No niin, tervetuloa tänne neuvottelija klubiin. Mulla on paljon tuttuja ja uusi tulokas täällä viisaiden pöydässä iän macon. Huomenta. Ja sitten on jotka respect porista. Kiitos kutsusta. Missä päin sä asut? Nykyään tampereella muutin sinne suomen henkiseen pääkaupunkiin tuossa äskettäin takaisin 10 vuotta asuin pois sieltä, mutta nyt taas sitten manselainen. Joo mulla ei nyt ei ole sitä tapparaa kippoa. Tässä jaksossa ja heti kun kiinnitin huomiota että aika siistiä aika siistiä.
Joo ja sitten uutena tulokkaana matias nieminen morjesta. Hei, hienoa olla täällä. Ootko sä stadilainen? Olen joo engg idut alttiin idiot. Tunnistatko tämmöisen sloganin onko? Onko tuossa suoja jääkiekkoverta? Löytyykö susta? Sulla on tommoinen erotuomari? Paita ainakin ei ei. Varsinaisesti, että. Joo, mutta taidat olla. Ostaa mutta. Joo, ehkä taidat kuitenkin olla ehdokkaana. Tai olen helsingissä. Helsingissä joo joo tää on nyt mä luulen että sun melkein pitäisi niinku päätyä tota
muodostaa Urheilu identiteetti. Mä luulen et se voisi olla hyödyllistä täällä että tai ainakin leikitellä sen kanssa. Joo joo mutta tota me ajateltiin että tää sun. Matias sä oot kunnostautunut. Käsittääkseni olet valmistumassa opettajaksi tai aivan ja siinä koulutuksen aikana. Teet laittaa tähän kenttään olosuhteisiin ja ne kenttäolosuhteet vaihtelee ja kentät on tietysti kouluja ja oot tehnyt tämmöisen havainnon, että suomalaiset koulut eivät ole tasalaatuisia. Kerro tästä vähän lisää.
Joo tosiaan avasin syksyllä tän niin kutsutun koulu gtin, että tällaisen keskustelun näistä x 2 koulusta ja helsingin lähikouluista missä on toiminut opintojen aikana. Varsin paljon. Ja tota tää keskustelu roihahti sitä kautta sitten suureksi, että. Että siinä käsittelyn varsinkin. Toki integroitumisen ja maahanmuuton haasteiden ohella, niin tällaista ideologista kurinpidon ja auktoriteetin välttelyä mihin mä oon törmännyt juuri näissä s 2 kouluissa helsingissä?
Että että se on. Tullut itselle vastaan erityisesti. Meneekö se sillain, että jos me nyt simuloidaan ianin kanssa tiedän sä oot tämmöinen s kakkonen poika ja mä oon tota tämmöinen kantasuomalainen poikani ja te olette opettajia siellä toisella puolella niin sitten tää meidän kuriton kuriton veijari siellä sitten vaan pyörii ympäri ja puhuu niinku broken, iglesia tai swahilia ja sitten mä suomalaisena tota skarppaa ja saan hyviä niin sitten tällä iällä ja annetaan vähän
erikoiskohtelua. Joo tää sinne päin kyllä että hyvä esimerkki on tää, että minkä muun muassa koneita ivanin vieraana vähän aikaa sitten ja annoin että että se että. Pahimmillaan fyysisiä väkivaltaa saatetaan reagoida sillä, että. Että laitetaan ystävyysvideoita pyörimään oppilaille tai sitten se leivotaan monikulttuurisuuden ja rikastava moninaisuuden sisälle, että että tällaisen on törmännyt juuri näissä.
S 2 koulussa helsingissä. Joo eli voisi sanoa, että se SUOMI toisena kielenä asteikko korreloi tämmöinen tietynlaisen. Identiteettipelien muodostamiseen, jossa ehkä sitten siellä askeleeksi kuplalle ollaan. Ollaan jollakin tavalla niinku vähemmän kurinpidollisia. Mites jukka sä oot kirjoittanut ainakin aikoinaan semmoisen kolumnin että kurjaa järjestystä. Joo siis tota mä näen vähän huolestuttavana tän koulujen tilanteen tällä hetkellä ja ja nimenomaan sen niin kun.
Kotimaiset siis ainakin nää niinku kantasuomalaiset versus sitten maahanmuuttajataustaiset lapset niin niin se mitä on lehdissä saanut lukea mitä kuullut varsinkin PK seudulta niin on aika huolestuttavaa ja nimenomaan se, että kun kun tilanteet menee siihen kouluväkivaltaan ei puhuta
kiusaamisesta. Kiusaaminen on sellainen niin kuin se on uhrien vähättelyä pitää puhua kouluväkivallasta oikeilla termeillä vai mitä niin siinä vaiheessa kun se menee väkivallaksi eli elikkä nujakoidaan lyödään toista niinku sä kerroit aikaisemmin että että.
Koululuokissa on tapeltu ja niinku läpi tunnin, niin eihän siinä ole mitään järkeä että opettajat ei puutu tällaiseen vaan katsoo sormien läpi ja sitten selittelee sitä ehkä enemmän itselleen, mutta myös muille silleen että no nää nyt on tällainen vähän erilainen kulttuuri.
Suomessa tarvitaan kuria lapset tarvitsee kuria koululuokassa pitää olla säntillisesti opettajien pitää vaatia sitä ja se, että että opettajien tää niin kun vaatimustaso on laskenut, varsinkin näissä kakkosten kohdalla, mikä on ihan päivänselvää tällä hetkellä niin se tekee eniten hallaa niille lapsille niille oppilaille. Itselleen, koska heiltä ei
vaadita riittävästi. Tällä hetkellä 15 pinnaa suomalaisista ysiluokan lopettamista, niin ei osaa lukea ja kirjoittaa kunnolla, niin se on meillä yhteiskuntana ihan karmaiseva. Tilat mä kävin sellaista koululaisen joo se oli suurin piirtein no löysä kurinpito mut kuitenkaan ei ollut tällaisia niin kun juttuja joista matias kirjoitti, tuota helsingin uutisten kolumnissaan mä voisin
kysyä sulta matias itse asiat. Olitko itse silloin yksin näistä tota luokissa ja kun sä olet siellä tota siis opiskelija. Avustajana pakolliset titteli sulle kun se olisi ollut tota harjoittelemassa koulussa ollut siis yksin luokassa vai kun joku toinen opettaja siellä että näin että sä niin kuin totesit näitä tilanteita. Joo siis opiskeli.
Kun aineenopettajaksi ja todella ja useimmiten olen yksin luokassa, mutta olen myös tää tilanne mihin viittasin äsken tuossa niin siinä oli myös muita opettajia paikalla ja kävi muun muassa rehtori paikalla myös siellä, että. Mutta se ei auttanut. Vaan hei ei että tota ja se mikä oli mielenkiintoista tässä tilanteessa. Mun mielestä evanille sanoin tän saman kanssa oli että kun mä puhuin erään toisen opettajan kanssa tästä niinku esitin hänelle huoleen siitä, että että mikä tää tilanne on.
Varsinkin näiden s 2 oppilaiden parissa ja. Muuten siellä hänen luokassaansa tai luokan opettajalle, niin niin se mikä oli kaikista hälyttäviä tai oli se, että hän niin kun. Täysin väheksy nää huolet ja sanoi että että ei että tää on vaan.
Tää on vaan moninaisuutta ja tätä pitää ymmärtää ja että tää on tota että että sä oot ihan vanhaa aikainen ja te että ei tällainen niinku kurinpito ja auktoriteettia että ei niin kun että hän on tavallaan mulle nauroi siinä että että sä oot ihan oldschool tai että ei ei tällainen niinku auta missään että. Voisiko tää olla kielimuuri ongelma siis mä muistan. Asuin itse lontoossa 13 vuotta niin mä tuossa tota yksi vaiheessa sitten asuin webissä
joka vähän rauhaton alue. Näin niin tätä sitten taksikuski siinä sitten. 20 enää selittää miten heidän todellisuudessa toimii. Kysyitkö sä sitä tai että niin hän sitten sanoi että poika siinä käy tätä koulua ja sitten siinä on hyviä ja huonoja puolia, että huono puoli että laatutaso on vähän huono. Mutta hyvä puoli, että hän on oppinut tuota tota nää pakistania siellä. Eli voisiko täällä kielikysymys? Niissä ei ole olemassa kuvauksissa. Niin siis urdu.
