No niin tervetuloa tänne neuvottelee kanavalle. Me ollaan vieraana pitkästä aikaa mun. Relationship manager suhteen toinen paali jyrki tammivuori, carunan toimitusjohtaja. Kiitos kutsusta sami joo ja.
Silloin kun oltiin enemmän niinku fyysisesti yhteydessä, niin mä olin tämmöinen suurpankkien SCB, niin RBSN ta ja taisi olla pöyry capitalin ei ole ehkä niin stora enson tuota tämmöinen asiakasvastaava ja silloin silloin oltiin paljon enemmän yhteydessä, mutta nyt sitten vähän enemmän etäisempi. Just näin. Siitä on muutama vuosi mennyt. Joo ja sekin on perännyt edennyt urallasi. Mikä on siis sä? Oot koota ja mä niinku minäkin
niin. Mahtavaa KTM pystyy tota vetää tän finanssi ihmisestä tätä toimari ketjun läpi eli sä oot
pelannut sen suoraan. Sillä on stora ensolla oli tresor niin voisi vaan niinku ihan kertoa siis mitä se maailma on. Tommoinen kansainvälinen suurpankki niillä tässä tuohon uutinen niin tota stora enso uudelleen rahoitti tämmöisen revolverin riverin creed facility uudestaan ja sitten se oli tosi mahtavaa kun se mun pankki pääsi koordinoimaan sitä ja sitä oli niinku maailman suurin voitto tota mulla jäi itse mieleen siitä tuosta uudelleen rahoituksesta, että silloin oli kauhean tärkeätä
että. Siinä ei ollut covenant teja ja sitten se tavallaan tää niinku luottoluokittajien reitin grilli järkevästi tehty että jääkö noi sulle mieleen. Kyllä ne jäi ja siitä tosiaan on. On jo tosi niinku pitkä aika ja maailma on niinku muuttunut, mutta jos sitä peilaa vähän tähän niinku nykyhetkeen niin silloinkin oli tietyllä tavalla se että jokaista rahaa lainaa niin päättää että millä ehdoilla raha annetaan että mikä se raha hinta on ja mitä muita vaatimuksia siihen menee silloin
niin kuin nytkin. Se on tosi tärkeää, että ne lainan antajat ymmärtää sen yrityksen strategian ja mikä sille yritykselle on niinku tärkeä ja silloin selkeästi missä pankissa säkin olit töissä ja autoit meitä ja ja neuvoi tte sen transaktion niinku tekemisessä niin ymmärrettiin että miksi se haluttiin toteuttaa esimerkiksi ilman financial komenteja siinä tilanteessa ja tota tällä hetkellä niitä tilanne on sitten taas vähän niinku erilainen.
Jos mä mietin vaikka niinku carunan näkökulmasta niin meillä on kommentteja ja se sopii taas meille hyvin. Se sopii se niinku yhtiön strategiaa. Niin sitä täytyy aina peilata ikään kuin siihen yhtiön tarpeeseen ja siihen miten sitä liiketoimintaa halutaan toteuttaa. Joo siis koven antti on
tämmöinen. Tuota liiketaloudellinen yleensä rajoite, jolla tota esimerkiksi rajataan että se velka ei saa vaikka nousta yli tietyn multi pelin käyttökatetta tai tai sitten joku intressit kaverit on pysyy säällisiä tasoissa tai tän tyyppisiä ja joskus se mä muistan vaan silloin vanhaa aikaa suomessa yrityksessä kun ehkä pankit oli niin kehittymättömiä niin niitä ei ollenkaan kun niitä ei vaan
osattu käyttää. Ja sitten tavallaan uikkarit käytti niitä, koska ne tavallaan kehittyneitä ja sitten kun näitä 2 maailmaa yhdistettiin, suomalaiset pankit ja olkkari pankit, niin sitten tavallaan syntyi vähän jänniä ja hybrideitä, mutta nyt se tavallaan SUOMI siirtynyt aika lailla tuolle niin kun kansainväliselle tasolle tässä
rahoitus dokumentaatiossa. Se on just näin ja sitten tietysti niitä rahan lähteitä on tullut yritykselle huomattavasti paljon enemmän kuin mitä niitä oli vanhaan aikaan. Eli eli pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, niin niin on parantunut yritykselle selkeästi mitä se on aikaisemmin ollut eli eli eli vaihtoehtoja tullut. Ja toki siinä sitten kun mennään vaihtoehtoja niin. Niin sitten pääomasta joudutaan tällä hetkellä myös sitten
kilpailemaan. Eli eli SUOMI on kuitenkin kohtuullisen pieni maa ja sitä pääomaa pitää tänne oikeasti houkutella paikan päälle, jolloin sitten tärkeä, että se toimintaympäristö jossa me ollaan ja luottamus tähän niinku yhteiskuntaan niin se pitää olla kohdallaan ja siihen esimerkiksi jos miettii nato jäsenyys niin on selkeästi ollut semmoinen joka on auttanut siinä tilanteessa. Vaan itse syystä tota mä yleensä halusin. Ilmeisesti pankkiiri eli teen yrityskauppoja.
Mutta siis tää oli hauska aikaa olla tämmöinen niinku. Rahoitus relations manager, joka myös vastasi niistäkin, mutta tota vitsin sulle jotain tuota mahdollisesti jos olisitte tehnyt jonkun mega oston tyyliin klubin niin oston niin sitten olisi voinut vallan berit ja Suomen valtio tehdä niinku vaikka merkkari annin ja muuta semmoista kaikki tuotteet. Mutta tässä nordic trustin toimitusjohtajan roolissa mikä mä olin sen jälkeen niin mä teen niinku oli katsoin vieressä kun
pankit. Ja pankkiiriliikkeet ja yritykset teki monenlaisia bondeja, niin siinä vasta rupesi muodostuu tämmöinen niinku green bondi. Mikäs mikäs tää tämmöinen on teillä taitaa olla siis
semmoinen nyt käytössä. Joo siis vihreät rahoitusta käytännössä ja ja carunan liikkeellä on laskenut myös vihreitä joukkovelkakirjalainoja ja siellä niinku oikeastaan se jos miettii sitä tilannetta vaikka niinku meidän kannalta tällä hetkellä niin keskeinen kysymys niinku sijoittajilta on, että jos se velka ei ole vihreä, niin kysymys on ensimmäiseksi,
että miksi se ei ole. Ja sen jälkeen 80% kaikista kysymyksistä on että että jos tää olisi, niin miltä se näyttäisi ja mitä mitä tietyllä tavalla työtä tehdään sen sen vihreyden niin kun saavuttamiseksi ja sitten tietysti markkina elaa koko ajan eteenpäin että vihreä on jo nyt niinku tietyllä tavalla jälkeenjäänyt että puhutaan sitten niinku se stable bondeista jossa on paljon muuta mukana että tota edustaminen yhtiö niin niin käytännössä jos
miettii EUN taksonomia tai muuta niin niin noin 90% siitä tota meidän rahankäytöstä niin. Sopii siihen EUN taksonomia mukaiseen vihreään rahoitukseen eli eli eli siinä mielessä niin meillä ei tällä hetkellä ole mitään mitään ongelmaa niinku asian tilalta, mutta mutta osalle se tulee olemaan niinku haaste ja tää on niinku hyvä esimerkki.
