Voisi miettiä, että miten ihmisiä saadaan? Ylös sieltä köyhyydestä eikä näillä tulonsiirroilla ja progressiivisella verotuksella pidetä niitä siellä köyhyydessä me aina lähdetään ensimmäisenä liikkeelle siitä, että mitä saa tehdä mitä ei saa tehdä eikä keskustella niistä mahdollisuuksista. Pääomien lukitusvaikutus. Ainakin se on parempi kuin pääomien tuhoamista. On on. No niin, tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Me ollaan vieraana patrick itaniemi morjesta. Hyvää päivää.
Kiva olla täällä tänään. Hienoa ja tota. Nää sun helsingin sanomien kesäkoulunnit on herättänyt ansaittua huomiota ja mun mielestä tää on pääsääntöisesti täyttä asiaa niin tota mun mielestä suorastaan huvittavaa, että jotkut on kokenut ne suorastaan vaarallisena.
Mitä sä siihen sanot? No. Tietysti mä ymmärrän, että kun suomessa tai siis sanoin iltalehteä sillä tavalla, että jos suomessa poikkeaa konsensusyhteiskunnan tendenssi niin heti heti tulee huutoa, että ymmärrän että nämä ovat poikkeavia mielipiteitä suomalaisesta keskustelusta noin yleensä niin on ihan ymmärrettävää, että näistä tulee tulee hiukan sanomista, mutta mutta, että seison kyllä sanojeni takana. Joo aloitetaan tästä tota ensimmäisestä tai oikeastaan
toisesta, että. Pienet tuloerot ylläpitävät köyhyyttä. Onko se köyhyys vähän ehkä tota liian raju keskinkertaisuutta? Voisitko hyväksyä tämmöisen bodauksen vai pidättäydytkö tässä köyhyydessä?
No otsikot ovat aina aina tota otsikoita, että että enemmänkin se teksti sitten määrää sen, että että mitä siellä oikeasti sanotaan ja ilman muuta mun teesi on se, että että tuloeroista keskusteleminen on. Epäoleellista nähdäkseni suomessa on niin pienet tuloerot ja jos ne lähtevät kasvuun niin niin meidän pitää hyväksyä se ja ja tota tuloeroista keskusteleminen on hiukan tyhmää. Suomessahan OECDN arvion mukaan tasataan verop progressiivisella
verotuksella ja tulonsiirroilla. Meidän tuloeroja maailman eniten. Niin jos tästä nyt hiukan progressiota. Aika madalletaan. No mä haluaisin poistaa kokonaan progression ja vähän näitä tehottomia tulonsiirtoja katsotaan niin ei mene nyt ihan hirveän huonolla tolalla senkään jälkeen olla.
Joo ja siis mun mielestä on ihan absurdia puhuu tuloerojen tota kehityksestä kun meillä tosiaan tää tuloerojen tasauksen jälkeen niin gini on tosiaan myös niinku siellä aina niinku maailman matalin tai sitten tota vähintäänkin top kolmosessa eli se niinku se on sitten yks hailee että onko se joku niinku prosentin 10. sitten menee ylös tai alas. Mutta tästäkin annetaan niinku vertaamalla vuoteen yhdeksänkymmentäkolme aina niinku sorsa säätiö onnistuu
tekemään jonkun otsikon yksi. Eli siis mun mielestä on täysin fakta eli tuloerot on tasoittunut ihan niinku minimiin ja sitten tätä, mutta tässä ekassa tai tässä kolumnissa mun mielestä tärkeä pointti, että tota ei kiinnitä mitään huomiota elinkaareen, että se oli tästä oikealla vielä. No me käytiin siinä tämmöistä opintorahaesimerkkejä, että jos jos tota opintorahaa nostetaan niin se itse asiassa. Kaikki ihmisen tulot koko elämänsä aikana.
Siis elinkaaritulot niin elinkaari tuloerot lähtevät kasvuun. Jos opintorahaa nostetaan, miksi opiskelu keskimäärin ennustaa korkeampaa työllisyyttä, korkeampaa palkkaa, korkea korkeampia ansioita ja ja ja tuloja, jolloin sitten tota elinkaari tuloerot lähtevät kasvuun? Sen sijaan, että me.
Ehdottomasti tulonsiirron. Meillähän siis 70% meidän kaikista tulonsiirroista menee keskiluokalta, keskiluokalle ja jännittävästi rahaa katoaa sitten siinä hallintoon, eli voitaisiin joskus keskustella siitä, että onko nää kaikki tulonsiirrot todella niin tehokkaita että ne kannattaa käyttää verottajalle ja valtion kautta ja sitten jakaa ne takaisin. Vai saataisiinko me vähän tähän niinku tämmöistä elinkaariajattelua että ihminen itse itselleen säästää ja sitten voi sieltä.
Pahan päivän varalle jos tulee paha päivä niin sitten voi niitä siellä käyttää. Joo ja siis tämmöinen niin kun henkilökohtainen tase ajattelu puuttuu täysin, että mä oon itse esimerkiksi koko elämäni ajatellut, että mulla on nettovarallisuus positio ja sitten mulla on joku nettohinta human capital positio ja molempia.
Mä yritän niinku nostaa ja joskus tota tän netto varallisuus positio voi hieman jopa niinku laskea jos se mun human capital potentiaalia nousee että näin yksinkertaista se on. Just näin ja sitten pakko vielä sanoa tästä keskustelusta se, että mitä me myöskin kirjoitin
sinne kolumniin. Että joskus voitaisiin keskustella siitä, että miten me saadaan ihmisille lisää työtä, lisää niitä tuloja, lisää sitä varallisuutta, joilla niitä laskuja sitten maksetaan, eikä siitä miten tätä nykyistä voidaan jakaa uudestaan ja uudestaan ja lisää lisää. Eli nyt se, että että kun myöskin kirjoitin siinä kolumnissa, että laskuja ei makseta pienillä tuloeroista. Ne laskut maksetaan euroilla, niitä ei makseta pienillä tuloeroihin. Sen takia tuloerot se on
jonkinlainen indikaattori. Kyllä mä sen myönnän, mutta mutta se ei niin kuin pienet tuloerot eivät ratkaise ihmisiä pois sieltä köyhyydestä voisi miettiä, että miten ihmisiä saadaan. Ylös sieltä köyhyydestä eikä näillä tulonsiirroilla ja progressiivisella verotuksella pidetä niitä siellä köyhyydessä. Joo ja tää oli ehkä sitten tässä kolumnissa yksi pointtikin, että tavallaan tää tulonsiirtojattelu tähtää niin kuin semmoiseen niinku pysyvään liukuhihnaa
ainetta annettiin tietyt tuota. Parempi tulokset, jotka jatkuvasti siirtää paikalleen jämähtäneen tota joukolle sitten rahaa ja tää on niinku epäterve tai ajattelua vähän molempiin suuntiin. Ja mun mielestä se on äärettömän surullista. Jos me yhteiskuntana niinku tuomitaan ihmisiä köyhyyteen. Eihän me kaikkia tuomitaan. Muistaakseni 70% pienimmän tulodesign ihmisistä 5 vuoden sisällä nousee sinne ylöspäin tulo desiin eleissä, niin tästä
pitää myöskin keskustella että. Kuinka nopeasti ihmiset nousevat köyhyydestä vai tuomitaanko me yhteiskuntana epäterveitä tulonsiirroilla ja epäterveet verotuksella? Ihmiset sinne köyhyyteen, koska ihmiset reagoivat aina kannustimiin. Mähän en ikinä syytä ihmisiä. Vaan mä syytän järjestelmää jotka kannustaa kannustaa
tietynlaiseen käyttäytymiseen. Joo ja siis tää tiliä ajattelu mun mielestä siis tota just tää ei tää elinkaaren ymmärtäminen että tota mulla olikin väisänen täällä joskus alkuaikana vierailla niin hän sitten tykkää heitellä tämmöisiä knoppikysymyksiä. Hän sitten kysyä että sami
missään tota. Suomen köyhimmät tuota postinumeroalueet ja sitten hän sanoi, että yksi näistä tää oli tosiaan otaniemi otaniemi tota, koska siellä on opiskelijoita, mutta eihän ne sitten tota köyhiä millään mittapuulla pullat ne on nimenomaan tekemässä sitä huvin tai siis henkisen pääoman investointia siellä ja ja tota sen vuoksi tinkivät mahdollisesti niin kun he hyvin hetkellisesti tuloistaan. Ja välillä voisi suomessa myöskin mennä niiden lukujen sisälle, että mitä siellä niinku
oikeasti. Tapahtuu niin ja sitten vasemmistoa. Dokumentti tässä oli ihan hyvä tässä sun kolumnissa, että tavallaan, että näitäkö. Tulevaisuuden diplomi insinööreistä ja nyt sitten välttämättä vasemmistolaiset kokevat niin kun sorron sankareina, että että tavallaan että halutaan niin kuin tukea.