No joo heti heti päästiin tota fakta tsekkaamaan tähän mitä ne puolet pitää ne puhua sitten siellä tota entisessä intian osassa. Tai, jota kutsutaan pakistanin. Sami nyt perusfaktaa. Kuntoon joo. Joo oppi että mä syytän tätä taksikuskia tähän hän eikä tiennyt tätä urheilua olemassaolo. Mutta voisiko tää olla kielikysymys? Eli tavallaan että että siis ne s 2 suomea ei kovin hyvin puhuvat niin ne ei pysty kommunikoimaan ja sitten ne
tavallaan kommunikoi fyysisesti. Oireita en en usko siihen itse. Kyllä mä itsekin näen jotenkin sen niin, että kieli kielestä riippumatta niin käytöstä käytöstä vaan pitää olla ja ja koulussa pitää pystyä opettajien vaatimaan lapsilta samaa oli kieli kotikieli sitten niinku SUOMI tai tai mikä tahansa. Ja ongelma on lähinnä ehkä just siinä, että kun. Se on niin helppo antaa periksi. Aivan juuri tämä.
Että jos jos oikeasti on hankalia hankalia lapsia niin niin mitä sitten oikeasti jos ei vaan jaksa. Ei vaan jaksa puuttua niihin tappeluihin nujakointiaihin, huuteluihin, kiroiluihin ja ja näin edelleen, niin se on. Se on aika surullinen tilanne ja ja kyllä tässä tarvitsisi vähän niinku siihen palata sinne old schooliin siihen, että vanhat kunnon käytöstavat ja ei nyt kartta keppiä ehkä käteen, mutta ei nyt kauas. Siinä suhteessa. Niin sellainen struktuuri, selkeät säännöt.
Lapset istuu silloin ja viittaa ja näin edelleen. Me ei aleta niin kun huutelee ja ja heittelemään kamoja ja varsinkaan nyt jossain taisi olla Twitterissä levisi tää kysely siitä tehtiin joku gallup lapsille että että mikä on sun viimeinen vilma merkintä niin siellä joku lapsi sä nyt oot.
Heitin tuolilla äijää, eihän herra jestas tää kuuluu niinku suomalaiseen kouluun alkuunkaan tällainen meininki ja tää niinku koulukiusaaminen eli käytännössä koulun väkivalta niin jos ei siihen tule nollatoleranssia niin eihän se lopu koskaan. Se on nollatoleranssi on se ainoa vaihtoehto ja riittävän tiukat toimenpiteet siihen. Sama tien oppilas vaikka 3 viikoksi pois ja nimenomaan niin, että se minkä lautakunnan kautta vaan opettajille lisää. Valtaa suuri tämä joo.
Kyllä se. On keskeisiä teemoja itsellä itse asiassa kun ehdokkaana helsingissä, niin juuri tämä kurinpito kurinpitokeinojen parantaminen että. Että se, että saataisiin ne toimimaan ja selkeät seuraukset ja tota se auttaisi varmasti myös tähän kiusaamiseen paljon. Kyllä ja samalla. Oikeilla jäljillä siinä. Nimenomaan se, että sitten kiusaaja eli tää väkivalta on
syyllistynyt. Henkilö saa lähtöpassit ja kun tällä hetkellä kantautuu ympäri Suomea jatkuvasti viestiä siitä, että tää niin kuin uhri tää kiusattu eli väkivallan kohde joutuu lähtemään niinku jäämään pois koulusta himaan vaikka kotikouluun tänään, koska koulussa niinku tulee pataan niin eihän tässä on niinku mitään jiitä tällaisessa meiningissä. Mutta moi kiva kun on ollu aivan hampaaton ja. Niin ei se kiva koulu hankkeessa, kun hän ei ollut. Yhtään mitään hyötyä?
Ei. Sancho sua, että siis onko todellakin nyt pitää mennä jonkun lautakunnan kautta että pitää niin kun potkaistaan oppilas pois koulusta tai jopa niinku väliaikaisesti pariksi viikoksi tai jotain? Siis miksi koulu ei voi päättää tällaisesta tai niilontilaisen korvan tai kuulostaa aivan niin kun absurdilta. Myös helsinkiläisen korvaa, että että se on tosi moni tahoinen ja polveileva prosessi ja sitä byrokratiaa pitäisi kärsiä siitä kyllä, että se olisi enemmän koulujen.
Koulujen päätettävissään entistä jouhevammin, että sitten saataisiin se pelote vaikute toimimaan ja tota. Onko tässä nyt siis voitko sä nimetä ne pahimmat alueet missä missä niinku sun? Havaintojen. Onko mä kirjoitan ylös tänne? No muun muassa tää mistä iivonen kanssa puhuttiin, niin tää pukeminen koulussa ja mä oon itse toiminut myös ja sanotaan näin, että nää helsingin niin kun. Monikulttuuriset alueet niin järjestetään siellä. On tullut vastaan näitä ilmiöitä
että. Ja jos tää syystä näitä tietyn henkisiä opettajia on kasaantunut juuri näihin. Kouluihin onhan ne vaan luovuttanut. Mä luulen kanssa. Niin vai onko niillä ideologiaa? Kyllä mä uskon siihen ideologiaan kanssa. Että että tota että ei jos nyt sanotaan niin vaikka täällä etelä helsingin missä missä on myös toiminut niin ei täällä ole tullut samalla tavalla näitä kukkahattu tätejä ja setiä vastaan jostain syystä että. Että se on mielenkiintoista.
Joo missä missä määrin niin kun puuttuvatko muiden lasten vanhemmat tällaisiin tilanteisiin kun on vaikka väkivaltaa ja noita ongelmia luokalla ja sitten siis siis niiden lasten vanhemmat jotka jotka eivät eivät häiritse muita oppilaita. Miten ne reagoi tähän, että jos lapsi kertoo, että tänään luokalla oli vaikkapa tuolille
heittämistä ja näin. No moni on varmasti huolissaan kyllä ja muuhun itsenikin ollut yhteydessä kun sen jälkeen kun avasin keskustelun syksyllä ne on tullut paljon yksityisviestejä mikä on troija rohkaisevaa. Että tota samalla hälyttävää, että kun ymmärtänyt sen että miten levinnyt tää ongelma on. Mutta toki näiden vanhempien kädet on aika sidotut siihen mitä se koulussa. Tapahtuu niin, ei ne opitaan puheille. Sanoi että mitä, mitä helvettiä täällä tapahtuu.
Meidän meidän koulussa ei mene. Ja jos menee. Niin väitetään. Niin aivan. Tässä on tietysti tätä voi tutkia sosiologisesti ja yks maailman kuuluisimmista sosiologista. Jonatan hind on kirjoittanut tämmöisen ahdistunut sukupolvien ja mä tein siitä tuplaajakson tuo futucastin. Vetään isak raution ja mikko alasaarelan kanssa.
