Tulojen ja varallisuuden tasapäistäminen suomalaiset tykkää paljon enemmän kuin nää muut muut pohjoismaat, että se on tämmöistä vähän ehkä pehmeämpää ymmärrystä siitä, että miten tää talous toimii ja ja mitä ehkä niinku hyötyä voisi olla siitä, että että kertyy niitä kotimaisia pääomia
suomessa keskimäärin kotitalouden lause 40 pinnaa. 40 pinnaa talletuksissa kun tää vastaava luku on taas sitten ruotsissa ja tanskassa vaan 20 se isoin ero tulee listaamattomista osakkeista eli osakkeista listaamattomista yrityksessä joka kanssa kertoo tätä tarinaa siitä, että että se on että siellä pörssin ulkopuolella listaamattomista yrityksessä tapahtuu ruotsissa ja tanskassa jotain mitä ei tunnu tapahtuvan suomessa. No niin tervetuloa tänne
neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana aalto yliopiston omistajuuden professori samuli. Nyt fer menikö oikein? Joo ei ole mark knopfler kuitenkaan ei tai tai johonkin ihmeen laittaisi LN että toi tai mikä tuon niin kuin nimen taustalla. Onko se saksalaisperäinen saksalaisperäinen? Joo saksalainen nimi mun isoisä oli saksalainen ja sä tuut tänne tota professuuriin tuolta maailmalta vähän samoja maita
mitä itsekin oon ollut. Ilmeisesti lontoo ja oslo nää sun viimeistään paikat opetit ja tutkit. Oliko ne? Liittyykö ne tähän omistamiseen? No mä oon rahoituksen laitoksella täällä aalto yliopistolla ettää rahoituksen. Proffa on ollut aikaisemmin, että tällä tieteenalalla on ollut näkyykö varallisuus lontoossa ja oslossa enemmän kuin suomessa.
No kyllä joo, kyllähän lontoo lontoossa nyt ehkä erityisesti kyllä norjassakin asuttiin siellä semmoisessa paikassa, jossa tota näkyi satama siinä ikkunasta, niin kyllä niitä veneitä katsellessaan ehkä tuli todettua ihan. Nopeasti se, että tää on aika paljon varakkaampi mua.
Joo mä olin kanssa nordic justiin toimari niin se oli norjalainen firma niin kävin pyörii niin kyllä ne ihan oli oli tuota tämä sarja on hauska niin kuin norjassa niin kertoo vähän siitä varallisuudesta ja lontoossa sitten mä muistan kun mä olin kyydissä niin mun analyytikko. Tanskalainen kaveri muuten niin ajeli porschella töihin että tota SUOMI pojasta vähän vähän tota köyhältä ja silloin mutta nyt voisi puhua tästä niinku omistajuudesta.
Ja tosiaan mun yritys translink corporate finance niin tota myös tuki pienellä summalla tän professuurin perustamista kun jotenkin tuntuu että vähän ollaan tämmöinen. Köyhä tai tai jotenkin aihe joka joka suomessa on niinku jäänyt paitsi. Oletko ehkä samaa mieltä?
Oon joo oon kyllä meistä just puhutaan aika vähän loppujen lopuksi se mun mielestä siitä pitäisi puhua paljon enemmän, että että se on kuitenkin se. Ikään kuin kansantalouden peruskivi omistajat ja ne yritykset, joita omistajat omistaa niin niin niin sieltähän ne hyvinvointipalvelutkin sitten lopulta lopulta tota rahoitetaan verojen kautta, niin kyllä varmaan omistaisi tai omistajuudesta pitäisi välittää paljon nähdä onko toi niinku tavallaan omistaja omistaminen
filosofisena teemana. Sähän voit omistaa muutakin kuin yritysten asuntosi ja. Auto sija mutta tai voit lisätä niitä niin onko se tavallaan kuinka kuinka jatkumo tavallaan asioita mitä voit omistaa. Niin no omistamistaan nyt on ihan kaikkialla ja se nyt on varmaan tämmöinen ihan. En mä tiedä miten sitä pitäisi kutsua. Perusihmisoikeus tai jotain jotain, mutta tota ehkä nyt jos ajattelee tässä yrityskentässä, niin kyllä mä niinku ajattelen omistamista. Ehkä eniten arvonluonti.
Arvonluontiinä. Että että hyvä omistaja luo arvoa on omistaja. Voi voi sitten tietysti tuotakin arvoa, että että sitä sitä kautta mä ehkä lähtisin määrittelemään, että mitä se omistajuus on. Joo eli omistaja on tietynlaista niinku upside. Mietin siis tätä tavallaan, että koska se osakkeenomistaja saa
yrityksen kokonaisarvosta sen. Osa mikä menee vieraan pääoman yli, niin niin tavallaan siinä on tietynlainen niinku optionaalisuus että on kaikki upside on mutta sitten rajattu downside sillä limited liability tai osakeyhtiömuodossa niin onko se kiinnostava ominaisuus? No se onhan se totta kai kiinnostava tietysti siinä on. Tietysti siinä on se, että että että omistaja on siellä kuitenkin viimeisenä.
Viimeisenä tota saamassa firmasta yhtään mitään, että että sekin on ehkä niinku keskeinen tämmöinen omistaja omistajuuden ominaisuus, että sitä ennen tulee kaikki muut sidosryhmät, johtajat, työntekijät ja ja velkojat. No sitten toi. Tosiaan mä oon paljon itse konkreettisesti kun tuli mainittu jo töissä niin tietenkin tämmöistä varallisuusarviointia niin paljon jakanut sitä ja siitä tulee ehkä vähän niin kuin lohduttomanmpikin kuva kun on tästä suomalaisten niinku
matalasta omistajuudesta. Mutta onko onko näin, että suomalaiset kuitenkin on? Länsi euroopassa niinku melko vähävaraisia omistajia. Jos katsotaan sitä että kuinka paljon suomalaisilla ja nyt puhutaan kotitalouksista että kuinka paljon heillä on varallisuutta niin niin jos
katsotaan kansantalouden. Tilinpitoa ihan virallisia tilastoja putsataan sieltä eläke eläkevarat pois niin SUOMI tulee pahnanpohjimmaisena kaikista 4 4 pohjoismaisesta 4 pohjoismaasta siis SUOMI, ruotsi, tanska ja norja oslo tai tai norja. Näyttää siis kuitenkin vähän yllättäen kun ne on sen 1000 miljardin öljyrahasto kanssa retostella niin näyttää olevan kuitenkin suomen kanssa vähän siellä alakategoria ja sitten tanska ja ruotsi on siellä yläkerrassa.
