Hei, olen sami miettinen neuvottelija. Käyn usein muidenkin ihmisten podcasteissa. Tässä tapauksessa kävin mainiossa puheenaihe podcastissa ja meitä isännöi rami kurimo keskustellaan tässä melkein tunnin verran tero luoma niemisen taalerin. Erittäin kokeneen hallituksen puheenjohtajan ja sijoittajan kanssa aiheesta, miten miljonääri neuvottelee miljonääri. Hän voi olla sekä yksityishenkilö että myös jonkinlaisen rahaston tai yhteenliittymän edustaja ja käydään sitten moninaisia
tasoja. Miten tää neuvottelu eroaa? Ehkä tämmöisen neuvottelusta. Siinähän on tämmöisiä asioita kuin valta sosiaalisuusperiaatteenllisuus. Ja analyyttisuus, jotka sitten tämmöisellä varakkaalla henkilöllä tai isoa rahassa edustalla tasolla on sitten ihan eri asennossa kun. Tämmöisen keskiluokkaisen yksityishenkilön neuvotteluissa. Mutta laitan tähän perään pätkiä. Ollaan saatu lupa käyttää sitä materiaalia, mutta kannattaa ilman muuta katsoa se kokonainen
lähes tunnin. Keskustelu mikä oli mun mielestä oikein hyvälaatuista. Kiitoksia. Kyllä neuvottelutilanteessa on rakennetaan myös draamaa. Herra paratkoon ihmiset niinku ennen kun ne menee kokoushuoneeseen takki auki niin keskustelisi vähän rooleista. Joskushan neuvottelutilanteissa läikkyy yli hyvä ja paha poliisi. Käytöstavat on aina kuitenkin se perusta. Miten neuvotellaan kuin miljonääri ja voiko neuvottelemalla tulla
miljonääriksi? Tänään puhutaan podcastissa rahasta ja meillä on vieraana sami miettinen ja tero luoma. Tervetuloa podcastiin. Tervetuloa, kiitos. Mun nimeni on rami kurimo ja nyt ihan alkuun. Esittelettekö vielä itsenne kerrotteko että mistä tulette ja mitä teette? Joo mä oon sami miettinen ja mä oon toista. Kertaa lauteilla täällä aikaisemmin mä olin puhumassa tuosta miten raha toimii ja miten kansainväliset rahajärjestelmät toimivat. Tää on silleen jatkumoa. Olen investointipankkiiri
translink corporate finance. Joo mä oon tero luoma ja tulen tampereelta. Oon päivätyökseni pääomasijoittaja eli taaleri pääomarahastojen
sijoitusjohtaja. Oon sen myötä useimpien kasvuyhtiöiden hallituksessa pääasiassa hallituksen puheenjohtajana ja tänään ennen kaikkea tuon sen omistajan näkökulman, koska omistajuus on mulle intohimoinen teema OK ja te olette molemmat tästä aiheesta tai aiheen tiimoilta kirjoittanut kirjan, niin kerrotteko vielä näistä kirjoista, että vedetään vaikka huvikseen ristiin niin tulee vähän ei, ei tarvitse kehua omaa kirjaa niin. Aivan loistava kirja tero luoma osaava omistaja.
Mä itse asiassa tota kutsuin teron tonne pörssiklubin, joka on mulle tuota tärkeä paikka sinne kirjakerhoon ja siellä oli todella hieno porukka niinku menestyneitä myös miljonäärejä kuuntelemassa tästä. Ja tää kirja itse asiassa kertoo ensimmäistä kertaa suomessa omistamisesta akateemisella tasolla, jota niinku toivoisi että olisi monessa muussakin asiassa käsitelty ja omistaminen on on siis hyvin monimutkaista.
Yleensä se on välillistä että sä omistat vaikka yritystä tai osakkeita ja koska se on välillistä niin sä joudut niin kun ymmärtämään mikä ne rakenteet siellä taustalla on. Hallitus. Yhtiökokous sitten nää yhtiön johtoelimet ja tätähän me nähtiin jo tässä. Esimerkiksi valtion omistaminen ei ole ihan helppoa. Täällä on hyviä keskusteluja. Miten tää eri omistajatyypit vaikuttavat tähän omistamisen prosessiin? Erittäin hyvä kirja. Kiitos sami.
Joo, sami miettisen ja juhana torkin uusi neuvotteluvalta. Tää on mulle yksi keskeisimpiä oppikirjoja siinä mielessä, että että kun on työkseen pääomasijoittaja. Ja ja teen ennen kaikkea paljon yrityskauppoja, niin niin olen jatkuvasti erinäisissä neuvottelutilanteissa, on se sitten yrityskauppa neuvottelua tai on se sitten. Hallituksen sisällä tapahtuvaa neuvottelua tai mitä ikinä niin niin tää kirja on antanut huomattavan paljon työkaluja
noihin tilanteisiin. Ja ja tän myötä niin niin tota tuli tästä aiheesta myös kirjoitettua yksi kolumni, jossa vähän muistelin erilaisia neuvottelutilanteita mitä mitä vastaan on tullut ja ja ennen kaikkea niitä hyviä neuvottelijoita ja ja huonoja neuvottelijoita mitä on matkan varrella tullut kohdattua, mutta että että todella tärkeä työkalu neuvotteluvinkkejä sisältävä kirja.