Niin niin siinähän tässä hintin kirjassa analysoidaan tätä ahdistuneisuuden kautta ja sieltä löydetään tää kännykkä löydetään niinku hyvin vahvaksi selvittäjäksi ei pelkästään ne tiktok ja apit vaan niinku ihan ihan se älypuhelin. Olisiko tässä perään? Varmasti on ja ja ja tota jos puhutaan näistä väkivallanteoista mitä koulussa nyt on ja vapaa ajalla sitten taas koulun jälkeen tapahtunut niin yhteistä niille on aika usein se että ne kuvataan ja ne
jaetaan. Snäpissä eli eli siinä mielessä niinku jos ei haetaan nyt sitä että kännykkä mädättää aivot ja mitä kaikkea niinku voidaan voidaan jatkaa siitä myöhemmin. Mutta mutta siis se ei ole yksistään se laite ja se että on se some mihinkä levittää omille kavereille niitä väkivaltavideoita nimenomaan kun pannaan pannaan tota kantasuomalainen kahdeksanvuotias nuolemaan kymmenvuotiaan maahanmuuttajan lapsen kenkiä, niin sehän tehdään vaan sen takia, että se saadaan kuvattua videolle ja
painetaan sinne snäppiin. Levisi ihan valtavasti tuossa kun aikaiset somessa. Mutta kyllä mä niinku ratkaisuita tarvitaan tähän aivan. Joo, eikö tässä ole hallitus tuomassa sitä kännykkäkieltoa ja sitten osittain se sitten. Sekään ihan se on ihan naurettavia juttuja. Jotenkin menee lainsäädännön käynyt. Miksi opettajat ei voi vaan niinku takavarikoita kännykästä kukalla?
Ehkä se on sama kokonaisuus tässä, että ei uskalleta ei uskalleta puuttua väkivaltaan ei uskalleta puuttua kännyköihin. Pitää olla laki toki niinku väkivaltahan ei mikään lakikaan tietenkin mahdollista. Niin kyllä mä luulen että toi siis se kuri ei vaan toimi varsinkin jos sä oot tuota.
Minusta mikä se oli se sun sana kukkahattu täti niin ethän sä lähde siellä tota niinku fyysisesti hakemaan mitään kännyköitä kieltää sä tota yrität puhua kauniisti ja sitten kauhistunut kun sanat ei ei niinku ratkaisekaan tätä
ongelmaa. Lisätä itse asiassa tuohon mitä kysyit aikaisemmin vielä tähän aluekysymykseen niin se, että mun mielestä ivanin kanssa puhui tästä samasta, että että mä uskon kanssa että siihen vaikuttaa se tähän eriytymiseen osittain, että minkä takia vaikka täällä on etelä helsingissä ei ole tullut vastaan näitä samoja asioita.
Niin ikävä kyllä on se, että täällä tiedetään se, että kotona ollaan järjestetään jättejä ja tota toki muuallakin, mutta täällä tiedetään koulussa se, että että vanhemmat on hyvin mukana lapsen koulunkäynnissä ja tiedetään että. Että että he edustaa aika homogeenistä ryhmää siinä mielessä, että että seurataan tarkasti koulunkäyntiä ja näin, että sitten opettajalle ei jää mahdollisuutta. Tällaiseen haastatteluun kun tietää se, että niinku dutch flyer. Tää on itse aika tärkeä tää
kodin vastuu. Sitä pitäisi korostaa, koska eihän se lapsi itse päätä loppujen lopuksi mitä se tekee vaan se malli tulee kotoa. Se on hirveän surullista, koska sitten muualla missä saattaa tulla vaihtelevista taustoista nuoria ja näin niin se koulun merkitys olisi erittäin suuri, että sitten jos siellä on tällaisia viherpiipertäjä opettajina jotka ei niin kun. Kykene toimimaan auktoriteettina tai pitää kuria niin. Joo, pystyyköhän tässä tää ianin kanssa tuossa edellisessä neuvottelupö?
Mitä keskusteltiin tästä gt aikuisten integraatiosta niin jos tavallaan sen s 2 lapsen vanhemmat ei ole integroitunut, ei puhu suomea, niillä ei ole sosiaalisia verkostoja niihin
muihin vanhempiin. Ehkä ei edes synttäri kekkereitä niiden kanssa niin niin tavallaan ei ne sitten sitten tule ehkä sinne tota opettajan kanssa keskustelee vanhempainiltaan eikä luo sitten sitä tätä yhteisöllisyyttä, joka loisi sitä painetta pistää jälkikasvunsa kuriin kautta auttamaan sitä pärjäämään elämässä osana yhteisöä ja olisiko tää niinku ehkä kieliä? Myös.
No mä mietin joo varmasti on että mä en tiedä niinku voi tästä matkasta jota paremmin niin mua kiinnostaa erityisesti tää ess kakkososa asiaa, että niin kuin mun eikö se ole vähän niin kun harhaanjohtavaa tota etiketti että varmaan niin kun valtaosa noi noista edes kakkoslevy on syntynyt suomessa mä veikkaisin ja niinku mä puhun että koko ikänsä suomea jollakin niinku tasolle että jotenkin tää on tiedä mikä se on niin kun kana on muna mutta siis että niin kun syntyykö tää ohjelma
nyt mä kuulostan viherpiipertäjä. Siis nytkö tää ongelma osittain siitä, että niin kun että pannaan että ylipäänsä että että pannaan tää edes kakkos niin kun etikettiin noin lapsille että eikö voi? Miksei on edes olemassa että niin kun jos jos lapsi on syntynyt suomessa niin miksi? Miksi on että semmoinen ehkä kun
status joo. Niin ja tähän oikeastaan tähän samaan kokonaisuuteen pitää muistaa se, että niinku valtaosa ylivoimainen valtaosa näistä s kakkosen lapsista on niinku täysin normaali ihan ei ilman mitään käytöshäiriöitä muita, mutta nyt ehkä just puhutaan siitä, että mitä siellä kouluissa niinku luokissa tapahtuu, mutta ihan samaa mieltä siitä, että mitä leimaa ei saa. Istuttaa identiteettipoliittinen ongelma että. Siitä on identiteetistä on haittaa, koska se on myös
kirous. Eli sä oot nyt sitten tässä 2 ehkä sitten niinku kahti tähdet ajattelee että niitä pitää niinku positiivisesti diskriminointia antaa vaikka parempia arvosanoja tai jotenkin antaa niille erityisolosuhteet tai antaa niiden olla rauhassa, mutta sitten negatiivisesti ajatellaan saat sitten se niinku sä oot se s kakkonen ja sulla on sen ryhmänominaisuudet vaikka etkä ole niinku universaali
yksilö. Että pitää myös kompa tai olekaan siinä mitään aikaisemmin sanoit että että miten helppoa se on. Antaa vaan periksi, että sehän on paljon helpompaa. Tällaisella aikuisella tota sen sijaan että hän toimisi auktoriteettina ja vaatisi tiettyjä asioita kaikilta oppilaita, niin se on helpompaa lepoa. Ne asiat rikastavat monikulttuurin tai ihanan moninaisuuden sisälle, että kun se että. Odottaisi tiettyjä asioita, seuraisi oppilaita ja tarvittaessa antaa sanktioita.
Mä juttelin tästä niinku uutenavuotena. Meillä oli vieraana yksi tota opettajaa, jolla oli myös s 2 oppilaita ja sitten yks tota moni kaveri niin hän sanoi että Urheilu ratkaisu eli ne urheilukoulubeja ja sitten ne vanhemmat sinne mukaan lapset mukaan että. Tämmöisetllisyyttä. Syyllisyyttä eli eli sitten siinä tavallaan sitten syntyy sekä niinku vanhempien et tällaisten kanssa yhteisö ja ja siitä se niinku rakentuu se
tavallaan yksi tekeminen. Ja. Aivan ja tässä varmaan niinku tää sama asiakokonaisuus se, että jos jos vanhemmat linnoittautui sinne kotiin niin ei niitä sosiaalisen verkoston mitä äsken mainitsinkin tuossa niin niin ehkä sitten se kotonakaan ei olla ihan niin.
