivät vaan sanoin ole
hoidettavissa. Öö alkaen kanssa oli aika vaikea neuvotella maailmankuvat ennen kuin kohtaa ja sotaa on niin pyhää tietyille toimijoille, että että eivät ne siitä luovu ennen kuin heidät niin kuin tuhotaan ja 2 monologia samassa huoneessa ei ole dialogi, että me suomessa ollaan usein niin kun menty vähän siihen ansaan, että että dialogi on aina hyvä.
Venäjälle on hyvä aina lentää. Koska tarvitaan niin kun ainakin tietoa siitä miten venäjällä ajatellaan, mutta joskus sitten sitä dialogin kautta ei olla saatu tietää mitä venäjällä oikeasti ajatellaan tai joilla ei uskottu siihen, että mitä venäjä enää venäläinen monologi tarkoittaa. Eli. No silloin kannattaa neuvotella kun se on aikaan kypsä. Venäjä ei ole vielä niin kun yli
venynyt ja yliväsynyt. Silloin kun se hetki koittaa, niin sitten ehkä neuvottelut tuloksilla voidaan saavuttaa jotain, mutta todennäköisesti sota ei siis pääty rauhansopimukseen vaan vaan konfliktiin ja jäätymisen, joka tarkoittaa sitä, että sitä käydään tietyillä tai tietyissä osissa Ukrainaa ja kumpikin osapuoli on on on niin kun sen verran nääntynyt, että se ei niinku kykene eikä halua ja tietää toisenkin myös olevan nääntynyt niin kun ehkä isoihin
voittoihin. Eli eli se konfliktin jäätyminen ja se on myös venäläinen tapa usein hoitaa tuollaisia asioita. Eli periaatteesta ei tingitty konflikteja, vaan ei koskaan lopu ja ja tietysti se tuottaa sen skenaarioon. Eli eli eli konflikti on tullut vähän niinku jäädäkseen ja se vaikuttaa myös suomeen sillä lailla, että että tuo itärajan pelote. On on yhä määrittävä piirre Suoma ja ja ja ja meidän niin kun tapaa ymmärtää SUOMI.
Näinhän se ei ollut. Mo. 10 vuoteen, mutta nyt se pelotesana pitää palauttaa suomalaiseen niin kun. Sanastoon ja pelotehan ei ole ainoastaan sitä pidikettä, että pystytään estämään maahan tunkeutuminen ja vaan vaan potentiaalista vihollista pitää myös pelottaa siinä mielessä, että voidaan iskeä takaisin. Joo sä oot käyttänyt tätä sanaa niin kuin herääminen tässä ja tavallaan.
Nythän tässä sitten herättiin tähän niinku natoon, mutta tota onko tässä tässä varmaan sitten kun nato on päästään niin pitää sitten käytännössä toimia siellä. Sitten meillä on tietynlainen lus. Paraati on puuttuminen on tästä niinku venäjän suhteessa ollut, että ei olla käyty esimerkiksi nyt, vaikka se sofi oksanen niinku mulla on hirmuinen iso sympatia.
Mäkin oon tälleen, että niinku jotenkin valtioille vaan naureskeltiin ja nehän oli sitten niinku ihan oikeassa ja tavallaan myös jollain softalla ja kaikki oikeutustunteja niin kun niinku jonkinlaista raivoa venäjää kohtaan ja sitä että tavallaan niinku suomalaiset vähätteli vaikka baltian strategia joka tuntuu olevan niinku täysin realistinen ja oikea ja meidän olisi pitänyt varmaan tehdä ihan samoin.
Kyllä se on kyllä siis. Toisaalta suomessa on se pitkä perinne siinä että että meillä on sitä malttia eikä me haluta ylikorostaa eikä meillä ole tarvettakaan. Ylikorostaa asioita. Meillä on siis kansallista kyvykkyyttä. Meillä on toimiva puolustus. Joka mahdollistaa sen, että me voimme käyttää niinku rauhallisempaa kieltä asioista ja meidän tarvitse niinku huutaa, koska asiat on on on meidän omassa hallinnassa.