Mun mielestä eu taksonomia tai yleensä vihreät bondit tai rahan kanavoitu minen ikään kuin kestävän kehityksen mallin mukaan niin rahalla on aikamoinen niinku voima, että jos miettii vaikka kotitalouksia että jos sulla on on öljylämmitys tai sulla on vaikka maalämpö niin tota. Pitääkö pankin pyytää erilainen marginaali siitä, että että sulla on öljylämmitys joka on tietyllä tavalla? Se menee aikansa päähän ja se on saastuttaa.
Vai voiko se tietyllä tavalla antaa halvempaa rahaa silleen, jolloin maalämpöä todennäköisesti edullisemmat asumiskustannukset myös. Joo, ja mä muistan ehkä viimeinen asia tuosta stora ensosta, niin mä en muista oliko se sinä vai tuota seuraajasi carla hosni emi mutta tota mä tätä otin just uuden asuntolainan niin tota mä ihan täysin sovelsin sitä erilaisiin manageri framework siis niinku
me kilpailutin pankkini niin. Jompikumpi teistä sanoi että tota ota olo näin että jos pystyy vähän niinku vitsinä että tämmöinen yliyön korko pohjaksi ja siihen marginaaliin ja mutta sitten mä niinku otin sen mä itse olisin ehkä mennyt siihen kahdentoista kuukauden euriboriin, mutta sitten otin sen yksi kuukauden euriborin tai itse asiassa jouduin kilpailuttamaan sen silleen vähenemään pankkien joukosta josta sen sai. Niin on ollut kyllä hyvä valinta. Joo se on tota se oli varmaan
vitsinä heitetty. Ja ja siinä on hyvä. Neuvola kiva ja ja kaikille sitä uskaltaisi edes niinku sanoa
ääneen tai yleensäkään. Tän neuvon tota minkälaiset asuntolainaa pitää niinku ottaa mutta sulla kun on vahva osaaminen rahoituksesta niin tota uskaltaa sitten tota asioita sanoo ja se minkä takia se on on niin kun tietysti ajankohta on ollut hyvä ja ja tota toinen sitten että pitää olla myös riskinsietokykyä silleen että jos se kuukauden euriborit jostain syystä olisikin huomattavasti korkeampi niin pystyykö sen niinku kestämään ja pystyykö arvioimaan
sitä riskiä etukäteen? Mutta mä muistan siis tuohon aikaan siis puhutaan tota 15 vuotta sitten käytännössä niin
tota. Se oli oli niinku tota ei ollut nolla korko maailma, mutta tota sitten tavallaan kaikki suomalaiset resorit kun siellä oli tämmöisiä treenin klubeja ja tavallaan itse täällä erilaisilla managerina tapasi niinku monien suomalaisten suurin yritysjohtajan trillereitä niin kyllä siinä aika moni niinku jos vaikka ne etenkin fiksun koron niinku vaikka 5 vuoden bondin niin aika moni niitä stoppasi sen niin voi jotenkin koronvaihtosopimukset
siihen niinku tota motaria eli se tuntuu nyt olevan ainakin silloin se suomalaisten rahoitusjohtajan best brexitissä konsensus ja mä ajattelin että kun fiksuja ihmisiä niin tehdään tää niinku omassakin elämässä. Sitten mä muuten siis kilpailutin niitä pankkeja sillä, että mä sanoin, että sitten kun mä otan asuntolainan teiltä ja annatte sen kuukauden euriborin mahdollisimman pienellä korolla, mä siirrän kaikki mun tota rahastosijoitukset teille.
Eli niinku ihan just tälleen niinku mitä suuryritykset tekee niinku pankeille. Eli täältä tulee kaiken maailman hyvää että asset management tia ja derivative ja ja muuta tämmöistä että toimi. Joo ja toi niinku tietyllä tavalla se peruslogiikka siinä että maksetaan muuttuvaa korkoa niin jos miettii tota vaikka syklisiä yrityksiä niin ajatuksena on että kun taloudessa menee hyvin. Korot on yleensä vähän korkeammalla.
Sitten kun taloudessa menee huonosti, korot on matalalla, mutta silloin se yrityksen tuloksentekokyky on myös heikompi, niin se tulee semmoista vähän niinku luontaista bufferia tietyllä tavalla siihen siihen
tilanteeseen. Eli eli eli yritys katsoo myös vähän niinku tältä näkökulmalta että mikä sopii tietyllä tavalla sen tota luonteeseen sitten stream manageri tai yleensä pankkien kanssa niin niin se miten mä itse sen ymmärrän miten sä kuvasit tuossa hyvin että annetaan sitten niin kerrotaan ikään kuin avoimesti ne omat asiansa.
Asiansa sekä pankki kertoo sille sille tuota asiakkaalle, mutta sitä asiakaskin kertoo, että hei, että mä tarvitsen tämmöisen asuntolainan ja ja tota tää on tää mun niin kun maksukyky sen lisäksi mä tarvitsen tällaisia palveluita niin silloin tietyllä tavalla pystyy myös sen kokonaisuuden paremmin ymmärtämään, että että silleen mä ymmärrän sen että tota molemmin puolin kerrotaan avoimesti että miten asiat on.
Just no nyt mennään tota noista muisteluita tähän carunaa ja otetaan tämmöinen interlock että muutama vuosi sen jälkeen niin tota tuli tää carunan. Omistuksen vaihtuminen siinä eli ei enää niinku jonnet muistakaan, mutta siinä oli semmoinen. Todella vähän tuntuu niinku vasemmisto iselta ajalta, että siellä kun oli käytetty tässä yrityskaupassa tota. Aa vierasta pääomaa jonka omistaja ulkomailla niin sitä mä muistan siitä semmoinen mennessä kauheasti muista, mutta se ärsytti jo.
Silloin oli semmoinen kauhea uhkaillut, että tässä ei ole niinku vuodetaan korkotuloja suomen ulkopuolelle ikään kuin se pääoman antaja niinku ei olisi oikeutettu korvaukseen siitä pääomasta. Mutta jotenkin se pointti ei ollut se, että sieltä tulee miljardeittain pääoman pointti oli, että siinä ne koroma ksut eivät jää jotenkin jotenkin pienentävät suomen saamaan verojalanjälki ja tämmöistä, mutta tota tätähän nyt ei enää niinku kauheasti.
Ole, mutta oliko se silloin jo siellä karsinassa kun tätä? Tapaa olin ja nythän sitten jos katsoo niin tota edellinen hallitus niin muutti korkojen verovähennysoikeutta suomessa eli sitä on niinku rajoitettu kapeammaksi. Se mikä usein keskustelussa unohdettiin on se, että sähkönjakelu niin on äärimmäisen pääoma valtainen toimiala eli eli tota jos verrataan vaikka tämmöisiin.
Yleensä mitä mietitään niin kuin pääoma valtaisia vaikka metsäteollisuutta tai kaivosteollisuutta tai muuta niin niin sähkönjakelu on niin kuin merkittävästi pääoma valta isempi. Sitä pääomaa tarvitaan niin kuin todella paljon ja se silloin käytännössä tarkoittaa sitä, että sitä hankitaan monista eri lähteistä eli optimoidaan tietyllä tavalla sitä sitä tota rahoituksen rakennetta.
Meillä on ulkona tällä hetkellä reilu 2 ja puoli miljardia niin ulkoista velkaa joka on tietyllä tavalla maksimoitu sitten luottoluokituksen puitteissa. Luottoluokitus on tripla b. Mp ltä eli hyvä tämmöinen investment taso jolla saadaan. Tripla b miinus on se raja mistä?
