No niin tervetuloa neuvottelemaan klubiin. Tää on ensimmäinen laatuaan ja tarkoitus on antaa vaihtoehto talousviisaiden kertoa mikä tässä maassa on varsinkin vasemmiston talouspolitiikassa vikana ja minkälaisia markkinataloudenllisia ratkaisuja me löydettäisiin siihen. Mulla on vieraana kaikki. Olette muuten neuvottelija, jaksojen veteraaneja petri roininen mun ensimmäinen vieras ikinä morjesta. Hienoa. Kiitos kun olla täällä taas. Kiitos kovasti. Joo ja.
Ville valkonen, kokoomuksen kansanedustaja. Kiitos oikein paljon. Mukavaa porukka kasassa ja saadaan varmasti laatu keskustelun aikaan. Joo ja miten se onko sulle siunattu koliikkivauva muuten? David meidän 7 kuukautinen tai kohta 8 kuukautinen ei oo niin hän on itse asiassa yllättävän helppo. Ei ole mitään ongelmia ollut, että nukkuu melkeinpä käsistä 6 jo yötkin että täytyy olla kiitollinen vaan tietenkin eri vaiheita tulee, mutta on pärjätty.
Mahtavuutta ja patrik itaniemi saattoi ollut tuota täällä aikaisemmin. Mistä me puhuttiin viimeksi? Veroista ja taloudesta ja vähän mistä huvittaa sitten toki myöskin mun aallon opinnoista. Jonkun verran kerrankin mä oon päässyt gurun viereen. Eikö se mene? Hei mitäs meiltä löytyy täältä tota keskusteltavaa?
Ensimmäinen on siis tota translink corporate finance jossa mä oon töissä niin sponsoroi viidellätuhannella tämmöistä aallon professuuria samuli knopfleriä ja hän on nyt tutkinut kaikkien suomalaisten yksityis. Sitten omistajien omistaja rekisterit ja hän on päätynyt, että meillä on viisikymmentäseitsemän pilkku 3 miljardia yksityisesti listattuja osakkeenomistajia ja nää näistä 8500 on euro miljonäärejä. Eli eli tää on hämmentävän pieni määrä.
Meillä on tota noin yhdeksänkymmentätuhatta miljonääriä yleensä, mutta se on niinku kämppien perusteella tullut ja ja tota nää on ihan käsittämättömän pieniä määriä alle 10% varallisuudesta. Ruotsissa näitä miljonäärejä on niin kun. Puoli miljoonaa eli eli meilläkin pitäisi olla moninkertainen määrä näitä. Mitäs mietteitä ensin kysymys? Oletteko yksityiss? Osakeyhtiön omistaja mä oon ainakin.
Mä oon useammankin. No niin eli me kuulutaan 3% suomessa sataseitsemänkymmentätuhatta ihmistä joilla on edes yksi osake, ei listattuja osakkeita ja mitäs avataan? Eli vasemmistossahan tää tietysti halutaan niinku tuhota pahana pahana. Tää on niinku pahuutta täältä pitäisi pienentää. Toi varmaan toi tutkimus on sinänsä oikealla jäljillä, mutta siinä on tietysti vaan osakeyhtiöitä, että sitten on paljon muitakin muitakin yhtiöitä. Ja toinen kysymys on se, että siinä on.
Ainoastaan niin sanottu tekniset arvot, että kukaanhan ei tunne niinku listaamattomien yhtiöiden niinku todellista vaikka tuloskertoimista arvoa, että siinä on pikkaisen pehmeyttä. Mutta mutta siitähän siinä on niinku vahva viesti tästä, että että että meillä on meidän järjestelmässä on jotain pielessä, koska se ei synnytä vaurautta siinä mielessä kun kun
pitäisi synnyttää. Mun mielestä se on ihan linjassa sen yleisen tilannekuvan osalta, että Suomi on jäänyt siis pitkälle takamatkalle ja muista pohjoismaista. Ja tietenkin se juurisyy on siis matala talouskasvu. Silloin kun talous ei kasva niin kenenkään ansiot eivät kasva, ei synny varallisuutta, ei listaamattomiin tai muuallekaan samalla tahdilla kuin pitäisi. Ja tää on se keskeinen haaste. No ehkä sitten toinen semmoinen huomio joka siitä tuli, oli
nimenomaan tää. Pieni joukko aktiivisia merkittäviä omistajia, että niitä.
Ihmisiä jotka on tässä maassa niinku osaavaa pääomaa, jolla on jonkun verran taloudellisia resursseja, mutta on myös ennen kaikkea niinku osaamista kehittää yhtiöitä, niin niitä on hyvin vähän pieni kourallinen porukka ja itse asiassa aika niin kun homogeeninen joukko korostuneesti keski ikäisiä miehiä tietyillä koulutustasolla, että mun mielestä ehdottomasti suomella hyödyksi olisi, että meillä olisi paljon enemmän sitä porukkaa joka aktiivisesti
yrittää kasvattaa yrityksiä ja se olisi myöskin vähän erilaisempaa. Joukkue meillä olisi menestyviä naisyrittäjiä vaikkapa paljon. Niin ja sitten tehdään. Tää tarkoittaa niinku meidän koko kansantalouden tasolla just sitä mitä ville sanoi, että että että tota meillä ei pääse tuottavuus kasvamaan koska ei ole semmoisia innovaatioita joita firmat kehittää ja rahoittaa.