Se, että saadaan niinku apua ja suojaa myös kumppaneilta ja liittolaisilta, niin niin on tietysti tärkeä ja voidaan yksi hoitaa asioita niin kun itämeren alueen puolustusta, joista me olemme kaikki kuitenkin aika aika riippuvaisia. Niin niin sun se on niin kun tärkeä, mutta suomessa on oma strateginen kulttuurinsa ja sitä kannattaa niin kun arvostaa ja meidän tarvitsisi siis siirtyä balticilaiseen tapaan.
Ajatella venäjästä. Me voimme olla kylmä viileitä sen kykymme kanssa pärjätä nyt siihen tuodaan niinku lisäelementtejä tai nato def. Faktojäsenyys, joka ei ole syntynyt niin niin antaa meille lisäelementtejä, että voimme nukkua yömme rauhassa. Ei meidän tarvitse niin kun koko ajan miettiä sitä, että miten pahaa se putin taas tänään oli.
Me tiedämme mistä se uhka tulee potentiaalinen uhka ja se tulee vaan yksi ilmansuunnasta ei kannata niinku liikaa mieltään vaivata asioilla eli eli eli kyllä tässä niin kun tilanne on kehittynyt hyvään suuntaan ja se on ollut sitä heräämistä. Ja havahtumista se, että että Venäjä on laajentumishakuinen toimija ja ja sen voidaan ääneen sanoa ei tarvitse värikoodiata
enää enää. Näitä asioita ei tarvitse hyssytellä sen sanomista, että että että venäläinen tapa ajatella strategisesti on meille haitallinen ja koska se on haitallinen ja vahingollinen, niin meidän pitää ennaltaehkäistä se se, että se tänne leviäisi sitten ehkä vielä tuossa EUN sisällä voisi ottaa tähän loppuun tuosta. Keskinäisriippuvuuden ajatuksesta, että mulla on itse asiassa tullut puolaa kohtaan semmoinen niinku vähän niinku
valttia kohtaan. Semmoinen kunnioitus, että tavallaan siellä on sitä niinku kovaa realismia, että vaikka ne nyt on ollut vähän ulkokehällä EU, ssa niinku rettelöimään niin tässä niinku ukrainalainen on kyllä niinku tosi venäjän suhteessa niinku tosi tiukkana niinku baltic ja taas sitten tämmöiset niinku hanskat ja saksat jotenkin vaikuttaa semmoiselta tuota niinku vähän vähän niinku valmiita uhraamaan ja jutellaan nyt sen Putinin kanssa ja pitää löytää off
rampit ja muut niin. Näetkö sä tän niinku euroopan pelin jotenkin? No siis totta kai se itse eurooppalainen näkemys tulee tässä korostumaan. Öö ja myös se britannia niin kuin paluu puolustuksellisesti
niin kuin suomen kartalle. On on tärkeää, koska briteillä on on ymmärrystä tästä alueesta ja meillä on niin kun ystävämme britanniassa, jotka osaavat ajatella isosti asioista, mutta suurvalloilla on periaatteessa tietysti omat kanssakäymisen historiansa ranskalla ja venäjällä, että ei venäjällä. Frans. Mä muistella ainoastaan pahalla. Nehän on ollut liittolaisia myös silloin tällöin ja se on tuossa tuntunut myös suomessa ne vaiheet.
Eli eli on tämmöinen niin kun että asioista voidaan niin kun sopia. Perinne olemassa ja se menee ihan takaisin tämmöiseen dynaamiseen kulttuuriin euroopassa, jossa niinku nää ristiin nimiset eri hovien välillä, niin kun ne oli tapa ratkaista ongelmia. Eli eli eli tää kulttuuriset juuret tavallaan tässä. Suurvaltojen entisten ja imperiumien imperiumien maailmassa ne on vähän erilaiset kuin on sitten pienen maansuhde suurvaltaan. Mehän ollaan tosi millimetrin
tarkkoja. Meidän rajasttamme ja hyvä niin, mutta suurvallat näkee vähän suurpiirteisiäemmin. Kun trump ehdotti tanskalainen kun grönlannin ostamista niin tanskassa kavahdaettiin sitä ja ja kun taas yhdysvalloissa ihmeteltiin, että eikö tanskalaiset osaa kartasta katsoa, että miten lähellä Yhdysvaltojen se grönlanti on ja
miten strategiasta se on tärkeä? Eli saattaa syntyä siis vähän semmoista ristiriitaa, koska se kulttuurillinen tai strateginen kulttuuri on on on suurvalloista erilainen ja onhan se erilainen sitten myös niiden välillä. Eli eli ranskalla on omat ongelmansa siellä ranskan. Ranskan kielisellä franca
föönillä afrikan alueella. Esimerkiksi mallissa venäjä meni ja puukotti vyön alle ranskaa ja ja totta kai se pariisissa tuntui ja ja silloin tietysti tulee mieleen, että että olisiko tää niinku helpompi ratkaista jotenkin muuten, mutta kyllä ranskassa se ranskalainen suurvalta. Asenne ja kulttuuri, joka korostuu euroopan unionissakin aika paljon. Niin niin niin.