Se on ihan totta, että niinku SUOMI ja norja näyttää paljon paljon paljon niin kun. Öö samanlaiset on on on samannäköisiä verrattuna taas sitten tota ruotsiin, ruotsiin ja tanskaan että ruotsiin ja tanskaan ikään kuin omassa liigassaan. SUOMI ja norja on suurin piirtein suurin piirtein samannäköisiä. Sitä voi ehkä vähän pohtia, että mistä se johtuu että että että
että norja taas. Norja on on on maa, joka on ollut köyhä hyvin pitkään ennen kuin yli yli varallisuutta tuli ja ja tota se yli varallisuus nyt oho sitten ei ole ihan hirveästi kuitenkaan aikaa aikaa kun kun se on. Kun sitä on kehitetty ja ja siinähän se idea on ollut aina se, että että että sitä ei ihan suoraan päästetä kansalaisten tileille kansantalouteen vaan vaan vaan kerätään sitä sinne
ylirahastoon että. Että, että siinä mielessä ehkä se niinku tietyllä tavalla se historia norjassa on samanlainen kuin suomessa että että suomikaan ei. Ei ei ole ehkä tämmöinen maa jossa. On ollut pitkään omistamiseen omistamiseen ja vaurastumisen historia, että se on kuitenkin niinku jos tää. Isoa kuvaa katsoo niin ei suht. Aa suht uusi juttu ja suomessa on myös ollut se. Ehkä erityispiirre, että valtiolla on ollut hirveän hirveän niin iso rooli ja ja ja
sitten taas. Ehkä suuryrityksilläkin on ollut isompi rooli, että paljon vähemmän löytyy semmoista niinku PK yritystä. Tää saksalainen mittailla stand ajatus ajatus niin sellaista löytyy suomesta paljon vähemmän vähemmän kuin ehkä sitten. Ruotsista, ruotsista ja tanskasta tanskasta, että tota siinä mielessä niinku norja ja SUOMI on on on aika lailla saman saman oloisia oloisia ja ruotsia. Tanska on sitten. Hyvin erilaisia. Joo sitten tää
rahoitusvarallisuus näy. Kiitos olevan niinku vähän poikkeavaa, että SUOMI ja norja on siellä tuota alle 100 t ja sitten tota tanska ja ruotsi yli sataviisikymmentä tonnia ja eikö niin että se tavallaan vähän varovaisempaa myös tämä rahoitusvarallisuus on niin kun allokointi on joo suomessa semmoinen 40 pinnaa rahoitus varallisuudesta. Jos me katsotaan rahoitusvarallisuus että eli siis listatut osakkeet, listaamattomat osakkeet, talletukset, rahastot nää niinku 4.
Arvopaperiluokkaa ja suomessa suomessa keskimäärin kotitaloudella on se 40 pinnaa. 40 pinnaa talletuksissa kun tää vastaava luku on taas sitten ruotsissa ja tanskassa vaan 20 se isoin ero tulee listaamattomista osakkeista eli osakkeista listaamattomista yrityksessä joka kanssa kertoo tätä tarinaa siitä, että että se on että siellä pörssin ulkopuolella listaamattomista yrityksessä tapahtuu ruotsissa ja tanskassa jotain mitä ei tunnu tapahtuvan suomessa.
Ja toi on nyt kun tässä on vaalit niin kauheasti manataan sitä, että meillä on kuitenkin aika pieni niin kun.
Listaamattomien yritysten osinkoverotusta tiettyjä niinku rajaan asti ja substanssiarvoperusteinen osinko on niinku melko kohtuullinen ja selkeisiin sitten nousee kyllä tai 30% mikä meillä on pääomavero on itse asiassa kyllä euroopan ihan kärkipäätä, mutta sitten siellä huojennuspäässä on matala, mutta onkohan niillä sitten jotain family office tai tota vai olisiko ne kiinteistösijoituksista vai oletko ehtinyt sitä tutkia mitä nää muut pohjoismaat tekee
listaamattomista päässä tanskassa on paljon PK yrityksiä, että siellä on niitä huomattavasti paljon enemmän kuin suomessa, että että ylipäätään. Muissa pohjoismaissa, jos katsotaan yritysten lukumäärää, niin niin yrityksiä on per capita paljon enemmän kuin suomessa, että Suomi on oikeastaan se ainoa maa näistä 4, joissa joissa niitä on vähemmän muissa se on suurin piirtein saman verran. Joo ja laitetaan tuosta
statistik. Niin täytä työllistävien yritysten määrä on tässä koronataa hallituksen kauden loppukaudella niinku tippunut aika huolestuttavasti, että osahan on varmaan niitä jotain ravintoloita sun muita, joita nyt muutenkin lopetellaan. Mutta tota se trendi on kyllä vähän nihkeä meillä joo ja sitten toi pörssikaan ei
oikeastaan tuo pelastus tämä. Itse olin vähän siinä luulossa, että itsestään niinku First North markkina myötä SUOMI on niin kun voittanut tanskan ja ja koputtelee norjaa, mutta näyttää vähän siltä että ollaan. Ollaan kuitenkin hyödytty,
ruotsihan on niinku. Euroopan paras päivä markkina per capita suhteessa, että se se on niinku aika aika hankala, mutta ilmeisesti pörssikin nyt ei ole ihan ihan niin kun tuota kovin vahva suomessa jos nyt katsoo ruotsia joka tosiaan on on on tosi vauva pääomamarkkina, mutta mutta kuitenkin pohjoismaa ja hyvinvointivaltioita mun mielestä niinku voi voidaan kuitenkin siitä siitä huolimatta tehdä näitä vertailuja, niin siellä on semmoinen 800 listaa yritystä suomessa parisataa.
SUOMI ja ruotsi. Huoltoa suomea on suurin piirtein puolet ruotsista. Jos katsotaan väestöä niin niin se suhdeluku mikä on niinku pörssilistattu ja yritysten määrässä versus niinku populaatiossa niin sehän ei niinku ne ei puhu samaa kieltä että että että että. Erityisesti ruotsiin verrattuna, mutta myös myös tota.
Norjaan verrattuna niin meillä on aika vähän pörssilistattuja yrityksiä ja ja sitten toki niiden markkina arvo on myös aika pieni verrattuna BKT tässä nyt niinku norjaan poikkeus, mutta mutta se poikkeus tulee tulee vaan siitä että että norjassa sattumoisin toi BKT on aika paljon isompi kuin suomessa niin tota pörssin markkina arvo on suurin piirtein sama joo eli siis niinku listaamattomista karsitaan listatuissa karsitaan ja sitten vielä ollaan vähän tytäryhtiötalous sillain että
sieltä on mieluummin tuota. Pankkitilille jos sitä voi nyt sijoittaa edes kutsua, että nythän inflaation oloissa se menetät niin kun reaalisesti aika paljon sitä eli ei oteta sitä riskiä mitä mitä muuttaa ja se luo sitten epäilivissä yttelee sijoituksissa koska on vähemmän vaihtoehtoisia sijoittajia niin joutuu joutuu tekemään enemmän työtä että saa tavallaan vaikka osakeanteja kasaan.