Ja ja sitten se, että että kun meillä ei anneta koko kansantalouden tasolla vaikka mennään ihan jo listattuihin yhtiöihin niin ihmisten ei anneta vaurastua pitkäjänteisellä omistamisella ja sitten tässä tullaan myöskin siihen, että että. Että no tästäkin nyt varmasti voidaan keskustella, mutta että kyllähän nyt suomessa myydään nämä juniornit ennen ennen pois ennen kuin niistä tuli tulee
juniorneja. Ja tää tutkimus on varmaan ennen kaikkea kun vaan niin kun hyvin erilaista kenttää kun sitä niin kun startup kasvuyhtiöiden kenttää se on vielä sehän on joo, mutta se on vielä vielä paljon pienempi porukka että tää on. Tää on sitä niinku meidän talouden selkärankaa. Siis eikö näin että melkein puolet työllisistä oli tässä porukassa? Joo se on järkyttävää siis 3. Prosentin harteilla on lähes puolet niinku yksityistä työllisyydestä.
Näin tota helmikuussa tulee muuten kun sanoit selkäranka niin semmoinen kirja ulos kun suomen selkäranka jossa on 20 yritystärinaa yrittäjistä jotka on luonut tätä vaurautta ja ja ilo olla mukana mukana siinä kirjassa, mutta ehkä tuohon mitä ville sanoi tuossa juuri syystä että juurisyy on niinku talouden pitkään jatkunut nollakasvu niin mun mielestä se ei ole juurisyy tosta. Mä oon hyvin niinku eri mieltä, se on seuraus, juuri syy on siinä.
Mä kutsun sitä 5 veron kiilasi joka on juuri syy arvonlisävero. Pääomatulo ansiotulovero, sivukulut, yhteisöveroja pääomatulovero yhteensä niin kun mä ryhdyn aikana yrittäjäksi niin mä rupesin laskemaan, että kun mä saan asiakkaalta euron, niin paljonko siitä euroista menee näihin? 5. Mitäs luulette, että työvaltainen palvelubisnes niin mikä mikä olisi ollut niinku? Lopputyö kiitos siinä vaiheessa 8 erittäin hyvältä. Siis 2 kolmasosaa asiakkaalta saadusta eurosta meni näihin ja
sitten siellä 1/3. Pitäisi niinku sitten hoitaa sen firma ja ehkä vielä saada vähän jotain millä voi investoida kasvuun. No sehän johtaa käytännössä siihen, että sitten niinku välillä kun kasvetaan niin otetaan velkaa että voidaan maksaa niitä veroja. Eli mun mielestä tää juurisyy on tää 5 veron kiila ja nollakasvu on sen seuraus. No varmaan. Sekä että syy seuraussuhde menee varmaan niinku kumpaankin
suuntaan. Eli kireä verotus haittaa talouskasvua ja talouskasvun heikkous ylläpitää kireää verotusta. Esimerkiksi tää hallituskausi on ollut veropolitiikkaa, jota hallituspuolueista kukaan ei halua tehdä, vaan meidän julkisen talouden surkea tilanne pakottaa siihen ja ikään kuin tämä surkea kansantalouden
kehitys pakottaa siihen. Onhan meillä muissakin pohjoismaissa niinku verrattain samankaltaiset kokonaisveroasteen, mutta verotuksen rakenne on erilainen ja lisäksi siellä on. Siis ihan erilainen talouskasvu
suoritus ollut. Ja sitten tota tässä me tullaan siihen harhaan nyt tavallaan, että kun me verrataan näitä niinku verokertymä bruttokansantuotteeseen, niin me unohdetaan esimerkiksi finanssisektorin rooli ja ja ja varallisuuden sijoitustuotot jotka eivät tule niin kun tähän tähän laskentaan mukaan eli tosiasiassa niin niin meillä on varmastikin ja varmasti nyt seuraavina vuosina saatetaan olla että ykkönen tässä kokonaisveroasteiset, että kyllä
tää tää nyt ikävä ja tää tän huolen me kaikki jaetaan ja halutaan korjata se. Paremmaksi mutta tota. Mutta että tää on mun mielestä se niinku suurin juurisyy. Tohon tota ikäkysymyskseen mikä ville taisi heittää niin patrik sä on. Tää on yllättävää että nuori kaveri on jo listaamattoman yhtiön omistaja koska siis sehän ei ole riskitöntä puuhaa. Sut on tuomittu nyt niinku yrittäjäriskin kerääjäksi tästä, tiesitkö? Sä sen. Turvaverkot meni siinä.
No joo joo no niin, mutta takaisin itse asiaan niin niin ihan oikeasti siis ei, ei, ei meidän niinku aina puhutaan siitä, että että kuinka julkinen talous villiksi.
Tässä näitä kuinka julkinen talous on niin alijäämäinen ja sitten mä lässytä siitä, että kuinka kansantalous sykkii huonosti ja ja päläpälä ei se ole, se ei nämä ole meidän niin kuin ongelmia ne on ainoastaan vaan niinku oireita ja ja pitkällistä seurausta siitä, että me ollaan niin käsittämättömän valtion riippuvaisia asiassa kun asiassa 2 kolmasosaa bruttokansantuotteesta on julkisia menoja tätä, että julkisten menojen suhde
bruttokansantuotteeseen. Reippaus on nyt yli 6 niin niin 60 pinnaa niin eihän tässä ole niinku oikeasti mitään järkeä nimenomaan kun kun meillä meillä niinku asiassa kun asiassa niin täysin täysin niin kun kautta linjan yhteiskunnassa niin niin julkisella sektorilla on niin merkittävä rooli. Ei me me ei saada talouskasvua ja me ei myöskään saada tätä meidän julkista taloutta kuntoon jos ei me ruvetaan tähän pureutumaan eli me ruvetaan purkamaan sitä järjestelmää.