Sitten se niin kuin tippuu. Joo että tää on oikeastaan tripla b tripla b plus on niin kun ne parhaat kohdat olla tämmöisessä niin kuin infra yhtiössä käytännössä sillä optimoidaan se niinku määrä ja sitten se hinta ja sitten sen 2 puolen miljardin lisäksi mitä ei ole saatu sen luottoluokituksen tota ikään kuin rajoitteiden pohjalta, niin on sitten lainattu osakaslainan joka on toissijaista sille vakuudellisen
lainalle. Ja tää on markkinoilta otettu eli sille maksetaan sitten toki niin kuin korkeampi korko ja ja tää on nimenomaan se mikä sitten niin kun närästää ja ei ole niin kun ymmärretty myöskään sitä, että näillä on erilainen tuota öö etujärjestö asema sitten esimerkiksi konkurssitilanteessa tai tai muuta että se oikeasti on niinku korkeampaa riskiä. Mikä se osakaslainaa pitää sisällään. Mutta aina kun pääomaa tarvitaan niin sitten pitää korvaus.
Maksaa joo sitten se toinen kohu jota jonna teen muista, mutta oli hirveästi tota. Mä en tiedä oliko se syys vai kevät myrskyjä. Oletko puita?
Kaatui tota noiden voimalinjojen päälle ja ja sitten tota sähköt meni poikki ja sitten tota niitä ei saatu pystyä niinku moneen päivään ja sitten tavallaan hallitus päätti että pitää siirtyä kin tota maanalaiseen sähkön siirtoon miseen ja se on nyt sitten toteutettu ja se on tietysti maksanut ja se on sitten niin kun hyvälaatu isempaa kamaa kun ne siellä kuusissa roikkuvat tota johdot. Oliko tää nyt ehkä nyt sitä muistelee tätä 12. kohua niin oliko se sitten niinku oikea
päätös sun mielestä? Joo siis ja sieltä jos ollaan niinku tarkkana niin käytännössä vaatimus ei ole että pitää maakaapelointi vaan pitää rakentaa. Saa varmaa sähköverkkoa ja se mitä sillä saa varmuudella tarkoitetaan niin kaavaa alueella. Sähköt pitää palauttaa 6 tunnissa ennen kuin myrskyjen tapahtuessa ja sitten tuolla tota haja asutusalueella eli kaava alueen ulkopuolella niin kolmekymmentäkuusi tuntia.
On se niinku vaatimus missä yhtiöiden pitää ja nää vaatimukset tulee voimaan nyt sitten vuonna kaksikymmentäkahdeksan ja kolmekymmentäkaksi ja kolmekymmentäkuusi riippuen vähän yhtiön tota. Rakenteesta ja ja tuota minkälainen se verkko niinku on? Ja jos sitä mietitään sitä 6 tuntia tai kolmeenkymmeneen 6 tuntia, niin meillä kun on yli seitsemänsataatuhatta niin kun asiakasta ja jos tulee laajamittainen niinku myrsky niin ei 6 tunnissa kovin paljoa ehditä korjata.
Eli eli käytännössä silloin se maakaapelointi on monessa paikassa. Se kaikkein kustannustehokkain myös niinku elinkaarikustannusten kannalta ja ja tota töitä on vielä niinku tekemättä. Eli kun määräajat on kaksikymmentäkahdeksan ja vuonna kolmekymmentäkuusi niin sitä työtä tullaan vielä niinku tekemään. Mutta miten me on lähdetty sitä
työtä tekemään? On nimenomaan niitä alueita missä eniten sähköä siirretään ja jotka on ollut ioille alttiimpia niin niitä on lähdetty korjaamaan niinku ensimmäiseksi ja ja tota työ on erittäin hyvässä hyvässä vaiheessa ja ollaan ihan niinku aikataulussa, mutta nyt mä sanoin niin. Töitä on niin kun tehtäväksi ja nyt totta kai sitten myös yhteiskunnan lisä sähkö istyminen niin otetaan näissä suunnitelmissa huomioon. Joo mutta tän niinku tavallaan välivaiheen jälkeen, että kaikki
ei enää muista. Mutta siis oikeasti noi oli isoja kohuja silloin muutama vuosi sitten niin niin nyt sitten tänään kun mä kerroin että sä oot tulossa vieraaksi niin mikael jungner pyysi pyysikö tämmöisen kysymyksen, että miten tämä kaikki meni näin hyvin, että vihreä halpaa sähköä yllin kyllin ja verkot tiin missä kunnossa niin tavallaan onhan se nyt niinku. Ihan älyttömästi parantanut tää
tilanne. On ja niinku verkkojen osalta täytyy sanoa, että tällä hetkellä tilanne on niin kun hyvä SUOMI pystyy irtautumaan myös venäläisestä tota fossiilien energiasta niin erittäin nopeasti ja ja kiitos että on ollut paljon niin kuin investointeja ikään kuin pipeline mitkä pitää tehdä ja se ehkä se vaarallisin asia niinku tällä hetkellä on se, että tuudittaudutaan sellaiseen tilaan että tänään kaikki on niin kuin hyvin kun jos miettii energiapuolella on se sitten tuotantoa.
Tai on se niinku sähkönjakelu ja puhutaan niinku vaikka korkean itteista sähkönjakelusta niin 10 vuotta on aika semmoinen normi investointi niin kun alusta loppuun kun se viedään läpi niin käytännössä jos tällä hetkellä ei ole jo niinku piirustuspöydällä ikään kuin uutta kapasiteettia niin ei se tällä vuosikymmenellä niinku valmistu että me ollaan sitten pitkällä niinku 2030 luvulla ja sehän tekeekin tästä työstä niinku äärimmäisen mielenkiintoisen että ei voi
tuudittautua siihen hyvään tilanteeseen tänään vaan pitää miettiä miltä tää maailma näyttää oikeasti 2040 luvulla. Ja tossa siis niinku sivuhuomiona. Mä olin sitten yksi näistä meidän suhteista.
Just täällä tehtiin tää revolveri niin mun kollega oli jussi pohjanpalo niin tuossa nat west järjesti tämmöisen tota getty centerin pohjoismaisen petturin niin se on uusi nimi siis RBS, lle, niin jussi pohjanpalo tuli sinne sini kanssa fingridin käytiin läpi että siis tää fingridin joka pitää tätä runkoverkkoa yllä ja niin niin onhan se niinku taas niinku kansainvälisesti verrattuna niinku todella timmissä kunnossa ja mulla oli aikaisemmin korkeaa li täällä
konsultti niin. Ne ne sanoo, että jopa tämmöisille asioille että me päädytään niinku saunat päälle koko ajan niin se on niinku karjaisee sen systeemi, että se on tavallaan ollut erittäin hyvää siedätyshoitoa siihen, että tulee vaikka nyt tää tuulivoima ja muut niinku ison vaihtelun tota sähkön generointi tuota. Tuotannot sinne, mutta sitten tota tässähän tulee eteenpäin.