Tiedätkö kartalla siitä että mitä tapahtuu ja se lapsi jos ei lapsella ole kuria kotona hän saa tehdä mitä haluaa, niin ehkä se periytyi sitten sinne kouluunkin se maailma että että hän heittää nyt vaikka sitten kirjalla opettaa ja jos siltä tuntuu olipa hauskaa haha ja jos se opettaja ei siihen reagoikaan vaan niinku vähän nuhtelee, älä nyt enää heitä kirjalla, niin
niin. Ei tässä ole niinku tää menee vaan pahempaan suuntaan koko ajan ja äsken tuossa mainittiin hyvin tää periksi antaminen plus sitten se että niitä arvosanoja niin puolustusministeri antti Häkkänen jokunen aika sitten. Olisiko ollut vuosi pari sitten niin mun mielestä puhui aika
hyvin tästä samasta aiheesta. Häkkänen totesi, että armo vitosia ei pitäisi antaa ja oli oli sitä mieltä vahvasti, että niinku pitäisi jättää voimakkaammin luokalle niin mun on tosi helppo allekirjoittaa se eli jos sä et aidosti selviä siitä luokasta vaikka sitten vitosesta ja.
Oikeasti sun arvosana pitäisi olla nelosia eikä niitä armon vitosia oli sitten taustalla niinku s kakkonen tai muuta vaikka kantasuomalainen, mutta jos ei vaan osaa niin ei pitäisi päästää seuraavalle luokalle että rohkeammin vaan jättää luokalle silloin kun mä olin koulussa aikanaan 300 vuotta sitten niin silloin jätettiin luokalle jos ei ollut tarpeeksi hyvä ja sitten opiskeltiin ne asiat uudestaan ja sitten mentiin eteenpäin ja kun päästiin ysiltä niin oltiin
valmiita siihen lukioon eikä niin kuin nyt että 15 pinnaa jos on lukee ja kirjoittaa kunnolla niin tässä on sellainen ryhtiliikkeen paikka kyllä nyt havaittavissa. Ja yksi mikä tässä vielä vielä tota täytyy ottaa puheeksi niin.
Inkluusio suomalaisissa kouluissa valtavan suuri virhe, että kaikki ne niin kun haaste haasteellisimmat oppilaat painettiin sinne muiden sekaan, että se oli muka niinku hyvä juttu ja tää oli taas vähän sellaista niinku kukkahattutäti meininkiä niin nyt sitten ne lapset jotka tarvitsee erityistä tukea, niin ne saa sitä erityistä tukea kyllä, mutta ne on siellä muiden joukossa, jolloin esimerkiksi tiedän pirkanmaalta tapaukseen, jossa lapsella on korva nää suojien
peltorit mukana koulussa, että hän pystyy niinku keskittymään. Kuulosta. Niin eikö? Se on varmaan täällä ihan sama juttu. Että tarviiko se takaisin ja inkluusio jonkkaan niin päästään eteenpäin. Inkluusio se on itsellä tuttu aihe kanssa, niin haluaisin itse ehkä korostaa vielä sen, että että sen kohdalla. Pitäisi mun mielestä tehdä ero myös siinä, että että se on eri asia, että jos oppilaalla on vaikka. Tällaisella erityisen tuen oppilaille, jos hänellä on vaikka lievää.
Oppimishäiriö tai autismia tai jotain, niin hän saattaa olla hyvin. Etelä silti määrätyissä asioissa. Se saattaa hyvinkin onnistuneesti pysyä siellä mukana että, mutta sitten taas se on täysin eri asia, että jos oppilas vaikka aiheuttaa fyysistä vaaraa muille siellä tunneilla tai. Toimii väkivaltaisesti, että kyllä sitten pitää pystyä niin kun sijoittaa hänet jonnekin sopivampaan ympäristöön. Tarkoitukselle. Joo aivan.
No mutta sitten jos mietitään vähän laajempaa kulttuuriympäristö tota ympäristöä tän ympäriltä, niin meillä on jengiytyminen. Siitä on tullut tämmöinen kirja ja ja tavallaan siinä. Sitten, eihän meillä ole katujengejä suomessa. Mutta verkkaan sitten yksi havainto oli, että me ollaan niinku siinä me ollaan sitten universaalisti suomalaista syyllisiä niihin katujengejä, että se ei olekaan niinku tavallaan tämmöinen.
Niin kun. Tämän niinku katujengien ja niinku luovan kulttuurin ongelma vaan suomalaisen yleisön ongelma ja ja toi toi sitten voisi liittyä tähän eli samoin kuin vankilat luovat lisää rikollisuutta, koska siellä rikolliset keskenään jengiytyvät niin niin tämmöinen niinku kuplaunut koululaitos jossa sitten on on tota huono huono kulttuuri, joka ihan noi varastelu ja väkivaltaailua väkivaltaa niin niin saattaa aiheuttaa kasvualusta jengiytymisen. Mitäs mieltä te olette tasan
tästä aihepiiristä? Kyllä tuossa voi perään olla ihan hyvin, että siinä kun pannaan tarkistukselle. Koko joukko lapsia, jotka muutenkin hakkaa tuolla luokassa toisiaan, niin kyllä siellä pitäisi olla sitten niinku sosionomien sijaan ja opettajien sijaisia pitäisi niinku
vartijoita paikalla. Niin kun nyt jo muutenkin tarvittaisiin koulussa vartijoita, mutta ihan vinha perä tuossa, että jos te pannaan samaan jengiin niin niin mitä siellä sitten suunnitellaan että leikataanko toi k kauppa tuossa
tänä iltana vai mitä että? Niin eli tässä siis tietysti voidaan niin kun puuttua tavallaan valvonnalla ja totalitarismia tähän, mutta sitten on sitten se inkluusioreitti siis se Urheilu kaikki pelaa tätä jalkapalloa ja luodaan ne yhteisöt ja ne yhteiset suomalaiset tai humanit tai terveet arvot ja ja tavallaan niinku viedään se fokus siitä pahasta siihen niin kuin johonkin yhdistävään hyvään. Se olisi nyt ainakin hyvä
ratkaisu mun. Mielestä yksi ratkaisu on niinku vähän vähän tuohon ehkä viitaten, niin sellainen pehmeä ratkaisu on jopo luokat mä en nyt muista oliko se joustavan perusopetuksen luokka. Mikä tällainen sellaisia aika pieniä ryhmiä, yksi opettaja. Olisiko se nyt kymmenkunta lasta jos äkkipäätään muistelemaan niin. Erittäin hyvä ratkaisu. Kaikki on vähän niinku kodinomaisessa tunnelmassa siellä ja kaikki etenee opinnoissaan ja näin edelleen, mutta ne on samaan aikaan.
Ne on pois sieltä niinku muiden. Keskusta on siis nyt käytössä. Niin mä pidän tota hyvänä ratkaisuna. Toki se on veronmaksajille kalliimpi ratkaisu, mutta uskoisin että tää jopa luokkamalli tuo sellaisia niin kun. Mitä sanotaan yhteiskuntakelpoisia nuoria jotka pääsee töihin.
Ehkä tulee yrittäjiä ja näin edelleen, niin koska sehän on meidän kaikkien tavoite tällä hetkellä meidän pitäisi saada kaikesta koulusta pääsemistä, niin kaikista nuorista pitäisi tulla toimiva osa meidän yhteiskuntaa, jossa he kantaa vastuuta työnteolla siitä omasta menestyksestään. Ei voi olla oikeuksia. Jos ei ole vastuita, niin meidän pitäisi kaikin keinoin pyrkiä ikään kuin se segregaatio siinä mielessä estämään, ettei tule sitä aikuisten ryhmää, joka on
koulupudokkaita. Sitten kokonaan tukien varassa ja. No mites tää tätä ruotsin malli jossa siis tota tietysti tätä paikallista askosta on ollut moninkertaisesti enemmän kuin meillä, niin tavallaan se graduation riitti ei olekaan peruskoulusta tai lukiosta läpi pääseminen vaan pääsetkö sä tota vaikka dispatch rullia niin eli tavallaan se on se graduaatio eli se niinku jengiytti tietynlaiseen tätä korkeakouluun, niin tätähän meillä ei suomessa ei ole vielä päässyt muodostumaan.