Mä sanoisin. No siis koska se fundamentaalinen ongelma on, että tota se on semmoista kollektiivisia jossa niinku halutaan tätä poistaa sitä yksityisomaisuutta, yksityistä varallisuutta, yksityistä kulutusta siirtää se julkiselle ja jakaa se sieltä ja tää on tietyissä rajoissa tietysti ihan hyvä, mutta tota pahimmillaan tää illan maski ei niinku lämmitteli niinku norjan tota sosialisteille siis siinä että siellä on joku sosialisti nainen
taisi olla paikallinen demari, joka sillä on semmoinen häpeä seinä jossa se on listannut kaikki norjalaiset tyypit jotka on lähtenyt karkuun sieltä koska ne laittoi semmoisen täysin mielipuolisen tota. Omaisuusveron ja sitten laittoi vielä exit veron siihen, että ne jää niinku tuhoutumaan ne firmat siihen ja illan sanoa, että miten tämmöistä sosialismia voi olla niinku euroopassa ja ja niinku että tää on aika lähellä niinku demarien ohjelmassa taisi tulla nää molemmat.
Me ollaan OK tälle me on kasvettu tähän niinku pienestä saakka, mutta voitaisiinko me ajatella sillä, että patrik otti tän tota julkiset menot versus bruttokansantuote niin tehtäisiin 2 asiaa nimetään nimetään tää sosialismi sosialismi mittariksi. Tää on sosialismi eikö vaan? Ja ja tuota nyt sitten ajatellaan niin että asetetaan semmoinen tavoite, että puristetaan sosialismi alle puoleen. Suomessa. Siinä on. Tavoitetta taas tota
semmoiselle. Puhuttelevalla ehdottomasti ehdottomasti tää on. Meidän voi olla meidän tota. Ei se kanavan virallinen tavoite, mutta jos itse asiassa me jatketaan tätä päättelyketju kauemmas niin. Me tullaan sitten ihan niinku pohjimmaisen juurisyiden myötä asenteisiin. Me tullaan siihen, että Suomi on
valtio vetoisesti teonllistettu. Meillä vielä miettikääpä sotien jälkeen SKDL ja onko taustalla oli kommunistinen puolue oli suurin puolue joka on virallisesti ohjelmassa on tavoitteli sosialismiin siirtymistä vallankumouksen kautta seitsemänkymmentäluvulla. Vielä demarien puolueohjelmassa oli virallinen tavoite, että kansallistetaan finanssisektori ja ja tota tää on niinku herrat on ollut silloin jo elossa. Eli eli täällä. On ihan edelleen. Historiallisista syistä. Kaikki on demareita.
Samaan aikaan ruotsissa niinku demarit puski läpi uudistuksia jotka meillä niin kun kauhistuttaa tai kauhistutti sen ajan kokoomuslaisia. Eli meillä on niinku tämä synkkä vasemmistolaisen historian taakka, joka on vaikuttanut asenteisiin täällä niinku yritteliäisyys ei ole samalla tavalla kuin vaikka keskieuroopassa ollut niinku arvostettua pienyrittäjyyden on ollut paljon vähemmän.
Me ollaan tämmöisten niinku isojen teollisuusyritysten, josta on monella on valtiollinen tausta kautta teolliset juttu ja tää mun mielestä näkyy edelleen suomessa. Täsmälleen totta ja tota kun me samin kanssa elettiin jo silloin seitsemänkymmentäluvulla. Me muistetaan semmoinen se, kuinka se oli niin syvällä, että vuonna vuonna seitsemänkymmentäkolme helsingin sanomissa oli semmoinen Otsikko, että kokoomus luopuu markkinataloudesta. Oikeasti ja sitten se neuvostoliitto.
Kuitenkin peruutettiin se päätös. Tehtaankadulla kaikki juoksi annostelemalla. Ja niin syvällä syvällä tää valtiokeskeisyys. Se se mua hämmästyttää että. Miten niin kun vasemmalla ajatellaan että talous pyörii tai markkinatalous varsinkin pyörii niin kun ilman omistajia ja ilman yksityisiä tota ohjaavia tahoja ilman aktiivisia että tota agentteja jotka niinku
ohjaa sitä ja jakaa sitä niinku. Sanna marinilta kysyttiin tota kuntavaalien alla jossain paneelissa, että että tota, mikä on parasta mitä voidaan tehdä yrittäjyyden eteen suomessa hyvinvointivaltio, koska koska se pitää huolen siitä että voidaan yrittää. Hei vaan, mutta mä haluan nyt tehdä. Semmoisen konkreettisen ehdotuksen tähän siis mä ja laajennan tätä niinku
listaamattomista yhtiöstä pois. Eikö me nyt voitaisi myydä ne ville nyt vielä loppukaudella suurin osa pörssiyhtiöiden osakkeista niinku mitä valtio omistaa pois ja sitten avataan tää poistetaan. Nää inhouseyhtiöt kaikki pois ja sitten sitten suurin osa kuntayhtiöistä voidaan myydä kuntayhtiöt, ne voidaan myydä tota listaamattomille yhtiöille. Ja sitten sitten tota kansa voi ostaa sitten näitä
pörssiosakkeita. Tai itse asiassa mä tuossa jakaisin koska tässä joku sanoikin että siis ne firmat myydään ulkomaille, koska meillä ei ole sitä yksityistä pääomaa ostaa niitä niin niin tota tässä on vähän ongelma, että kun itse asiassa toi solidiumin toimari irtisanoutui ja menikö oma Kojamon toimariksi tota siellä ja kun pörssiarvo oli tippunut niinku tuota huomattavasti alle mun pörssissä salkun niinku kehityksen siis tätä huono käsi. Toki markkina arvo on sami
miettisin salkkua pieni. Jussi solidium solidiumin markkinakehitys on niinku kymmeniä prosentteja. Alle olisi ollut iloinen yllätys. Kymmeniä prosentteja alalle niinku mun salkun kehityksen ja tietysti johtuu siitä että siellä nyt ei ole ihan priimaa
kamaa. Mutta siis se että se ratkaisu että sieltä nyt myytäisi sitten jotain niinku stake ja nestettä ja fortumia ja sampoa ja ehkä jätetään nokiaa sinne mutta niinku siis se paras se olisi niinku mä itse ehdotin tuossa saksassa, että jäät aina niinku osinkoina osakesäästötili sinne ville vauvalle vaikka tupla annos sitä osakesäästötiliä niinku ihan vaan niinku kaikkien osakkeita meille vanhemmille jaarille voidaan antaa sitten niinku yksinkertainen annos
vaikka seuraavan. 5 te ette tarvitse enää mitään osakkeita. Samilla on niin iso iso salkku, että se ei tartte. Mutta tää oli se sipilän ohjelmassa tai jonkun olemassa oli tää niinku vauvojen osakesäästötili sinne. Vaan selvityksestä. Ehkä se on ihan OKOK mut siis tää on niin vakava asia. Tää on niinku tosi tärkeä mitä patrik tuossa sanoi, että me on itse asiassa tehty nyt niin että me on me on niin sanotusti yksityistetty väärästä päästä, että me on tämmöistä niinku strategista infraa.
