No niin tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana mahdollinen tuleva presidentti pekka haavisto. Tervetuloa. Kiitos kiitos. Hienoa kun pääsit tulemaan tänne ja. Olla täällä. Tuota ollaan punavuoressa onko nää tuttuja uuneja sulle?
No nää on aika tuttuja uuneja sillä tavalla et mä oon asunut tässä albertinkadulla ja tää oli oikeastaan se albertinkadun ja uudenmaankadun kulmassa, että hyvin hyvinkin tuttua ja sitten kasvisravintola oli aikanaan tuossa korkeavuoren kadulla ja olin pulled kuskina muun muassa siellä ja. Joskus tiskaamassa esa saarisen yksi ruma kirja tulee mieleen, että erektio albertinkadulla, mutta olitteko? Naapureita jossain lähistöllä varmaan tuo vesa sillon asu että
joskus näin. Kadulla no sitten tämmöinen pieni icebreaker, niin mä oon opiskellut tuon olli muurisen kanssa ja mulla on aikaisempiakin kampanjoita niin jäi mieleen semmoinen tota flash mop tuolta rautatieasemalla jossa ruvettiin laulamaan finlandiaa niin pitäisikö maamme laulu vaihtaa finlandia, ksi? Niin se flash mop oli todella hieno siellä. Siellä kaiku aseman hallissa ja upea upea video siitä. Mutta mun täytyy sanoa että mä oon sen verran tämmöinen historian nörtti että kun ne on.
Lukenut talvisodan ajasta vuodelta 40, kun ella Eronen on lausunut maamme laulua tukholman stadionilla. Portland se on siellä niin kun mennyt läpi koko yleisön ja sen jälkeen sitten tätä on toistettu eri puolilla ruotsia ja kerätty rahaa suomelle ja näin poispäin, niin kyllä täällä maamme laululla ja portland runebergin runolla niin on ollut iso merkitys meidän historiassa. Joo ja itse asiassa toi
itsenäisyyden aika niin. Luin tätä jared diamondin kirjaa näistä tota historioista, niin siinä mä ymmärsin että tota venäjän imperiumi lähti sotimaan japania vastaan ja sitten ne hävisi sen niin siinä oli semmoinen teoria että tää oli itse asiassa ehkä isoin syy miksi me päästiin tota itsenäiseksi ei niinkään leninin mielisyys vaan hävitty japanin
sota. Saattaisi olla näinkin ja ja tietysti ilkeät kielet sanoa, että saksalaiset tuki kovasti lenin ja leniniä ja hänen valtaan pääsyään, että siellä oli tämmöistä ulkovaltojen vaikutusta. Mutta. Kyllä kai tsaari venäjä oli käyttänyt loppuun kaiken voimansa. Ajattele kuitenkin millainen mauritus järjestelmä ja tällainen jäänyt modernisaatio kokonaan tekemättä. Mä luulen, että se vähän niin kuin neuvostoliitossakin sitten se kaatuu ikään kuin siihen omaan mahdottomuuteensa.
Ja tietysti suomalaiset osasi taitavasti käyttää tilanteen niin kuin usein olemme onnistuneet. Käyttämään ehkäpä samanlainen reuna kohta voisi olla jopa nyt, koska me hyökkäyssotaa ukrainaan myös ei mene veneen kannalta hyvin, niin sitten tavallaan tää suuri venäjän imperialismi ottaa ehkä tästä samantyyppistä. Murros kohtaa kun silloin yli
100 vuotta. Sitten no joo mä oon ajatellut paljon tätä prigozhin ia tätä juhannus marssi kohti moskovaa jäisikin tietysti kiinnostavaa oli se, että sitä ei pysäytetty rostovissa eikä sitä pysäytetty seuraavissa kaan abe ta peissa. Eli eli miten oli niin, että suurvalta ei pystyny heti estämään tämmöistä marssia kohti pääkaupunkia ja prigozhin vertasi sitten tilannetta vuoden 17 tilanteeseen ja sanoi että on samanlainen tilanne kuin se, että vihaiset sotilaat heittää
mädän saari. Ulos ja ja tietysti vertautui. Vertautuu han se monella tavalla siihen, että pettyneet sotilaat jotka on kärsineet ukrainan rintamalla huonosti johdettu ista sotatoimista niin on on vihaisia ja ärtyneitä ei ei ilmeisesti tarpeeksi vihaisia, mutta tietysti se ongelma oli se, että prigozhin politiikka olisi ollut sotia vielä tehokkaammin Ukrainaa vastaan ja olla vielä aggressiivisempi eli. Eli voidaan nähdä vielä tietysti semmoinenkin vaihe venäjän
historiassa, että. Ikään kuin se post tiputin tai putinin jälkeinen johto niin on on vielä nationalisti isempaa ja ja vielä imperialistisen. Kuka tietää. Joo käytiin tästä muuten siis pekka toverin kanssa jakso siitä aika tuoreeltaan sen hullun juhannusviikonlopun jälkeen, että olisi kyllä uskomaton tilanne. Ehkä yksi tämmöinen kaiku mikä on just tullut pöydälle on tää azerbaidzanin ja vuoristo karabahin ja tuota Armenian välinen kiista, että eikö siihen liittyy venäjän venäjän
tavallaan heikkous myös. Siihen liittyy venäjä, mutta ehkä sillä tavalla kiinnostava. Tavalla, että kun silloin kun vielä oli mahdollista tavata venäjän ulkoministeri lavrovin, niin tämä oli yksi kiistoista jota kävimme läpi ja. Hän niinku pyyhkii hikeä otsaltaan ja sanoi, että mä sanon, että venäjän on molemmilla puolilla.
Että tehän voitte tän tavalla ratkaista tai tai pakottaa ratkasua, niin hän hän pyyhki kyllä hikeä otsaltaan ja sano et saiskohan tähän yhtään apua apua jostakin muualta et ilmeisesti on voin kuvitella karabahin koko vuodesta karabahin koko historiaa niin niin se on hankalasti ratkaistavissa ja olen tavannut sekä azerbaidzanin että Armenian edustaja myös tämän viimeisimpien sota tapahtumien jälkeen ja siellä tuli kyllä mieleen, että jo pelkästään se kielenkäyttö
miten. Toisesta osapuolesta puhutaan ja. Ja se se täydellinen toisen syyllistäminen niin niin sitä on sekä johdossa että ilmeisesti tavallisissa kansalaisissa ennen kuin sieltä pääsee yli etsimään sitten sitä ratkaisua, niin niin se on. Se on pitkä matka. Joo ja tässä on siis turkki. Liittyy kai sillä tavoin, että sekä israel että Turkki niinku tavallaan ensimmäisen kerran näytti näiden sota droonien voiman siellä ja tässä ekassa kaan hakassa ja ja sitten
tavallaan nyt sitten. Eikö enemmän kuitenkin venäjä Armenian puolella? No siellä on varmaan semmoista lukkarin rakkautta. Useinhan ajatellaan näin, että että siellä on. Öö enemmän enemmän venäjän sympatiaa, mutta mutta voi ehkä ajatella näin, että se konfliktina ei ei hyödytä oikein ketään, sillä tavalla se niinku sillä sillä alueella, että niinku nähdään nyt sitten nyt nyt alkaa pakolaisvirrat lähteä vuodesta kanava hista ja ja tulee uutta pakolaisuutta että se on.