Suomessa kun muistat ohjelmassa joo ja sitten ei ole hirveästi lohko lohtua eli tota ollaan vähän laiskoja ja ehkä talousosaamisen jäljessä etteikö tämmöistä tutkimusta löydy vielä. Joo talousosaamista on vähän. Ehkä vaikea mitata, että että se on aika monitahoinen juttu, mutta se mitä kansainvälisessä kansainvälisiä vertailuja on
tehty niin. Niin jos kysytään ihan tällaisia perustalouskäsitteet niin kun korkoa korolle inflaatio hajauttaminen tällaisia asioita, joissa on ihan selkeä selkeä, oikein tai väärin vastaus ja tehdään tää ympäri maailmaa tämmöinen kysely, niin kysely, niin SUOMI sijoittuu siinä näistä 4 maasta ehdottomasti huonoiten nää 3 muuta maata norja tanska, ruotsi. Ihan maailman parhaita. Jos katsotaan tällaisia käsitteitä niinku korkoa korolle, inflaation hajauttaminen ja ja SUOMI tulee
vasta siellä suurempi eteen. 10. Toi on tuollaista ikään kuin miksikä sitä nyt kutsuisi kovaa talousosaamista, mutta sitten jos katsotaan. Katsotaan ehkä vähän. Pehmeämpää talousosaamista katsotaan sitä, että että minkälaisia uskomuksia taloudellisia uskomuksia suomalaisilla on, niin niin suomalaisilla. Kaikista näistä 4 pohjoismaista ne on ehdottomasti ehdottomasti. Eniten ikään kuin markkinatalousvastaisia eli
suhtaudutaan markkinatalouteen. Aika epäilevästi mun mielestä, niinku ihan hurjien hurjien juttu mikä siellä näkyy on se että että suomalaiset suhtautuu kilpailuun. Epäilevästi eli eli kilpailu nähdään paljon haitallisempaa kuin muissa pohjoismaissa ja ja toive on itse asiassa tällaisista, niinku talous uskomus väitteistä.
Mitä näistä tällaisessa kansainvälisessä kansainvälisessä vertailussa on, niin se se ero on suuri, että että että kyllä se kertoo jotain siitä, että että ettei ehkä niin kun ymmärretä sitä, että miten tämmöinen nykyaikainen markkinatalous toimii mitkä on niinku hyviä juttuja mitkä on huonoja juttuja. Joo, toi on kyllä huolestuttavaa. Jotenkin tuntuu, että se julkisen sektorin roolikin nähdään.
Vähän kierosti, että koetaan niinku huonon hyvänä asiana, että jos luodaan vaikka alueellinen monopoli julkiselle tota terveydenhuollolle ja sitten se on niinku kauhean negatiivinen asia jos sinne toivottaisiin niinku yksityistä kilpailua sinne markkinalle. Ja tavallaan ihan vaan sen voisi
koska siellä joku mahdollisesti. Tekee jotain sijoitustuottoja tässä kilpailussa, vaikka se mahdollisesti loppupalvelun käyttäjä saisi niinku halvemmalla sen tuotteensa tai tai tota paremmalla laadulla, että toi nyt tuntuu jotenkin mulle hyvin käsittämättömältä toi toi vertailu että ihmiset
jotenkin kokee sen. Taustalla olevan omistaja niin intentio niinku jotenkin niinku negatiivisena lisäarvona sille palvelulle, mikä ei ei pitäisi niinku olla kovin merkittävä asia jos ei hinta ja laatu on siis parempi. Joo joo, mutta tota ehkä sitten niin kun. Öö tota hyvänä puolena niin näissä on kuitenkin niin kun jonkin verran edistetty ollaan viime hallitus tai tällä hallituskaudella otettu toi osakesäästötili käyttöön generoinut miljardin verran pääomaa ja jonkin verran tuonut
sitä sijoittamisen kulttuuria. Ja ja mutta olisiko sitten ihan tavallaan? Ootko perustunut tämmöiseen niin kun tätä tuuppausteoria teoria siitähän saatiin nobelin, että tavallaan pystyisikö? Näihin luomaan semmoisia hyviä käytäntöjä että ihmisille. Vaikka olen ehdotettu, että vaikka jotain ensimmäinen lapsilisä laitettaisi niinku kuluu tehokkaisiin indeksirahastoihin tai jotain tämmöistä, että niin siis osakesäästötilin on valtavan
hyvä juttu että että se oli. Muistan kun aikanaan lähdin suomesta ja siitä on nyt aika monta vuotta melkein 15 vuotta niin tota jos silloin muistan kirjoittaja kirjoittaa niin johonkin kolumneja aiheestaan, että tämmöinen pitäisi saada. Että aika kauan kauan kauan kauan se on ollut pöydällä ainakin ainakin joissain piireissä suomessa ollaan niinku pohdittu sitä, että tämmöinen pitäisi saada ja ja nyt se vihdoin viimein saatiin ja se on tietysti hyvä juttu.
Siinä nyt tietysti on omat ongelmansa ja sitten voisi kehittää. Ei ole ollenkaan selvää miksi pitää olla tämmöinen raja. Rajaa sijoitetulle pääomalle. Sitä voisi ehkä ajatella ajatella sitten niin, että että
voisiko se rajan? Jos siellä joku raja täytyy olla, niin voisiko se raja sitten olla vaikka joku vuotuinen sijoitus summa tai jotain vastaavaa siihen siihen voisi myös pohtia sitä, että että mitä instrumentteja sinne tilille saa saa laittaa että tota tällä hetkellähän se on vaan osakkeita että tietysti hajautusnäkökulmasta sitä niinku pohtii pohtii sitä että pitäisikö sallia ihmisten säästää pitkäaikaisesti myös rahastoihin, että ennen
kuitenkin kuitenkin hajautus mielessä paljon paljon parempia. Tää sun mainitsema tota. Ehdotusta sitä. Aah. Osakkeista ei tiskaukseen
tyyliin niin 3 lapsen isänä. Mun täytyy kyllä sanoa, että että se ensimmäinen asia jota siinä lapsen syntymän kohdalla miettii niin ei välttämättä ole pitkäaikainen sijoittaminen ja säästäminen ja se ehkä osu niin kun ihan siihen oikeaan oikeaan kohtaan elämään elämää siinä mielessä, että yritettäisiin saada ihmisiä kiinnostumaan, kiinnostumaan tämmöisestä pitkäaikaisesta säästämisestä omistamisesta.
Musta mutta että? Varmaan se iso iso paikka missä olisi tehtävää niin niin on. On suomalainen eläkejärjestelmä että että että suomessa. Yksilöllä ei ole minkäänlaista kosketusta siihen eläkesäästämiseen. Joka on taas sitten hyvin hyvin erilaista verrattuna nyt vaikka ruotsiin. Jossa jossa. Joka kuukausi säästä. Onko se nyt 2 ja puoli prosenttia palkastasi näille yksilölle yksilöllisille
tileille? Ruotsissahan tän päälle on myös sitten työeläkejärjestelmä, jossa jossa riippuen nyt työnantajasta niin voi olla mahdollista myös että sulla on siellä tällainen tili johon säästät. Säästät eläkettä ja päätät sijoituskohteesta norjassa. Sama juttu. Tanskasta tanskasta nyt en tunne tanskaa. En tunne tässä tässä mielessä.