Vielä puuta. Niin, mutta tota miten sitä voisi niin pitää? Tietysti tuhota nää organisaatiot en ennen kuin niistä tulee instituutioita. Se on varmaan yksi ratkaisu. Niin ruotsissahan varoitettiin jo mitä 15 20 vuotta sitten tästä mihinkä siellä ollaan nyt menty ja ja siellä oli oli käytännössä. Poliitikko tuli täysin kädettömiä niin kuin estämään
sitä sitä kehitystä. Siellä vaan naiivin sinisilmäisesti katsottiin, että monikulttuurisuus on niinku hieno asia ja ja tota ei puututa näihin epäkohtiin. Nyt mitä siellä varmaan yksi paljon pommeja kun jossain irakissa nykypäivänä, että siis joka paikassa räjähtelee ja tapetaan ihmisiä, mutta kun tää olisi ollut estettävissä silloin 2 15 20 vuotta sitten ruotsissakin ei vaan haluttu
tehdä mitään. Esiteinin ja rikosvastuun tuominen jollakin edellytyksellä, että jos se on niinku järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä, niin se voisi olla yks yks tota ratkaisu, että ei tavallaan ole tämmöistä niinku täydellistä. Suojaa suojaa. Sitten jos sä toimit vaan niin kun tota rikollisliigan niinku apupoikana. Sitähän sitä oikeastaan niin kun ikärajan on pakko suomessa laskee jossain vaiheessa ei se ei se ei se voi mennä niin, että tuolla katsotaan nykykelloa että
OK sä oot vielä tän ikäinen. Nyt sä voit vielä leikata tuon salentosta ja käydä puukottamassa jotain, että ensi viikolla et enää voi. Ei, ei me nykyisellä mallilla ei voi edetä. Tää voisi olla hyvin keskeistä myös tän kiusaamisen ehkäisyn suhteen, että just nää selkeämmät seuraukset että. Ihmettelen, että hallitus ei ole vielä tätä lähtenyt työstämään. Toki heillä on paljon muutakin, mutta. Miten tota on että
tulevaisuudessa? On tää koululaitos niin tota sä oot ansiokkaasti puhunut nyt siitä, että ainakaan englannista ei saisi tulla niin kun semmoista niin kun itsestäänselvää track joka loisi sen englannin klaanin suomeen. Eli eli siis tota se on tietyllä tavalla vähän jengiä analogia eli se niinku se vähän niin kun se annetaan. Rahaa mutta on annetaan. Levitä niin sitten se yhtäkkiä ja tota valtaa valtaa nää rakenteet eli eli suomen ja
ruotsin. Niin tätä löytyisikö tässä tällainen ulkopuolisin silmin tästä tätä näistä ilmiöistä jotain? Tai no siis ylipäätänsä. Siis mä teen sellaisen sun kysymykseen, että ylipäänsä tää kun puhutaan niin kuin kurinpidosta ja niin kuin ryhtiliike. Mutta mua ei ihmetytä kun aikuisten maailmassa suomessa ei ole kurinpitoa.
Eikö ollut ryhtiliikettä että suomen niinku aikuisten yhteiskunta on niin leppoisa ja niin lepsuja niin eli kukaan ei halua pitää piirtää mistä niin kuin säännöistä kaikki tekee aika aika niin kun kaikki mitä haluaa ja niin kun en halua olla niin jäykkiä. Mutta siis siis ollaan aina niinku totuttu siihen, että että Suomi on tosi niin kun autoritäärinen niin kun uskovainen mä auktoriteettiuskoinen maa mutta on johonkin kadonnut johonkin. Siis mä en usko että siis jotenkin alk.
Joka on niinku molemmista päistä, että säkin niin kun enemmän niinku kumpi tuo niinku lastenmaailma myös aikuisten maailmaa. Koska direktio oikeus kunnia. Kyllä juuri näin. Juuri näin. Mut no esimerkiksi just näyttää niin kun aikuisten maahanmuuttajien kielipolitiikka, joka on mun lempiaihe että siinä ei ole mitään, että että nuolla on vaan tota englanninkielisten tätä ja maahanmuuttajan takauksia, koska me olemme englannin kielisiä. Ei kuvata tiktok videolle
kuitenkin. Joo olisin, mutta siis näin viranomaiset tekee, koska se on monikulttuurisuutta. Ja siis Helsinki varsinkin Helsinki on just noita pahimpia tota englannin ylivallan. Järjestäjä. Mutta joo, että siis mua ihmetyttää tää, että kun aikuisten maailmasta puuttuu mun mielestä suomalaisesta aikuisten ja yhteiskunnasta puuttuu tää kurinpito. Kielikysymys on mielenkiintoinen.
Mihin viittasit niin mä oon itse sitä mieltä, että tietenkin suomalaisuuden liiton jäsenenä ja muutenkin että suomen kielen niinku asemaa pitäisi parantaa ja ja ylläpitää kun englantia tulee jatkuvasti joka paikasta. Mä ymmärrän sen, että että tota yrityksissä on aika usein nykyään englanti on niinku työkielenä jo, koska kansainvälisyys, kulttuuri, globaali, markkina ja näin edelleen, mutta että pitäisi säilyttää sitä suomen kieltä ja arvostaa sitä.
Suomen kieltä niin mitä sä oot tuolta irlannista tulleena niin mitä mieltä sä oot ihan tästä. Katso edellinen jakso tätä neuvottelut klubi ja siellä on paljon vastauksia. Mä en halua niinku kaapata aihetta. Mutta siis siis huono että että mä oon siis suomalaiset juovat englantiin ja itse suomalaisen kulttuurin itsensä juttu ja mä haluaisin vielä palata siis tän esi kakkosen tota ess kakkos
asiaan että siis. Mutta millä perusteella sitten nämä lapset saavat tähän tota edes kakkosta tää statuksen ja vaikuttaakseen aina tosi huonosti, niin kun oppilaan tota koulumenestykseen, koska mä oon sellaisia valituksia itse niin kun maahanmuutto taustoja niin kun entiseltä koululaisilta että ei se se vaikuttaa huonosti, heidän vaikkapa yliopistoon pääsemiseen. Joo. No kyllä mä oon itse myös huomannut, että se hyvinkin
vaihteli vaihtelevin perustein. Saattaa tulla se s 2 status, että että tota todella ihmeellisen perustein välillä että että tota en sanoisi että se suoraan. Aiheuttaa niinku huonoa statusta vai tai huonoa suoriutumista, että selvästi se, että jos opettaja sitten sen seurauksena suhtautuu. Niin kun. Kyseenalaisesti tähän. Niinku opettamiseen, niin se on sitten sitten ongelmallista että. Että jos sen seurauksena opettamisesta niin kun.
Lähtee kaikki kunnianhimo, niin toki se on ongelma että. Yksi mikä tuli tuosta mieleen, mikä voisi olla kun saamme maarit noi pehmeät keinot, niin miten saataisiin maahanmuuttajataustaisia lapsia? Ehkä niinku paremmin. Integroitumaan ja ja niin kuin käyttäytymään myös koulussa niin. Ehkä se varhaiskasvatus eli päiväkotivuodet voisi olla se, että saataisiin kaikki mukaan päiväkoteihin, koska varhaiskasvatuksessa sitten suomenkieli tulisi tutummaksi oppimiseen.
Ehkä aikaisemmin. Sitten tota suomalaiset tavat, suomalainen kulttuuri, kaikki nää ehkä vähän sitä auktoriteettiakin sitten jo päiväkodissa ja ja sitten ennen kaikkea niinku tunnetaitoja, jotka on nykyään aika tärkeä osa varhaiskasvatusta, niin jotenkin tää niin kun se että hakataan tuolla heitellään tuolla ja koululuokissa, yläasteella ja
muuta niin. Ehkä siinä on tunnetaito taidoissa voi olla vähän haasteita, niin olisiko yksi keino se, että pyrittäisiin saamaan mahdollisimman paljon niin kuin maahanmuuttajataustaisia ja varhaiskasvatukseen mukaan, niin ei se ole ainakaan huono varmaan olisi. Siis toihan on käsittääkseni
krist. Eli se tuota halusi sen kotihoidon tuen säilyttää joka joka sitten ylläpitää siis sitä tota kotihoidon tuen tuen tota myötä sitten tätä, että ainakin tietty porukka pitää ne lapset kotona sen sijasta että ne viedään sitten tuonne meidän ihanaan DDR laiseen tota päiväkotiin. Tuota tota aivo kestäviksi, mutta tota kyllähän se niinku SUOMI suomen pedagogiset menetelmät siellä päiväkodissa lienee niin kuin aika hyvin ja. Siellä on kovatasoisia osaajia kyllä.