Se on myöskin naapureille vaikea paikka. Tässä sitten kun olit tää edellisessä hallituksessa ulkoministeri, niin oikeastaan tää turkin venäjän asetelma liittyy sillä, että itsekin. Siinä tuon 2020. Multa kysyttiin mielipidettä siihen naton lukko tilanteeseen niin mä siinä arvelin että teillä voisi olla tämmöinen hyvä poliisi paha poliisi ja ehkä jos Marinin ottaisi siihen joku
neutraali poliisi mahdollisuus. Eli koska siinä nyt oli nimenomaan tämä r erdogan oli ja sitten pienemmässä roolissa sitten tota orban unkarissa tota päättämässä 2 viimeistä 30 nato maasta niin ja. Että pystyisikö hän siinä tota jotenkin olemaan yksi teistä tavallaan kauhean lähellä erdogania ja sitten muut tavallaan tiukkana. Oliko teillä tämmöistä roolijakoa siinä?
No ei ehkä ollut roolijakoa, mutta jos palaan vielä sen verran siihen kevääseen kaksikymmentäkaksi ja Suomen nato jäsenyyteen, että sinä hetkenä kun se oli meille selvää. Että nyt venäjä on hyökännyt. Ukraina on muuttanut dramaattisesti koko euroopan turvallisuustilannetta ja nyt on se valinta tehtävä, että lähdetään naton jäseneksi ja pyritään saamaan vielä ruotsi
mukaan. Niin tähän ei ollut ollenkaan kaikille nato maille mitenkään ilmeistä oli nato maita keskeisiä kin nato maita jotka sanoo että hei että älkää nyt eskaloitui eskaloida tilannetta keskellä konfliktia, että tässä on tällainen tilanne on vielä käydään istanbulissa rauhanneuvotteluja kun käytiin pari ensimmäistä kuukautta ja jotkut oli aika optimistisia että vielä syntyisi joku järki ratkaisu tähän tähän tilanteeseen ja silloin nähtiin
että tää tuo uuden elementin tää suomen ja ruotsin nato jäsenyys ja me jouduttiin käymään systemaattisesti. Kaikki nato maat kertoen miten meitä nähdään miten me huolehditaan omasta puolustuksestaan ja miten me ei tulla taakaksi natolle tämmöisessä tilanteessa. Ja totta kai sitten jouduttiin vähän varautumaan tähän.
Pitkittyneeseen jäsenyys prosessiin myös sitä kautta, että kysyttiin erilaisia turva lupauksia mailta ja saatiinkin niitä, joista oltiin tietysti tyytyväisiä, mutta se oli tietysti unkari ja turkki on noussut siinä niinku kepin nenään, mutta tää prosessihan oli sisälsi oikeastaan keskustelut kaikkien kanssa ja silloin suomeen suomeenhan tuli
vieraiden virta. Silloin keväällä kaksikymmentäkaksi ulkoministereitä ja ja muita tärkeitä päättäjiä juuri sen takia että haluttiin eri nato maissa ymmärtää mitä tämä merkitsee natolle. Ja miten miten nato hyötyy tästä jos SUOMI ja ruotsi tulee mukaan? Joo ehkä tuosta 2 2 tuota keväästä niin toi Mika Aaltola alla ja sitten tuolla tota risto EJ penttilä on tuolla vähän eri näkemys siitä kuinka tiukkaa se tavallaan vastustusta niin aika atomi hakemukselle olleet risto
EJ penttilä kirjassa. Oikeastaan suoraan sanottiin, että melkein kiellettiin että joku kielsi että älkää nyt laittako, mutta sitten taas mika aaltolan näkemystä ei tämmöistä niinku aktiivista vastustusta. Ollut, että on ehkä näkemystä, että aikaan huono, mutta onko sulla?
Pystytkö tuota? Kiistää hieman varoittaa kaikkia avata, mutta voin sanoa näin, että että se ei ollut mitenkään itsestäänselvää, että kaikki tukevat tässä tilanteessa suomea ruotsin nato hakemusta oli niitä ajatuksia selvästi, että se pitäisi tapahtua rauhallisempana aikana aikana jolloin ei ole tämmöistä aktiivista konfliktia ja siinä jouduttiin tekemään
kyllä ihan. Lobba ustyö sitte jos mennään tähän unkarin ja turkin rooleihin niin unkari osalta oli oikeastaan aika selvää, että he tulee tekemään päätöksensä sitten kun turkkikin tekee päätökseen. Mutta turkin osalta varmasti oli niin että olisi voinut. Nopeuttaa turkin suomea koskevaa päätöstä. Jos me oltaisiin haluttu irtautua ruotsista hyvin nopeasti. Ja sitä ei haluttu tehdä.
Me oltiin ikään kuin houkuteltu tai vie kot teltu ruotsi tekemään mielestämme erittäin hyvä päätös, mutta haluttiin myöskin kävellä ruotsin kanssa. Tää matka yksi ja sitten kun
tuli tultiin sinne. Niin sanotusti viimeisille rajoille vuoden kaksikymmentäkolme alussa kun nähtiin näitä koraani poltto ja nähtiin tilanteen mutkistuvat entisestään niin silloin tuli tietysti se kysymys, että ne tulee hetki jolloin niin kuin tärkeintä on, pitää myös omasta turvallisuudesta huolta, että tää ei voi mennä liian pitkäksi suomen osalta. Tää tää odotusaika ja silloin sitten meidän tieto onneksi aika voi sanoa nyt aika pehmeästi.
Erosivat silloin keväällä kaksikymmentäkolme, mutta me oltiin. Me haluttiin olla mukana koko ajan, kun ruotsinkin asiaa käsitellään. Oli tää kolmikanta turkki, SUOMI, ruotsi. Mä haastattelin tuota torstila, joka oli pitkään ollut öö unkarin suurlähettiläs ja myös martti ahtisaaren avustaja niin.
Hän sitä oikeastaan kummasteli sitä unkarin tavallaan linjaa, kun se on kuitenkin ollut veljeskansa ja tavallaan, että miten ne miten ne niinku lähti sitten tavallaan tämmöiseksi niinku apupojan poliisiksi erdogan, että mitä ne siitä
oikein hyötyy? Niin unkarilla tietysti on semmoinen suuri energiariippuvuus venäjästä sitten sillä on kiista, voidaan kohta palata siihen ollut ollut pitkä kiista unkarilaisvähemmistön kohtelusta ukrainassa ja kun minäkin istuin usein unkarin ulkoministeri peter, meillä oli hyviä keskusteluja.
Se oli hyvin avoin niissä keskusteluissa kahdenvälisissä niin mutta mä jouduin menemään aika pitkälle historiaan ja sitten löysin yksi kohdalta kiinteätä maata jalkojen alla ja se oli se kun sanoin, että kun teillä oli kansannousut tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäkuusi, meillä ihmiset meni kadulle keräämään. Tähän kansannousun uhrien avuksi rahaa ja meillä oli punaisen ristin keräys vuonna viisikymmentäkuusi. Olin katsonut sen ylen elävästä arkistosta ja silloin niinku tömähti.