Meidän julkinen sektori tekee liiketoimintaa. Ja sitten meillä on samaan aikaan tämmöistä hyvin arkista 2000 satakuntayhtiöitä, jotka tekee hyvin arkista. Niin nimenomaan. Ja ja. Ja sitten alkaa ravintoloista. Alkaen ravintoloista kiinteistöhuollosta, siivouksesta, asuntojen omistamisesta ihan mistä tahansa, niin niin tavallaan jos me halutaan purkaa tätä valtiokeskeisyyttä, niin meillä
on aivan valtavat. Siis kymmeniä kymmenien miljardien pelimerkit siinä käytössä ja tää on se tapa millä markkinataloutta saadaan tähän maahan enemmän ja vähemmän valtion. Sidonta, koska siinä samalla nyt pitää ymmärtää. Mä oon ajatellut että mä lanseeraa tämmöisen uuden uuden tota. Sanonnan, että leikkaus ei ole leikkaus.
Leikkaus on tehottomuuden poistamista ja sama koskee nyt sitten näitä inhouseyhtiöitä ja näitä kuntayhtiöitä, että myöskin myöskin sitä että valtio omistaa pörssiosakkeita. Ne pitää kaikki myydä koska samalla me poistetaan tehottomuutta ja me annetaan kansalle mahdollisuus vaurastua. No sanon näistä inhouseyhtiöistä, että nythän lainsäädäntö on aika voimakkaasti uudistetaankin, mikä johtaa siihen, että tämä sektori pienenee.
Ehdottomasti perusteltua, että valtion rooli taloudessa on pienempi, mutta paljon isompi ongelma on juuri se, että yksityisiä pääomia puuttuu kasvavia yrityksiä. Laaja pohja silleen, että suomalaiset vaurastuu, että meillä olisi nimenomaan semmoisia ihan tavallisia työssäkäyviä suomalaisia. Ketkä sijoittaa listaamattomiin listattuihin mihin tahansa, että meillä olisi kasvavia yrityksiä pienistä isoja keskisuurista vielä isompia ja niin poispäin
jos katsotaan sitä joukkoa. Ruotsalaisia suuria pääomia ja verrataan esimerkiksi heidän pörssissä niinku suurimpien omistajien listaa, niin sehän on yksityisvetoinen. Pääosin siellä on näitä sukuja. Siellä on isompia.
Tota listattujakin sijoittajia. Meillä ne on työeläkeyhtiöitä ja valtio on hyvin voimakkaasti mukana ja niinku herlin taitaa olla ainoa joka siellä niinku nousee meidän listalla siinä että ketkä helsingin pörssissä yksityisesti toimii ja tää kaikki kuvastaa sitä että meillä on meillä on niinku me olemme moniongelmainen talous. Tänne tarvitaan uudistuksia melkein kaikilla talouden sektoreilla.
Siinä ei tule auttamaan se, että jos me esimerkiksi nyt laitetaan solidium tänään lihoiksi niin siitä menisi. En tiedä millä tarkalla prosentilla, mutta uskallan heittää että 70 90 pinnaa olisi ulkomaisia. Tahoja tai työeläkeyhtiöitä, jotka ostaisi sitten selvästi tavallaan alle markkina arvon, koska meillä ei ole kunnollista kotimaista. Onko se pitäisikin jakaa osinkoina kansalaisille ja se on vauvalle?
Sitten tähän tähän liittyy yksi asia ihan olennaisesti, että tähän tota pörssiin ja pääomiin tästä on puhuttu vähän ja ja se liittyy eläkeyhtiöihin. Me on eläkeyhtiöihin imetty tästä pääomaköyhästä maasta kaksisataaviisikymmentä miljardia fyrkkaa ja ja tota mitä niillä rahoilla tehdään. Niitä rahoja sijoitetaan tällä hetkellä ennen kaikkea ulkomaille. Miksi?
Tuottojen perusteella no tuotot ei ole kauhean hyvin ja vaan vaan siksi, että puolet helsingin pörssiyhtiöistä on liian pieni ja eläkeyhtiöiden sijoituskohteiksi, koska koska ne ei voi alle 10 miljoonan tikettejä.
Elikkä yksittäisiä sijoituksia tehdä eläkeyhtiöitä on kasvanut liian suuria tähän maahan nyt ja nyt jos käydään keskustelua siitä, että eläkeyhtiöt pitäisi vielä yhdistää niin niin sitten me pelataan ihan hölmöä peli, että me imetään pääoma köyhästä maasta rahat eläkeyhtiöihin ja sijoitetaan jonnekin. Maailmalle ne ja sitten ihmetellään niinku aivan oikein sanoit, että miksi me ollaan pääoma köyhä maa.