Tää kaksisuunta isuus eli eli nyt teillä on ilmeisesti vai onko koko suomessa niinku alle viisikymmentätuhatta sähköntuotanto pistettä niin se nousee niinku puoleen miljoonaan
tässä kohta. Ja se on niinku se jos mennään vielä siihen kantaverkkoon fingrid iin niin tota suomessa on erittäin hyvä sähkönjakelun laatu niinku kokonaisuutena ja sen lisäksi kun katsotaan sähkönjakeluun vaikka eurooppalaisella perspektiivillä niin kokonaisuutena sähkö ja oikein luu on euroopassa niin kun me ollaan sieltä niinku halvimmasta päästä. Ja sitten jos sen vielä niin suhtauduttaisi tähän niinku olosuhteisiin eli pitkiin
etäisyyksiin. Eli eli se että Suomi on iso maa ja mitä enemmän sitä verkkoa rakennetaan niin sen enemmän siihen rahaa sitoutuu ja sen kalliimpaan. Se on niin jos se vie suhteutetaan tähän tota olosuhteisiin niin SUOMI on yksi niinku ehdottomasti halvimmista koko euroopasta mitä löytyy siellä ja niinku Romanian kanssa käytännössä samassa mutta sähkönjakelun laatu on sitten myös ihan ihan niinku erilainen eli eli eli tää tilanne on siinä mielessä niin kun tosi hyvä lähteä rakentamaan.
Ja ja nimenomaan kun tätä lisäkapasiteettia tarvitaan sekä sinne tota jakeluun että sitten sitten tuotantoon niin tota me ollaan hyvässä tilanteessa. No sitten kun se sähkö muuttuu niinku nimenomaan kaksisuuntaiseksi niinku sä sanoit eli eli tota meidän verkkoalueella niin joka 10. omakotitalolle on jo paneeli katolla eli 10% omakotitaloista niin on jo sähkön tuottajia myös ja osa siitä sähköistä sitten
siirtyy myös sinne verkkoon. Täähän on niinku aikaisempaan verrattuna että jos miettii että suomessa oli.
Isoja hiilivoimaloita tai isoja ydinvoimaloita ja sähkö kulki vaan niinku yksi suuntaan niin nyt se sähkö kulki ehkä sitten joka suuntaan niin tää on ihan erilainen toimintaympäristö myös niinku meille pystyä hallitsemaan sitte se että se verkon ikään kuin se sähkönlaatu siellä verkossa pysyy hyvänä että se on tasalaatuista koko ajan ja sitten että sitä on koko ajan sitten oikea määrä siellä verkossa eli sähköä pitää aina tuottaa sitten saman verran kuin sitä kulutetaan ja tietyllä
tavalla tää yhteiskunnan sähköistyminen mikä nyt tapahtuu tää tapahtuu niinku todella nopeasti. Niin nopeus on tietyllä tavalla tässä se mihin ei niinku toimiala ole tottunut. Eli eli siinä mielessä voi katsoa, että me ollaan aika monessa asiassa. Me ollaan niinku jäljessä, että kun puhutaan 10 vuoden investointi peleistä, niin rehellisesti pitäisi sanoa että olisi asioita mitkä olisi pitänyt tehdä jo muutama vuosi sitten ja ja verkkoon alkaa tulla niinku pullonkauloja.
Fingrid on sanonut, että Pohjanmaalla ei pysty enää uutta tuulivoimaa muutaman vuoden tota ajalla niin ei pysty liittämään ja täähän kertoo tietyllä tavalla siitä että ollaan myöhässä. Meillä on samanlaisia kohteita.
Joo mutta siis. Mäkin oon siis vaan tiedoksi kun juttelin niiden korkean tyyppien kanssa niin ne otti esimerkkinä saksan niin tätä saksassa on todella huono runkoverkko ja sitten se on Pohjois Pohjois saksa, etelä saksa niinku etelä saksa ei ihan niinku kuralla ja sitten siellä pohjoisessa tehdään niitä tuulivoima ja merivoimia ja tota muuta.
Ja siis se niinku verrattuna suomeen niin ja sitten taas kun Olkiluoto kolmonen pärähti päälle niin tota saatiin täysin korvattua se venäläinen sähkö ja sitten tavallaan. Joo siis nää siirtoyhteydet viroon.
Se on vähän mulla huolettanut, että se tavallaan vuotaa sähkön hintaa ylöspäin kun sinne menee niin paljon tota kallista sähköä, mutta sitten taas toisaalta vertaa nyt vaikka johonkin norjaan jos on niinku useita alue hintoja niin onko sulla muuten mieltä siis tähän että on vaan yks aluehinta? Onko se parempi kuin monta alue hintaa?
Se niinku se että on eri alue hinnat niin johtuu käytännössä siitä, että siellä verkossa on pullonkauloja eli eli sitä sähköä ei pysty siirtämään rajattomasti jonkun tietyn pisteen niinku yli. No tällä hetkellä suomessa niin tällaisia pullonkauloja niin kun vaikka ei täällä pohjoissuunnassa niin niin ei ole.
Eli eli siinä mielessä niin kun SUOMI toimii teknisesti niinku hyvin yksi tota hinta alueessa koska sitä sähköä pystytään niinku siirtämään se mitä tää järjestelmä tulee huomattavasti tarvitsee lisää niinku jatkossa niin on joustoa.
Ja joustosta puhutaan paljon, koska silloin kun iso osa sitten tuotannosta on saa riippuvaista että tuuleeko tai paistaako aurinko, niin meidän pitää saada myös siitä kulutusta sitten joustamaan sen tuotannon mukaan, koska tätä täytyy koko ajan olla tasapainossa ja yksi jouston keino on se, että sitä sähköä siirretään paikasta toiseen myös eli maan rajojen ulkopuolelle eli suomeen tuodaan vaikka ruotsista silloin kun suomessa
ei tuule ja ruotsissa tuulee. Eli siinä mielessä ne hyvät rajasi irto yhteydet niin on erittäin tärkeitä ja. Ja ne tulee vaan niin kun korostumaan ja jatkossa että tota sitä sähköä pystytään paremmin siirtää paikasta toiseen. Joo ja laitetaan tähän niin kun taas statistiikkaa niin tota teidän teidän tässä analyysissä 20 20 jossa siis ei ole vielä olkiluotoon niin kahdeksankymmentäkaksi tuota terawattituntia antaa koko suomen teho. Onko se teho?
Kapasiteettia. Eli ja ja se pitäisi sitten nousta. Näissä visioissa nousisi jopa 50% niin eikö tää on niinku järkyttävä määrä mihin tää niinku menee? Onko tää sitten tätä paavo 9 ja vihreää vety taloutta vai mihin se on niinku katsottu se tavallaan viidenkymmenen prosentin lisäys menevän. Joo iso osa on on tietyllä tavalla teollisuuden sähköistyminen. Se on.
Se on niinku se iso iso tota osa ja suomihan on niin kun erittäin hyvä otollinen paikka euroopassakin tuottaa vihreätä vihreätä sähköä ja sitä kautta sitten vihreään vettyy. Se mikä on musta niinku keskeistä esimerkiksi se vihreän vedyn tuotannossa, että jossain määrin suomen on aina hyvä viedä
esimerkiksi sähköä. Öö tota eteenpäin tai me viedään vihreää vetyä, mutta että se jatkojalostus sille vihreälle vedelle myös niin olisi niinku suomessa niin se on tietyllä tavalla suomalaisen elintason ja hyvinvointivaltion kannalta niin tärkeä, että me pystytään itse myös investoimaan ja käyttää sitä energiaa, että me ei olla pelkästään niinku energian myyjä vaan me pystytään jatkojalostaa se sitten eteenpäin, mutta teollisuus on se yksi iso sitten tietysti liikenteen
sähköistyminen on on on. Yksi, yksi keskeinen mikä on tapahtuu sitten on niinku lämmityksen sähköistyminen. Eli suljetaan esimerkiksi hiilellä toimivia tai kaasulla toimivia kaukolämpö järjestelmien muutetaan ne sähkökäyttöiset niin niin se on myös että niinku kaikki mikä tulee sitten lisää lisää sinne tota kulutus puolelle. Tuossa on siis tuosta sähköautosta. Oli oikein erikseen kysymyksiä, että että tässä on teidän kuva, että tavallaan kun se siihen niinku päivä sykliin.