Silloin. Peter siirto sanoi, että hän todella arvostaa suomea tästä, mutta. Heidän kokemuksensa viisikymmentäluvun historiasta on se, että kukaan ei auttanut Unkaria. Kukaan ei kiirehtinyt avuksi. Länsi oli lupaillut ja lupaillut, mutta kun venäläiset. Sotaväki tulee ja tankit tulee Unkaria ja autetaan ja hän sanoi että tästä tämä yksin jäämisen kokemus on heidän dna assaan. No sittenhän me päästiin heti
yksin jäämisen kokemukseen. Kerroin talvisodan kysymyksestä ja muuta, että meillä on ollut erittäin hyvä keskustelu näistä historian tapahtumista. Mutta sitten tämä tämä päivä. Niin tieto on tietysti erkaantuneet monella tavalla. Joo, ja se on tavallaan itse kun olen tämmöinen sananvapauden ystävä ja liberalismin ja yksilön vapauksien ystävä. Niitäkin tuntuu kurjalta, että tavallaan se.
Tietynlainen hannu salama tyyppinen tota uskonrauhan rikkomisen tätä kielto niin kuin tavallaan pelastaa suomen ja tuomitsee ruotsin tässä prosessissa, että se on jotenkin historian tuota ivaa. Mutta tota nyt tässä kun tätä kuvataan, niin itse asiassa tuntuu että tää f 16 hävittäjät nyt tulee ehkä olemaan se lukko tilanne ja että jos jenkit antaa sen f 16 vientiluvan Turkille niin sitten tota ruotsi
hyväksytään. Niin sanotaan niin, että kun yhdysvalloissa on tavannut senaattoreita, niin kyllä siellä ymmärretään sitä, että. Että heidän pitää antaa jotakin. Se 16 voi olla se asia, mutta yllättävän paljon sitten yhdysvaltain senaatissa keskustellaan esimerkiksi kurdikysymyksestä. Ja mietitään turkin joitakin toimia ja ja ja kurdien painostusta ja mietitään tätä ihmisoikeus näkökulmasta ja muuta, että hyvin samaa keskustelua kuin euroopassa käydään sitten turkin.
Nyky nyky politiikasta ja sekin vaikuttaa tietysti yhdysvaltain kantoihin. Ja kyllä nää tilanteet muuttuu nopeasti, että nyt puolakin joka tuntuu olevan niin kun baltian maiden kanssa niinku kaikista vahvin tietyllä tavalla koko itä eurooppa tuntuu olevan se niinku vahvin tätä ukrainan tukia niin nyt vilja. Mistä johtuu ennen tätä tuntuu ainakin kylmenee niinku ukrainan.
Kanssa niin tässä on. Tässä on helposti se, että että monissa eurooppalaisissa maissa ja varmaan monissa naapurimaissakin koetaan tiettyä apu väsymystä. Toisaalta ymmärretään se, että on pakko jatkaa. On tullut paljon pakolaisia. Sitten vielä tää viljan hinnan dumppaus vaikutti maatalouden tuloihin naapurimaissa kuten puolassa, että niin monet asiat voi kasaantua ja sitten voi olla se pieni yksi uusi asia joka vähän niin kuin katkaisee
kamelin selän. Ja sitten kun se jossain maassa lähtee, ei nyt ehkä katkeamaan, mutta notkumaan.
Niin heti naapurustossa tulee tää ketjureaktio unkari unkari esimerkiksi tuli taas esille sitten omilla varoillaan hyvin nopeasti kun puola oli tullut taas taas esille ja tän ukrainan tukemiseen ja Venäjän hyökkäys sodan pysäyttämisen niin kuin hienoin asiahan on ollut se, että euroopan unioni on löytänyt oman sielunsa eurooppalaiset on tulleet yksi euroopan unioni on pystynyt tekemään sankti opäätö kset euroopan unioni on pystynyt perustamaan rauhanrahaston kautta valtavasti.
Aseapua Ukrainalle eli eurooppa on toiminut tässä hyvin niinku jykevästi ja nyt me ollaan tilanteessa, jossa se välillä se torni vähän niinku heiluu että pysyykö tää tornin pystyssä. Pidän nää aasinsiltana afrikkaan josta kohta puhutaan niin tota tää venäjän ja ukrainan välinen turkin takaama tuota viljan vienti sopimus meriteitse niin se kaatui tässä nyt keväällä ja ja tuota sen vuoksi näitä filial virtoja että kaikessa hyvin meni
laivoilla. Afrikkaan niin niitä on lähdetty tuomaan maata itse euroopan läpi, joka aiheuttaa sitten ongelmia näille tuota ukrainan naapurimaille. Tähän ehkä. Jos ajattelee vielä sen verran pysyä ukrainassa, että monet ajattelee diplomatia. On kuollut että nyt vaan aseet puhuu ja mä oon sanonut aikaisemminkin että 3 asiassa diplomatia on toiminut. Yks on ollut tää vilja sopimus, joka kuitenkin saatiin aikaan neuvoteltua turkin yk, n avulla ja toivottavasti se saadaan
jatko jossain vaiheessa. Toinen on ollut se mitä tapahtuu zaboric ydinvoimalan ympärillä hyvin. Heiveröisiä turvallisuustoimia, mutta turvallisuustoimia kuitenkin, jota kansainvälinen atomienergiajärjestö iaea on vetänyt ja sen sen erittäin pätevä johtaja crossi on itse ollut siellä kentällä ja ja on ekspertit on mennyt ukraina ja Venäjän rajan ylitse äärimmäisen vaarallisissa olosuhteissa.
Koittanut hoitaa sitä ydinvoimala turvallisuutta ja kolmas asia on ollut vankien vaihto eli kaiken tämän kaaoksen keskellä asuviin tehtaan työläiset ja muut sotavangit taistelijat niin niin osa heistä on saatu vaihdettua. Ukraina ja Venäjän välillä ja kun puhui silloin punaisen ristin kanssa tämän sodan alussa kansainvälisen punaisen ristin kanssa, niin he sanoi, että tilanne on kaoottinen.
Siellä voi vaihtaa vangin 2 vodkapullo yli rajan suoraan suoraan ja tästä kaaoksesta on päästy jonkinlaiseen järjestelmään. Ei ehkä vielä olla geneven sopimuksen mukaisissa toimissa, mutta ollaan kuitenkin edistytty sitä. Alkutilanteesta ydinvoima kun tavallaan miten näet siis, mutta yleensä ehkä suomessa tää tuota koko energia tilanne josta voitaisiin myös puhua ne. Ja oikeastaan tän niin kun Olkiluoto kolmosen ja myös toki uusiutuvan tuuli ja aurinkoenergian muoto tullut
balanssiin, niin onko tavallaan? Mä en tiedä onko sulla ydinvoima kulma niinku muuttunut tässä vuosien aikana. Seurannut vihreässä paljon tätä keskustelua ja meillähän on uusi sukupolvi, joka on tämmöinen pieni ydinvoimaloihin. Hyvin myönteisesti suhtautuva joukko ja ja ajattelee itse niin, että ehkä näissä ydinvoimalaitoksessa niin kyllähän ne riskit edelleen säilyvät niin kun.