Mielessä paljon, mutta tota. Mutta SUOMI nyt kuitenkin on on on on sellainen maa, jossa me ollaan päätetty, että tää keskitetty järjestelmä, jossa ihmisillä ei ole mitään kosketusta eläkesäästämiseen, on jollain tavalla se paras mahdollinen ja ja jos sitä. Tuplaamista jossain voisi tehdä niin sitä tuollaista varmaan olisi paljon tehtävää. Joo, samaa mieltä. Kyllä se tavallaan ihan niinku
koulutuksena olisi. Hyvä että sä saisit sen tosiaan 2 ja puolia niin ei ole mitään niin tota prosenttia kokonaisuudesta, niin tavallaan voisit siellä niinku vähän kantakaa pään kautta oppia että laitetaanpa vaikka jenkki indeksirahastoihin. Tää niin hyvin menee ja noista ehkä 2 aikaisemmasta pointissa osakesijoitusten rahoitus tai sijoitustili on mun mielestä niinku mainio, koska mä aina itse niinku vetänyt niinku rahastoilla ja nolla minimoida.
Kuluja että ottanut vaan tuota hyvälaatuista tota yleisindeksiä riskiä tai asettiriskiä niin se on mulle hauska pelipaikka kun kerrankin voi omistaa ja tai microsoftia tai tai muita niinku suoraan, jota mä en muuten tavallaan niinku tulisi mieleenkään sijoittaa yksittäisiin osakkeisiin niin sen kautta mä se on tuonut mulle ihan uuden uuden haasteen, että miten löytää mahdollisia kasvu osakkeita sitten tavallaan tää lapsille säästäminen niin mähän mä oon tota laittanut aina sen
on noin 80 kuussa saa laittaa se on se verraton. 3 vuoden aikana saanut 4 ja puoli tonnia 5 t antaa niin siitä tulee toi niin mä oon aina tehnyt näin ja kaikki mun mun tuota 5 lasta on saanut ihan merkittävän tuota potin osakkeita tätä kautta että suosittelen vaan kaikille pistää sen niinku automaattiverotuksella sen 86 per lapsi niin tota siellä se sitten 5 vuoden päästä huomaat että täällähän on ihan oikeata rahaa että kyllä eli eli semmoisen henkilökohtaisen niin
kun ryhtiliikkeen voi voi ja kannattaa tehdä. Öö joo mutta tota sitten täällä instituutiopuolella mulla on oma hodari ja ja sen kautta mä oon sijoittanut tuota sekä venture capital että protection luokkaa, mutta täähän on hyvin harvinaista suomesta niin voisi vähän pohtia myös sitten että onko. Tosiaan mä aikoinaan niinku suomeni tanskan ohi näissä tota protect sijoituksissa.
Me nyt ollaan nämä niissäkin nyt sitten päädytty pahnan pohjimmaiseksi asiassa jos katsoo näitä 4 maata niin niin pääoma sijoittaa mihin näin siis kuinka paljon pääomasijoittajat tekee sijoituksia vuodessa? Niin jos me katsotaan kotimaisia pääomasijoittajia 4 maassa näissä 4 maassa joista nyt tässä on puhuttu niin niin SUOMI tulee siellä viimeisenä. Jos me katsotaan sitä kohdeyrityksen kotimaata eli eli sallitaan tai otetaan mukaan myös ulkomaalaiset uk.
Maallisten pääomasijoittajien tekemät sijoitukset. Niin sitten nää erot on vähän vähän tasaisempia, mutta sielläkin SUOMI tulee kuitenkin kuitenkin viimeisenä, että että että sitä nyt voi tietysti pohtia, että mistä se johtuu. Ei se varmaan johdu siitä, että meillä ei ole niinku riittävästi rahaa ja riittävästi hyviä pääomasijoittaja.
Mä luulen että se on enemmän enemmän ehkä kiinni siitä, että ei ole vaan hyviä ideoita ei ole hyviä kohteita ja ja ja ja se palaa tähän tähän tähän pointtiin, mikä oli aikaisemmin että että tota että että meillä vaan on yrityksiä aika vähän, varsinkin sitten semmoisia. Kasvuyrityksiä 7 pinnaa suomalaisesta PK yrityksestä sanoo, että he on voimakkaasti kasvuhakuisia että se ei. Se ei ole kovin kovin iso luku
sekään. Joo pieni toivon pilkahdus tuolla, että tavallaan tässä niin kun sheila pcllä vaiheessa meillä on siis tota melko hyvin ne ulkomaalaiset, sitten Venezuelan sijoittajat löytää suomesta jotain niinku ohjelmistoyrityksiä tai muita skaalattavissa firmoja, että se se ei ole ihan niin lohduton kuin melkein kaikki nää sun graafit että jotain toivoa, mutta siitäkin sekin osoittaa sitä, että tää niinku alkuvaiheen kasvu.
On joten kuten hanskassa, mutta sitten loppuu päähän, mutta ei usko tai kasvuhakuisuus ja kun päästään siihen niinku lähellekään sitä mitä standardia niin joku siinä niinku tökkii
meidän mentaalimaisemassa. Jos tää on usein sanotaan että että että se se kasvu pysähtyy johonkin johonkin ja mä en mä en oikein itse tiedä että mikä se ongelma siinä on, mutta tota tätä sanotaan joo mutta tota on siinä nyt varmaan verokiila mä oon nyt itse katsonut niin tota meillä on siis varsinkin vähänkin korkeammista tuolla lukiossa on niinku tosi kovat
niinku palkkatulon verokiila. Sitten vaikka pääomaveroasteet niin vaikka sanotaan koska ne meidän palkkatuloveron marginaaliasteet on niin korkeita, siis luokkaa viisikymmentäkahdeksan prosenttia pahimmillaan niin tota niin se kolmekymmentäneljä kuulostaa pieneltä, mutta sekään ei ole kansainvälisesti minkään niinku pieni luku, että se on niinku euroopan kolmonen tällä hetkellä ainakin yksi yksi niinku statistiikat mukaan että että siis sitä ei mun mielestä
oikein niinku ymmärretä että nää niinku 2 eri luokkaa tää ansiotulo ja sitten pääomatulo ja jotenkin somessa nekin yhdistetään sillä, että se olisi jotenkin kauhea. Kauhean niinku vähän verotettua se pääoma meille pois lukien ehkä tää niinku yksityisten osakeyhtiön niin kun tuota ensimmäinen osinko jos sulla on substanssia siellä olkkarissa joka on kohtuullinen, mutta siinä mielessä kyllähän kyllähän tää niinku tää osinko osinkoverotuslistaa mutta myös
yrityksissä niinku. Kyllä näillä niin kun luvuilla että sillä mitä mitä katsotaan. Miten nyt katsotaan, että yritysten lukumäärää ja ja pääomasijat sijoitusten määrää
ja muuta niin niin. Ottaen huomioon kuinka iso juttu se on perustaa yritys panna kaikki munat munat siihen yksi koriin korjauta ja isoja henkilökohtaista riskiä niin kyllä varmaan niinku verojärjestelmä järjestelmässä jotain kannustimia tällaiseen toimintaan kannattaisi olla, kun se on kuitenkin sellaista yhteisen hyvän eteen eteen tehtyä tehtyä työtä, että että että mä en olisi niinku ainakaan en, en en voi tunnustautua, ole ole olevani tosi huolissani
siitä, että tällaisia tällaisia eroja tässä verojärjestelmässä on. Että, että että kyllä yrittäjyyteen ruumista kuten pitää kannustaa, mutta toi vero ei ole niinku ihan sun core tutkimusaluetta.