Meidänhän pitäisi niinku jollain tavoin luoda se edellytys, että eläkerahaston voidaan sijoittaa suomalaisiin PK yrityksiin kasvuyrityksiin pienemmissä. Ratkaisu mä oon katri railin opiskelukaverini kanssa. Tota tein tämmöisen for one day eli rahaston eläkeratkaisun että tää on niinku siellä on kuulkaas nyt. Kolmikanta kokoontuu tammikuussa miettimään eläkeuudistusta niin tota se on sitä. Uudistumisen moottori. Kolmikko saatetaankin väisäselle, muuten siis joka ei ehkä tullut sanottua.
Niinku kanssa lupautunut tähän tähän avaan porukkaan niin kim haluaa puhua siitä. Mutta hei mulla on. Uudistusta. Hei minä tää on ihan äskenhän väistämätöntä, on välttämätön tehtävä, että jos me halutaan saada niinku pääomia ihmisille ja yrityksille suomessa kasvuun, niin meillä on väistämättä tehtävä tää eläkejärjestelmä semmoiset. Katsotaanko? Semmoinen pihakierros kaikilta 3 kovaa toimenpidettä joilla suomeen saadaan talouskasvua pääomia kertymään.
Patrik lotto. No ensimmäinen tehdään tallinnan tunnelin. Sitten toinen asia on se, että uudistetaan. Meidän yhteisövero pääomavero ja sitten osinkojen vero ette myöskin ansiotulot linkitettynä toisiin, että että se on niinku keskenään. Sama prosentti mä voin joku jossain. Eikö olisi avata tätä? Ehkä ehkä sitten lisää. Kolmas asia on se, että että että kerta kaikkiaan meidän pitää poistaa yleissitovuus irtisanomissuoja.
Sunnuntain tuplapalkka me että niinku ilman näitä kun me ollaan yhteisvaluutasta niin jos ei tätä pakettia tehdä niin mä en usko että tästä. Tulee yhtään. Siinä riittää agendaa. Mun mielestä niinku meillä on tässä jo pari sellaista ikään kuin sovittuna. Ensimmäinen oli se sosiaalisen mittarin painaminen alle puoleen. Mutta. Kohta 2. Tiettyjen kuntayhtiöiden inhouse yhtiöiden ja muiden yksityistäminen, sillä me ollaan ja tullaan tähän ja sitten kohta 3 meidän on tää 5 veron kiila
oleellisesti pienemmäksi. Jos jos me ei niinku tehdä sitä, niin tää kaikki muu on ihan turhaa, koska ei ole kannustimia ja se. Edellyttää julkisten menojen laskemista on huomattavasti, koska me ei tietenkään voida sitä velaksi tehdä. Toinen asia, mutta niinku mutta sehän sehän pitäisi niinku pystyä kyllä. No. Kun otetaan noi pöydälle ja
debatoidaan. Sitten siis ensimmäinen on toi perintöveron muuttaminen tota luovutusvoittovero ruotsin mallin mukaan ylipäätänsä kaikkien ruotsin verorakenteiden välitön kopioiminen tota tää on niinku no brainer se tehtiin kaksituhattaneljä. Meillä oli ihmiset ei tiedä. Meillä oli itse asiassa petrin kanssa pohdittiin sitä, että meillä oli silloin 20 vuotta sitten aika lähellä samantyyppiset yksityiset varallisuuden, suomen ja ruotsin
välillä. Nyt se on niin kun tota sataviisikymmentä tonnia enemmän siellä ruotsissa ja mä väitän
siis tää luovutusvoitto. Veror ruotsissa ja joka niinku helpottaa perikuntien tätä elämää todella paljon että sun ei tarvitse ennakkoon maksaa, että perijöiden toimesta tota tosi hahmoista jakamattomia kuolinpesien tota laskennallisia arvoja vaan sä voit sitten vasta maksaa ne verot kun niitä myydään sitten niin niin tää on ollut aivan mieletön byrokratian laskija ja tavallaan viskaali kertymä jos sitä yhtään huonontunut ruotsissa, mutta varallisuus on niinku vapautunut
ja nää niinku tavallaan omistukset tota niinku pystyy kumuloitumaan ei tarvitse myydä ulkomaille niinku jatkaa kumuloitumisen ja sen näkee niinku siis siis niinku tää. Pääoman kasvu on ihan älyttömän tärkeä, että se pääsee jatkoon. Jatkuu kymmeniä vuosia, että se ei aina niinku tökkäsi johonkin. No tää on ilman muuta ykkönen ja sitten kakkonen niin uusista muutoksista niin rahastoeläke eli 10% tästä 80 piste 5.
Eli 2 piste 5% pitää saada niinku rahastoeläkkeeseen jonka sä saat itse omistaa ja mahdollisesti tätä suomalaisia niinku rahastojen tai muidenkin rahastojen kautta sijoittaa niinku haluat. Se tuo niinku yksityistä pääomaa yliajan voidaan sitä prosenttia nostaa myöhemmin siitä 10%, mutta tälleen aloitetaan ja sitten se otetaan. Se YL uudistus pitää saada tätä. Siis mä lähtisin. Mä antaisin vaikka sen itse asiassa solidiumin antaisin YL tota rahaston avaamasi pääomaksi.
Nää on mun 3. No niin rohkeita mahtavia ehdotuksia. Nopeat pienempi julkinen sektori, joka mahdollistaa matalamman veroasteen. Täällä monesti on tullutkin. No siellä hienojakoiset sitten mukana on ennen kaikkea yhteisöveroa. Ansiotuloverot ne on meidän ne isot haasteet ja rakennemuutosperintöjää ja lahjaverosta luovutusvoittoveron. Toinen.