Tshernobyl fukushima on on nähty, mutta sitten jos vertaa ilmasto riski eihin niin pitää pitää ehkä tyytyä siihen, että. Että jompikumpi riski on valittava ja ilmastoriskit on sitte tästä vielä suurempia. Se mitä hyvää on tapahtunut tietysti on ollut taas uusiutuvan energian puolella, että tää vihreä transitio vihreä siirtymä on nyt hypännyt oikeastaan venäjän hyökkäyksen takia.
Aivan valtavasti on käynyt pienillä paikkakunnilla suomessa, jos yhtäkkiä tuulivoimaa nousee ja aurinkopaneeleita tulee vanhoille suo pohjille ja näin poispäin pieksämäki oli esimerkiksi siel oli dynaaminen tunnelma ja oli kiva nähdä, että vihreä siirtymä on jollain semmoisella paikkakunnalla. Nyt totta verotuloja tulee. Ja sitten on tavannut tän alan yrittäjä, jotka on oikeasti sanoo, että me ollaan siirtymässä osittain tän vihreän siirtymän kautta. Sitten vety talouteen tulee
vihreä terästä. Jonain päivänä tulee sitten synteettisesti tuotettuja polttoaineita tai viety talouden tuotteena, että me me tullaan niin kun huikea vauhtia ehkä kokonaan uuden uuteen teolliseen järjestelmään. Ja tää on tietysti iso muutos. Tosta oli otin siis SABN tää puhtaan energian kehitysjohtajan suomalainen niin silloin
massiivinen päätös se raahe. Tuottaa 7% meidän päästöistä ja sitten samanlainen monsteri löytyy ruotsista ja ne oikeasti nyt sitten pohtii että kummalla mennään ensin ja toivotaan. Nyt se turpa kallistui suomeen joo mutta tätä käydään ehkä siellä afrikassa tässä välillä niin palataan sitten noihin vihreä energia vielä uudestaan niin tota ehkä siis sen vuoksi koska mä oon mä oon tehnyt tän juhana torkin kanssa tämmöisen tuota uusia neuvotteluvalta ja ja siitä tää ensimmäinen versio
niin haastattelin sinua. Kiitos vaan kutsuit mutta sinne eduskuntataloon mikä oli silloin nuorille miehille hieno asia niin tuota. Silloin haastattelin myös martti ahtisaarta, niin tavallaan tämmöinen niinku rauhanneuvottelut oli tosi kova. Suomen osaaminen tavallaan niinku neutraalina mainen annoit siinä näitä neuvottelu tees eja nimenomaan tuohon darfuriin liittyen niin minkälainen paikka tää darfur on ja mikä se oikeastaan on.
Darfur on yksi Maakunta sudanissa, mutta onko se nyt suunnilleen ranskan kokoinen tai miten se onkaan, että se ne mittakaavat on tietysti niin valtavat. Sudan on on erittäin suuri afrikkalainen maa ja. Ja siellä on nyt parhaillaan menossa sisällissota, joka kattaa darfuriin, mutta myöskin pääkaupunki karttuminen ettei
ole rauhaa näkynyt. Mutta tietysti kun on ulkoministeriön aikana keskittynyt muihin asioihin, niin aina kun näkee uutisia sieltä niin huomaa että hei minähän tunnen ton tyypin mä tunnen tuohonkin tyypin ton kanssa vaan neuvotellut tuon mä tunnen että että se on semmoinen samaan aikaan kihelmöivä tunne siitä, että näihin.
Konflikteihin voisi vaikuttaa ja sitten saan tietysti puhelinsoittoja sieltä näiltä näiltä ihmisiltä, mutta tällä hetkellä aa siellä on erittäin jännitteinen tilanne ja nimenomaan on ollut ollut nyt löytynyt näitä joukkohautoja joukkohautoja ihan viimeisten taistelujen jäljiltä. Eli eli paljon ihmishenkiä menetetty. Joo ja tässä näitä neuvottelut teesejä oli niin oli tilan antaminen jopa tuntikausien kuuntelulla.
Eli ilmeisesti. En tiedä onko luonteesta muutenkin semmoinen lehmän hermonen, mutta tota ilmeisesti kestät kestät paljon. Epävarmuutta kyllä ja sitten se ideahan oli siinä, että se on vähän sama kuin keittiön pöydän ääressä, että jos joku aloittaa tarinan ja sitten sä sanot hei mä oon kuullut tuon tarinan 1000 kertaa niin jos et sä kuule sitä loppua niin usein ne muutokset tulee.
Ne usein on sellaisia että mutta aina olen ollut tätä mieltä, mutta tällä kertaa voin tehdä tämmöisiä tämmöisen kompromissin, mutta jos et sä Kuuntele siihen kompromissiin asti niin sulta jää paljon. Kuulematta. Joo että onko se vaan sitten? Mutta tietyllä tavalla se voisin tämmöinen canonin. Kuinka saada ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Eli tavallaan kysellään miellyttäviä kysymyksiä, onko se siis sen tyyppinen tekniikka vai? No se on sellaista.
Mä sanon että se on myötä kuun telua, että siinä on empatiaa. Se on empatiaa. Siinä on ikään kuin ymmärrystä sen toisen osapuolen tarinalle, vaikka se olisi kuinka outo tarina tahansa, mutta se se on usein niin kun hänen näkökulmastaan aukoton kertomus, miksi hän on aina ollut sitä mieltä, mitä hän nyt nyt on. Ja kyllähän se vaatii semmoista.
Niin kun että että sä hetkeksi luovut niistä omista lähtökohdistasi ja menet sen toisen näkökulman ja toisen tarinan kautta siihen samaan konfliktiin sisään. Ja sitten sä tietysti jossain vaiheessa palaat siihen mitä sä tiedät. Kaiken kaikkiaan siitä konfliktista, mut mä oon käyttänyt tämmöistä sanaa. En tiedä onko sitä olemassa kun myötä kuuntelu. Kuulostaa hyvältä ja tuntuu että sulla on näitä vähän hankalien ihmisten kanssa, vaikka teuvo Hakkaraisen kanssa kuuluisasti
on tämmöinen myötä kuuntelu. Kuunteleeko. Hän myös suosittu. Paljon keskustelua. Pari viikkoa sitten tavattiin tavattiin. Viimeksi puhutaan suomen politiikasta ja maailman asioista. Saha toiminnasta sitten toinen teesi on suorapuheisuus myös vastapuolelle epämiellyttävistä asioista, niin täähän voi olla aika aika niinku vaarallista. Tää voi olla vaarallista, mutta yleensähän. Kukaan ei usko, että ihmiset ensimmäiseksi puhui totta.
Varsinkin rauhanneuvottelut tilanteissa ja sä voit niinku yllättää sillä, että sä puhut juuri niinku asia on, koska kaikkia ne ajattelee et siel on jotain kommervenkkejä siellä takana ja nyt toi haluaa pelata tolla ja tolla tavalla niin vähän tää että jos ei mikään muu onnistu niin kokeile totuutta niin niin sillä voi niinku aloittaa myöskin. Että mä oon puhunut äidin ja näiden kanssa. Ne sanoi näin ja näin. Mitä sä sanot tähän niin se se.