Siinä on muuten siis semmoinen historia kuulijoille ja katsojille, että tota meillä oli tota ton yhdeksänkymmentäluvun laman jälkeen luotiin semmoinen avoin finaali jossa yhdistettiin toi yhteisövero ja tavallaan niinku osakkeenomistajavero yksi yksi putkeen jossa sait niinku huojennuksen siitä yhtiön maksamasta verosta niin sen loi niinku hirveän pääoman muodostus boostin suomeen, mutta sitten tuota jostain kumman syystä sitten. Tuota lipposen on hallituksen
saakka mennessä. Sitten se poistettiin ja tavallaan luotiin niinku edelliset kiilat sinänsä.
Siis toi yhteisöveron 20 ei ole erityisen niinku paha kansainvälisessä vertailussa, mutta se tavallaan kumuloituva vaikutus siitä, että joka joka tota kassavirralla on oma oma vero niin se on on niinku kyllä hidastava ja sitten se loi tämmöisen keinotekoisen rajan tuota listattujen ja listaamattomien firmojen välillä, joka on de facto sitten tavallaan niinku listautumiskynnys, koska tietyt yritykset joutuu maksamaan enemmän niinku.
Veroa, kun ne muuttaa statusta listan listaamattomista listauksia, että siinä tulee tämmöisiä niinku vähän jatkuvuus ongelmia toki toki joo mutta tota. No mitäs tälle voisi tehdä? Oletko? Oletko tavallaan saanut toimeksiannon miettiä, että miten omistajuutta voisi kehittää? Sitten nää ei mulla toimeksiantoja varsinaisesti ole, että tässähän mennään nyt akateemisen maailman akateemisen maailman tota ehdoilla ehdoilla. Tässäkin tässä professuurista,
mutta tota. Nää nää nää on tosi vaikeita kysymyksiä että että että jos sä ajattelet omistajuutta niin niin sehän on sellaista että se ei muu. Se muuttuu hyvin hitaasti että että että. Ja sitten siinä on toinen kysymys on toinen asia kanssa, mikä kannattaa pitää. Mielessä on se että että jos mennään takaisin tähän pääomien kertymiseen varallisuuden kertymiseen vaurastumiseen, niin sekin on semmoinen.
Tosi hidas prosessi ja ja nyt jos me ajatellaan suomea versus muut pohjoismaat, me ollaan nyt takamatkalla. Jos me halutaan. Halutaan tätä. Varallisuutta vielä enemmän. Tässä kerryttää ja halutaan kuroa näitä näitä eroja umpeen, niin sehän tarkoittaa sitä, että että meidän pitäisi. Ikään kuin kansakuntana saada paljon korkeampaa tuottoa tälle pääomalle mitä meillä nyt on, kun muut verrokkimaat ja ei se ei se nyt ihan siltä näytä, että tällä hetkellä tällä hetkellä se olisi.
Se olisi realistista, mutta ehkä se pointti tässä nyt on se, että että koska tää on niin hitaasti muuttuvaa. Niin jos jos tää tähän teemaan liittyvät asiat nähdään ongelmana niin niin sitten niihin pitäisi puuttua niin kun about nyt koska koska nää erot vaan ne jatkaa kasvamistaan. Jos otat enemmän riskiä, saat enemmän tuottoa pitkällä aikavälillä. Me tiedetään, tiedetään mitä, mitä siitä seuraa varallisuuden kertymiseen ja ja ja tällä
hetkellä, jos me katsotaan sitä. Suomalaisten aa omistamista, sijoittamista, säästämistä, niin se, että siellä on niin paljon talletuksia versus versus ikään kuin tämmöisiä riskisijoituksia. Siellä vaan tarkoittaa että nää tuotot tulee laahaamaan koko ajan jäljessä ja se tulee näkymään siinä, että että sitä pääomaa kertyy vaan vähemmän. Jos nyt suljetaan säästämiskanava kokonaan pois tästä keskustelusta, joka nyt oli sitten ihan eri juttu. Mutta mutta tota jotain
tarvitsisi tehdä ja about nyt. No onko tavallaan tästä mitä? Pian sijoittaja voisi tehdä yksi. On siis tää laitat sen 80 täällä. Itse asiassa tota melkein sataseen saa laittaa per lapsi niin laitat vetämään niin niin eikö eikö se ole niinku tämmöisiä tota harjaa hajautus se on se oli näitä niinku järkeviä asioita että pitää ja tämmöinen niinku kuluu tehokas indeksirahasto eikö se täytä niinku 2 hyvän sijoituksen
kriteeriä? Totta kai niin niin tää voi miten ihmiset voi tehdä että laittaa vaikka kuukausitilaston mieluiten ehkä jo vaikka lapselleen koska se silloin se ulkoistat tavallaan sen henkisen sijoittamisen tuskan.
Eli ei ole niin tarve, joka pikku katsoa että miten se menee, että koska se menee muulle kuin itselle ja sitä ei saa pois koska se on jo laitettu lapselle joka tavallaan ei voi tehdä sitä allokointipäätöstä, koska koska sä kontrolloit sitä niin tää on mun mielestä ihan ihan niinku hauskaa homma. Mutta mitä muita siis tää korkoa korolle on? Varmaan osa tota eli pitää olla aika aika niin kun. Olla sitä niin, kun sijoitus horisonttia vuosia mieluiten
kyllä. Ja ja sitten aloittaa nuorena mieluummin kuin vanhana, koska sitten tavallaan se riskiprofiili, että ehdin niinku kumuloidu kovin paljoa, että eikö tää kaikki olla vähän siihen, että tätä pitäisi saada jotenkin niin kun vanhemmat kannustettua niin kun lapsiensa kautta lähtemään niinku vaikka kuluttaja tehokkaisiin indeksi rahastoihin tota pitkällä aikavälillä. Sijoittaako se luomaan sitä varallisuutta? Joo joo ja sitten ehkä mahdollisesti.
Tuota pankkitalletuksia ei pidä liikaa romantisoida, koska ne kuitenkin häviää sen inflaation sieltä.
Joo, mutta kyllä kyllä sitä niinku ei jää tietysti aina pohtimaan sitä, että että jos näkee että että jotkut toimii tietyllä tavalla suomalaiset toimii näin niin OK onko se virhe vai onko siellä jotain syitä järkeviä syitä että että että miksi näin toimitaan niin niin niin kyllähän niitä järkeviäkin syitä siinä mielessä on on jos ajattelee että että kuinka paljon tämmöisellä suomalaisella kotitalouden nyt
on niinku tyypillisiä menoja. Ja ennen kuin voidaan ruveta miettimään sitä sijoittamista säästämistä. Ensimmäinen on asuntolaina sitten on verot ja sitten on eläkemaksut kun sä otat nää niinku nää kaikki pois siitä
ikään kuin sun. Sun ansaitsemista ansaitsemista palkasta ja jos ajatellaan myös sitä, että mitä se työnantaja tilit tai eläkemaksujen otetaan ne tässä niinku huomioon niin tota niin kyllähän siinä niinku aika monella jää aikaa vähän että että että että että tää yhdistyy yhdistyy yhdistyy nyt siihen pointtiin mitä mistä aikaisemmin puhuttiin tää tää niinku tää eläkesäästöjä eläkesäästäminen, eläkejärjestelmä ja sitten ehkä toinen. Toinen mikä mikä. Mikä on iso juttu?