Mutta tota siis yli elinkaaren niillä on sitten vaan pysyvästi paremmat olosuhteet kun tota muilla, koska ne saavat myös opiskeluaikansa sitten tota mahdollisesti elää asumistuen kanssa ja niin poispäin niin tavallaan tää niinku vasemmistokulmasta tää niin tuntuu vähän pöljältä. Kyllä. Ja no jos aletaan puhua opiskelemisesta niin suomessahan on siis poikkeuksellisen. Anteliasta anteliasjärjestelmäopiskelijat meillä on opintoraha. Sitten meillä on tota asumistuki. Meillä on ateria tuki.
Meillä on maksuttomat opinnot. Että myöskin korkeakouluissa sitten meillä on tota. Opintolainan valtion takaus sen lisäksi meillä jos valmistut korkeakoulusta ajoissa, niin valtio maksaa 40% sun opintolainasta, joten meillä on niinku todella paljon näitä erilaisia järjestelmiä ja tulonsiirtoja. Miten me opiskelijoita tuetaan ja musta on vähän huolestuttavaa, jos tästäkään ei saa suomessa keskustella, että myöskin opiskelijat voisivat käydä töissä. Joo ja sitten se on tavallaan
että. Ja sitten jos sulla on nyt ei pitkään opiskella ihminen joka menee heti töihin ja mahdollisesti hyväpalkkaisen tohon, niin se tavallaan niinku ihan suoraan subventoi sille kaverille joka sitten tää päättääkin tätä sijoittaa henkisen pääomansa ja tota tässä sitten tää ensimmäinen joka tekee enemmän töitä ja verotuloja ja tässä virtaa itselleenkin niin tota hän sitten maksaa enemmän tästä kuormasta kuin se joka sitten
panostaa investointina enempään. Ei se välttämättä nyt ihan väärin ole, mutta se on kuitenkin sitten tavallaan. Valinta siis silleen että tää että ainakin se on mahdollista olla menemättä töihin tän systeemin perusteella ainakin muutaman vuoden nizzasta. Sitä niinku tavallaan investointi aikaa pidemmäksi, kun sä ehkä muuten tekisit. Totta kai eikä syytetä näitä ihmisiä, koska meillä on edelleenkin kyse on järjestelmästä rationaalinen.
Ihminenhän ottaa järjestelmästä kaiken hyödyn irti mitä lähtee, joten ei ei ei ikinä me oikeistolaiset sorruta siihen, että syytämme ihmisiä vaan syytetään sitä järjestelmää joka sitten ajaa ihmisiä. Tietynlaiselle käyttäytymisvaikutuksia. Näin se on ja sitten tota itsekin kun sitten menin lontooseen saatu aina niinku hirmuisen ilmaisen tota pääoman, niin jossa sitten oli pienempi vero, niin tavallaan olisi ollut aika karua jos mä olisin jäänyt
sinne. Tavallaan sitten suomen systeemin kannalta, että mä olisin kaapannut muutaman sanan ton niin tota hieman capitalia lähtenyt sinne ja tavallaan ei mitään packia tullut. Tuota onneksi systeemille mä tulin takaisin kuitenkin tienaamaan tänne tota veroja, mutta siinä on vähän semmoinenkin, että tää insentiivi on vähän semmoinen että kouluttaudutaan ja sitten lähdetään tätä kun. Kulut on katettu niin niinku lähdetään pois, niin sitäkin on hyvä miettiä.
Pienenevät ikäluokat niin ei ole mitään varaa niinku sieltä tiputella ihmisiä ja sitten ehkä viimeinen kela niin toi elina valtonen oli vieraana niin hän oli tää tätä perustiliä ajattelua, että tavallaan että se pystyy sitten niin kun itse näkemään sen tavallaan balanssin. Sosiaalitilat balanssin ja sieltä tekemään talletuksia ja nostoja, niin se sitten toisi näkyväksi tän niinku elinkaaren aika hyvin. Just näin.
Ja ja kun ihmiset itse näkevät sen, että että miten tää järjestelmä toimii, niin silloin se on läpinäkyvä, avoin demokraattinen ja ja tota ne kannustivaikutukset. Itse asiassa selinamallissa on hirvittävän. Oliko sulla vielä tästä kolumnista ja pointteja vai siirrytäänkö toiseen? No ilman mua tästä kolumnista pitää sanoa se että. Että mä toivon, että ihmiset nyt ymmärtää sen, että että minua voi myös arvostella. Minua saa arvostella ja minua pitää arvostella.