Ja mä nyt joskus aina mietin, että pitäisikö sielläkin olla vähän diversiteettiä, että joskus aikoinaan ajattelette kaikki tämmöiset montessori. Ja muuta niin ihan kauheata kuraa, mutta en mä oikeastaan tutkinut tätä, että onko sulla itse asiassa tästä mielipidettä, että tuoda monimuotoisuutta suomen? Kouluissa ei olekaan vielä tää oli erittäin hyvä pointti, että näin myös vapautettaisiin vaikka äidit työmarkkinoille ja vältettäisiin se, että he olisi.
Kodin vankeina siellä tota erillään suomalaisesta yhteiskunnasta. Mutta pitäisikö siis ruotsissahan sitten taas on myös tota yksityisiä kouluja ja sitten ehkä siellä lasketaan rimaa. Sitten jossain tapauksessa vielä enemmän vähän niinku rahaa vastaan tai luodaan omia niinku vähän outoja kuplia että mä en tiedä onko siis koulujärjestelmän niin kun kaupallistaminen tai vapauttaminen?
Olisiko se huono vai hyvä asia? No kyllä mä näkisin parempana ratkaisuna sen, että puututtaisiin näihin ongelmiin mitä on peruskoulussa ja niin kun laitettaisiin se toimimaan. Kaikilta osin. Että se että sitten osa koulusta tulisi hyväkseen osa sitten niinku. Olisi niinku villa ensi yhä, että niin mä voisin niin
kestävänä sitä ainakaan. Joo siis tästä joskus puhuttiin gent prikaationa, että tavallaan kun sulla on niitä levottomia alueita ja sitten kun hinnat nousee ja että tavallaan ne hyvät ihmiset tuota muuttavat niillekin, niin sitten ne tavallaan täällä hyvyydessään tai keskinkertaisuuden tai universaaleja parantavat tuota tämän huonojen alueiden haavat imemällä niin tota tota oireilevat vähemmistöt sitten siihen tätä borg tyylisesti massaansa ja tota tää tää
tietyllä tavalla. Voi toimiakin tämmöinen genericikaatio mutta mutta tota ainakin siis suomessa. Just tää identiteettipolitiikan niinku haitallisuus on että hyväksytään liikaa sitä kuplautuminen hyvässä ja pahassa. Eli ei sekään. Ole hyvä että sulla on niinku niin kuin tavallaan eliittipla joka sitten siellä menee hyvin että tota en tiedä mikä nyt
voisi olla. Joku semmoinen semmoinen tota Strömsön tuota alue jossa on vaan täysin menestyviä ja tuota suomenruotsalaisia niin ei sekään nyt ole niin kuin hyvä asia, että kyllä sekin tarvitsisi gentriikaatio. Niin mä luulen että kaikki alueet OK täällä etelä helsingissä tietenkin vähän toisenlainen tilanne ja ehkä jostain strömsössä Vaasan westerbacka. By the way on sieltä kotoisin niin tota tota.
Mutta se, että sitä kuria kouluun ja että oppilaalta aletaan vaatia enemmän, niin mä luulen, että aika moni suomen alue siis hangostaivalla on on on sellaista että. Jos se olisi paikallaan vähän, ehkä ehkä vaatia enemmän ja lopettaa ne sääliviäiset myös niiltä kantasuomalaisilta, että jos ei osaa niin sitten vaan pitää käydä koulua vuosi
pidempään. Mitenköhän se menee muuten tuolla pohjoisessa voisi hypätä tähän tota mitä tässä muuten on tapahtunut niin maailman toisiksi kuuluisin jalkapalloilija lionel messin jälkeen tietysti tää ronaldo kävi lomailemassa tuolla tota Pohjois suomessa ja sieltä tuli niinku aivan fantastisen hienoa propagandakuvausta täydellinen.
Juontoja ja tota sä ronaldon ät pakilta se näytti musta ei niinku sixpack ei riitä että siellä sitten menossa tota avantoon ja ja ja tota mutta sitten tätä onnistuttu löytämään että eihän se nyt osaa noudateta oli oli tallusteli siellä lastensa ja vaimonsa kanssa ladulla iän onko tää laturaivo
juttu? Siis siis jos mä oon nyt oikein, siis se on ollut semmoinen niinku some laturaivo voitaisiin niitä somekommentoivat pahoittaneet mieltään, että että on tullut sillä kävelyllä ladulle, että joo, ei kai nyt yksi niin kun ulkomaalainen turisti niin kuin öö niin kuin pilaa koko meidän hieno hieno tota hiihto hiihtomieskulttuuria. Osaatko sä murtsikka hiihtoa? Joo. Suomessa tilaa ei. Ei ole vielä sattunut riittävästi lunta Lohjalla, että mä pääsisin vielä. Mulla on tätä.
Mä mä mä puhun nyt englantia. Ikävä kyllä täällä suomenkielessä ohjelmassa pilaan sun vibat, mutta tota. Päältäni eli eli tota. Cross country skiing is only funny in every näre country. Tää oli paha. Siis siis nyt nyt nyt näkyy että se olisi 5 lasten.
Se on joo tää. Joo, mutta siis mikä oli tässä ilmiössä kyse, että nimenomaan että kaikki ovat pohtineet miltään siitä, että haluat laadulla ja sitten muut pahoittaa mieltään siitä, että muut pahoitti miltään vai vai mikä oli tässäkin kysymys on. Oikeastaan hyvin suomalainen ilmiö eli tota ensin saadaan tämmöistä niinku massiivista positiivista julkisuutta ja sitten paheksutaan tätä ja sitten paheksutaan sitä että paheksutaan sitä, että ehkä ne
julkkarit huomaa, että me paheksutaan jotain tämmöistä niinku niin täydellistä ilmiö kuin ronaldo on tuota valoilmiöitä Pohjois SUOMI. Kuva on hyvin se suomalaista mentaliteettia. Toi toi tilanne, että siis eihän me oltaisi millään. Siis SUOMI ei rahalla olisi ikipäivänä saanut tuollaista matkailumainos. Se on varmaan siis kymmenissä ellei sadoissa tuhansissa tiktok videoissa ja Twitter päivityksessä. Me muuten puhut twitteristä ja x sen verran old school niin.
Jos mä heitän heitän hatusta, että 200 miljoonaa ihmistä vähintään ellei ellei niinku puoli miljardia tai miljardia ihmistä tietää nyt että ronaldo kävi suomessa, että se oli maailman hienoin paikka lappi niin tota miksi siitä pitää hakea sitten että mutta sä kävelet laadulla se käveli ladulla niin miksi? Joo, toisaalta sekin voisi olla. En tiedä sanoo seijan tuota. Saanko mä sanoa ulkopuolisille? Onko se suomalainen sitten enää ulkopuolinen?
Siis mikä tän macart on nyt siis esittänyt sun kysymys. Eli eli mun eli tavallaan että saadaan sitä sekin on jännää, että meillä on tämä oma normisto. Kukaan ei tiedä tai niillä on tämmöinen latu jos ei kävellä että onpa eksoottista että se voisi olla tällainen niinku siellä sitten englannissa vaan niinku eksoottisen jännää niillä on joku tämmöinen laturaivojuttu vähän niinku kalsari käännyttää
jotain että mutta siellä. Tota ainakin missä mä käyn joskus lomalla siellä tota lapissa tota kiilopäällä on joko niinku 100 m välein on tällaisia englanninkielisiä kylttejä että no walking on the sky track numero google maps. Se on sellaisia, että on hyvin selkeäksi niin kuin tehty, että ei saa kävellä ladulla, että ei se ole sielläkään mitään. Oonko mä vaikka siinä on kun tuhansia tuhansia ulkomaalaisia joka talvi. Mutta tää oli pakko keksiä.