Suomessa on tää asunto ja asunto on säästäminen ja se ajatus että että se täytyy saada velattomaksi mahdollisimman äkkiä ja että että että se on se on niinku hyvä juttu että että omistetaan omistetaan oma asunto, että onhan niinku monessa muussa maassa saksassa ja ei ei ole ollenkaan sellaista niinku omistusasumisen kulttuuria tai tai normia ihan niinku että hyvä kansalainen omistaa asunnon. Ei siellä ole sellaista. Ruotsissa taas sitten meillä on
nää. Nää asuntolainat sellaisia, että niitä ei tarvitse ihan niin rajusti lyhentää kuin mitä suomessa tarvitsee lyhentää lyhentää että että että kyllä kyllä jotain niinku toki niinku hyviä syitäkin siihen on, että tai ymmärrettäviä syitä siihen on, että minkä takia minkä takia suomalaisilla tätä tätä riski ikään kuin riski sijoittaminen on on vähemmän. Mutta kyllä mä silti uskon että siinä on niin kun iso osa on sitä, että että se on vaan maan
tapa että tällaista ei ole. Ei ole niin paljon tehty ja ja ja tällaisten asioiden on niinku muuttaminen. Kestää tosi kauan, että että tästäkin asiasta on puhuttu ties kuinka kauan ja ja ja moni moni on puhunut siitä. Sitä sitä ikään kuin osakesijoittamisen tai rahastosijoittamisen niinku eduista ja hyödyistä ja muuta ja ja ja paljonhan siinä on tapahtunut, että että että meillä on nyt tällä hetkellä suomalaiset kotitalouksista
about. About 40 pinnaa on sellaisia sellaisia, että niillä on osakkeita tai rahastoja. Toi luku on itse asiassa nyt sen verran vanha, että se varmaan tällä hetkellä lähentelee jo viittäkymmentä. Jos me katsotaan kotitaloustasolle, että paljonhan semmoista positiivista kehitystä tuossa on. Tuossa on tapahtunut tapahtunut, mutta että tää vielä olisi aika paljon tehtävää. Toi on omistusasumista. Mä vähän ymmärrän niinku myös vero tehokkuuden kannalta, koska
siis. Omistusasunto on niin, kun ainoa verovapaa omistusluokka suomessa jossa jossa tota pidät sitä 2 vuotta ja ja sitten tietyllä tavalla kun korkoja ei saa enää vähentää niin tietyllä tavalla se oman pääoman kasvu siellä on niin kun verotonta tuloa jossa saat sitä nostettua ja tää myös selittää miksi jengi tavallaan remppailee itse omia kämppien koska se kapitalisti hintaan vaan verovapaasti.
Eli on tässä niinku joku niinku logiikka ehkä löydettävissä tässä niinku vähän tyhmässä sijoitus portfolioon allokaatio. Mutta niin kun mun mielestä valtiovallan pitäisi ymmärtää
nää. Tehdä vaikka niinku havainnointi, että vaikka tää osakesäästötili aikaansaa osakesijoittamisen, että ainakin pieni osa on niinku samalla viivalla asuntosijoittamisen kannalta niin sitten tota pitäisi tota luoda näitä insentiivejä ja tavallaan tuulensuoja ja ihmisille pitää sitä pääomaa koska sitten se on yhteiskunnankin etu että yksilöillä on on niinku jonkinlaisia buffereita, koska jos niillä ei ole burgereita niin sitten menee heti yhteiskunnan tuota
tulonsiirroilla. Mutta jos sulla on vähänkin bufferia niin sä puolustat niitä eli sillä on niinku hirmuinen mahdollisesti käyttäytymisvaikutus. Just niissä sarana kallis ja saranakohdissa jotka on
yhteiskunnalle tosi kalliita. No se on yksi, mutta että sitten varmaan ihan toinen toinen on tietysti se, että jos me katsotaan nyt vaikka ruotsiin ja ruotsin pörssi tukholman pörssi niin siellähän nyt on niinku yksityissijoittaja ihan valtavat laumat jotka jotka sijoittaa niitä itse säästämään säästämään tota tota tota varoja että että että että että että ei se ole vaan niinku kysymys siitä että että että.
Että ihmiselle syntyy tämmöinen niinku henkilökohtainen turvaverkko vaan vaan jos ajatellaan niinku sitä upside kanssa kansantaloudelle niin kyllä kyllähän niinku se että että meillä on paljon paljon yksityishenkilö. Mitä jotka tekee aktiivista säästämistä, sijoittamista, omistamista niin niin kyllä siitä on niinku paljon muutakin
hyötyä. Ja voi muuten olla siis tota ruotsissa ei ole perintöveroa niin tota se tietysti ei tarkoita että etteikö omaisuudesta makseta veroa se vaan niinku tarkoita että se veropohja niinku periytyy matalalla tasolla ja sitten kun se perillinen myy sen niin sitten sulle maksetaan enemmän veroa mutta se voisi niin kun olla yksi selitys myös tuolle niin kun eilistäettujen firmojen tuota isolle määrälle ruotsissa että tavallaan niitä eriytetään.
Tehokkaasti, kun taas suomessa sä joudut vetämään ne lihoiksi tuota kuolemantapauksen yhteydessä, että tota maksat sitten perintöverot siitä valtiolle päälle.
Joo mutta tota tärkeä aihe kyllä toi omistaminen ja tuota sitä niinku toivoisi että se otettaisiin tosissaan täällä eikä eikä jotenkin yritetä niitata sitä alas ja sitten ehkä niinku poliittisessa keskustelussa mua häiritsee hirveästi se, että niinku käytetään paljon vaikka nyt jenkkien faktoja jotka niinku mitään tekemistä suomen kanssa
noin niinku. Esimerkkinä rikkain prosentti suomessa omistaa 14% varallisuudesta, joka on noin 1,6 miljoonaa euroa, kun taas jenkeissä rikkain prosentti omistaa 40%, joka niinku yli 10 miljoonaa euroa. Eli tavallaan siis se. Rahan määrä mikä löytyy jostain niinku jenkkien kaltaisesta maasta tai ruotsissakin. Se on 6 miljoonaa per rikkain prosentti että on niinku ihan.