Työmarkkinat edelleen näiden uudistusten jälkeen, jotka nyt tällä hallituskaudella tehdään niin suomeen jää maailman jäykinpien joukkoon kuuluvat työmarkkinat ja myöskin vaikka sosiaaliturvassa mennään eteenpäin, niin myöskin kannustinloukut aika merkittäviksi. Eli työmarkkina ja sosiaaliturvauudistuksen ja kolmantena nostan esille työperäisen maahanmuuton meidän väestörakenne yksinkertaisesti on sen kaltainen, että kun alle
puolet suomalaisista on töissä. Ja koko ajan vähenevä joukko niin kun kantasuomalaista työikäisiä ylipäätään niin ei ole mitään muutamaa mahdollisuutta nykymaailmassa ei niinku suorittavan työn osalta, mutta ennen kaikkea näiden huippuosaajien osalta, että me voitaisiin merkittävästi vaurastua ilman että tänne tulee lahjakkaita ihmisiä ahkeria ihmisiä, tekee duunia. Ehdot pitää tietysti olla
sellaista. Sä tulet tänne vaan tekemään töitä ja menestymään rakentaa omaa onnea, mutta nää 3 on ihan keskeistä. No loistavia ehdotuksia maistellaan nyt vähän tässä vielä niin tota mä mä mun mielestä kaikki vaan toteutukset. Mun mielestä jotenkin sellainen niin kun pitkälle samaa mieltä
niinku työmarkkinoita. Mä en näe ihan niin niin niin niin merkityksellisenä, että mä oon yli 30 vuotta palkannut ihmisiä ja ollut ollut tota työnantaja ja ja niinku en mä tiedä onko sitten liian tottunut. Mutta mutta mä en ole koskaan, enkä esimerkiksi tällä hetkellä koe mitään ongelmaa ongelmaa niinku työsuhteissa enkä enkä työehdoissa enkä enkä tota enkä itse asiassa näe. Kauheasti ollut toimialalla, jossa mä oon, jossa ei ole kansainvälinen kilpailukyky 10 toimialalla.
Jossa jossa on kova kansainvälinen me kilpaillaan koko ajan kansainvälisten tahojen kanssa. Mä mä en ja mä en näe niinku ole. Mä en ole nähnyt merkitystä sillä suuresti ja ja tota että nää muut tekijät mitä tässä on niin on paljon tärkeämpiä tärkeämpiä, että me saadaan niinku yksityinen ja julkinen sektori tasapainoon ja sitten nää verokysymykset, niin nää on niinku nää nää on sellaisia. Esimerkiksi oecd, n selvitykset osoittaa, että suomen sopia jäykkyyksiä liittyy
työmarkkinoihin. On niin kun mitä mä sanoisin. No katsoo niin kauhean. Kaukaa on tässä nyt tota täytyy sanoa. Siis meillähän on 10% palkkatoive ja niinku siis perinteinen lakko vaihteeksi ei ole laitonta lakkoa siis onnellista.
Mä annan esimerkin niinku mikä on kaikkein oudoin ratkaisu viime kierroksella sairaanhoitajat lakkoilee ihan oikeutetusti varmasti joissain paikoissa vaativat itselleen lisää palkkaa tulee sopimus x prosenttia hyvin korkeat korotukset, julkinen sektori natisee niin sitten. Lohjan kaupungin sihteeri saa sen saman paukkuu paukkuu täysin saman palkankorotuksen, jota hän ei ole pyytänyt, johon sillä Lohjan kaupungilla ei ole varaa ja joka ei vaikuta mitenkään
hänen työtehtäviinsä. Hänen työtehon tuottavuuteen ei mitään, se vaan tulee tän meidän oudon jäykän systeemin kautta ja tää on niinku oppikirjaesimerkki siitä, mistä meidän pitäisi päästä. Eroon sä oot oikeasti. Mä puhun niinku yksityisen. Sektorin samahan pätee yksityisellä sektorilla. Ei ei päde, ei päde. Oikeasti pätee meidän hirveän on yleissitova. Kenttä siirtää sekä työehdot. Että palkankorotukset kasvuyritysmaan startup maailmaan tai johonkin niin.
Kun, mutta ne on taloudesta aika pieni. Osa ne on niin ne on nyt ne on ne kasvavat. Metallipajan vaan se. Kasvaa vai iso osa ja metalli. Se on se työllistävä osa se mihin syntyy työpaikat niin se on. Se on se, että mun mielestä se ei ole niinku se kuitenkaan. Se ydin tässä ydin on on nimenomaan tän niinku yksityisen ja julkisen sektorin suhteessa ja sitten näissä näissä veroissa ja tässä perintöverosta on muuten semmoinen mielenkiintoinen.
Mä kannatan tätä some ajattelua tosi paljon perintöverosta on semmoinen mielenkiintoinen asia, että useasti sitä sanotaan, että että sehän on vaan niinku tää perintövero ja sitten siinä on maksuaikaa. Kun kun tästä ei ole kysymys vaan sitten tulee kysymys millään se maksetaan se perintövero. Sehän maksetaan niinku sillä rahalla mikä on on yhteisöveron ja pääomatuloveron jälkeen
otettu sieltä yrityksestä ulos. Niin ja sitten tavallaan se maksetaan etukäteen vaille jakamaton kuolinpesä niin sä joudut omalla tota niinku periä niinku varallisuudella. Kuitenkin jos sä mietit sen loppuun, niin sehän on moneen kertaan verotettua jo ennen ennen kuin sitä perintöveroa maksetaan ja sitten se pysäyttääkö. Tietysti sen ja se missä erottuu tämmöistä likviditeettiä haastetta. Ei ei yritys ole varallisuuden eikä sitten ihan yksityishenkilöllä.