Mikä siis vaikuttaa tosi paljon siihen hintaan, että onko se. Sentti per kilowattitunti vai vai 9 senttiä per kilowattitunti se kuluttajan niinku maksama sähkö niin niin tota siihen tulee tietyt latausajat kun se sähköauto ei ole käytössä niin se on aika iso niinku blogi minkä sä vedät siihen niinku
päivän profiilin. Se on totta, mutta eihän siinä mielessä jos miettii näin yleisesti, niin silloin kun suomessa tuulee esimerkiksi ja ja tota kulutus on muuten alhaisempaa esimerkiksi yöaikaan, niin sähköautojen lataaminen yöllä niin on erittäin niinku. Kannattavaa toimintaa myös sen sähköjärjestelmän kautta.
Ihmiset oppii jo aikoinaan siihen, että yhä sähköä käytettiin lämmitykseen eli lämminvesiboileri lämmitettiin yösähkön aikaisemmin ja tuota nyt se mitä tehdään sen jouston lisäksi tähän järjestelmään tarvitaan lisää. Me tarvitaan älykkyyttä lisää tähän järjestelmään eli. Kun kodinkoneet isot sähkönkäyttäjät kodinkoneet niin pystyy ikään kuin lukemaan sen että milloin sähköä on tarjolla
paljon. Milloin sitä kannattaa ladata esimerkiksi sitte auton akku täyteen tai tai milloin kannattaa se vesi siellä kotona lämmittää, että se tehdään niinku ei aina aamuyöstä aamukuuteen, vaan se tehdään sen mukaan, että milloin sitä sähköä on oikeasti saatavilla ja ja se on edullista. Joo, täähän tulee älyä ohje ohjelmistoa ja tavallaan äly ydintä. Ja sitten tosiaan jo nyt on tullut se kansanhuvia, että nyt
tavallaan. Saunat ja tuhlauksen päälle kun on negatiivinen hinta, että siis tavallaan sekin mulle pitäisi muuten tulla. Itse asiassa pitäisi kutsua tuota britax sijoitusjohtaja, kun kun tuota hän on. Hän on tutkinut näitä negatiivisia hintoja, että hän on jopa niin kun negatiivinen volatiliteetti on mahdollista optiossa. Niin mutta tota esimerkiksi öljyllä oli negatiivinen hinta, niin tavallaan tää tää kummastuttaa vieläkin tää negatiivinen hinta sähkölle
että. Joo joo ei se ole niinku tota siitä tulee tietyllä tavalla sitä kulutusta ei ole riittävästi siihen tuotantoon niin kuin nähden ja.
Lyhyellä aikavälillä niin välillä sen tota tuotannon ikään kuin sulkeminen, niin se vaihtoehtoisesti voi olla sen verran paljon, että sitä kannattaa vaan tuottaa ja silloin se hinta tippuu niin kuin negatiiviseksi että että tota että semmoisia tilanteita tulee se mikä tulee niinku lisääntymään jatkossa että jos pörssisähkö stä puhutaan niin niin se hinnan niin kun volatiliteetti eli eli se että kuinka paljon ne hinnat ikään kuin muuttuu niin se tulee
kasvamaan. Mutta se että se kasvaa että välillä on on kallista ja välillä on niinku halpaa. Niin tekee myös sen tota insentiivit investoida siihen älykkyyteen siihen verkkoon, että tulee automaatiota että kotiin kannattaa ostaa sitten releet siihen että käytetään sitä sähköä tämmöisissä tota pakasti missa ja ja lämmitti missä niin silloin kun kun se hinta on edullinen. Niin ja sitten mahdollisesti niin kun mä en tiedä.
Varmaan se menee kotitalolle kin nää varastointi laitteet jossain vaiheessa tulee varmaan niin tehokas teknologinen innovaatio että tota kannattaa ruveta akku istaan tätä tätä niinku aika pienelläkin tasolla. Tällä hetkellä se paras akku. Kotona niin on se sähköauto totta.
Sehän on niinku aika aika niinku merkittävä akku jo niinku kotitalouksissa ja silloin jos niitä pystytään hyvään aikaan niinku lataamaan niin sitten pystytään ihan oikeasti tuomaan tuomaan niinku merkittävää tota myös järjestelmä tasolle sitten jatkossa ja ja tota tekninen kehitys on tosi nopeata niinku sä sanoit niin se että missä vaiheessa sitten esimerkiksi aurinkopaneelien yhteydessä niin tulee aina sitten niin kuin riittävän kokoinen akku kotiin joka joka sitten myös
sijoitetaan niin saattaa tulla tulla tota niinku hyväksi hyväksi tota hankinnaksi. Sitten tota mä en ole niin hirveästi näissä tota energia alan yrityskaupoissa olla yksi kerran yritin tota björnbergin tota pato OY tätä ostaa hirveällä hinnalla mutta hävittiin. Hävittiin sitten oululaisille konsortiolle, mutta sitä ennen itse asiassa RBS niin tuon nuutti niinistön kanssa kun oli vattenfall iso asiakas RBS, lle niin tota.
Silloin just tuli tota tuli tota tää niinku tää warframe works mitä sitä kutsuttiin eli tavallaan tää tota. Just muun muassa tän maakaapeloinnin rahoittamisen tuota reilu tuottovaatimus, koska no ehkä saada paremmin selittää, että mikä mikä tää niinku vaikka oli ja mihin suuntaan se on menossa. Ja suomessahan niinku energiavirasto joka on itsenäinen toimielin niin päättää ikään kuin sen valvonta mallin jolla jolla tota yhtiöitä seurataan ja valvotaan ja varmistetaan että hinnat pysyy
kohtuullisena. Eli eli kustannukset on se asiakkaalta laskutettavat hinnat niin on on niin kun kustannus perusteista ja siihen se valvonta malli. Niinku perustuu ja sitten sinne on luotu ikään kuin kilpailullisia insentiivejä, koska yhtiöt ovat niin kun valvottuja paikallisia monopoleja niin luodaan semmoisia kilpailullisia elementtejä että kannustetaan
toimimaan tehokkaasti. On se sitten operatiivisia kustannuksia tai investointien osalta niin tän tyylisiä asioita on sinne valvonta malliin laitettu niin kuin sisään öö nyt on tietyllä tavalla seuraavan tai syksyn aikana niin tehdään tosi isoja päätöksiä sitten seuraavaksi 8 vuodeksi sen valvonta mallin niin kuin osalta, että mitä ne keskeinen.
Valvonnan niinku elementit tulee olemaan ja jos miettii tätä yhteiskunnan sähköistymistä niin seuraava 8 vuotta tulee olemaan myös erittäin niin kun merkittäviä.