Mutta haluan yksi asian sanoa, maksan itse oman elintason ja alusta loppuun asti. Joo eikä sun tarvitsisi niinku sä sanoit että tavallaan systeemihän sama kaikille, että mun mielestä se on sitten niinku tosi kaksinaamaista sanoa että ne ihmiset jotka vastustaa systeemiä ei saisi elää systeemin kanssa, että mun mielestä saisi ihan hyvin hyödyntää systeemi. Mutta hienoa jos sulta löytyy
tämmöinen vielä ekstra. Extra boosti sitten, mutta sitten tämä toinen kolumni talous ei tarvitse apua valtiolta eli suomessa valtio riippuvuutta pitäisi vähentää verotusta perinpohjaisesti uudistamalla sääntelyä purkamalla ja ennen kaikkea määrittämällä hyvinvointiyhteiskunnan tehtävät uudelleen. Ja tässä tää. No mun mielestä suomen yksi niinku tämmöisiä keskeisimpiä ongelmia on valtio riippuvuus. Meidän ongelmat eivät ole siinä, että julkinen talous on
alijäämäinen. Meidän ongelmat ei ole siinä, että meillä ei ole ollut. Tai, että meille kuuteentoista vuoteen meidän talous BKT ei ole reaalisesti kasvanut per capita. Meidän ongelmat ei ole tässä. Ne on vaan oireita siitä, että me ollaan niin valtion riippuvaisia. Me ei niinku kaikki asiat ajatellaan aina valtion kautta. Meillä jopa niinku on semmoisiakin ehdotuksia, että pitäisi ottaa 100 miljardia 200 miljardia euroa lainaa ja sitten valtio sijoittaa ne osakemarkkinoille ja kaikkia
tämmöisiä. Vastustan sen takia, että ei ole niin kun. Yhtiön tehtävä puuttua markkinoiden toimintaa vähemmän valtio on markkinassa mukana niin niin sen parempi mahdollisimman vähän sääntelyä pidetään perusasioista huolta uudistetaan meidän verotus ja ja tota. Annetaan ihmisten mennä töihin. Joo ja tää on on täsmälleen samaa mieltä tästä julkisesta
puolesta. Siis meillä on tota julkiset kulutusmenot suhteessa BKTN ja älyttömän korkea ja osin sitä kyllä siis selittää tän niin kun sote ja tavallaan nää valtiokoneiston lisäksi myös tää, että joissain tilastoissa ainakin tää tota eläkejärjestelmän osa osa pääsee siihen mukaan ja on tota tavallaan koska meillä on niinku kollektiiviisoitu myös eläkejärjestelmä tämmöiseksi vakuutusmaksu kun usein se on niinku rahastonmallinen tää
systeemi. Mutta fakta on kuitenkin vaikka senkin sieltä poistaisi, niin meillä on ihan älyttömän suuri julkiset kulutusmenot suhteessa reaaliiseen talouteen. Eikä meillä ole tähän varaa. Ei. Meillä ei ole tähän nykyiseen malliin yksinkertaisesti varaa. Joo ja sitten siellä on tavallaan tämmöisiä ihmeellisiä. Palkkausasioita esimerkiksi kolmas sektori ilmeisesti käsitetään niin, että ihmiset, jotka saa pahoja veikkaustuloja johonkin. Yhdistynyt tyyppiseen toimintaan
voi suoraan valtiolta. Niiden palkat maksetaan siitä, niin tää olisi niinku kansalaisyhteiskuntatoimintaa, että tää niinku koetaan ihan aidosti että näin olisi, että meillä on niinku ihan älyttömän pitkälle viety se tavallaan valtion rinnasta imeminen. Kyllä ja meillä niinku. No jonkun arvion mukaan Suomessa maailman jäykin palkanmuodostus eli meillä kun meillä ei ole. Sami on puhunut paljon yhteisvaluutasta kun meillä ei niin kun.
Yhteisvaluutta ei jousta en ole kannattamassa euroeroa, mutta että kun meillä yhteisvaluutta ei jousta, niin se sitten tietysti aiheuttaa sen, että että sen varsinaisen hintamuutospaikan eli eli tota palkkojen ja ja sen työn hinnan niin sen pitäisi joustaa. Mutta kun meillä on niin jäykät jäykkä palkanmuodostus, niin sekään myöskään myöskään palkat ei jousta alaspäin kysyntä shokissa, niin meillä on sen takia myöskin sitten. Korkeampi työttömyysaste kun
muissa maissa. Joo tää viittaa tuohon euron tulevaisuus suomen vaihtoehdot joka teen liberaalille tota kaksituhattaneljätoista siinä tosiaan mun mielestä ihan kuranttia analyysi ja yhä että tämmöinen yli kansallinen valuutta jäykistää sitten valtioita jos koska ne sitten ei kuitenkaan pysty käyttämään niitä tota nythän se näkee SUOMI ja kärsii tota euromaista niinku ehkä jopa eniten tästä korkopistettä. Ja joo ja sitten se että että nyt jos miettii että. Minkä takia näin?
Itse asiassa mä sanoin jossain esitelmässä koulussa raflaavasti sillalla lattaa. Mä itse asiassa syyttää. No suomen rajusta velkaantumisesta euroopan keskuspankkia ja nyt mä selitän nopeasti niinku ihmiset järkyttyy. Mun nähdäkseni se johtuu siitä, että että kun SUOMI liittyi euroon ja siitä siitä sitten tota eurokriisiin asti, niin meillä korkotason jäsenmaiden
euro jäsenmaiden välillä. Oli harmonisoitu sehän on siis niinku identtinen käppyrä kaikissa sama korkotaso ja sitten sen jälkeen sen jälkeen tota kun mario draghi sanoi että whatever it takes mitä tahansa tapahtuu niin keskuspankki kyllä sitten loppupeleissä pelastaa, niin sehän nyt sitten markkinoille tietysti aiheutti sen, että että korko preemiota korkoerot jäsenmailla lähti jonkinlaiseen tota kasvuun. Mutta sitten, mutta sitten tota riskipreemiot oli edelleen
edelleen jäsenmaiden välillä. Käytännössä samat on sulla velkaa kuinka paljon tahansa. Mikä on sun luottoluokitus mikä tahansa, niin tää tietysti on kannustanut. Jäsenmaita velkaantumiseen siinä mielessä, että voidaan luottaa siihen, että loppupeleissä sitten keskuspankki pelastuu. Sen takia suomessa ei ole tehty riittävästi uudistuksia ei olla otettu huoltosuhteen heikkenemistä tosissaan.
Meidän tuottavuuskasvun puutetta tosissaan puhumattakaan tästä neljäntoista miljardin euron alijäämästä, mikä meillä suomessa edelleen on. Julkisista ylikulutuksesta, ylikulutusta miljardia. Ja julki julkinen ylikulutus 14 miljardia aivan oikein, niin meillä ei ole otettu näitä tosissaan sen takia, että kun me ollaan voitu luottaa siihen, että jos SUOMI on oikeasti maksukyvyttömän tilassa ja me ei enää saada niinku fiksulla korolla lainaa markkinoilta, niin keskuspankki kyllä pelastaa.
Ei ole ollut riittävää painetta tehdä niitä uudistuksia, koska meidän korko ja ja luottoluokittajat ovat laskeneet, että että riski sille että SUOMI. Ei pystyisi loppupeleissä tai ei löytyisi jotain tahoa joka suomen velat maksaa, niin se on ollut niin pieni, joten SUOMI on saanut älyttömän halvalla lainaa markkinoilta on ollut painetta.
Uudistuksessa. Nythän kun meillä on quantitative taiteeni eli keskuspankki tavallaan vapauttaa tasettaan, niin sehän tarkoittaa sitä, että markkinoiden pitää ostaa, että tätä velka, joka myös vapautuu keskuspankin taseesta eli eli tavallaan nythän sitä tarjontaan ihan hirveästi ja valtiokonttori on jo niinku 20 vuotta sitten.
Tajusin, että meidän kotimaiset pääomat on niin pieni, että ihan turha tänne myydä yhtään euroa niin kun tota tästä ja valtionvelan niinku lisäyksistä eli tästä neljästoista miljardista julkista ylikulutuksesta niinku käytännössä 2% saadaan kotimaisilta sijoittajilta.
Jos ja valtiokonttorilla ei mitään mekanismia edes millä sitä pystyisi tarjoamaan niinku suomalaiselle kansalaisille ja eikä suomalaiselle kansalaisilla olisi mitään varallisuutta edes niinku käytännössä yksi vuoden niinku vajeita rauhoitella ja kuka hän edes tajua kuinka niinku surkea tilanne meillä on että. Ja sitten jos tää jostain syystä tää mario draghin whatever it takes tuota siltä
katkaistaisiin. Me oltaisiin ihan totaalisessa, koska sen lisäksi meillä on niin kun maailman neljänneksi korkein kokonaisveroaste ja useissa veroluokassa meillä on maailman toiseksi tai korkea niinku veroaste. Mutta en ole tätä nyt sanoa nyt selvyytenä, että en ole kannattamassa suomen eroa yhteisvaluutasta, mutta. Että ei siinä mitään mahdollisuutta. Mutta että, että tunnistetaan nyt, että se on ehdottomasti mun nähdäkseni niin kuin yksi syy tän valtion riippuvuuden ohella.