Monta kerrointa isompi kuin suomessa, mutta silti sitten poliittisessa keskustelussa käytetään niin kun vähän näitä faktoja ikään kuin ne olisivat myös suomen ominaisuuksia, että että mun mielestä olisi niinku hyvä että ihmiset pureutui näihin faktoihin. Ja tavallaan mä toivon että sulta löytyy sitten tämmöisiä lisäsäästöjä myös noilta suunnilta. Eli esimerkiksi niin kun tää. Omaisuuden niin kun jakauman suhteen se on mielenkiintoinen aihe. Ja ja tota myös semmoinen jossa
SUOMI ei pärjää niinku hyvin. Tai siis mun maailmassa. Siis se ei ole hyvä asia että ei löydy niinku rikkaita ihmisiä, että se on tietysti monen mielestä voi olla ehkä meidän onnellisuuden taustalla, että tiedät aika hyvin, että investointipankkirikko on persaukisia suomessa, että nää nää se on rokotuksen professoreista tai omistajuuden professoreista nyt puhumattakaan mutta tota joo. Kyllähän kyllähän toi on niinku just näkyy näissä kansainvälisissä arvokyselyssä, että että että että.
Tulojen ja varallisuuden tasapäistäminen suomalaiset tykkää paljon enemmän kuin nää muut muut pohjoismaat, että se on tämmöistä vähän ehkä pehmeämpää ymmärrystä siitä, että miten tää talous toimii ja ja mitä ehkä niinku hyötyä voisi olla siitä, että että kertyy niitä kotimaisia pääomia että on että että kyllähän sitä niin kun.
Jos miettii nyt vaikka aloittelevaa yrittäjää ja ja ja ja ne bisnesenkeleitä, jotka voisi voisi voisi häntää tukea ja rahoittaa niin ei se ei näitä bisnesenkeleitä nyt vaan valitettavasti löydy tällaisesta vaikka professoreista hirveän montaa jotka on jotka on niinku pienellä palkalla.
Pienellä palkalla tekee tekee töitä että että että siihen vaan vaaditaan niitä henkilökohtaisia pääomia, että että sekin on tietysti niinku yksi hyöty siitä, että meillä kertyy niitä pääomia ja kertyy niitä kertyy niitä nyt vaikka. Vaikka menestyville yrittäjille ja yksi hyötyähän siinä on se,
että että nää on sitten niitä. Tulevaisuuden startuppien ja tulevaisuuden kasvuyritysten rahoittajia ja ja ja ja tukijoita, että että siinä mielessä just tää kysymys tulonjaosta niin niin tai varallisuuden jaosta niin niin siinä helposti unohtuu se, että. Että, että kyllä siitä ihan ihan kansantaloudelle hyötyäkin on, että on on varakkaita ihmisiä. Joo ja tosta mun mielestä se tää hommakin pajassa mennään tässä työssä niin että tota jos keräät rahat osta jollekin yritykselle
joka nyt ei ole ihan niinku. Tuota gigaluokan unicorn tai tota joka kelpaa kaikille niin kyllä se niinku on hirmu tärkeätä siihen on niinku hyvin lähellä sitä firmaa joku joka siihen luottaa ja kanssa samasta maasta ja antaa niinku merkittävän tavallaan niin sanotun tiketin siihen pääomaan että ja antaa laatuleiman ja tietynlaisen niinku takuun sille lähin rahalle mitä siellä on niin se on moni moni keissi suomessa kaatuu siihen kun ei oikein löydy sitä tai sitten ne
sijoittajien varovaisuusasteet on niin korkeita, että tavallaan ne ylivertaisesti niinku elätä mihinkään kun kaiken kaikkiaan niinku sijoitusten pitäisi sitten niinku tuottaa. Ainakin se pääomansa takaisin ja joku joku korko niin että tavallaan ei niinku ajatella, että laitetun portfolion kautta. Mutta onko toi homma byers semmoinen? Mitä sä mitä on tutkittu? Eli tavallaan kuinka merkittävää se on, että se omistaja on juuri kotimainen.
No siis kyllähän sitä on siinä mielessä tutkittu paljon, että että sellainen ilmiö on vahvasti vahvasti olemassa vahvasti olemassa. Mutta että sitten se, että että kuinka paljon siitä on ikään kuin hyötyä että että tää on tämmöinen vahva, vahva kotimainen. Kotimainen. Aah omistus ja on paljon kotimaisia pääomia niin siitä se on. Se on aika vaikea kysymys tutkia sitä että että että että yrittää kvantitfioida niitä hyötyjä, mutta että.
Että, että kyllähän se kun näitä keissejä käy läpi ja ja ihmisten kanssa juttelee jotka jotka tätä rahoitusta yrittää järjestää tai yrittää saada saada niin niin kyllähän se niinku kyllähän se kotimaisen pääoman. Aa rooli senkin korostuu tosi vahvasti että että tää on kuitenkin globaalisti kilpailtu markkina ja ja ideoita piisaa vaikka kuinka paljon niin niin se että sä saat houkuteltua jonkun tän maan rajojen ulkopuolelta niin niin. Niin että niin se vaatii kyllä
todella paljon enemmän. Enemmän sitten kun se, että voit jonkun sellaisen paikallisen henkilön henkilön vakuuttaa siitä, että tää että se mitä sä teet niin on on on järkevää ja kannattaa sijoittaa että että että kyllä tää niinku tää kotimainen niinku pääomahuolto niin on.
Onhan se tärkeä tärkeä juttu. Mä oon joskus EU näihin päämarkkinat kyselyihin ei ole osallistunut että se meillä on niinku tota euroopassa yleensäkin, ei pelkästään suomessa niin tämmöinen pankkiskeinen järjestelmä jossa tota tavallaan vieras pääoma otetaan taseesta. Niinku kamppiin ja sitten sieltä aletaan firmoihin että vaan pankitkaan. Meillä ei ole kovin hyviä niinku tukemaan firmoja, koska meitä on niin niin niitä on tosi vähän.
Eli ruotsissa löytyy 5 kertaa enemmän pankkeja kuin suomesta ja ja tota sitten tää pääomamarkkina ylipäätänsä siis on tota vähän verisempi sitten euroopassa kun jenkeissä jossa se pääomamarkkina on niinku pääasiallinen rahoituksen kanava eikä ja ja sitten pankki. Pankkirahoitus toissijainen kanava niin meillä se on niinku toisin päin ja aika niinku vielä vähän verisesti sekin, että jos nordea ja OP sanoo sulle ei niin
sitten saa ongelmissa. Niin ja tää on kuitenkin sitten tietysti niinku vieraan pääoman ehtoista että että että että että sitten se omaehtoinen on on on sitten niinku ihan ihan oma oma tarinansa että tota että että totta SUOMI on pitkään ollut pankki keskeinen suomessa on kanssa. Valtiolla on ollut pitkään niissä rooli yritystoiminnan pyörittäjänä että tota kyllä nää historialliset syyt selittää osin sitä, että miksi tässä ollaan.
Joo ootko sä tota valtion tai julkista omistuksen roolia ehtinyt miettiä että tavallaan meillä on se aika korkea mutta. Ilmeisesti se ei ole kovin tehokasta, että ainakaan tuottomielessä. No siis se jos pörssiin katsoo ja katsoo tietysti vaan osa osavaltion omistuksesta, mutta tota jos pörssiin katsoo niin siellähän siellähän tää tää valtionosuus on aika iso verrattuna muihin pohjoismaihin. Nyt ehkä norjaa lukuunottamatta norjassa sitä lukua vetää ylös
tosi paljon. Tää tää norjan omistus ekren ääressä joka nyt on on tietysti iso yritys ja norjan valtiolla on siinä iso iso omistusosuus, mutta että että siellä ollaan suurin piirtein jos ei kovin odotetaan väkeä niin. Me ollaan suurin piirtein samassa kuin norja ja sitten sitten taas tanska ja ruotsi on niin kun huomattavasti. Huomattavasti siellä tää osuus on huomattavasti pienempi.