Juuri kuulin tämmöiseltä takuueläkkeellä kansaneläkkeellä elävästä henkilöstä, joka oli perinyt asunnon. Hän joutuu ottamaan velkaa. Hän ei ainakaan. Suuri pinnaa joutuu ottamaan velkaa. Oloinen hän vain sai asunnon perinnöksi. Tuossa oli muuten siis jotka. Myös mä oon ottanut velkaa sitä varten henkilökohtaisesti, että mun omistama firma on voinut maksaa arvonlisäveroja niin tuossa. Toinen kertaan jotka stressbacka tota linkkari jakoi siis rupea vaikka ihmiset kirjoittaa linkedinissä.
Koska tätä siellä on sen tässä niinku bisnesihmisiä niin vähän saadaan politiikkaa sinnekin niin se oli kirjoittanut semmoisen tota mielipidekirjoituksen, että siinä oli joku vassari sitten sanonut, että no se voittaa aina kieltäytyä perinnöstä. Se oli niin naurettava niinku typerä naiivi se kirjoitus että tavallaan et sä voi.
Jos jos on lapsia niin se menee se perintö sun lapselle ja sä et voi lapsesi puolesta kieltäytyä se edunvalvojakaan joka sille lapselle laitetaan sekä ei voi kieltäytyä siitä sitten lapselle. Tulee se niinku että joku sukutila pitää antaa valtiolle sen takia. Niin niin ja sitten sun pitää maksaa siitä. Vielä verot etukäteen tai sen lapsen pitää maksaa se sitten se jakamaton kuolinpesä tappelee siitä, että kuka nyt ottaa tän
näin. Ja siis se on niinku siis se raha on asia erikseen, joka siis saataisi tässä ruotsin luovutusvoitto sitten anyway takaisin, mutta siis se kuolinpesä tappelu, mikä siitä tulee että sä niinku maksat ennakkoon sen perijän periaat maksaa ne etukäteen ja se joutuu se kuolinpesä tappelemaan niin ruotsin välttää todella paljon näistä. Ruotsalaisten demareiden kaipuu. Tässä todellakin ja ja sinne tajusi kaksituhattaneljä se ja
katsokaa itse se käy. Summa siis summaava asia tästä koko keskustelusta on se mä peruutan mun lausunnoissa tän 3 kohdan listan kanssa ja mä niinku tiivistän sen yksi kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mitä vähemmän valtio puuttuu liiketoimintaan ja siihen mitä tapahtuu sen parempi eli eli puretaan sitä sääntelyä ja mahdollistetaan liiketoiminta ei varsinkaan myöskään sitten tueta. Liiketoimintaa eli mä poistaisin. Että siinä on hyvä. Saanko?
Saanko lyhyesti jatkaa tästä, että siis kun itse työskentelen niinku koko ajan politiikan parissa niin yhdeksänkymmentäviisi prosenttia ajasta. Me poliitikot mietitään, että miten asioita saadaan aikaan, ei niinkään se ole enää sillon fokuksessa, että mitä ja tätähän rajoittaa voimakkaasti nimenomaan eduskunnan kokoonpano. Se on keskeisin yksittäinen asia, joka rajoittaa järkeviä talousuudistuksia suomessa, että eduskunnasta on iso joukko ihmisiä, jotka ovat täysin
päivästäsi mieltä. He puhuu jossain tämmöisissä tilaisuuksissa, että lisää veroja kaisaa. Teidän määreitä suomessa. Ja ja näin ollen. Säkin porukka näin ollen kaikki demareita. Me kaivataan ruotsalaisia. Ja näin ollen oleellista on se, että meidän niinku katsojat lähtee kaduille lähteä vaatimaan sitä, että tässä maassa täytyy saada talouskasvu. Uudistuksia lähtee levittämään tätä sanomaa. Sitä kautta tulee se muutos. Tarvitaan vero se.
Että 4 4 ukkelia viisastelee keskenään siitä, että miten yksittäisiä asioita pitäisi muuttaa, niin se ei mahdollista sitä muutosta vaan se että suomessa. Laajasti puhutaan kansankapitalismia. Talouskasvu työllisyydestä, yritteliäisyydestä ja arvostetaan niitä. Anna. Mulle 20 vuotta aikaa. Ei otetaan. Tää 1 1 1 näkökulma vielä tota. Siis mä jossain kirjoitin sillä että meillä on 3 vaihtoehtoa jatkaa jonnekin potkimista.
Yksi mitä nytkin on tehty tai sitten tota tulla tolkkuihinsa ja alkaa korjaamaan näitä asioita niinku nyt ja sitten kolmas on se, että varataan troikan hotellihuoneessa niin niin tota. Pitikö meidän seurata täällä vaihtoehtobudjettiin? Vielä tähän loppuun tota eli eli siis tämä. Lähdetäänkö kuitenkin tästä varsinaisesti? Joo, mutta tää niinku lämmin lämmin tuota tota lämmin tuulahdus tuolla tota vaihto. Kokoomus istuu tuolla ja sami on löytänyt sisältää sisäisen
keskustalaisen me ollaan. Voidaan sisälly vasemmistoliiton, vihreiden ja demarien. Niin siellä on se vero. Veronkorotuslinja ja täällä on sitten. Ettekö te just korottanut alveja? Mut miettikää siis vasemmistoliitto on juuri edellisviikolla ehdottanut varallisuusveroa, veronkiristyksiä, kaikkea mahdollista, joka on nimenomaan valtion lisää puuttumista ihmisten elämään talouteen arkeen.