Ja totta kai kun mä katson niin kun omasta näkövinkkelistä niin sitten valvonta mallia ja miltä se sitten tulee niinku näyttää niin omasta puolestani totta kai on niinku tärkeätä että se ikään kuin mahdollistaa ja kannustaa niitä tarvittaviin investointeihin että yrityksille sitten oikeasti on mahdollisuus investoida tähän vihreään siirtymään tai yhteiskunnan niinku sähköistymiseen että. Että verkosta ei tule pullonkaula, että se on niinku semmoinen keskeinen.
Kun mä katson sitä valvonta mallin sisältöä tällä hetkellä niin niin tota noi on ne asiat jotka mua mua tällä hetkellä
huolestuttaa. Joo siis mä oon tuota sitoutumaton, mutta talous oikeistolainen niin tota mulla oli siis vieraana toi heikki vestmanin ja hän oli niinku vähän liiankin kiinnostunut tästä aihepiiristä että tota kaikilla hieno, hieno, hieno jakson mulla oli ääni ja ville valkonen joka myös on kansanedustajia kokoomuksesta niin tota vieraana niin tota mutta joo nää on niinku tärkeitä asioita ja ehkä nyt pakko selittää tää vak.
Se tarkoittaa whatever capitalia tota pääoman niin kun tota pääomilla painotettu ennen veroja ei kustannus ja se vaan oli siis sillä, että se käytännössä kertoo sen sijoitetun pääoman tuoton minkä minkä tota tämmöinen regulointi
yksikkö saa tehdä. Mutta sitten sen lisäksi pitää myös määrittää mitä pääomapohjaa sä käytät siinä ja siinä pitää rakentaa sitten insentiivit että se pääomapohjaa on niin kun iso mutta ei niinku tuhlaileva eli se tavallaan kohdistuu juuri semmoisiin niinku investointeihin jotka on niinku tavallaan. Se valvojan ja kuluttajien mielestä niinku objektiivisesti paras.
Ja toki sitä niinku ihan täydellistä ja niinku tätä avaimet tia tai yhdistymistä ei ole mahdollista saada, koska koska ne tota on on tota ja ja sähkön hinnat ja korot ja muut muuttuu niin tämmöisiä mutta. Ja sitten vaan sitä ehkä niinku tärkein, että se on niinku markkinaehtoinen eli suomen malli tällä hetkellä niin pohjautuu siihen suomen 10 vuoden velkakirjan korkoon, joka lasketaan niinku vuosittain otetaan siitä niinku keskiarvo että mikä se on ja se on niinku
sen laskennan niinku pohja. Ja samalla tavalla ne muut parametrit niin tulee niinku markkinoilta. Eli siinä mielessä se kustannusvastaavuus niin kun yhtiön kannalta niin niin sitten missä me voidaan ikään kuin toimia paremmin niin voidaan yrittää rahoittaa itsemme vai ikään kuin tehokkaammin kuin mitä se mitä se väki antaa. Mutta se on kuitenkin niinku se on markkinaehtoinen ja kuvastaa sitä todellisuutta, jossa me kaikki joudutaan elämään.
SUOMI on pääkohta ja tietenkin varmaan green bondeista ja ehkä niinku teidän omistusrakenne, koska sekin ehkä on niinku tässä matkan varrella muuttunut, niin miten tavallaan se. Se vihreä joukkolaina on varmaan ulkomaisia. Pääosin tuota tuota korkosi ottajia, mutta varmaan suomalaisia eläkerahastoja voi siellä olla näin vissiin.
Joo kyllä joo jos katsoo niinku omistusta niin tietyllä tavalla tää sijoituksen luonne on sellainen mikä sopii erittäin hyvin eläkerahat ja jos katsoo sitten niitä omistajia jotka meillä tällä hetkellä löytyy niin löytyy elo eli suomalainen eläkevakuuttaja jos on oma katsotaan eka ja sitten löytyy AMF joka on ruotsalaisesta eläke rahaa.
Sitten on ontarion opettajien eläkerahasto on siellä niinku kolmantena omistajana ja sitten on koko r joka on omaisuudenhoito talo jonka rahastossa käytännössä sitten
taas omistajat on eläke rahaa. Eli tää sopii tämmöiselle eläket tietyllä tavalla rahalle jossa on kohtuullisen niinku matala tuotto mutta tää on hyvin niinku ennustettavaa silloin kun toimintaympäristö pysyy niin kuin stabiilina ja ja ei tapahdu mitään suuria niin kuin mullistuksia niin tota tää niinku matala tuotto niin on tietyllä tavalla niinku riittävä
mitä. Mitä tota sijoittaja täältä sitten sitten tota saa sitten taas kun me lasketaan liikkeelle velkakirjoja niin niistä suurin osa niin menee maarajojen niinku ulkopuolelle. Eli ne on myös tota ostettavissa suomalaisten rahastojen kautta tai tai suomalaiset rahastot voi niihin sijoittaa tai suomalaiset niin kuin instituutiot. Mutta mutta käytännössä niin suurin osa niistä niin tulee maarajojen niinku ulkopuolelta. Mä sanoisin että ehkä noin 90%
ainakin tulee ulkomailta. Ja tossa oli yks yks kysymys täältä mun yhteisöltä että ne olisiko mitenkään mahdollista tota. Vaikka Terveystalo sitten tuota listautuu, niin nää on ilmeisesti semmoisia sijoittajia, jotka mielellään on niinku tyyliin 8 vuotta sijoittajana tai muuta, että niillä ei ehkä semmoista exit tarvetta ole. Ei ole lähtökohtaisesti exit tarvetta kaikki niinku jos miettii tota ihan aina
listautumis päätöstä. On totta kai niinku omistajien päätöksiä ja sitä kautta, mutta tietyllä tavalla koska tää sopii hyvin eläke sijoittajille. Tää tää tyyli niin tota en pidä sitä todennäköisenä että yhtiötä tultaisiin listaamaan. Vähän sama tilanne oli mä tuossa. Muutama vuosi sitten myin tornado rista pienen siivun, niin siinä oli. Oli tota yhtiön hallituksessa
myös. Joo joo se se tota varma saisin sitten loppujen lopuksi on lisätty omaa omaa pottinsa mutta tota joo se oli mielenkiintoinen prosessi ja siinä oli mun mielestä samankaltaisuutta siinä tornatorin. Tää on siis vanha stora enson tai stora enso vieläkin omistaa siitä että tota ison osan niin metsä metsä asetti niin tota tämmöinen pitkäaikainen sijoitus kunta on niinku vähän samaa niissä on mutta. Tässä on paljon samaa kuin mitä mitä on, niin kun sähkönjakelussa tietyllä
tavalla, että erittäin pääoma. Intensiivinen ja vaatii semmoista niin kun pitkäjänteistä omistamista. Joo joo voisi ehkä tuosta todennäköistä että tehdä jakson. Siis tää itse asiassa tää jakson idea vähän menisi siis sillain, koska oli vaan niinku hauska puhua. Musta oli just oikea aika niinku tai muuttunut kivaksi tää sähkön tuottaminen ja myyminen ja jakelu niin kuin sen ne oli
vähän semmoista jotenkin. Ankeita kun ei ollut Olkiluoto kolmosta ja ei ollut vihreätä eikä ollut kaksisuunta isuutta. Tää on tavallaan mun mielestä niinku iloinen jakso verrattuna ketä olisi ollut vaikka 5 vuotta sitten, mutta sitten mun täällä niin kun neuvottelija platinum puolella tämmöinen abdul nieminen nimimerkki sanoi, että rupeat sami tekemään niinku yritys kerralla ja rupeat käymään suomalaisia yrityksiä läpi niin että musta se oli tosi hyvä idea että toteutuksia.