Tää valtioneuvostossa on vähän vähän semmoinen kinkkinen kysymys, että miten niinku siihen pitäisi suhtautua sellaisessa maassa, jossa me ollaan nyt siinä tilanteessa, että meillä nyt sattumoisin on valtio joka omistaa tosi paljon. Aa tosi paljon paljon yrityksiä että että. Että mitä mitä näille valtio omistuksille ikään kuin pitäisi
tehdä. No varmaan varmaan se mikä miten mistä nyt pitäisi aloittaa ja mitä nyt aika paljon on on tässä vuosien varrella jo keskusteltu on on se että että olisi olisi joku linja lähtökohtaisesti siinä, että että että minkä takia valtio on omistajana jossain yrityksessä ja sitten pidettäisi siitä linjasta kiinni, että valtio omistajalla on oikeastaan semmoinen niinku tärkeä asetti niin mikä heillä on ja on on uskottavuus uskottavuus muiden sijoittajien
muiden sijoittajien silmissä. Ei ole se jos se menee niin se on aika iso iso ongelma. Iso ongelma ei pelkästään valttia ole vaan vaan ihan sille sille kohdeyrityksen. Öö kohdeyrityksen ja sen sen arvostukselle, että että semmoinen niinku pitkäjänteisyys varmaan olisi varmaan olisi toivottavaa, mutta sitten siinä on se niinku isompi.
Kysymyshän siinä on se, että minkä takia valtio ylipäätään omistaa yrityksiä ja tietysti joissain yrityksissä se on ihan ihan perusteltua perusteltua jos on jos jos on tämmöinen yritys jossa on vaikka nyt vahva monopoli ja sitä ei voida mitenkään järkevästi purkaa tai tai sitten tota on joku strateginen intressi. Strateginen intressi mutta että onko nää kaikki yritykset joita valtio tällä hetkellä omistaa niin onko ne? Onko ne sellaisia niin niin se on varmaan ihan ihan hyvä kysymys.
Ei varmasti ole että että että miksi valtio siellä on omistaja se on se on. Oho se on hyvä kysymys. Joo no siitä vaan jaetaan osinkoina kaikki osakkeet kansalle eikä siinä on vähän se ongelma että jos ne myydään niin sitten poliitikot vaan torstaina johonkin kulutusmenoihin että se
siinä varmaan on se ongelma. Mutta ehkä tuohon loppuun vielä voisi ottaa niinku ylipäätänsä se omistajuuden muut ulottuvuudet kun tavallaan niin kun tuotan tekeminen niin onko tää niinku aihe siis tämmöinen ESG tai muun tyyppinen tota stake holder ajattelu siinä on omistajuuden niin kuin taloudellisen ulottuvuuden ympärillä niin kuinka tärkeä
teema tää. No kyllä mä ajattelen ESG että lähtökohtaisesti, että se kuuluu sinne taloudelliseen ulottuvuuteen, että siis siis yrityksellä on paljon paljon syitä tehdään, tehdään vastuullista liiketoimintaa tää. Täytyy pitää hyvää huolta. Työntekijöistä pitää pitää tota. Pitää huolehtia siitä, että tehdään asiat asiat säännösten
ja ja ja lakien mukaisesti. Jos asiakkaat haluaa vastuullista vastuullisia tuotteita, niin firman kannattaa niitä niitä niitä näille asiakkaille myydä, että että siis tosi paljon tästä vastuullisuudesta on ihan sellaista, että että kuka tahansa toimitusjohtaja, joka jonka toimeksianto on se, että kasvatetaan omistajien niin heidän pitäisi olla tekemässä näitä enixeissa, että se että siinä ei välttämättä ole niinku. Aa. Se, että vastuullisuus jos olisi jotenkin.
Täysin, että olisi joku tämmöinen niinku vastakkainasettelu vastuullisuuden ja tän taloudellisen näkökohdan välillä. Niin niin niin niin semmoista semmoista niinku suurimmassa osasta osassa naittaa näitä tota liiketoiminnan päätöksiä, niin ei ne ei sellaista välttämättä edes ole. Se se on tietysti nyt eri asia, että. Että, että miten hyviä firmoja on on on tän asian sisäistämään. Mä luulen että että että että että firmat aika hyvin kyllä
osaa. Aa. Osaa huolehtia omista työntekijöistään ja ja tota ymmärtää mitä asiakkaat asiakkaat haluaa. Haluaa että että sinällään mä en näe sitä niinku vastakkainasettelua, että lähinnä lähinnä että että että vastuullinen vastuullisuus on aika usein ihan vaan hyvää liiketoimintaa tietysti voi olla ja ja omistajan kuuluu siis sekin, että varsinkin yksityisesti omistettu omistaja
voi voi tehdä omistuksellaan. Mitä lystää, että jos haluaa nyt vaikka sitten yhtiötä käyttäen tuota jonkinlaisen tietyn
toimenpiteen toteuttamisessa. Eli siitä vaan, että jos omilla rahoilla pelaat, mutta tavallaan siinä on sitten se tavallaan tää agentti päämies ongelma, että jos joku kaappaa yrityksinä pistää sen vaikka vaikka niinku tekemään tota hiilineutraaliprojektia niinku vaikka chilessä ihan sattumanvaraisesti niin kun ihan vaan niin tota siinä on niinku vaarana että jos ne on vaikka menee vaikka sukulaisissa sukulaisille sinne chileen niin siinä niinku kaapataan arvoa
tavallaan hyvän hyvän niinku frameworkin varjolla että tää omistajuuden tota tahto kuitenkin niinku vähän vääristää sitä tai sitten joku ilon mask voi tehdä aika radikaaleja. Asioita osakkeenomistajan ohi eli tota se on vaan mielenkiintoinen teema, että vähän musta ei ole ihan mustavalkoinen. Ei tietenkään ei tietenkään ja siis omista ehkä nyt se se pointti mikä tuossa on tärkeää on että tietysti se on se omistajan loppukädessä joka näet
tällaisia asioita. Tällaisia asioita pohtii ja ja varmaan jos jos tällaisia jotain vastuullisuusasioita haluaa halutaan edistää niin niin se on osa sitä niinku omistaja tahtoa tahtoa, että sieltähän se sitten loppujen lopuksi tulee. Tuosta onkin aikaa kun mä oon tehnyt ESG jakson tota niin tai. Jotain muuta ne pistäkäähän tuota kommenttia kuka kuka voisi olla hyvä. Hyvä niitä pohtia että missä mennään nyky nykyään sillä puolella.
Hienoa tota me ollaan ollut vieraana täällä tota aalto yliopiston omistajuuden professori samuli krypfer tuota kiitoksia vierailusta kiitos ja kun ootte tänne saakka katsonut tai kuunnellut, laittakaahan tää kanava tilaukseen, kiitos.