Joku negatiivinen. Tiedätkö tuostakin upeista upeista uutisista? Mutta mitenkähän se menee? Siis tossa on niin keskusteltu. Muuten siis tulkaa ihmiset tuonne facebookin neuvottelijat ryhmään facebook slash groups kautta neuvottelijat niin siellä tällä hetkellä esimerkiksi keskustellaan tästä kun kiinteistörahastot on on suljettu nää. Eli eli tota niitä ei saa lunastaa ja ja tota osahan niistä on sitten tota ympäri Suomea ja sitten keskustellaan muun muassa tuota sanna Marinin
yhtiökumppanin tuulia. Pitkäsen tuota ilmoituksesta siirtyä brittiläisen rahastoillekiin nauttia tony blair instituutiosta sen sijasta, että hän on sanna Marinin tota yhtiökumppanin tai yhtiön toimitusjohtajana eli tämmöinen väliaine siinä, mutta Pohjois SUOMI, että jos on vähän tämmöinen kausitalous, sinne tullaan tota tuodaan sitten tota työn tilapäistä. Hakijoita täyttämään tän niinku talvipesä käyttöön. Mitenkähän siellä ne niinku kouluyhteisö muodostuu? Onko sulla tästä niinku
näkemystä? No piti just aikaisemmin sanoa että sä tuossa, että mä oon käsittänyt ihan monestakin lähteestä sen, että se on selvästi ero PK niinku tän koulujen tilanteen suhteen, niin PK seudun Helsinki muun muassa verrattuna sitten vaikka pohjanmaahan. Jos mä itse oon yhteyksiä sinne, että että kyllä tää näkyy että tää PK seudulla on varsinkin tää ongelma ja samoin rohkenen väittää että. Että näissä opettajissa on tuolla maakunnissa enemmän vielä tällaisia.
Niin kun. Sopivassa suhteessa vanhan vanhan tota mallin mukaisia paikkoja jotka. Vielä usko auktoriteettiin ja kurinpitoon, että. Mutta mitenkähän me pystytään? Siis tämmöinen vähän niinku matkalaukkuyhteiskunta pitää kasassa, että vaikka etelästä tai muistakin maista tulee tilapäisiä työntekijöitä, joilla ei välttämättä ole niinku koulutustarvetta lapsille siellä
pohjoisessa. Ja nythän meillä on rakennettu modulaarisia koulujakin jopa sillä että tota että on semmoinen niin kun yks pääomasijoittajan omistajayhtiö joka niinku rakentaa modulaarisiatiloja ja koulutkin on semmoisia että niitä ei kannata välttämättä niinku ihan peruskiven saakka niinku betonoidaan johonkin koska noi.
Populaation määrät pienenee, niin on semmoisia, että niitä voidaan niinku siirrellä paikasta toiseen, että että mitenkähän niinku tää yhteiskunta pystyy juurtumaan tämmöisessä että ihmisten pitää niinku monimutkaisesti elää tai olla etätöissä tai tai tota mahdollisesti jopa eri maista tulla tekemään töitä. Nomadi yhteiskunta. Vähän eli eli mä en tiedä tota onko tätä opettajankoulutuslaitoksen pohdittu yhtään tätä yhteiskunnan niinku rakennemuutosta.
Mm on aika laaja kysymys. Mä mietin siinä mielessä, että mistä niin kulmasta lähestyisi sitä nyt tässä. Että niin eli eli siis pienemmät ikäluokat noissa tota ruuhkassa ulkopuolella ja sitten toisaalta siellä on niinku kasvua tän turismin ja muun muun. Tota esimerkiksi Pirkanmaalla ei ole sen ottaa niinku esimerkiksi tässä Tampereen ja ympäristökunnat, niin siellä nää viipalekoulut niin sanotut siirtokelpoiset koulut on ihan ihan tota arkipäivää.
Elikkä jos joku vanha koulu on vähän homeessa ja se pitää purkaa niin sinne helposti laitetaan sitten viipale.
Koulu koska tiedetään että koulu sellaiset tehdään siis sellaista moduuleista ihan tarpeen mukaan sinne saadaan just sellaiset luokat kun halutaan ja just niin sen kokoinen kun halutaan ja sitten kun sitä koulua ei ehkä 10 vuoden päästä enää tarvita, koska oppilasmäärät pienenee niin sitten se voidaan iskeä ne palat irti ja rekan lavalle ja viedä toiseen paikkaan, niin tää on kyllä todella kätevääkin siinä mielessä, että kasvukeskuksissa tietenkin tarvitaan niinku
kivijalkakouluja. Mutta jos esimerkiksi tuossa mainittiin just tää lappi ja sinne tulee kausityöntekijöitä ja näin jos yhtäkkiä vaikka kiilopäälle tarvittaisiin nyt koulu. Tuskin tarvitaan, mutta jos tarvittaisiin. Joo ei ole.
Mutta rekalla sinne saataisiin muutama sekalaisesti kamaa ja ja tota mä nyt tää kausityöntekijää puoli mullakin tota tuttu ja lähti itse asiassa tota pirkanmaalta meni nyt taas talveksi tuonne Lappiin töihin niin lapset mukana niin en tiedä nyt mitä mitä he käy mitä koulua, mutta pitäisi varmaan kysyä, mutta olettaisin että siellä ihan normaalia paikallista koulua käyvät nyt tän ikään kuin kevääseen saakka. Kouluun joka päivä. Niinku me hiihdettiin koko
lapsuuskesät talven. Mulla oli vielä.
Lentelee joo. Joo, mutta tota otetaan nyt tähän sitten vielä tämmöinen elevation eli siis pisa tulokset eli eli siis nehän ovat niinku laskemassa ja ja siis se mun mielestä on tämmöinen niin kun ilmiselvästi tästä niinku homogeenisesta tota universaali kulttuurin rapautumisesta johtuvaan sivuilmiö eli tätä kun aikaisemmin on helppoa kun kaikki puhuu suomea tai kapeasti ruotsia ei, ei ollut hirveästi värjää tietoa siinä niin niin tavallaan nää niinku hännät ei
ei päässyt leviämään. Vielä tavallaan huonossa päässä ja nyt kun sitten tota on tätä kieli variaatioita ja huonoa osaamista, niin ilmiselvästi sitten sieltä tulee niitä huonoja oppimis mitattuja tuloksia, jotka sitten väistämättä tiputtaa tätä kisatuloksia. Ja niin kauan kun tavallaan tää kieli pirstaleisuus on niinku fakta ja silleen voit tehdä mitään niin niin tää tää tulee jatkumaan ja se tuloksia niinku laskee. Olisiko tää niinku teoria mahdollinen selitys?