Totuudellisuus on niinku aika iso hyve myöskin sitten että se siinä tavallaan jos sanotaan, että siinä myötätunto ilussa on se miellyttämisen elementti, niin sitten totuuden llisuudessa on se niin kuin että että tässä puhutaan nyt aikuisten kesken oikeista asioista, eikä niin kuin jaaritella ja keksitä tarinoita. Niin tämmöinen radical monesti, mutta eikö se sitten? Eikö sitten tämmöisiä joutuu kansanmurha tilanteessa puhua sitten niistä hiuksista. Ihan niinku varattu. Mä oon.
Mä oon puhunut esimerkiksi semmoisen. Oh al shabaab lähellä olevan. Somali johtajan kanssa siitä, että hänen kylässään kivitettiin tyttöjä tyttöjä erilaisten heidän mielestään tapahtuneiden rikosten vuoksi ja muuta ja ja niin kun sanoin, että kansainvälinen yhteisö ei tule koskaan hyväksymään sua eikä sun porukoita. Jos te jatkatte tätä mitä sä teet ja ja niin kun tavallaan nostin sen niinku vaikeimman asian aloitinkin sillä, että en siitä en puhunutkaan rauhasta tai.
Aseiden laskemisesta vaan sitä että että sun sun kylissä sun alueella rikotaan ihmisoikeuksia niin räikeällä tavalla, että kukaan ei halua nähdä sua neuvottelupöydässä. Sitten löytyy kolmas eli tämmöinen positiivinen yllättäminen johdonmukaisella totuudenmukaisuuden lla.
No se on ehkä vähän tätä samaa, että että se sä sä et kerro niin kun eri osapuolille eri tarinaa vaan vaan pysyt niin kun yksi sitten kun sä kerrot sitä omaa mitä sä näet asian niin sä et sä et koita miellyttää vaan olet johdonmukainen siinä koska. Ne voi vertailla tietoa. Osapuolet voi vertailla tietoja mitä se sanoo sulle. Aha meille se sanoi näin ja näin poispäin, niin se johdonmukaisuus on tärkeä.
Niin eli niin ei, ei luoda tämmöistä tota feikki todellisuutta tai tai puhutaan ohi ja sitten tää on mielenkiintoinen. Tää viimeinen varoitusten toteuttaminen eli varoituksia ei anneta ennen kuin on pakko, mutta silloin ne myös toteutetaan. No tää on semmoinen. Että jos sä sanot, että jos joku asia tapahtuu niin lähden neuvottelusta, niin sitten pitää lähteä siitä neuvottelusta. Jos sä panet jonkun ukaasin niin
sitten se pitää toteuttaa. Jos sä sanot että sitten katkaistaan tilanne niin katkaistaan se tilanne ja kyllä sitäkin pitää välillä tehdä. Se on tietysti äärimmäinen hetki, mutta on sitäkin kokeiltu. Joo ja siis itsekin olen samaa mieltä, siis tämmöinen, niin kun siinä oikeastaan voi kutsua niin kun uhkaus ja varoitus ja ja tuota varoitus on semmoinen mistä nyt ei välttämättä
tarvitse toteuttaa. Mutta niin kun indikoi daan, että voisi näin käydä, mutta se tuhkaus on semmoinen, että jos se muotoilee siihen muotoon, jota on vaikka nyt meille kynnyskysymys ja muuten lähdemme pois näistä neuvotteluista, niin sitten ei noin kannata sanoa ellei sitten ole
mahdollistakaan. Ja joskus se liittyy aikara joihin, että vaikka yleensä lehmän hermoilla ikään kuin kello pysäytetään ja näin poispäin, mutta joskus on sellaisia tilanteita, että on pakko noudattaa aikarajaa, että se voi liittyy fyysiseen mahdollisuuteen olla läsnä. Niissä neuvotteluissa on poistuttava. Jossain vaiheessa se voi riittää myös.
Liittyen myös johonkin, mitä siellä kentällä rintamalla tapahtuu, että sä tiedät että jotain pahaa tulee tapahtumaan, jos tämä homma ei nyt tätä hommaa saada maaliin. Sitten se aikaraja niin sitten tulee kun aikaraja rikotaan niin sitten lähdetään ja ja yleensä sitten kuitenkin juostaan toinen
osapuoli juoksee perään. Ja sitten näissä oli vaan tää on jo vähän vanhentunut tai ilmaston kehikko on tästä jo edennyt, mutta mainitsit sellainen, että kiotossa esimerkiksi japanilainen neuvottelija niin kun itki julkisesti, että tavallaan niin kovaa häpeää. Joo ja hän. Hän sanoi että -6% pois hiilidioksidipäästöistä, niin niitä tää tuhoaa japanin koko talouden. Se oli niin hurja hurja kun ajattelee nyt just 6%. Näin on aika vaatimaton. Mutta tuota toi afrikka on mielenkiintoinen.
Mulla oli siis tota kokoomuksen Turun kansanedustaja ville valkonen, niin tuota hänhän sitten kertoi tuota, että hänen hänen tuota vaimonsa on tuolta namibiasta ja en mä sitäkään tehnyt yhtään mitään ja siellä oli suomenkielisiä tätä ihmisiä vaikka kuinka niin tota onko tää afrikka tämmöinen suuri tuntematon? No on se suuri tuntematon ja siihen edelleen liittyy tää niin kun suuri leima että että että
joku asia on afrikkalainen. Ei ei ei se ei ole nigerialainen tai eteläafrikkalainen tai namibia eläinen tai etiopialainen vaan se on afrikkalainen ja niinku se se on edelleen sitä ajatellaan massana massana joka on virhe, koska siellä on eri tavalla kehittyneitä maita ja sitten tietysti. Me nähdään nyt nyt esimerkiksi suomikin vähän kääntämässä selkäänsä varmasti jos kehitysyhteistyö varat laskee, niin näille eri
kehitysprojekteissa. Mä sudanissa joltain ystäviltäni kysyin Kiinasta, että minkälainen on se kiinalainen hissipuhe täällä afrikassa ja sanoi, että se on hyvin yksinkertainen. Siinä on 3 asiaa. Kiinalaiset sanoo, että seitsemänkymmentäluvulla meille sanottiin, että me ei selvitä tästä karmeasta väestönkasvusta. Sitten me tehtiin väestö ohjelma ja mä oon pärjätty nyt aika hyvin, että jos teillä on afrikassa ongelmana väestönkasvu, meillä on siihen ratkaisu.
Sitten yhdeksänkymmentäluvulla sanottiin, että no nyt se väestönkasvu on ehkä ratkaistu, mutta kiina ei koskaan ratkaise talousongelmia. No meillä on ollut semmoinen 5 6 7% tasainen vuosikasvu että jos teillä on mitään talousongelmia täällä afrikassa me voidaan kyllä ratkaista ne. Tää yhdeksänkymmentäluvulla ja sitten nyt sanotaan että Kiina ei selviä ympäristöongelmista. Ja sitten sanoi afrikkalaiselle partnerille meiltä nyt saisi nyt halvimmat aurinkopaneelit ja
halvimmat tuulienergia attorit. Jos teillä on mitään ympäristöongelmia täällä afrikassa meiltä saisi tän teknologian. Tää on niinku ne 3 pointtia kiinalaisten hissipuhe essa ja tää sudanilainen partneri sanoi että tehkää parempi puhe niin he niin kuin kallistaa korvansa euroopan puoleen ja siinä on vähän tekemistä. Kannalta, että no meillä on tää demokratia että tota.