Suomen ongelmia, että meillä ei ole ollut riittävää painetta uudistukseen tekemiseen. Sitten voidaan nyt puhua sitten tietysti, että miten tää homma ratkaistaan. Joo ja sulla oli näitä ehdotuksia. Otetaan se tavallaan sääntelyyn ja yli kuluttamiseen ja kaikenlaisen valtion käytön niinku vaan niin kun radikaali vähentäminen aloitetaan vaikka niistä. Joo siis siis se että mun mielestä niinku. Me eletään suomessa tietynlaisessa sääntösuomiessa.
Jos suomessa on jotkut festarit, niin heti ensimmäisenä siellä on kyltit että mihin sen siiderit tölkin saa viedään mihin sitä ei saa viedä. Missään tapauksessa me aina lähdetään ensimmäisenä liikkeelle siitä, että mitä saa tehdä mitä ei saa tehdä eikä keskustella niistä mahdollisuuksista. Mulla on itse asiassa vähän sama teesi kun mitä elinalla elina valtosella on, eli eli meidän pitää suomessa tehdä mahdollisuuksien maa. Mahdollisimman vähän rajoitetaan, mahdollistetaan
mieluummin ja ja tota. Hallituksen tää norminpurkutyöryhmänähän haluaa 300 normia purkaa suomesta hallituskauden aikana niin se on hyvä alku, mutta vielä riittämätöntä. Meidän pitää perata oikeasti suomessa. Läpi kaikki kaikki säädökset, normit ja ja tota lait mitä kaikkea siellä on mikä ei kuulu valtion ydintehtäviin. Sitten meidän pitää pikkaisen muuttaa meidän asennetta näihin ehud direktiiveihin. Mä puhun tilpehööri direktiiveistä lainaus susanne
päivärinnalle eli eli tota. Meillähän ei pidä tulkita näitä direktiivejä mahdollisimman tiukasti. Meidän pitää vähän käyttää nyt sitten sitä luovaa ajattelua. Ehkä siinä on sitä sä noista säännöistä.
Joo ja näkeehän tässä nyt oli kesä kokeilu tästä tota alkua pikkaisen tota ruottiin lisää eli tuotiin nolla 8% käymistä ja tuota tisleet sitten kauppaan niin tota ei tapahtunut niinku THLN aina povaamaan tätä vaan tota nuorison turmeltumisten vaan tota väkevien niin kun kulutuksen laskuja tavallaan
ihmiset vaan nosti. Ui kauheaa k tai s kaupasta tai lidlistä tota ottivat sitten tota viinin kevyen ja tota vähän alkoholiset niinku viinipullo eikä eivätkä menneetkään niin paljon alkoon sitten ostamaan väkevin just hui kauheeta. Aivan mahdotonta kun valtio ei nyt voi kaikkea kontrolloida
enää. Joo ja sitten tavallaan pakkopalvelut on musta niinku käsittämättömiä että otetaan nyt vaikka se yle että niinku viisisataayhdeksänkymmentäviisi miljoonaa niinku tota maksutonta sisältöä jonka joku epäpätevien tuhannenviidensadan toimittajan konklaavi ja sitten 100 miljoonan niinku tätä valtiollisen maksuohjelman tota.
Porukka nyt sitten tunkee vaan sun tota kurkusta alas että tota että koskee nyt sä nyt tarvitset juuri tämän mediasisällön ja vaikka ei tarvitsisikaan niin maksat että tavallaan tämmöinen niin kuin pakkopalvelu on kanssa niinku mun mielestä niinku aika aika kummallista että ainakin pitäisi niinku miettiä sen pakkopalvelun rajat. Pakkopalvelut pitää käydä läpi ja sitten kyllä meidän pitää myöskin keskustella näistä eri
monopoleista. Joo erittäin tulee toi pekka jos monopolin tota uudistus lisenssimalliin todennäköisesti. Mutta sitten kaikenlainen tämmöinen tota. Liiketoiminnan rajoittaminen nimenomaan sitten tätä pahantahtoisen lupien ja tätä virastokierrosten ja valitusprosessin kautta niin tota tuhoa ihan tajuttomasti
taloudellista yritteliäisyyttä. Juuri näin, että suomessa niin kun ministeriöiden ja ja virkamiesten ja virastojen ei pidä keskittyä rajoittamaan, vaan niiden pitää myöskin mahdollistaa samalla hengen vedolla. Mä sanon, että heidän ei pidä myöskään tukea liiketoimintaa erilaisilla tuilla. Vaan vaan keskittyä siihen mahdollistamiseen. Sitten tullaan tähän tota radikaaliin osaan tässä kolumnissa emme tarvitse veroja, jotka eivät kannusta ahkeruuteen ja utteruuteen.
Sama koskee pääomia omistamisen verotusta, radikaali vaihtoehto niin on, että pääomien työn ja omistamisen verotus poistetaan kokonaan ja nostetaan arvonlisäverotusta. Joo. Tässähän tarkoitus. Siinä oli ilman muuta herättää keskustelua. Kyse on nyt siitä, että että veroilla on myöskin aina
kannustinvaikutukset. Jos me siirryttäisiin täysin kulutuspohjaiseen veroon, niin silloin se tarkoittaa sitä, että ihmiset päättää sitä, että mihin he omat varansa käyttävät ja ja tota eli se menee kulutuspohjaisesti. No mitä tämmöinen malli aiheuttaisi? No ensinnäkin se aiheuttaisi tietysti sen, että että että tää suomessa omistaminen ja yritteliäisyys ja työnteko olisi nykyistä kannattavampaa ja ja se kannustaisi ihmisiä
vaurastumiseen. No sitten tietysti jos me siirrytään täysin arvonlisäverotukseen, niin ilman muutahan sillä on jonkinlaiset vaikutukset esimerkiksi siihen, että käydäänkö vaikka ne alkoholit ostamassa.
Virosta vai ostetaanko ne suomesta voi olla jotain vaikutuksia turismiin ja matkailuun, mutta tää olikin nyt hyvin radikaali vaihtoehto kolumnia tarkoituksena on herättää keskustelua jotta ja antaa ideoita, joista voidaan sitten keskustella ja ja ja niitä sitten jatkojalostaa tän veromallin etu olisi se, että se olisi hyvin yksinkertainen. Se olisi hyvin yksinkertainen, siellä olisi paljon vähemmän. Muun muassa harmaata taloutta, kun mitä mitä tota meidän
nykyverotusmallissa. On ja tähän hallituksen arvonlisäveron nosto kahteenkymmeneen piste 5 teki meistä maailman toisiksi suurimman ylimmän alvi kannan tota verottajan unkarin jälkeen ja meillä on siis alvin kertymä suhteessa BKT he on kanssa niinku käsittääkseni muistaakseni oli maailman kolmanneksi suurin yksi analyysin mukaan mulle selvisi vasta elias erämaja kanssa
keskustellaaneltua niin tuota. Laitetaan siihen jakso linkki toi toi tuota akavan pääekonomisti niin että tota yritystueksi katsotaan nää niinku alennettujen verokantojen ja ja korkeimman mahdollisen alvin värisen tota niin kun erotukset eli eli jos sulla on tota vaikka ruoan alvi 14 niin niin sitten se 15 pilkku anteeksi niinku 11,5 pinnaa on yritystukea tilastoissa ja tätä usein muuten siis vasemmisto löytää ne miljardit nimenomaan näistä luvuista koska tää on
niinku aika keinotekoinen niinku. Tapa ajatella, mutta esimerkiksi tanskassa tääkin on poistettu kokonaan, että siellä on vaan kahdenkymmenenviiden prosentin alvikanta. Mun mielestä meidän pitäisi ehdottomasti siirtyä täysin harmonisoituun AV kantaan.