Joo ei tuossa niinku tosi tosi makea ja jos miettii niinku karuna niinku suomessa niin mehän ei olla mikään niinku suuryritys. Toki me päästään sinne Talouselämän 500 listalla niin tota suurimpiin yrityksiin ollaan siellä ja liikevaihto on noin puoli miljardia. Että tota mut se missä niinku se näkyy niin noin puolitoista miljoonaa suomalaista niin käyttää meidän palveluun joka päivä. Että lähes niinku joka kolmas suomalainen niin tavalla tai toisella niin käyttää meidän
palvelua. On se sitten kotona tai työpaikalla tai tai siirtyessään matkalla tota suomessa matkustaessaan niin altistuu ikään kuin meidän palvelulle siellä. Eli eli eli siinä mielessä niin me ollaan siellä, vaikka sanoisin että tästä on tullut tosi mielenkiintoinen, niin me ollaan kuitenkin semmoinen
niinku perusarvojen pyörittäjä. Sehän on se meidän niin kun tehtävä ja ja tota parhaiten me onnistutaan silloin kun asiakkaat ei käytännössä niinku huomaakaan, että että me tehdään sitä töitä siellä että tota sähköä tulee tasaisesti ja. Se on hyvälaatuista koko ajan, niin silloin me ollaan onnistuttu. Joo, ehkä mä luulen, että osaa kurjasta ja kuitenkin jää hämää sen hinnoittelumallin niin tota käydä se nyt nopeasti läpi. Siis meillä on tää runkoverkko
fingrid. Ja niin se menee niin että tota kantaverkkoyhtiö on niinku fingrid ja fingrid operoi sadankymmenen kahdensadan kahdenkymmenen ja neljänsadan kilovoltin niin kun kantaverkkoon ja tota heillä on siihen niinku kantaverkko lupa ja heitä on niinku yks yks kantaverkko suomessa saksassa niitä on niin kuin useampia niinku sä mainitsitkin ja siellä on niitä ongelmia.
Ja voi ajatella tietyllä tavalla tälleen, että että mitä ne niin kun on, niin se olisi vähän niinku suomen moottoritiet ja ja ja Suomen tämmöinen niinku valtatiet. No sitten jakeluyhtiöt tulee sitten siinä seuraavaksi eli me operoidaan sitten sataakymmentä kilowattia myös ja mutta myös niitä niin sanottuja keskiajan itteita ja sitten pieni jännitteitä joka tulee kotiin asti.
Eli meillä on sitten se ikään kuin se perus maan tiet, jolla saa ajaa kahdeksaakymppiä että jos ajattelee että fingridin tota johdolla niin että ajetaan sataakahtakymmentä ja satasta ja vähän kahdeksaakymppiä niin niin meillä on sitten kahdeksankympin tiet ja sitten kuudenkympin ja viidenkympin ja kolmenkympin eli ne ihan niinku kotiin asti tulevat pienetkin pirut että
tota ja kaikkia näitä tarvitaan. Että jos joku osa tästä välistä puuttuu, niin ne vähän niinku maantie issakin että jos tie on poikki niin kotiin ei pääse niin niin tota sama logiikka toimii. Toimii tässä meillä. On se kaksisataakolmekymmentä volttia tai sitten niille sähköautoilla voi olla vähän korkeampi. Kyllä voi olla 3 jännitettyä. Mutta onko se sitten invertteri joka niinku vaihtaa niinku käärmeillä sen tota tuota sitten tän tän niinku voltti määrän
pienestä isommaksi tai toisin. Päin ne on muuntajia käytännössä sitten matkalla ja sen takia minkä takia näitä eri
jännitteitä on on se, että. Aina kun sähköä siirretään niin osa katoaa lämpönä sitten ikään kuin pois ja ja mitä korkeampi se jännite on eli eli toisin sanoen jos ajetaan siellä niin kun moottoritie tasolla niin jännitteet on isoja niin ne häviöt on niinku suhteessa pienempiä ja sitten taas siellä niin kun ihan ihan tota loppukäyttäjän päässä niin niin tota sitten taas häviöt niinku kasvaa eli se kannattaa viedä mahdollisimman korkeana jännit teenä niin mahdollisimman niin
kun pitkälle lähelle asiakasta. Mutta meneekö se sitten laittaa tavallaan fingridin vyöryttää heidän tota. Kulunsa teille ja te vyörytetään. Sen sitten loppu me ollaan fingridin asiakas ja ja he veloittaa niin kun meiltä kustannuksia valvonta malli toimii niin että se mitä fingrid veloittaa meiltä niin me veloitetaan ikään kuin läpi lasku tuksena sitten meidän asiakkailta ja ja tota, että että siinä mielessä siinä ei niinku synny mitään siinä matkalla.
Toki niinku ajatuksellinen ero saattaa niin kuin olla mutta mutta tota, mutta samat kustannukset ikään kuin siirtyy sitten tota meidän maksettaviksi. Eli nyt jos miettii että kantaverkkoon tullaan investoimaan ja investoidaan tällä hetkelläkin niin kuin paljon. Niin toki niin kun kantaverkko maksut tulevat nousemaan jatkossa ja se on tietysti semmoinen tota kustannuserä joka tulee meille joka me tullaan sitten laskuttamaan taas meidänkin.
Asiakkaalta. Siellä on se samanlainen tavallaan, että kun insentiivi tehdään niin insen sijoituksia, mutta sitten siitä tota tulee se pääoman kustannus vyörytys alaspäin, että isot investoinnit iso hinta, mutta sitten se tavallaan on niinku vaan väistämätöntä, että huoltovarmuus pysyy korkealla ja pystytään tää 2 että tota suuntainen. Sähköliike toteuttaa ja sitten
katkokset. Tota on harvinaisia ja niihin reagoida nopeasti ja ja sitten tätä saadaan vielä tää kapasiteetin tuplaus vuoteen kaksituhattaneljäkymmentä pystyyn. Se on se on just näin ja tota se on niinku se järjestelmän toimivuus. Ja anteeksi ei tuplaus vaan plus viisikymppiä.
Joo 50 pinnaa käytännössä tulee sitä sähköä niin kun kulutusta tulee lisää ja sitten tarkoittaa käytännössä niin että että sitä kapasiteettia niin kun verkkoihin tarvitaan noin 100% niinku lisää että koska sitä ei tasaisesti käytetä kuitenkaan koko aikaa niin tarvitsee tehdä niinku lisää. Ja ja se on tietyllä tavalla sellainen sellainen tota asia joka meidän tarvitsee niin kun pystyy tekemään läpi.