Että että siinä tulee tota. Joku sanoi että kiinalaiset saa sairaalaan ja eurooppalaiset saavat moraali moraali saarna niin se ei. Se ei paljon lohduta että siinä tavallaan pitäisi olla se. Kiina tulee investoinneilla ja me mehän tavallaan luovuttiin niistä suurista investoinneista. Puhuttiin valkoisista elefanteista epäonnistuneista projekteista, mutta jollain jostain syystä näyttää niin kun toimivan nyt tässä uudessa konseptissa.
Joo ja nää kestää aikansa kun nää tulee mä muistan mulla oli ei erittäin korhola ja kone g fiksu meppi ollut ja kirjoittanut hyvän kirjan niin tota siellä on vielä muutama vuosi sitten vähän ajateltiin että onko nää nyt tota tuulivoima projektit sitten kuitenkaan kääntymässä.
Mutta sitten me ollaan ollut monta ihan niinku teollisuuden edustajaa ollut tuota vaikka korkea näitä konsultteja ja sitten ihan vaikka carunan toimarin oli täällä niin tota tuntuu että tätä kyllä nää nyt tuntuu toimivan ja sitten vielä jopa se aurinko joka tuntui vielä niinku erityisen harvoilta niin sekin toimii suomessa yllättävän hyvin, että täällä on puhdas ilma ja silläkin on merkitystä, että siis ei ole
ilmansaasteita. Ja kuulin, kuulin uuden asian Pieksämäellä, että kun siellä on sitä kylmää suo vettä siellä pohjalla niin se aurinkopaneeli jäähdytys on on hyvä hoitaa myöskin sitten että siinä itse asiassa saa saa sen tuoton. Tuotan paremmaksi sitten tämmöisessä soi isessa
maastossa. Ja sitten turvesuo ehkä tavallaan vähän niinku menetettiin se ja sekin on niinku mahdollisesti tragedia, mutta sitten taas niille niille voi rakentaa niitä aurinkopaneeleita ja ehkä niiden alle vielä jotain tuota näitä kasvihuoneita, että että siis kaikissa on niinku mahdollista ja ja sitten nää saattaa loksahtaa loksahtaa sitten paikallaan ja olkiluotoon kai kukaan oikein uskonut, mutta sieltäpä se sitten kivien jälkeen tuli että meillä on itse asiassa aika hyvä ja semmoinen
optimistinen kulma tuossa niinku puhtaassa energiassa tällä hetkellä. Suomessa. Onhan meillä muutama tietysti itse itselle läheinen toi rosatom, koska lähdin silloin hallituksesta kun siitä päätettiin päätettiin ja ja on. On ollut tietysti näitä virhe investointeja, mutta mutta. Tää on. Tää on hieno hetki jolloin nähdään tämmöinen vihreä siirtymä niinku todellisuudessa. Joo ja sitten tota nyt on siis öh jos tää tota sekä aurinko voimasta että että tuulivoimasta
niin tulee. Tulee siis ihan merkittäviä määriä ne ne on kilpailukykyisiä energiamuotoja ja sitten tota näyttää että sähköautot kin toteutuu ja kaksisuuntainen verkko eli eli tota sä voit itsekin lähettää pienen sähköä sinne verkkoon että tää on niin kun mun mielestä aika mukava mukava kulma. Ja tää on jännä kun mä oon paljon ollut tuon teollisuuden ja. Suomalaisten yritysten climate leadership councilin kanssa
tekemisissä ja joku siellä. Siellä silleen vähän niinku lonkkia mun kanssa yksi että me tehtiin se ja mä niin kun. Mietin, että on itse oma tausta on ympäristöliikkeessä hänen. Taustansa raskaassa teollisuudessa ja jollain tavalla ne visiot on yhtäkkiä tullut niin kun yksi tässä vihreässä siirtymässä ja ja uudessa energiataloudessa ja näin poispäin, että huikea huikea muutos mikä on menossa. Ja eipä tätä olisi kukaan uskonut.
Silloin muistan 70 kun puhuttiin luonnonsuojelusta ja ympäristöstä, niin käytettiin jopa tämmöisiä lauseita mun nuoruudessani, että luonnon saastuminen on välttämätön hinta joka meidän on elintasosta maksettava. Ihan sitä pidettiin ihan normaalina lauseen. Että siis tietyllä tavalla tämmöinen. Vastakkainasetteluun, niin tavallaan jotenkin samansuunta isuuden ainakin pitkälti kääntynyt.
Mutta olisiko tässä niinku jotain opittavaa tästä muustakin identiteettipolitiikasta, että tota joskus asiat vaan nyt sitten menee tai saadaan kääntymään oikeaan suuntaan tulee onnekkaita tai viisaita päätöksiä. Mä en tiedä. Mä en ihan tarkkaan tiedä mikä on identiteettipolitiikkaa ja sitten usean sanotaan näin, että että Suomi on niin pieni kansa, että täällä pitäisi olla
kaikkein samaa mieltä. Mä en mä en ajattele niin, koska erimielisyyden on usein se. Sitten on se hyöty, että kun on niitä eri kantoja niin joku niistä sitten sattuu olemaan se oikeakin kanta kanta sitten ja todistaa. Nähdään sitten tulevaisuudessa, että se todistetaan oikeaksi, mutta meillä pitäisi olla se neuvottelu mekanismi, että niitä erimielisyyksiä saa olla ja pitää olla. Mutta meillä pitää olla se tapa millä millä niistä keskustellaan
ja sivistyneesti keskustellaan. Ja kyllähän monet haikailevat olla eduskunnassa vähän sitä vanhaa eduskunnan kahvilan tunnelmaa, missä ehkä vielä enemmän poliitikotkin sekoitti, sekoittui toistensa pöytiin ja ja oli oli kavereita sitten sen istuntosalin ulkopuolella ja muuta, että kyllä meillä on tässä suomalaisessa politiikassa päätöksentekomekanismeja joku hieno traditio. Ja ehkä jopa tuolla ja
työnantajien puolella. Jos ajattelee sieltä niinku sopimus järjestelmiä, niin ei niitä kannata ihan romukoppaan heittää. Me tarvitaan niitä. Joo ehkä mä tota haen siis tietyllä tavalla. No ehkä tuota mahdollisen edeltäjäsi eli niinistön tuota tää tää tolkku keskustelu, että okei toki on niinku niitä
hulluja ja sitten tota. Ehkä ehkä vaarassa olevia ei välttämättä siis väliä kompromissi missään tapauksessa oikein, mutta on sillä tietyllä tavalla, sillä jonkinlaisella maltillisilla arvojohtaja juurella sitten paikkansa kin sitten tai ainakin niinku erilaisuuden sietämisessä, niin kuin sanoit. Että se on ja mä kun viime hallituskaudella paljon puhuttiin jengeistä ja jengi väkivallasta ja muuta ja ruotsissa oli että räppäri einarin murha niin mä sitten tota.