Mun mielestä se on täysin niin kun no no siis taloustiedehan meillä sekä teorian että empiirisen tutkimuksen perusteella antaa ilman muuta osviittaa siihen, että että kannattaa verottaa mieluummin kuluttamista kuin kuin sitä, joka joka mahdollistaa sen kulutuksen. Eli eli. Että työstä ja pääomistaja omistamisesta saatavat tulot. Niin ja sitten se myös tuota. Voit itse päättää sen kulutuskorin sitten että sä voit tavallaan vaikuttaa siihen kuinka paljon sitten sekä kuluta
että maksat veroja. Joo mä oon oon suunnilleen samaa mieltä tuossa mieluiten siis saisi olla joku 20 pinnaa se yhteinen estetty alvi kun siis kaksikymmentäviisi piste 5 että tota se on aika aika brutaalia mutta ja sitten siinä on muuten siis kirjanpidollisesti todella rasittavaa kirjoitella jotain tota kahdenkymmenenviiden piste 5 tota alv laskuja ja sitten katsoo että onko tää nyt 14 vai 10 tai muuta että se on tavallaan byrokraattisesti niinku kuormittavaa.
Mutta sitten tää radikaali puoli että tota verot pois kokonaan näiltä muilta niin tota maistelisin tota vaan. No no mä luulen että suomessa tarvitaan joku semmoinen vähän
isompi investointibuumi. No eihän nyt siis se esimerkiksi yritys voittoverotuksen poistaminen kokonaan ei ole kohta enää mahdollista, koska koska meille tulee varmaankin nyt sitten tää globaali yhteisöverokanta, joka tosin on pientä huijausta siinä mielessä, että että kaikki maat maailmassa ei tietenkään tule tähän liittymään. Joten joten se vaan niinku kasvattaa kasvattaa joidenkin veroparatiisien mahdollisuuksia saada sinne lisää pääomia ja ja
ihmisiä. Mutta mutta, että SUOMI varmasti tää tulee liittyä jos se on se 15% niin niin tota. Varmasti SUOMI siihen liittyy, mutta mutta siis tää oli yksi vaihtoehto on myöskin. Mulla on myöskin maltillisempi vaihtoehto tähän työnteon omistamisen ja yrittämisen pääomien verotukseen. Haluatko sä kuulla sen kerron? No sehän on tää sama mikä elinkeinoelämän valtuuskunnalla
on hiukan muutettuna. Elinkeino nämä valtuuskunta eva on ehdottanut, että että kun meillä nyt yhteisöverokanta on 20%, niin mä laskettaisi se viiteentoista. Sitten kun meillä on pääoma on 30% kolmekymmentäneljä prosenttia niin sitten se olisi 30% ja siis kaikki. Osingot oli 17,7 on tää tarkoittaa sitten sitä että jos sä nostot tota pääomatuloa ja firmasta niin se on sen 30%. Mutta sitten jos sä haluat nostaa sieltä osinkoa.
Eli tota sitten sä maksat siitä voitosta aika 15% veroa ja sitten nolla piste 8 5 kertaa 0 piste 1 7 7 eli 17,7 niin sitten tulee molemmista maksetaan se tasan 30%. Se on keskenään neutraali. Sen lisäksi mä laittaisin tasaveroprosentin kaikille ansiotuloilla 30% vähän joudutaan nostamaan sitä verot verottoman osuuden. Osuuden tota osuutta, jotta se ei ole.
Pienituloisille liian liian raskas, niin tää aiheuttaisi sen, että että meille tulisi niin kun keskenään neutraali verotus paljon dynaamisempi malli vähemmän harmaata taloutta koska vähemmän kikkailumahdollisuuksia.
Joo mikäs siinä toi siis virossahan oli aikaisemmin kaksikymmentäyksi prosenttia tota noi kannat ja tota vielä löytyy siis alempia alempia tasoja, mutta kun meillä on esimerkiksi viisikymmentäyhdeksän piste 4 nyt EUN korkein niin kun rajantyön rajaveroaste siellä korkeimmassa päässä tänne kun tätä solidaarveroa ja sitten osa
jaksettukaan poistaa niin tota. Aa se on ihan niin täysin käsittämätön taso, jota ei pitäisi olla missään maassa ikinä, että tota siis yli 50. Kaikki yli 50 on täysin mielipuolista. Mutta tota siis kolmekymmentäneljä prosenttia suomen niinku korkein pääomatulovero, niin se on itse asiassa tota euroopan kolmanneksi korkein niinku tämmöisen european federerin myötä. Että siis ihmiset jotenkin luulee että se on matala, koska siis se työ on niinku marginaalivero on niin hillittömän korkea.
Ne plus että ne luulee, että suomessa jotenkin kilpailukykyinen yhteisöverotus mikä ei pidä paikkaansa. 20 on ihan OK. Eikö? No joo joo, mutta mutta se se vertailumaiden välillä on sen takia haastavaa että. Että muista maista otetaan näihin vertailuihin mukaan se yhtiö muoto, jossa on osakeyhtiömuoto, jossa on korkein se veroaste.
Esimerkiksi luxemburgissa taitaa olla 6 eri osakeyhtiömuoto, niin se ei nyt ihan rehellinen ole ottaa sieltä sitä yhteisövero prosenttia on kanssa kaikista korkein. Siis näissä muissa maissa on tapoja kiertää näitä vero veroja. Sen verran paljon että että tää vertailu on myöskin vähän haastavaa.
Joo ja siis suomessa on sitten tota tää tavallaan pörssiyhtiöiden osinkovero on luokkaa kaksikymmentäviisi prosenttia, niin se on korkea kyllä, että tota siis kaikenlaisia käytäntöjä ruotsissa esimerkiksi on tätä tämmöisiä vähän niinku omaisuusverot tyyppisiä hommia jossa niinku maksetaan pieniä yksittäisiä prosentteja tota yhtiöistä saaduista tuloista, että tota että siis sekin on hyvin korkea, että nää niinku kansainväliset vertailut puuttuu
täysin. Mediasta muuten siis esimerkiksi tää viisikymmentäyhdeksän piste 4, joka on siis sieltä tota evan yksi, että tota raportista niin kukaan sitä ei niinku vaikka hesarissa mainitse ja tota kukaan ei tee siitä niinku kansainvälisiä vertailuja että se on niinku ihan tota maailman maailman korkeimpia ja ja tosiaan niin kun ainakin tämän yksi analyysin mukaan jopa EUN korkean, mutta sitten tota toi. No joo tämmöinen mä ehkä en kyllä halua.
Siis se on väärä ajatus, että pääoman ja työn verot pitäisi olla sama prosentti, että se on mun mielestä niinku väärä ajattelu. Ne on niinku täysin erilliset kategoriat. Yksi argumentti mitä mä luulen, että se varmaan nyt sitten perustelet on se että että tota. Niissä pääosissa yrittämisessä on sitten kuitenkin se yrittäjäriskin. Joo ja sitten inflaatio myös. Eli tavallaan sulla on se jos sä laitat tota.