Niin kyllä se kuulostaa ihan tutulta. Itsekin tähän myös kyllä samoin. Tietyt muutokset mitä on koulumaailmassa tehty tää digi humppa mikä on yltynyt tosi vahvaksi ja toki myös juuri tää kurinpidon. Tarkoituksellinen vähentäminen niin on myös taustalla, että. Mä oon tuosta siis fyysinen paperikirja selluloosasta tehtynä niin kuin lisää aivokapasiteettia ja teoriasta
kyllä eri mieltä. Eli siis kyllähän siis esimerkiksi itse käytän tota kaikkia näitä tekoälyympäristöjä koko ajan ja tavallaan tuntuisi oudolta. Koulua itse kaikki paperilla. Kävin kyllä, kävin kävin ja jouduin itse päättelemään tyhmien kirjojen niinku lisäksi miten asiat oikeasti menee monessa tilanteessa, koska ne oli huonosti selitetty. Mutta tota tässä tilanteessa
jossa se voit tota. Digitaalisesti käyttää tämmöistä spring partnerien tuntuu todella oudolta, että se selluloosa paperilappu nyt olisi joku autuaaksi tekevä asia. Se on ehkä sen niinku huomion horisontin tän sonatan hintin älypuhelin tabletti riippuvuuden kannalta niinku merkittävää, että se tavallaan luo mahdollisuuden ruveta
surffailemaan jotain muuta. Eli se keskittyminen siihen tylsään paperikirja, jossa ei ole niitä hyperlinkkejä niin niin pakottaa sun huomion luomaan tämmöistä keskittymiskykyä, mutta itsessään se se mun mielestä ei oo mikään, ei taikaisin ne se paperikirja. Yksi, mikä on varmaan tosi tärkeä juttu tuossa pisa tulosten heikkenemisestä on myös just mitä on aikaisemminkin viitattiin. Tässä ne on sen vaatimustason
lasku ihan yleisesti. Että taas viittaan siihen saaliiseen, mutta kun jos ei koulussa vaadita tarpeeksi niin ei tarvitse oppiakaan tarpeeksi ja se näkyy. Totta kai pisa tuloksissa sitten kun lapset ei sitten osaakaan ja tää siis esikoulusta ihan niinku koko sen koulun portaan.
Tää tällä hetkellähän niin kun suurimman laskun on tapahtunut tuolla toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa kun käydään ehkä 2 3 päivää viikosta koulussa ja loput hengaillaan tuo ostareilla ja että kyllä se on niinku ei lupaa tällä hetkellä. Kyllä tää suomen koulumaailma kauhean hyvä meidän yhteiskunnan tulevaisuudelle.
Ja pisa tulokset on oikeastaan vaan sellainen, niin kun oire siitä ensin ensioire siitä, että nyt pitäisi jotain tehdä ja sellainen ryhtiliike tuonne koulumaailmaan ja ja pitää vaatia enemmän. Tässä olisi myös hyvä lisätä. Ehkä vielä se, että kun oli puhetta tästä asiaksi oppilaasta aikaisemmin ja auktoriteetista ja muista niin.
Hyvä huomio on myös se, että että monet näistä oppilaista jotka tulee niinku s 2 taustasta niin saattaa olla tottuneet myös kotona siihen, että että on hyvinkin vaikka isä tai näin on hyvinkin vahva auktoriteetti ja se saattaa olla suuri hämmennys, että sitten kun he tulevat niinku kouluun että sitten siellä on jo niin kun. Jotain runotyttöjä ja runopoikia vastassa, jotka niin kun ei anna mitään seurauksia mistään.
Ja he huomaa sen, että ahaa että täällä saa tehdä mitä mitä tahansa ja ei ole niin kun ei ole mitään struktuuria ja mitä seurauksia. Niin se voi olla myös yksi kulma tähän. Kyllä kyllä ja yksi ihan. Saatava ristiriita, mikä tulee siitä? Että. Jos mä jatkan tätä samaa kokonaisuutta niin mun mielestä yksi niinku vähän ehkä uutena
aiheena niin niin sellainen. Viittasit aikaisemmin yksi kirjoitukseen, minkä aikana blogiin tein ja ja tota lapset tarvitsee pettymyksiä meidän aikuisten tehtävä ja opettajien on tuottaa lapsille pettymyksiä, jotta nää lapset osaisi sitten aikuisenakin käsitellä niitä pettymyksiä. Ei niin että että jatkuvasti lapset elää kuin pumpulissa ja ja se kirjoitus. Miksi mä sen aikanaan tein?
Se sai alkunsa siitä, kun jossain koulussa oli peruttu hiihtokilpailu, koska ei haluttu että joku voittaa ja joku häviää koska ne häviää että pettyy niin jos ei lapsena.
Opi käsittelemään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä niin herranjestas sitten kun menee inttiin tai ekaan duunipaikkaan tai vaikka tota lukioon, niin sitten kun se ensimmäiset niinku oikein tosielämän pettymykset tulee niin otetaan vaikka tyttöystävä jättää niin sieltä 3 viikoksi saikulle siitä kun sun pää menee sekaisin niin niin ihan en ole asiantuntija.
Mutta esimerkiksi Sinkkonen, jari Sinkkonen asiantuntija on niinku puhunut tästä samasta aihepiiristä ja mä oon itse päätellyt niin näistä kaikista lukemistani teksteistä että. Että myös mielenterveysongelmien yleistyminen johtuu pitkälti siitä, että ei olla lapsena opittu niihin pettymyksiin, koska vanhemmat haluaa välttää kaikin keinoin, että meidän pirkko liisa. Että känny.
Ja sitten jos tuli paha. Mieli just näin niin aidosti kun lapset oppisi käsittelee niitä omia tunteitaan, pettymyksiä ja näin edelleen, niin sitten ne ei menisi ehkä rikki sitten kun ne tulee kenkää tai tai tyttöystävä jättää tai niin edelleen. Ja myös työllisyyttä eli. Tavallaan se on tää. Käytännössä kännykästä tilaa. No pistäpä tuosta. Mulla on siis mulla on siis 2 kouluikäistä lasta on liiankin
tuttu aihe niin niin. Mä en pysty pistämään niitä 10 minuutiksi istumaan penkille että istut tässä 10 minuuttia tekemättä. Mitään ei ole mahdollista. Niin jopa elokuvan katsominen tuntuu olevan niinku aika. Ylipäänsä rangaistusta, mutta että tää on aito ongelma. Se että ei kestetä tylsyyttä. Että kestääkö suomalaiset aikuiset nykyään tylsyyttä? Ei. Ei välttämättä. Mobiililaitteet on siihen syynä.
Mutta siis mä haluan korostaa jälkiä, mutta suomalaiset aikuisetkaan eivät, eivät, eivät kestä mitään pettymyksestä ronaldo kävelykadulla. Mä mä näkisin, että me se mitä me tehdään täällä niin kun aiheuttaa keskittymiskyvyn paluuta, koska monet ihmiset menee ulos vaikka kävelemään ladulle tai tota hiihtämään. Älkää kävelkö. Ladulla, mutta ne kuuntelee meitä ja ne on sitten 50 minuuttia ainakin jonkinlaisessa keskittyneidentilassa.
OK, se on vähän keinotekoista. Meilläkin on toivottavasti vähän virikkeitä ja hauskaa menoa ja ihmiset tykkää, mutta se on kuitenkin niinku keskittymisharjoitus eli pystyin kuuntelemaan 50 minuuttia yksi asiaa eli tota mä sanon että me ollaan täällä veljet tuota keskittyneinä asuja. Joo ja näihin sanoihin, niin tosiaan me ollaan ollut jotka respect, n macon ja matias nieminen ja me nyt mennään tuota sisäpiirin puolelle ja tämmöisen teette yhtään tähän
valmistautunut. Mutta i ainahan on niinku vähän niin kuin roman schatz tai tota nill hardwick. Mä en tiedä muistatteko? Kun näytöllä. Ja eli tavallaan niinku tämmöinen. Mun mielestä tässä olisi herkullista, että iän niistä tulisi semmoinen niinku uusi. Tavallaan siis näiden tyyppien tapainen niinku mä en halua sitä. Garcia ja niinku luoda sulle ulkopuolisuuden tunnetta, mutta käytä sitä niinku voimavarana. Mä käytän itse tätä julkisuuteen
hyväksi koko ajan, joten. Mutta mentäisiin tonne sisäpiirin puoleen vähän herkuttelemaan, että tota. Olisiko sinulla semmoinen positio ja ja tota jos olisi niin mimmoinen se olisi ja muistellaan näitä nill harbinin ja tuota roman schatzin tuota tuota näki ulkopuolisen näkijän kokijan koki niinku nimenomaan suomen kielellä suomen yhteiskunnasta. Kävisikö tää hyvät herrat? Mulla käy hienoa ja kun ne otti tänne saakka katsonut tai kuunnellut niin laittakaahan kanava.
Tilaukseen. Kiitoksia. Kiitos.