Öö asiasta kiinnostuneena ulkoministerinä kutsuin eri ihmisiä myöskin kokemusasiantuntijoita nuorten parista. Sit näitä suomalaisia räppäreitä aseman lasten edustajia, poliiseja, nuorisotyöntekijöitä säätytalolle kerran ja kerran tuonne ulkoministeriöön se istuttiin alas ja mietittiin, että voisiko tämmöinen samanlainen väkivalta ongelmissa.
Ihmisiä ammutaan kadulle niin niin toteutua suomessa ja puhuttiin ja puhuttiin ja puhuttiin ja kuultiin koulun näkökulma ja kuultiin sosiaalityöntekijöiden ja nuorisotyöntekijöiden näkökulmaa ja sitten kuultiin näitä nuoria. Todella liikuttavia ja koskettavia puheenvuoroja heidän omasta niinku kokemuksestaan ja miltä se näyttää, miltä myöskin maahanmuuttajanuorten näkökulmasta näyttää ja sitten
yksi näistä keskusteluista. Lopuksi nuori kaveri tuli sanomaan, että kiitos että teit turvallisen tilan tälle keskustelulle. Mä sanon, että mitä sä tarkoitat sanoi että hän ei ole voinut koskaan puhua näistä asioista, ei kotona, ei koulussa, ei kavereiden kanssa, ei tietenkään sosiaalisessa mediassa eikä julkisuudessa ja mä ajattelin, että oho että ulkoministerin tilaisuudessa Säätytalolla. Joku sanoi, että tämä on ensimmäinen turvallinen tila.
Missä näitä voi puhua niin kuin sille oikeasti mitä ajattelee ja silloin ajattelee että hei että tää on nyt vaan yksi keskustelu monien joukossa, mutta näitä keskusteluja tarvitaan paljon lisää, jotta tähän niin kun. Jos tää yhteistoimintaan yhteisymmärrys siitä mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa niinku sekin kasvaisi mm. Joo toi on toi.
Siinä yhdistyy ehkä sitten tätä. Jotkut puhuu turvallisesta tilasta tietyllä tavalla semmoista niin kun väistämisvelvollisuus tematiikkaa käyttäen, että tavallaan kun joku tavallaan erityisen kokeva ihminen puhuu, niin muiden pitää sitten olla kommentoimatta mitään, niin siinäkin omat vai vai tuota vaaransa, mutta ilman muuta semmoinen niinku viha tai huutelu tai tai tota vääntäminen niin se se ei ole. Se ei ole kyllä hyvä. Asia, että joku auktoriteetti siinä varmaan siis on hyvä olla
välissä. Niin se joo eihän se ole pelkkää puhetta vaan siinä on kanssa ehkä tää aktiivisen kuuntelun tai myötä kuuntelun elementti, että sä sä mä oon usein kokenut. Niin ja tässä yhteydessä erityisesti kun nuori sanoi näin puheet, kiitos että olet turvallisen tilan, niin kyllä mä ajattelin että että luotiin tila jossa ihmiset kuunteli toisiaan että se se turvallisuuteen kuuluu myös se, että siinä on
sitä myötä kuuntelua tai. Empaattista kuuntelua missä sitä ikinä halutaan sanoa, että se on yksi osa sitä hyvää keskustelua. Toi tota tavallaan niinku agoran tai kansalaismielipiteen torin puutteen ongelmaa. Mä joskus mietin että tavallaan kun ennen Twitteriin mun mielestä niinku vähän sellainen.
Ehkä vasemmisto suuntaan pilaillaan, että tavallaan ei, ei sitten saanut tavallaan sitten ehkä oikeisto puolella sanoa mitään ja nyt se on ehkä tietyllä tavalla vähän toiseen suuntaan ja tavallaan meillä ei ole semmoista tota niinku vapaan suoran keskustelun foorumia, jossa tavallaan hieman soraäänet mahdolliset. Mä oikein tiedä miten tuon
ongelman voi ratkaista kaan. Tiktok olisi sellainen foorumi ja ja mä oon jopa tiktokissa, mutta kyllä mä niinku sitten kommenttipalstoilla mä katson jos Twitterissä ääripäät on näin niin kun tiktokissa on näin, että että se on ihan totta. Siis mä mä luotan hirveästi en en. Niinkään sosiaalisen median vaan siihen oikeeseen kohtaamiseen, että livenä livenä ollaan yksi jossain tilassa ja sitten
käydään käydään läpi. Mulla on ainakin itsellä niinku siitä siitä älyttömän hyviä kokemuksia, että ihmiset sellaisessa tilanteessa niin kun pakottautui ymmärtämään toisiaan. Joo ja kyllä tietyllä tavalla tää korona teki sen etä maailma ja nyt nyt on sitten kova kaipuu palata sitten ihmisillä samoihin tiloihin, että toivottavasti se nyt tavallaan tuo tuo takaisin tätä menetettyä menetettyä maailmaa, jossa. Samassa tilassa puhuttiin. Kyllä. Ehkä tosta tota oot paljon ollut
maailmalla. Mä itsekin ollut siis 13 vuotta lontoossa ja vuoden jenkeissä niin tota se työ aina tiettyä toiseutta tai erilaisen kulttuurin ymmärrystä, että aina voi sitä ammentaa niin miten sä näkisit että tätä olet tuolla maailmalla oppinut tai tai että mitä on on tullut ja tullut reppuun sitten mukaan mä. Muistan kun olin aikanaan tuolla vuoto sodissa ja iijoki soudussa. Iijoki soudussa on vieläkin. Niin siellä oli tämmöinen
heikki. Olikohan yli kujala tuolta tornionjokilaaksosta ja. Hänen oliko isoisänsä sitten oli reellä vienyt tervaa pietariin ja. Ja isoisä oli sitten kysytty että mitä sä oot siellä maailmalla oppinut ja hän oli sit vastannut, että no senhän on maailmalla oppinut, että ei maailmalle kannata oppia lähteä viemään. Kyllä maailmalla osataan ja tää on. Tää on niinku monessa paikassa mulle tullut mieleen tää tämmöisen.
Vanhan miehen mulle kertoma viisaus, että maailmalla osataan aika paljon asiaa että ja ja siellä. Voihan siinä vähän oppiakin lähteä viemään ja mielellään me usein ollaan. Karttakin kädessä ja opettajan roolissa, mutta öö siellä näkee monia asioita.
Kun puhuttiin siitä darfurissa darfurista, niin siellä näkee esimerkiks sen et siel on tämmöinen perinteinen sovi sovittelu mekanismi konfliktille, joka on sitte täysin häipynyt näiden kalashnikov sotien ja uuden aseistuksen alle ja muuta mut kun se sieltä kaivaa esiin niin siellä on riitojen ratkaisu mekanismi joka on ihan vanhaa järjestelmää jolla he ovat kylien välisiä ja alueiden välisiä riitoja ratkaisuja ei kun rauhaa rakennetaan, ei
rakenneta niinku tyhjyyden päälle vaan rakennetaan jo vanhaan käsitykseen siitä miten yleensä neuvoteltiin miten rauha. Rakennettiin ja siitä siitä voi olla paljon semmoista, niinku traditionaalista tietoa. Esimerkkinä maailmalla voi oppia. No kuka mainitsen nyt kuka kuka näistä tota suomalaisista on? On sun mielestä ollut paras presidentti.