Kymppitonni nyt tuota. Osakkeisiin, joista inflaatio on sitten vaikka 3% niin se tavallaan se 3% tuotto osuus siitä tavallaan ei ole. Ei ei ole mitään tuottoa. Se on vaan niinku sen pääoman paikallaan pitämistä ja sitten palkkatuloissa ei suoraan ole tämmöistä, koska se palkka on sen vuoden työstä saatu korvaus, että siinä ei ole aika ulottuvuutta. Eli toi toi pitää ottaa huomioon ja ja sitten tota tosiaan pääoma on niinku hyödyke suomessa niin
tota niinku länsima. Ne niinku köyhimmässä puoliskossa tota olevat niinku varallisuuden, erityisesti osake varallisuus on tosi matala niin tota meillä tota on tytäryhtiötalous noin karkeasti voi sanoa että 60% meidän niinku yrityksistä omistaa ulkomailta koska meillä ei ole sitten yksityistä pääomaa koska se on verotettu. Pois, mutta se ei ole mikään mä mä oon siis täysin sama mieltä, mutta se ei tarkoita sitä, että näitä ei voisi keskenään. Neutralisoi. No voi olla, mutta se on mun
mielestä ehkä vähän tämmöinen. Ilman muuten. Vaarallinen niin kuin kikkailu tavoiteltu kuulostaa. No mieti tota. Eli mun mielestä ne on ihan eri kategorioiden. Se mietitään tätä asiaa, mutta sitten näistä ylipäätään siis voidaan pitää keskustella myöskin siitä, että miten me. Saataisiin, että sitten sen pääomatulovero on 50 piste 4 suomalaisnaista kaikki harmonisoidaan aina. Ylöspäin ja joo joo ja siis mä. Mä en puhu nyt siitä, että mikä on poliittisesti realismia.
Mä puhun ainoastaan siitä, että millainen yhteiskunta mun mielestä olisi kaikista paras ja mä kannatan ilman muuta semmoista mallia, että että. Että se on keskenään neutraali. Valtion ei tarvitse niin kun voiko nyt sitten käyttää sanaa subventoida, mutta että ei tarvitse eri työnteon muotoja subventoida keskenään eri tavalla koska koska tota. Täytyy ilman muuta. No se pitää myöntää, että kaikista tulee yrittäjiä. Siis meidän työmarkkinat ajautuu siihen, että kaikista tulee yrittäjiä.
Niin voi toki olla myöskin yksi vaihtoehto. Se, että meidän pitää niinku nyt suomessa tunnistaa tää asia, että kaikista tulee yrittäjiä ja sitten etupäässä ohjata ihmisiä yrittäjiksi nopeammin kuin mitä mitä tota muut maat. Tekee mä tapasin jyrki kataisen silloin kun se oli. Pääministeri niin mä ehdotin sillä että pitäisiköhän tätä. Tavallaan sotun rinnalle tota antaa ihmisille suoraan y tunnus että tota saavat tätä tavallaan tämmöisen.
Siis tää YL uudistus on tuota semmoinen kanki kaskessa, että se tota yksinyrittäjyyttä tappaa tosi paljon, koska siellä on tää arvio laskutus otettu käyttöön joka on niinku jonkinlainen oikeusmurha. Joo mä ehdotan tässä nyt hypätään jo sun kolumnien ulkopuolelle. Tuleeko niitä muuten lisää vielä tulee? No niin loistavaa pystykään taas nik piikkiin vai jääkö jääkö tota? Luulen, että ihmiset yllättyvät.
Upeaa. No mutta seuratkaa tosiaan hesari ja mäkin oon siis hesarin ja paperi hesarin tilaaja, että mun mielestä hienoa että hesari tuo diversiteetti että tota sanna ukkola ja sinä niin tota mun kirjoissa edustaa tota diversiteettiä helsingin sanomien tota kolumnipuolelta. Hyvä mutta tota mulla on ollut tässä tätä hyvin suosittu biiffi siis tota yli satatuhatta impression linkedinissä ja semmoista Twitterissä tai x yli viisikymmentätuhatta.
Impression tää oli niinku mun kirjoissa ihan niinku selvästi kiihottava aihe niin on tää tota perintövero eli noin niinku karkeasti. Suomessa on tämmöinen vähän poikkeava tapa järjestää perintövero. Eli tota tämä perijä maksaa jopa 19% saamastaan omaisuudesta olisi likvidejä tai ei ja sitten tota jos se on validia niin sitten se on sen tavallaan sen perijän tehtävä myydä jotain muuta omaisuutta, että se pystyy maksamaan tän niinku tota.
Perimänsä omaisuuden verot, kun taas usein niinku ihmiset jotenkin ajattelee että sieltä tulee vaikka viisisataatuhatta euroa niinku tilille ja siitä ei ole mitään ongelmaa maksaa. Mutta tää on niinku äärimmäisen harvinainen muoto. Periä, että usein ihmiset perii hyvin epäilitviejä kiinteistöjä esimerkiksi tätä syrjäseuduilla tai sitten perheyhtiöitä tai maatiloja ja sun muita, jotka sitten on semmoisia, että niitä ei järjellisesti siinä niin kun tota kuolin ehdin ympäristössä
pysty edes myymään. Onko sulla fiilistä perintöveroa? No toki, nyt vähän tulee helpotusta siitä, että että tää maksuaika pitenee, että nythän se on niinku. Mun mielestä kasvaa 10 vuoteen. Sehän on niinku valtiolta korotonta lainaa 10 vuotta. Mikä on nyt sitten niinku että se näin tapahtuu, niin se ilman muuta parantaa ihmisten tilannetta, mutta perintövero on mun mielestä yksi haitallisista haitallisista veroista mitä
löytyy. No, taloustieteilijät perinteisesti suomessa perintöveroa kannattaa, mutta mutta mä en ole vielä kuullut semmoista, että oltaisiin joskus keskusteltu. Tai no sen sijaan että ollaan tutkittu ja keskustellaan siitä, että kuinka paljon suomesta lähtee pääomia pois perintöveron takia niitä olemassa olevia pääomia joita ei ole paljon niinku SUOMI on tytäryhtiötalous niinku niinku sanoit ja ja meillä ei ole täällä pääomia tuloja tai varallisuutta. Olemassa juurikaan.
Niin sen sijaan että keskustellaan näitä lähtee kuinka paljon näitä lähtee pois, niin voidaan keskustella mieluummin siitä, että kuinka paljon tänne jää tulematta pääomia ja varallisuutta sen takia, että meillä on perintövero. Joo hyvä pointti se on varsinkin
jos on tämmöinen lähellä. Kuolema oleva ihminen niin tota, joka omistaa epäilijöiden ja omaisuutta, niin onhan se niinku ihan kauhea kirous tota tulla suomeen sitten tota sillä että sun lapset joutuu ratkaisemaan sekä omistajuus ongelman, että sitten vielä sen epäaktiivisuus ongelman ilman niinku että tavallaan sun insider osaamista siinä omaisuusluokasta.