Täähän meni hyvin. Mutta siis se eihän me nyt tän tämmöiseksi tota lässytäykseksi jaa että, että mitäs me ollaan molemmat tampereelta ja siis mä oon tapparassa. Tappara fani ja tapparaan niin kun pitkälti on rahoittanut yksi suomalainen ei mikään miljonääri vaan miljardööri poju zabludowicz se myös näkyy tuloksissa, että piirejä löytyy
sieltä hakametsänhar katosta. Onneksi on vielä enemmän niitä vihreä tällä hetkellä, että se on kuitenkin se perusta tässä ja ja tota jos katsotaan tän hetkisestä kuntopuntarin, niin taitaa kuitenkin toi ilves olla siellä vielä ykkösenä, että siinä mielessä niin onneksi asiat ovat hyvällä tolalla. Raha ei tuo aina onnea ehkä ja nyt mennään sitten tähän voitaisiin aloittaa vaikka neuvottelusta.
Ja siitä, että miten miten neuvotellaan, mitkä on tämmöisen hyvän neuvottelun perustat miten pystytään neuvottelemaan silleen, että lopputuloksesta tulee mitä sitten tän lopputulokseksi tulee se mihin pyrkii.
Siis neuvottelu on ehkä johtamisen asiantuntijaorganisaation johtamisen kanssa semmoisia asioita, joita kukaan ei opi mistään muuta kuin ehkä lähiesimiesiltaan ja ne on oppinut niitä asioita lähiesimiesiltaan myös, jolloin on hyvin sattumanvaraista ja itse asiassa ensimmäisistä pomoista.
Riippuvaa, että miten sä opit sekä johtamaan että neuvottelemaan ja neuvottelun on sitten kuitenkin niinku määrämuotoinen prosessi, jossa tavoitellaan sopimusta, yhteistä tahtotilaa sopimuksen kautta ja siinä on oikeastaan 4 vipua ovat valta analyyttisyys, sosiaalisuus ja periaatteellisuus ja mä voisin näistä puhua kaikista hyvin pitkään, mutta ehkä tässä näin niin kun jos haetaan niinku rikkaan tai miljonäärin tai vaikutusvaltaisen organisaation
neuvottelukykyä, niin. Valtaan ylivoimaisesti tärkein niistä sitten tämmöisessä organisaatiossa, koska jos sulla on esimerkiksi resursseja kuten rahaa, niin sulla on vapausasteita aivan eri lailla, kun jos sulla ei ole rahaa tai resursseja ja se vaikuttaa hyvin paljon neuvotteluun, voidaan ehkä vähän myöhemmin avata näitä 3 muuta käsitettä. Joo mä suhtaudun ennen kaikkea neuvotteluun oppimisprosessina.
Se on elinikäinen oppimisprosessi ja ja kuten sami sanoi, niin ne ensimmäiset esimiehet on siinä mielessä tärkeätä esimerkkejä jolta saa sen. Sen tietyn perustan siihen, että että millaisia on hyvät neuvottelijat tai huonot neuvottelijat. Että siinä mielessä mun mielestä koko ajan täytyy kehittää niitä omia taitojaan neuvottelijana. Mitä neuvottelutilanteisiin tulee niin niin ko. Kokemus tuo kyvyn tarkastella sitä neuvottelutilannetta ja ja ennen kaikkea mä tarkastelen
oikeastaan 3 asiaa. Siinä yks on ihmiset osaa tulkita sen tilanteen ihmisten kautta, että että ketkä tässä nyt neuvottelupöydässä on ja mikä on se yhteinen yhteinen tota päämäärä? Miksi tässä pöydässä ollaan, mihin mihin pyritään, että se ihmisnäkökulma on on aina läsnä ja se on tärkeä pitää mielessä. Sitten se toinen on se asioiden kautta lähestyminen eli eli pidetään kirkkaana mielessä se, että että että mitä ollaan tekemässä.