Mä sanon, että onneksi ei käydä kilpailua menneitä presidenttejä vastaan, koska kaikilla on ollut ollut hyvin, mutta totta kai on ollut paljon draamaa suomen historiassa ja ja tietysti jos mä mainitsen muutaman niin se ståhlbergin rooli koko meidän perustuslain rakentamisessa ja sitten hänen siellä. Vielä kolkytluvun sattunut tää kyyditykset jossa sitten eläkkeellä olevaa presidenttiä lähdetään viemään itärajan suuntaan niinku karmeita tapahtumia että hän todella.
Taistelija oman näkemyksensä puolesta ja ja kansallisteatterissa oli hieno esitystä. Ensimmäinen tasavalta, jossa tätä stolberg elämää vielä käydään läpi ja tietysti sitten tulee risto ryti ja se draama mieleen, jossa sitten hän ikään kuin tekee sopimuksen paholaisen kanssa. Tässä tapauksessa natsi saksan kanssa ja pitää siitä kiinni sitten viimeisen asti kunnes. Kunnes valta valta vaihtuu erittäin vaikeissa olosuhteissa
toiminut ja ja ehkä omia. Poliittisia ajatuksiakin vastaan ei kai ihan mikään natsi saksan suuri ihailija ihailija koskaan ollut. Ja tietysti sitten tota paasikivet. Täytyy sanoa, että ainakin että velkansa hyvät päiväkirjat, että aina sana oli hallussa.
Joo joo toi risto ryti tilanne siis oli semmoinen että tota jatkosodan aikana niin kun hitler vaati siis tavallaan niin kun suomen ehdotonta liittymistä tavallaan tähän akseli valtioihin ja sitten tavallaan presidentti teki omissa nimissään sopimuksen ilman eduskuntaa ja tätä hitlerin kanssa että saadaan tota ne aseet voidaan käydä venäjää vastaan sotaan, mutta sitten tätä koska hitler ei ymmärtänyt demokratiaa että. Tavallaan sitten se oli nimenomaan presidentin välinen sopimus.
Eduskunta pystyi pystyi tuota sitten katkaisemaan tämän suhteen. Joo se oli. Se oli aikamoinen neuvottelu uhraus kyllä. Joo eli tässä tota. Onko sitten ehkä maailmalla niinku jäänyt valtionpäämiehiä tai poliitikkoja tai muita vaikutusvaltaisia ihmisiä mieleen? No mulla on silloin kun mä tein YK, lle 6 vuotta töitä näillä maailman konfliktialueilla ja selvitin myös sodan ympäristötuhoja näillä näillä alueilla niin mulla oli loistava tuki yk, ssa ja se oli yk, n pääsihteeri kofi annan.
Ghanalainen pääsihteeri, joka niin kun uskalsi YKN nimissä toimia ja haastaa. Eri toimijoita haastaa myöskin suurvaltoja ja ja jotenkin i ihailin sitä hänen hänen tapaansa olla hyvin systemaattinen, hyvin rauhallinen, mut hyvin rohkea siinä yk, n pääsihteerin roolissa ja mä oon aina ajatellut sitä, että yk, n pääsihteeri on niin vaativa tehtävä, että hän on se maailmanrauhan tae, että hän on se henkilö jolle jonka harteilla lepää isee. Tyk toimii rauhan puolesta ja ja
vaikeita konfliktit pyritään. YKN turvaneuvostossa ratkaisemaan ja niinku tiedetään, YKN on nyt aikamoisessa vaikeuksissa ukrainan venäjän hyökkäyksen vuoksi ja ukrainan tilanteen vuoksi ja näin poispäin, mutta kofi annanin ja sellainen olo että hän oli aina ja hän hän henkilökohtaisesti niinku kiitti esimerkiksi jossain kun oli ollut jossain vaikeassa tilanteessa ja saatu se sumplittua ja muuta, niin hän hän oli. Oli se ensimmäinen joka tuli sanomaan, että hienosti vedetty.
Joo toi IK edeltäjä kansainliitto tuota antoi ahvenanmaan suomelle eikä eikä ruotsille. Mä en tiedä onko siihen perehtynyt, mutta sitten täytyykin siitä tehdä muuten siitä neuvottelusta jaksoa erikseen, että se se on niinku mielenkiintoinen tilanne ja nythän saa nähdä mitä miten niinku ahvenanmaan kanssa käy
tässä sitten. Suomessa ehkä tärkeintä on se esimerkiksi kun me lähdettiin nato neuvotteluihin Brysseliin sitten näihin muodollisiin neuvotteluihin otettiin ihanaan edustus mukaan ja ja oli siinä sitten. Puheenvuoroja tai ei niin se, että ollaan mukana delegaatiossa, niin sille annettiin valtavan suuri suuri arvo ja on aina sanonut, että ahvenanmaa on turvallisuutta. Ei kannata ratkaista ahnaasti yli vaan hämäläisten kanssa ja siinä on hirveän suuri ero. Meillä täällä mantereella on on
usein semmoinen. Ollut, että nyt ruvetaan vähän heräämään näitä ahvenanmaan asioita tässä ja siellä asuu ihmisiä ja heillä on omat käsityksensä ja oma kantansa ja oma historiansa. Mutta heitä kiinnostaa myöskin turvallisuus ja koska tahansa kun heidän kanssaan käy keskustelua niinku asiallisesti mennään turvallisuus edellä niin he ymmärtää täysin sen sen argumentin.
Joo hieno homma tota. Pitäisiköhän mun tehdä näitä muitakin jaksoja, että tässä tulee niinku ehkä historiallisen tasainen tästä tota presidentinvaali kampanjasta mitä odotat tässä vielä tätä. Että tulee käänteitä vastaan. Ainahan näissä käänteitä tulee draamaa tulee ja draaman kaari etenee. Mutta ehkä näin että että tässä on öö on ollut tasaisia kamppailuita historiassa aikaisemminkin. Sellainen voi tulla. Voi tulla hyvää keskustelua. Itse odotan sellaista.
Toivon melko vähän mudan heittoa, koska ollaan tämmöisessä vaikeassa tilanteessa. Uskon, että suomalaiset ymmärtää sen sen valittavan presidentin merkityksen. Sitten rauhan ja turvallisuuden kannalta kannalta myös, että tässä ollaan niin kun oikeastaan. Ehkä enemmän kun kun aikaisemmissa presidentinvaaleissa ne presidentin avainkysymystä avaintehtävät äärellä eli ulko ja turvallisuuspolitiikan äärellä.
Hieno homma, mutta tota saapa nähdä mitä käy ja tosiaan se ehkä sen verran paljon sitä että mä oon yksi kerran sun aikaisemmin äänestänyt. Kiitos siitä. Joo kaikki tuki tarpeen aina. Joo kiitoksia. Mulla on ollut vieraana pekka haavisto mahdollinen tuleva presidentti ja nyt kun siirrytään sitten tuonne sisäpiirin puolelle ja keskustellaan vielä tota lisäaineesta. Kiitoksia vierailusta. Kiitoksia oli mukava olla täällä.