No onko sitten toi hinta? Itse olin niin onnekas sitten mulla oli mun oli se kuukauden euriborin ja sitten mulla oli vielä tota vaimon ansiosta tosi tokin niin niin tota oli oli 7 sentin tota toi ne kiinteä hinta niin tavallaan maahan porskutti tän niin kun. Energia piikin yli yli tota ilman tuskaa se ja vasta nyt oikeastaan tai sieltä ei tullut mitään energia kuluja mulle käytännössä ja ne nyt on pörssissä sähköllä ja ja sitten taas on nää kuukauden euriborit
rupeaa puskemaan nyt läpi mutta. Mitä se on niinku suunnilleen? Ja tietysti jos sulla on niinku 30 senttiä kilowatti se hinta niin se siirto osuus on pieni prosentti. Mutta sitten jos se on vaikka 5 niin tota se on sitten isompi osa mitä se suunnilleen siellä niinku on tää teidän osuus ehkä ilman fingridin jos sen puhdistaa sen pois.
Sieltä tai osaatko sä jos miettii, että jos sähkö maksaa suunnilleen sen 4 5 senttiä kilometriltä, mikä on niin käytännössä sellaisessa tilanteessa aika yleisesti niin kolmasosa menee sille sähköntuottaja. Kolmasosa menee suomen valtiolle niin veroina on.
Se on sitten niinku sähköverkot ja alvit mitkä pitää niinku maksaa ja sitten kolmas menee jakelu yhtiöille joka josta sitten on fingridin maksut on niinku siellä sen niinku osana jakeluyhtiö tähän paperiin myös sen sähköveron eli eli siinä mielessä voi niinku ajatella että se peritään vähän niin kun hassun laskun yhteydessä että että itse asiassa kun se liittyy siihen kulutukseen mutta se otetaankin tästä niinku jakelu maksun osana se se tota sähkövero niin tota sen takia se
usein kun katsoo sitä jakelu maksun loppusummaa. Niin niin tota se on niin kun hyvin erilainen, että itse kun katsoin keväällä jakelu laskua niin niin siitä kuusikymmentäkahdeksan prosenttia oli veroa. Niin ja sitten siitä tota. Öö 30 pinnasta on sitten vielä x prosenttia fingridin käytännössä.
Kyllä joo sinne menee kanssa niinku että eteenpäin että mut se päähän sääntö niinku siinä tota normi niin kuin hinnoilla niin kukin ottaa niinku noin kolmasosan siitä siitä niinku hinnasta ja niinku mä vaan aluksi sanoin niin kun verrataan eurooppalaisittain niin se sähkönjakelun hinta on kuitenkin ollaan niin kun EUN keskiarvon alapuolella. Samoin se ollut muuten siis se tota sori kun kkaan tästä
eurobondeista. Mutta siis niinku asuntolainojen korot on ollut matalimpia, koska meillä on ollut tosi matalat marginaalit ja. Jengi on vetänyt siellä tota euribor illa eli lyhyellä kun taas muualla maailmalla on aika paljon kiinteitä. Nyt se toki vähän kostautuu, mutta tota tuskin tää on niinku pysyvä pysyvä.
Joo, ja sitten siinä on vähän niinku se ainakin gootti siihen vähän niinku vitsinä silloin heitti että ota kuukauden euriboria maksa sitä niin niin tota joo joo että jos nyt miettii sitten sitten tuota sitä pörssisähkön että OK että kelle mä uskaltaisin neuvoa että että ota pörssisähkön niin on semmoiselle ihmiselle joka pystyy sitä omaa sähkönkulutustaan niin. Säätämään ikään kuin vuorokauden aikana. Eli toisin sanoen pystyy.
Esimerkiksi sähköautoon niin lataamaan silloin kun sähköä on edullista, on automatisoinut tietyllä tavalla oman lämmityksessä vaikka kotona, että lämmin vesi ja ja kotiini lämpenee silloin kun kun tota sähkö on niinku halpaa joka pystyy tietyllä tavalla hyödyntämään ne halvat niinku tunnit riittävässä niinku määrin niin semmoiselle itse asiassa kuluttajalle niin pörssisähkön sopii erittäin niinku hyvin ja sitten totta kai täytyy aina ymmärtää että välillä sitten
lasku. Voi olla vähän isompi, jolloin sitten sitä kantokykyä ikään kuin siihen isolle laskulle niin pitää olla että laittaa pikkaisen rahaa. Esimerkiksi sitten tuota säästöön sitä varten, että jos hinnat sitten nousee niin pystyy niinku maksamaan. No joo nyt kun mulla siis oikeasti on näitä tota kansanedustajia ja ministerinäkin vieraana niin tota lähdetään nyt terveiset tota oikeasti hallitukselle että
mitä tässä kannattaa tehdä. Joo kiitos sami mahdollisuudesta ja tietyllä tavalla tän koko toimialan kannalta, niin on äärimmäisen tärkeää, että se toimintaympäristö jos me toimitaan. Niin on ennustettava ja se on vakaa, koska silloin me pystytään tekemään niitä investointeja niin useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin.
Mitä poukkoileva mpaa tietyllä tavalla se politiikan tekeminen on tai se toimintaympäristön tehtävät aina niin kuin muutokset, niin kukaan ei tykkää niin kuin yllätyksistä ja mitä isompi riski ikään kuin yllätyksistä on niin mäkistä kuin aikaisemmin puhuttiin, niin se tietysti nostaa sitten sitä pääoman kustannusta, jota jota sieltä niinku tulee että jos joku pyyntö on niin niin ennustettava ja. On semmoinen stabiili toimintaympäristö, niin se on kaikkein parasta niin investoinneille.
Jos mä saan lisätä vielä niin tota laskekaa nyt vähän niitä veroja me ollaan. SUOMI on maailman viidenneksi korkein verottaja neljäkymmentäkolme piste 2% kokonaisveroaste, mutta tämä vaan minulta tästä lisää. Terveisin kilpailette muuten ikinä siis onko tilanne tai carunaa elenia on niinku tota vaihtoehtoja niinku. Ollaan niin kuin valvottuja alueellisia monopoleja eli eli eli se missä asuuni määrää sen, että minkä yhtiön yhtiön tota.
Asiakkaana on. Eli eli siinä mielessä me ei sitten missä me niin kun kilpaillaan niin on tietysti pääomasta. Me kilpaillaan tota osaavasta henkilöstöstä ja ja sitten tietysti kilpaillaan hyvin paljon siinä kun me esimerkiksi investointeja toteutetaan, että tota silloin me ollaan niinku kilpailijoita keskenään.
Mutta mutta asiakkaiden suhteen niin se on aina niinku yksi ja se oikeastaan minkä takia kilpailevia verkkoja ei ole niin on ihan se että näin verkkojen rakentaminen on niin äärettömän kallista, niin niitä ei kannata suomeen enempää kuin yhtään niinku rakentaa että se on vähän sama kuin että meillä on yksi. Tieverkosto niin tota ei meidän kannata niinku suomea vierekkäisiin moottoriteitä rakentaa että se olisi ihan niinku järjettömyyttä. Joo, mutta tuosta saitte vähän
suuntaviivaa. Ette tavallaan tämä ei. Nyt ei ole tämän tuota tuoton siirtämässä pois päin. Jos 68% on tota verojaan niin niin niin kyllä valtio valtio saa tästä osansa. Hyvä juttu, tota mulla on ollut vieraana jyrki tammivuori, carunan toimitusjohtaja. Kiitoksia. Kiitos sami. Ja me jatketaan tuolla tota tilaaja puolella. Puhutaan tota sun kun on niin herkullisesti KTM noussut tota reservistä CFO ja toimariksi niin vähän käydään tätä näiden kolmannen roolin eroja läpi. Kiitoksia.
Kiitos.