Mitä mitä ajetaan ja ottaa niin sanotusti asiat asioina sitten viime kädessä. Ja sitten se kolmas näkökulma on on sitten se prosessi, eli useimmiten jos puhutaan vaikka yrityskaupoista niin niin noudattaa tiettyjä prosessikaavioaa ja ja kun tuntee sen prosessikaavion että näin nämä yleensä menevät niin niin silloin pystyy paljon rauhallisemmin ja analyyttisemmin tilannetta tulkitsemaan ja sitä kautta miettii sitä omaa
suhtautumistaan. Mielestä tässä oli aika hyvä mitä sanoit toi niin kun uteliaisuus tai semmoinen niinku jatkuva oppiminen niin niin voisiko sanoa niin että että
hyväksi? Neuvottelijaksi nimenomaan tullaan oppimalla, että että harva on tai voisi kuvitella että harva on varmaan niinku tässä seppä jo syntyessään sitten, että en usko että on synnynnäistä huippu neuvottelija olemassakaan eli eli totta kai niin kun tietyt kyvyt niin niin esimerkiksi ihmissuhdetaidot ja muut on sellaisia että osa osa on luonteisia piirteitä, mutta kuitenkin niin niin tähän liittyy niin monta asiaa että että jatkuva oppimismatka joo me
varmaan itse asiassa neuvottelut taidot on paljon samaa kuin esiintymistaidot. Että kannattaa altistaa itsensä tilanteisiin, joissa pitää sitten julkista puhetta tai tai muuten niin kun esiintyä ja sitä kautta hankkii sen kokemuksen ja ja hyppään siihen kylmään veteen. Niin yksi lailla neuvotteluissa niin niin kannattaa pyrkiä neuvottelutilanteisiin ja ja hakea ja analysoida sitä omaa
itseään neuvottelijana. Mutta on siinä sitten tavallaan ihan nyt, jos heittää pari nopeata arvokasta vinkkiä niin vaikka se analyyttisyys niin. Maailma on täynnä semmoisia
ihmisiä, jotka luulee, että. Ei kannata toimia ensin kun keskustellaan vaikka hinnasta tai siitä neuvoteltava paketista ja tää on niinku ihan väärä tieto eli tota että ihan tieteellisesti on todistettavissa että kannattaa olla ensimmäinen joka ankkuroi hinnan mieluiten vähän aggressiivisesti ankkuroidaan ensin ankkuroi sen uskottavasti ja jos puhutaan hinnasta niin niin myös niin kun ei pyöristetyt ja tätä on niinku aika vaikea toteuttaa koska se
luontainen riskin karttava suomalainen ehkä. Jotenkin kuitenkin toivoo, että kun mä en tästä nyt ihan tarkkaan tiedä miten tää menee, niin kyllä toi toinen varmaan heittää sen hyvän. Tulen vielä tässä näin pikkaisen tarkentaa, että mitä tää ankkurointi siis on eli ankkurointi on psykologinen ja myös viestinnällinen tota toimenpide jossa siis puhutaan vaikka hinnasta että olet ostamassa. Helsingistä kämppää ja tai myymästä kämppää. Ehkä helpompi selittää niin
päin. Ja jos sun alueella tiedät, että keskimääräinen neliöhinta on 7000 kolmesataakaksikymmentäseitsemän euroa per neliö tän tyyppistä asunnoista, jossa on parveke ja ovat kolmannessa kerroksessa ja tämmöisellä layout niin niin sun on paljon helpompi mennä sanomaan että tota 100 neliön kämppä on mun nähdäkseni jota mä tässä myyn on. Tää hinta voisi olla noin. 700 neljäkymmentäviisituhatta perustuen alueen hintoihin, jotka ovat sitten tämä entinen tämä neliöluku.
Koska taas sitten se jos sä et ankkuroida sitä itse, niin sitten se toinen kaveri heittää että ne on. Ehkä se on 6 ja puoli tonnia voisi mennä läpi ja sitten sä joudut siitä kuudestasadasta viidessätoista kelaan sen sinne ylös. Haluaisin muistuttaa, että neuvottelutilanteet on aina tosiaan myös psykologisia tilanteita ja ja se tunteiden rooli neuvottelutilanteissa. Korostuu varsinkin tietyn tyylisissä neuvotteluissa.
Jos puhutaan esimerkiksi yrityskaupoista, jossa jossa myyjätahona on yrittäjäomistaja, joka on myymässä elämäntyötään.
Niin niin on. On ne asiat kuten hinnat ja ja muu prosessi on on omassa tekijassaan, mutta sitten loppupeleissä tullaan siihen, että että että onko luottamusta neuvotteluosapuolten välillä ja ainakin itse oon ollut usein sellaisissa tilanteissa, että loppujen lopuksi sitten se kauppa on kiteytynyt siihen, että että on osannut käsitellä oikealla tavalla sitä myyjätärhoa usein tulee ennen kaikkea kaupan loppu hetkellä niin tulee sellainen niin kun
psykologinen. Pelko myyjälle koska tulee tunne siitä, että nyt ollaan tekemässä jotain lopullista, jolloin pitää useimmiten osata käsitellä sitä sitä ihmistä ihmisenä ja hänen niin kuin tunteitaan ja mahdollisia pelkotiloja ja sitä kautta rakentaa sitä yhteistä ratkaisua eteenpäin. Eli eli halusin korostaa sitä niinku tunteiden roolia ja sitä tulkintaa. Tää oli. Jakso puheenaiheen podcastista, jossa minä sami miettinen neuvottelija. Ja tero luoma keskusteltiin
puheenaiheen rami kurimo kanssa. Kertokaa hei. Laitanko mä tämmöisiä tiivistelmiä näissä muista vierailuista, niin tää on useampiakin jatkossa. Kiitoksia ja painakaa tota tilaus nappulaa hei.