Siis meillä on edelleen merkittäviä voimia yhteiskunnassa, jotka on sitä mieltä, että enemmän sosialismia, enemmän näppäin ja peliin. Ja tää on se ongelma. Tämä on se ongelma. Tää on kuulemma liian suuret tuloerot. Muistat, muistatteko aikaa, jos olisi näin voimakkaat erot ollut kun. Nytten no ehkä sitä kärjistää se, että meidän taloudellinen suoritusolu niin surkeata silloin tietenkin kun 60 70 80 92 000 luvun alussa kakko kasvoi
voimakkaasti. Silloinhan helpompi jakaa sitä, mutta nyt kun me ollaan oltu pitkään tilanteessa, jossa meidän BKT on ollut kuolleen aivokäyrä, niin niin totta kai se kiristää yhteiskunnallisesti ilmapiiriä. Se on se niinku juurisyy tälle, että myöskin talouspoliittisesta. Ajatelkaa, että meillä suomessa osa ajattelee niin, että että meidän. Talouskasvun ongelma on se, että hyvinvointiyhteiskunta on rapautunut ja sitä varten pitää nostaa lisää veroja ja suoraan
siihen yritystoimintaan. Mun mielestä siis mun mielestä mä kirjoitin tämmöisen mun joulukalenterit. Ehkä tääkin pääsee muuten joulukalenteriluukku tää tää homma niin tota ensimmäinen oli hissillä että tota siis joku näkemys maailmasta on oikea ja joku on väärä ja tää on niinku. Ihmisenä eli. Ei kun jos sä näet jos sä näet tiesi jos sä näet tiessä vaikka numeron 6 ja sitten.
Teidän puolella se näyttää ysiltä, mut se se on sitten se on oikeasti on kutonen jos se on niinku maalattu vaikka niinku tota tän niinku meidän talon tota niinku numeroksi niin se on
kotona eikä ysi. Eli siis tää niinku perspektiivi harha että nää niinku molemmat olisi niinku oikeita valideja näkökulmia me vaan niinku debatoidaan että ne on molemmat voi olla totta on on todella paljon asioita kuten esimerkiksi absoluuttisesti niinku markkinatalous on oikein sosialismi on. Väärin kyllä kyllä nää mekanismit on yhteiskuntatiet. Edellisiä tosiasioita niin pitkälle kuin yhteiskuntatieteellisiä
tosiasioita voi olla. Toki sitten pohjalla on erilaista arvovalinta, että mehän mm. Monesti koemme esimerkiksi oikeudenmukaisuuden sanan hyvin eri tavalla ja se on OK, mutta ei pitäisi kiistää niinku tosiasioita ja tosiasia esimerkiksi on se, että jos suomeen laitetaan varallisuusvero, niin täältä lähtee vauraita ihmisiä pois. Kuka mä haluan kysyä tän aina kaikilta vasemmistolaisilta, että kuka hyötyi suomessa siitä,
että nalle muutti ruotsiin? Kuinka moni suomalainen hyötyi siitä yhtään mitään nalla ja. No tota tarkkaan, varmaan just niinku välttämättä. Haluaisi löytää. Kapeasti löytyi 5. Hei hei mä olisi halunnut. Muuttaa hei mä tiedän kaikki kaikki me ketkä vastustamme sosialismia hyöty me hyttiin siitä sitä varten, että nyt meillä on niinku näyttää. Jotain kysyttävää.
Mut hei, mutta onko onko nää nyt sitten niin että että tota vaikka sami on tässä ihan jäljellä että on olemassa totuuksia niin onko tää kuitenkin sellainen että suomalainen uskoo vasta kun näkee että tullaanko me niinku vasta pakon edessä? Niinku natoon mentiin. Pakoon hotellihuonetta onko? Se kansa ei aina. Tiedä ja pakko sitten tässäkin se vai vai mitä? Pitäisi tapahtua, että kaikki? Mitä puhutaan siis heräämme ihan
tapahtumassa. Siis nyt esimerkiksi jos me katsotaan tämän hetken demareita ja verrataan niitä 4 vuoden takaisiin demareihin, niin onhan se aivan erilaista se puhe en missään nimessä sano, että heidän vaihtoehto on uskottava, mutta on se paljon uskottavampi kuin vaikkapa sanna Marin niin demarit jossa kiellettiin jopa ongelman olemassaoloa. Tai sitten jos katsotaan tätä kansankapitalismia. Keskustelua, kuinka paljon meillä on nuoria vaikuttajia,
jotka puhuu aiheesta? Meillä on avattu valtava määrä osakesäästötilejä. Meillä on ihmisiä, jotka on markkinoilla, on kiinnostuneita. Rahasta puhutaan paljon enemmän. Meillä on mimmit sijoittaa podcasteja, että kyllä tästä on menty paljon eteenpäin kun verrataan sinne seitsemänkymmentäluvun. Ihan tämmöiselle siemen tasolle. Mutta 70 luvulla suomessa oli merkittäviä voimia, jotka niinku tavoitteli vallankumousta, jolla siirrytään sosialistiseen yksipuoluejärjestelmä. Mutta tääkin.
Ohjelma on niin kun yks yks avaus ja mä halusin tässä nyt. Sanoa, että meidän nuorin jäsenen patrik itaniemian on tota nyt täällä kauppatieteilijä. Hänellä on niinku tärkeä kommentti joka alkuun tai alkaa tässä niin laittakaahan kaikki katselijat ja kuulijat niinku palautetta että mitä aiheita tässä tehdään.
Tosiaankin väisänen on lupautunut, että tuota puhumaan mun mielestä siitä YL tuota yrittäjien eläkejärjestelmästä ja mulla on tosiaan ollut ville valkonen, petri roininen ja patriktaniemi täällä ja mä ehdotan, että tota teillä on tuota vähän rauhallisemmissa, niin jos petri ja. Villen kanssa sitten jatketaan vielä tuolla sisäpiirin puolella näistä aiheista ja olisiko sitten tota löytyisiköhän meillä tämmöinen niinku aseveljien akseli on vähän väärä, mutta tota. Jatketaan.
Meillä on melkein seuraava hallituksen ohjelma koossa. Kohta alkaa olla nyt hei katsojille sen verran että. Levittäkää markkinatalouden ja ilosanomaa. Se on teistä kiinni. Mitäs? No niin, kiitoksia. Hyvät herrat ja jatkettiin. Kiitos sami moi.