Mitä sä oot mahdollisesti koko ikäsi omistanut eli pahimmillaanhan tää on semmoista että sulla on joku yritys niin sen lisäksi sitten kun se kuolet niin tulee vielä perintöverot maksuun niin sitten joudut sitten tavallaan sen omistajuuden tota aktiivisempi puolen tota. Ja nyt tämän lapsille ei välttämättä niinku mitään kykyä
siihen kun sen sitten voisi. Tavallaan ruotsin malli on, että siellä ei ole tätä perintö eikä lahjaveroa tai ne on nolla, mutta sitten tota tavaa periä tää lahjansaaja niin tätä perii sen niin kun tota sen veropohjan eli eli tota sitten tavallaan tää niinku ratkaisee automaattisesti tän likvidiisyys ongelman että vain silloin kun sä myyt sen niin silloin pitää verotkin maksaa. Tää on tavallaan mun mielestä hyvin tervettä tapaa. Mä näen tuossa joo siis se olisi
parempi malli. Kummia tätä nykyinen malli on, mutta tuossa on yksi ongelma, sillä on todennäköisesti pääomien lukitusvaikutus. Ainakin se on parempi kuin pääomien tuho tuhoamista. Ilman muuta kyllä kyllä, mutta mutta tota, että sillä on olisi pääomien lukitusvaikutus. Mikä sitten hiukan voisi sotkea meidän pääomien allokaatioprosessia ja sitten sitten heikentää meidän tuottavuuskasvu. Sittenhän siinä on vähän siis
semmoista. Ehkä sitten voi ajatella, että missä tää ongelma sitten näkyisi, että jos sulla tota siirtyy yritys sen nythän se on siis sillä, että jos sulla on vaikka kuusikymppinen omistaja niin niin tota sen niinku rationaalinen tekoon niinku jotenkin muuttaa tää likvidit
tämä omistus. Että koska tota sitten se likvidiperittavissa oleva tota vaikka osakesalkku on niinku paljon mukavampia tota ottaa perinnöksi kun semmoinen tätä yhtiön osakkeita että sä et pystyy jotka saattaa olla vaikka osakassopimuksen alainen ja tavallaan sitten se sun työpanos poistuu sitä yrityksestä niin se saattaa menettää hirveästi arvoa niin niin tavallaan tää olisi sitä niinku yritystoiminnan siirtäminen ja insentiivit lopettaa se bisnes just niinku
tota jossain viisikymppisenä kuusikymppisenä niin nää poistuisi tässä ruotsin maalissa. No sitten se voisi tää lukittumisvaikutus näkyä jossain että sulla on joku suvun tota kesämökki jossain tuota alueella jonka sä voisit niinku vuokratakin, niin onko se nyt sitten niin suuri kansantalouden tappio, että semmoinen pyörii sitten suvun nurkissa? Ei tietenkään, mutta että että sanotaan näin että. Ihan vaan sen vuoksi, ettei viitsitä ottaa niinku myyntivoitto veroasioita.
Ei ei, mutta mä mä sanoinkin niin, että se olisi niinku parempi. Joo joo siis ilman muuta lukitusvaikutus on parempi kuin tuhoutumista. Ei kun tuossa, mutta tässä tää muuten pitää laittaa johonkin sitaattilistan. Mutta mutta tota siinä on ilman muutama ajatellen, että tämmöinen niinku. Pääomien lukkiutuminen on olisi kyllä tuossa mallissa jonkinlainen ongelma. Joo, mutta kun sitä ei voi
tavallaan suomessa ei ole. Kun sitten miettii miten se varallisuus on jakautunut, niin sehän on kaikki niinku yli viisikymppisten taskussa. Mutta jos olisi joku yritys jonka haluaisit että joku nuorempi ottaa ne ei kellään nuorella ole mitään rahaa eli ne kaikki ostajat niillä ostajilla joilla siis olisi niin kuin sitä elinkaarta vielä vyöryttää sitä yritystä niillä ei ole rahaa ja ja tavallaan toinen osto ja olisi sitten toinen niinku vanha tyyppi.
Mutta se tietää siitä bisneksestä niinku agenttiteorian mukaan niinku ihan helvetisti vähemmän se vaikka sitä discount ja silloin sitten ihan samaa elinkaari, että sillä on 10 vuotta aikaa olla omistajana.
Siinä tätä tää tavallaan niinku tämmöinen tota kuolevien vanhojen ihmisten niinku lohduton peli jossa niinku se optimaalinen ratkaisu on niinku lopettaa se firma tai sitten muuttaa sen riskitaso niin matalaksi, että siellä on niinku niin paljon kassaa että se pystyy jotenkin jätää osinkoina ulos että tota sen pystyy tota sitten perillistä hanskaa. Juuri näin ja ja myöskin tää perintövero on yksi syy minkä takia suomessa. Yhtiöt myydään hyvin nopeasti
pois. Viimeksi siiloajia myytiin yli kuudellasadalla miljoonalla eurolla pois. No en väitä että se myytiin niinku perintöveron takia pois, mutta mutta että noin niinku yleisesti kyllä voi väittää että että yksi syy siihen minkä takia suomalaiset yhtiöt myydään jo kasvuvaiheessa pois niin niin tota on se että että meillä on perintöverot. Joo ja sitten tota. Normaali tai siis tämmöinen niinku amerikkalainen brittitapa
on että siellä ei ole. Siellä on rahaston eläkkeet eli eli tota sen sijasta, että meillä olisi tämmöinen niinku vakuutusmaksu tuota vähän ponzahtava tota työeläkemalli jossa tota maksetaan vakuutusmaksua ja sitten tota sieltä saadaan eläkemaksua niin kauan kuin sä pelossa. Mutta sitten kun sä kuolet niin tavallaan se sun pääoma mikä sä oot sinne kertynyt niin jää sinne systeemiin.
Näinhän ei ole sitten tämmöisessä maailmassa jossa tätä keräät oman lain taseeseen niinku rahastoeläkkeen ja sitten
sä voit siellä. Siellä rahasto eläkkeelläkin sitten tietyissä rajoissa sijoittaa vaikka yrityksiin ja sitten kun sä kuolet niin tuon tämmöinen niinku sanottu esteettiset eli tota perintö tai kuolinpesäverotus eli eli sitten sitten vaikka siitä että eläkerahastosta maksetaan siellä likvidejäosuudella perintöverot ja kas kummaa sieltä sitten siirtyy perittäväksi tää tää sekä yritystoiminta että sitten mahdollisesti tätä sinne käyttämättä jääneet tota
eläkevaratllisuudet niin tää on täysin poistettu suomesta ja sitten tää kahdensadan viidenkymmenen miljardin. Eläkevakuutusmassa yhä enemmän risto murron sanoin varman toimarin sanoin yhä enemmän niinku on tehnyt tietoisia päätöksiä ettei tänne suomeen kannata sijoittaa.
Eli meillä on niinku poistettu vähän joka tasolla se niukka pääoma ja sitten ne verotkin on vielä aika korkeita siellä palaverissa niinku tuossa aikaisemmassa on siis puhuttiin että niinku tää on mun mielestä niinku aika tuhoon tuomittu systeemit nykyisenä. Voidaan sanoa taas päivän teesinä, että kaikenlaisilla päätöksillä on mun omat kannustinvaikutukset. Siinä mielessä hyvä että sulla
on tota. Sä oot mitä 19 niin sulla on tässä nyt aika kauan näitä aikaa pohdiskella, että mulla on vähän hissillä, että mulla on esimerkiksi niinku britannian rahastoeläke itselläkin, niinku siis sillä tämä on aika hyvin hitsattu, mutta niinku monet niinku tän systeemin massa on mennyt siis sillä, että se päätösvalta on mennyt tätä vanhemmille ihmisille, joilla on niinku tavallaan ne hyötyy tästä systeemistä, eikä ne sitten ne mahdollisesti oikein insentiivit
fiksata sitä, niin se voiko. Ne ei ehkä niinku puhua mielellään puhu edes systeemi valuvioista. Juuri näin ja meiltä puuttuu kannustimia siihen, että ihmiset jo nuoresta pitäen. Pitävät itse huolta omasta taloudestaan, koska meillä on. Kaikki menee yhteisvastuullisesti, että että me vähän tästä niinku kollektiiv coattelusta pitäisi myöskin päästä eroon.