Kyllähän siellä niin kun tykätään myös voittajan puolelle Lahtea ja ja ranskan asetukset ukrainan on kasvanut viime aikoina, koska on huomattu se, että että että ukrainan saattaa viedä tämän sodan, yhdysvallat taas näkee asian niin että 4% Yhdysvaltojen puolustusmenoista on mennyt nyt ukrainan tukemiseen ja sillä on tuhottu. Iso osa venäjän sotilaallisista kyvykkyydestä eli sijoituksen aika aika hyvä. Plus yhdysvallat on saamassa Ukrainasta melkoisen
liittolaisena tulevaisuudessa. Aa ja ja että ja myös niinku varoitus Kiinalle se signaaliarvo Kiinalle, että jos lähdette samalle tielle mille ehkä venäjä lähde lähti niin niin teille saattaa käydä samoin eli eli siinä on vähän erilaisia tulokulmia siihen asiaan, mutta tällä hetkellä kukaan ei tunnu olevan niin kun yli venynyt eikä väsynyt. Venäjä on kokenut paljon tappioita, mutta venäjän tappion syyt kykyjä on aika suuri. Venäjän valta on vähentynyt. Se pelotearvoa esimerkiksi suomessa.
On tällä hetkellä lähellä nolla. Muistat varmaan ne ajat kun nato keskustelussa aina päädyttiin siihen sitten lopputulemaan että mitä venäjä tekisi jos SUOMI liittyisi natoon ja se pelotti meitä. Nyt se ei enää korvien välissä samalla lailla niin kun tunnu sen venäjän pelote eli lähtiessään sotaan. Putin mene. Pelotteen, joka on ihmisten nopeissa, koska se laittoi venäjän voiman testiin ja ja Venäjän voima todettiin köykäisempiksi. Kun mä kuvittelenmisen olevan.
Ja toi on tosiaan mä muistan vielä siis se on keväällä niin tota kun tätä palautti mieleen kun luin tätä sun kirjaa niin mä kysyin siis pekka toverilta siis silloin kun SUOMI ei ole vielä hakenut natoon että että voisiko venäjä tehdä jonkun arktisen raja konfliktin niin kun jos SUOMI menee sen niin me pohdittiin sitä nyt sitten ihan spekulatiivisen että.
Mitä siinä kävi se joo. Ja kyllähän siis yksi alue missä venäjällä on on siis aseellinen ylivoima on on on siis siellä pohjoisilla merialueilla et meidän pitää niinku suomikin ajatella ajatella kokonaisuutena eli SUOMI on kuolla niemimaalta pietarin porteille, suomenlahden kapeinkkoon yksi maailman strategisesti tärkeimpään paikkaan ja sieltä ahvenanmaalle ja itämerelle. Siis meidän pitänyt ymmärtää se, että Suomi on äärettömän tärkeässä strategisessa paikassa. Sen takia meillä myös on
ystäviä. Jos meillä on omaa kyvykkyyttä, pitää huolta tästä alueesta. Eli semmoinen klassisempaa realismi. Ei se mersheimer realismi ja se klassisen realismi menee juuri niin, että että jos maa on kykenevä hoitaa omat asiat, se ei ole siis tavallaan niinku rasite muille. Siellä on omaa kyvykkyyttä, niin silloin myös on ystäviä. Niitä jotka on strategisesti kiinnostuneita tämän maan auttamisesta. Niitä löytyy siis suomen naapurustosta ruotsi norja.
Luulen että niitä löytyy baltiasta, mutta erittäin tärkeää on, että sitten strategista intressiä suomen auttamiseksi löytyy washingtonista lontoosta ja brysselistä. Joo ja tää on ollut tota varmaan tämmöinen hyvä hyvä tuota kansakunnan muisti tavallaan reaaliajassa. Muuttunut päivä merkintöjä ja sitten tämä vähän niinku integratiivinen tyyli.
Just se eka viikko jäi mullakin mieleen kun olit joka joka päivä monta tuntia telkkarista niin yksi kysymys oli vielä siellä että vaan kun sulla on on on tämä olet puolueeton ja sulla on niinku pysyvä se kansansuosio siihenkin rooliin niin pystyisikö siis olemaan tämmöinen integratiivisen roolissa ja presidentin roolissa ja löytyisikö suomesta semmoinen positio vaikka nyt presidenttinä presidenttihän joutuu puoluekirjaa luopumaan että miksi ihmeessä pitäisi hankkia
ennen ennen niinku vaaleja ja. Ja se. Itse asiassa helmikuussa ennen sodan alkua, ennen kuin olin siellä televisiossa. 10 tuntia päivässä parin viikon ajan niin niin niin taisi olla 8% kannatus niin kun presidentiksi sitten olihan se siellä ja se oli vuosien työtä kun on kiertänyt suomea niin sitä luottamusta on saanut vaikka sitä ei ole tavoitellut. Aa toukokuussa sitten taisin sanoa, että tää on mission impossible.
Ja ja syksyllä kun. Iltasanomien gallupissa olin ykkönen niinku potentiaalisesta kannatuksesta puhuttaessa niin niin niin päätin että että että ei tässä nyt kannata niinku tätä hulluutta. Jatkaa liian pitkään sanoin että en ennen kun ole jos 1% todennäköisyys on onnistua niin ei sellaiseen tehtävään kannata lähteä, mutta nyt arvioisi että se todennäköisyys on enemmän kuin 1% eli eli eli sitä pitää
niinku funtsia aprikoida. Fundeerataan reflektoida sitä asiaa, mutta mutta, mutta se se sitten täytyy seurata sitä, että miten miten niinku asiat etenevät ja ja ja ja ja ja syksyllä. Sitten palataan asiaan, mutta siis kansanliikkeen ehdokkaana, niin se tie ei ole helppo ja ihmisten pitää ymmärtää se, että että siinä sitten saa päälleen kaikkien puolueiden partisaanit ja politrukit ja median portinvartijat. Jotka haluavat olla sisäsiistejä ja eivät innostut innostus semmoisesta niin kun.
Asioiden niinku monimutkaistamisesta, mutta kyllähän tässä maassa tarvitaan niinku reformin henkisyyttä. Me eletään sellaista hetkeä, jolloin jolloin pitäisi olla visiota ja kun katsoo noita puolueiden. Vaalibudjettireina eduskuntavaalien, niin ihmettelen sitä, että ne on opastettu. Öö viime vaalien niin kun puolueen debateista, että eikö
nyt ole uusi aika? Eikö nyt pitäisi olla niin kun jykeviä uusia ideoita uuden sukupolven ideoita suomea eteenpäin viemiseksi se se, että olenko minä se henkilö, niin toivoisin että tästä maasta löytyy myös muita ihmisiä jotka on valmiita niinku ottamaan haasteita vastaan. Braxtisesti mahdoton tehtävä ehkä vähän helpompi kun se oli silloin. Keväällä päästä suomen presidentiksi periaatteellisesti.
Ei minulla ole mitään niinku uusia haasteita vastaan, mutta prakstisesti asiat on vähän vaikealla tolalla, että jokainen voi sen ymmärtää sitä olla niin moneen kertaan korostanut, että että ne syyt siihen, että olen sanonut, että ei. Niin liittyy siihen, että että kun käytännössä miettii asioita niin niin niin vaikeata se on. No mutta vielä tässä ehtii harkita ja sillä välillä niin jatka tätä integroivaa tota tietoja mediassa keskustelua, että kovasti susta tykätään ja
että täälläkin. Mä luulen, että neuvottelija kanavan seuraajat pitää tässä keskustelussa, että laittakaahan kom. Pentti ja tota pitäisikö Mika Aaltola kuitenkin hakea hakea presidentiksi ja lukekaa tää kirja tää on. Tää on hyvä tosiaan mulla on ollut vieraana Mika Aaltola kiitoksia kiitoksia oikein paljon joo ja kun olette tänne saakka katsonut tai kuunnellut niin laittakaahan kanava tilaukseen, kiitos.