Niin ja tuommoinen normaali ikäluokkakortti on ollut niinku pitkään seitsemänkymmentätuhatta, niin se on tippunut kohti neljääkymmentä niin sitäkään niinku ei ymmärretä kuinka kohotti riippuvainen tää systeemi on, että tätä vaikka niinku rakastaisi tätä systeemiä ja tasoa, niin pitäisi huomata se, että että siitä jää mustapekka käteen. Jos sä oot niissä neljäkymmentätuhatta viisikymmentätuhatta tota kohdat
olisi mukana. Meillä pitkään nyt tossa työikäinen väestö pieneni semmoista 3800 tähtiä. No nyt sitten nettomaahanmuutto on sen verran korkeampi hiukan parantuneen. Sehän meillä on ihan hirvittävästi vielä tekemistä maahanmuuton sääntelyn parissa maahanmuuton mahdollistamisen parissa, mutta mutta tota me ollaan saatu meidän työikäinen väestö taas. Kasvuun mutta mutta edelleenkin nykyisillä luvuilla meidän
huoltosuhde tulee heikkenee. Mikä mikä sitten aiheuttaa sen, että Suomeen ei haluta investoida, koska meillä ei ole osaavaa työvoimaa riittävästi, mikä aiheuttaa myöskin sitten sen, että meiltä lähtee nykyinen veropohja pois alta. Meidän julkinen talous tulee heikkenemään, jos ei me aleta tekemään tälle maahanmuutolle jotakin me tarvitaan lisää. Joo työperäistä maahanmuuttoa koulutusperäistä niin mutta voisiko ajatella, että tässä siis tätä?
Jos ihmiset onhan tässä niinku extreme vaihtoehto joku tulee tekemään sen ilmaisen koulutuksen ja haisee sitten niin sehän on sellainen niinku hyvin tappiollista toimintaa meille. Että teen. Mähän kannatan myöskin korkeakoul. Luihin lukukausimaksuja. Niin. Esimerkiksi australian anteeksi uuden seelannin malli. On se se australian malli. Ei ei kun mä puhun eri asiasta.
Ai uusi seelanti rahoittaa kaikki koko niin heidän TKI toimintansa kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuilla, siis kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuilla rahoitetaan koko TKI toiminta. Mun mielestä suomen pitäisi ottaa sama tavoite. Meidän pitää saada lisää kansainvälisiä korkeakouluopiskelija. Jotta ja myöskin itse asiassa myös myöskin itse asiassa toiselle asteelle, koska koska se on just sitä porukkaa joka voi vielä oppia sen suomen kielen.
Mulla on itse asiassa toi amos aholan kanssa jakso tästä tota häviä tota Argentiinan tota moottorinsakurista niin hän sitten sanoi että ne on tähän kukaan suomessa tule menemään tähän niinku moottorisaha meininkiin ja onneksi asiat ei ole vielä niin huonosti että skalapelillä ehkä vielä voitaisiin. Voitaisiin tuota fiksata että ei tarvita moottorisahan sentään, mutta hän just sanoi että.
Uusi seelanti on niinku esimerkki maasta, joka oli vähän niinku SUOMI nyt ja ja otti otti oikeat oikeat muutokset käyttöön, että sieltä voisi löytyä tosiaan hyviä. Mitä mä luulin että tossut sanomaan että on tää australian ja tota britannia ei koulutusmalli?
Mikä on siis semmoinen että opintolainalla kaikki rahat ovat tota ylemmän asteen opintonsa ja sitten tota ruvetaan katsomaan kun meidän työelämään että saako ne yli et tota keskiarvopalkka jos saavat niin sitten ne joutuvat maksamaan sen tota lainan takaisin ja sitten jos ne tavallaan on. On tehnyt huonon valinnan tota koulutuksen suhteen, niin sitten niitä armahdetaan ja se jäi tavallaan. Jopa anteeksi anna tavaksi tämä tämä laina.
No näin tää on oikein tuttu. Malli jännittävää on, minkä takia vasemmistolaiset ei tätä kannata, koska sehän niinku olisi vaan niin kun. Kasvattaisi meidän verotuksen progressiota pienentäisi elinkaari tuloeroja. Näin. On se löytyy muuten siis tästä mun toisesta liberan kirjasta, siis jotka vesakannen kansantalouden professori toimitti niin tota.
Miten SUOMI voidaan pelastaa niin sieltä löytyy tää tota suosituksena tämä australian malli vuodelta kaksituhattaviisitoista, että sieltä löytyy muun muassa tota sotemalliviisa aluetta, omalääkärimallia ja kaikkea muuta niinku jotka olisi pitänyt jo silloin tehdä, mutta ei sitä kukaan lukenut. Me laitettiin se kirja muuten kansanedustajille ja tota ei sitten tullut edes oikein
keskustelua. Tätä yritettiin kuitenkin joo, mutta siis tähän voisi itse asiassa niinku päättää eli tota toi kansalaiskeskustelu ei ole turhaa OK niinku joskus tämmöiset niinku euron tulevaisuus suomen vaihdat tai miten SUOMI voidaan pelastaa. Liberan tota sinnekin tuli 3 salia tota ekonomin täyteen väkeä, mutta ei juuri niinku
vaikuttanut ajatteluun. Ehkä vähän tuli overton ikkunaan siirtymään, että niinku ahaa näinkin voi joku ajatella, mutta tota ne on vähän radikaaleja että ei ei oteta hesariin keskusteluun niin tota tämmöinen yhteiskunnallisen keskustelun tota siirtäminen siitä mikä siellä ilmiselvästi ei toimi, ei mitä nyt tehdään niin niin tämmöiseen ajatteluun mitä sulla ja mun mielestä mullakin on niin tota pitäisi ilman muuta. Saada keskusteluun julkisen keskustelun alaiseksi.
Kyllä. Aa pistä pientä sweep piikkiä, että mistä me tullaan yllättämään. Sieltä se on hesarin kolumnissa. En suostu näe. Sitten muistaakseni yhdeksäs kahdeksatta ehkä tulee julki. Ja mahtavaa. Me ollaan ollut tuota patrik itaniemi ja mä kun otin tänne saakka katsellut tai kuunnellut niin laittakaahan tää kanava tilaukseen. Mä ehdotan että mennään tonne sisäpiirin puolelle ja otetaan siellä tota. Aiheeksi vaikka tätä helsingin kauppakorkeakoulusta ja aalto yliopisto, että tässä odotat
siellä siellä tota tota opinnot. Kävisikö tää sopii? Kiitoksia. Ja tosiaan tässä loppukaneettina niin tota mun mielestä patrikista olisi potentiaalia tuolla tota tubettava investointipankkiin että pistäisi tätä pistäisi korvan taakse että tota olisiko tämmöinen ura mahdollinen? Katsotaan. Kiitoksia vierailusta.