Tää että kaikki asiat missä ihmiset käytännössä on jossain määrin tekemisissä toisiinsa niin on ainakin jollain tasolla luottamuksen määrittämiäkyydestä hyväntahtoisuudesta. Ja yhteiset arvoista ja toimintatavoista, mutta se pointti on siinä, että luottamus on kuitenkin aina suhde, joka kehittyy ajan yli. Ja sen suhteen aikanaan molem. Osapuolet tekee observation toisistaan.
Jolloin se luottamus joko kasvaa niiden observation, joiden perusteella tai laskee, mikä on käytännössä ihan sama asia kuin tää sun luottamustili. No niin, tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana martin mikael lilius. Tervetuloa terve terve tuota.
Ensinnäkin alkuun mä sain palautetta, että nää mun hienot neuvottelijat taideteokset ei ole esiintynyt viime aikoina ja tää on periaatteellisuus tästä mun kirjasta, että tota eikö se siitä ei ole enää abstrakti aivan selkeä feat tavallisuus onko tää joku iittalan loma ei ei erilaisesti taideteos. Toimitetaan tilattu kalliille. Rahalla. Taiteilijoita löytyy, löytyy neuvottelija jaksokin. Siitä pitää tarkistaa. Toi on mainio siis lasi lasitaide aika hienoa ja olen oppinut tässä.
Hienoa tota. Ensinnäkin toi sun nimi niin heti pyytämättä tulee mieleen tuo fortumin entinen toimari toimari. Mä en tiedä onko näin pahis koska tää nykyinen fortum saakeli on Uniperin kanssa on ollut niin niin tavallaan heikko että soitetaanko sua siihen täysimäärä kyllä usein ja siis mun näkökulmasta se ei tietenkään ikinä ole ollut pahis, koska siellähän on niin mainio nimi niin ei ei voi olla pahis tuolla nimellä.
Mutta siis mun kutsun kutsumanimi on myös mikael mä nyt oon tässä yhteydessä tuon martin mikael liliuksen käyttöä, koska se on varmaan. Hyvä ettei me sekoitetaan ihan niin paljon, mutta. Siis kautta kautta aikaa, niin ollaan me saatu paljon paljon kaikennäköisiä viestejä, mitkä on ehkä kuulunut jommalle kummalle, niin on tullut mun laatikkoa ja osaa mennä myös hänen laatikkoon, että ehkä jos antaa yksi anekdootin niin tai noin.
Ehkä onhan siitä varmaan reilu 5 vuotta jo silloinen ekp, n pääjohtaja mario draghi oli stadissa vierailulla ja piti yliopiston luentoa ja tietenkin mun tausta on kansantaloustieteen niin mä halusin mennä kuuntelemaan sinne
ja mä ilmoittauduin tänne. Tänne luennolle ja en tiedä mistä oliko se sattumaa vai liittyykö se just tähän nimeen mut mut tuli istutettu siihen luennon eturiviin olli rehnin ja reijo karhisen OPN silloisen toimitusjohtajan viereen, mikä tuntui siltä, että ei välttämättä ole sattumaa että tää saattaa liittyä mun nimeen, mutta tota ei sitä tiedä.
Hei hei mäkin olin siellä, mä olin siellä takarivissä ja mä muuten kysyin ihan huikea ja ottakaa mun kysymys tuosta eku kakkosesta arvoa otettiinko se mun kyssäri että mulla olisi pitänyt valita mun nimi paremmin selvästi? Kyllä kyllä joo, mutta sitten on ollut ehkä vähän toisenlaisiakin. On tullut kaikennäköistä vihapostia myös aiheeseen liittyen, että mikä on saanut, mut ehkä sympatiseeraan mikeä entistä enemmän.
Mutta siis me ollaan kaikki liuokset on keskenään sukua, me ollaan jotain etäistä sukua, mutta ei kuitenkaan mitään lähisukulaisia tai lähisukulaisia. Tai ei ole kumminkaan tai tällaista joo hienoa, mutta tota syy miksi sä oot täällä niin tuota no ensinnäkin tavattiin kun sä olit tuolla åström capitalilla, nyt kaikki jo tuota konsulttimmekin sillä, mutta tuota kirjoitit tämmöisen kirjan luottamuksesta. Eli tota käännettä itse.
Tää siis tätä trust nõgene society on hyvin yksinkertaisesti luottamus tietoa ja yhteiskunta mikä on tavallaan ne 3. Niin kun no koko se kirja pohjautuu luottamuksen käsittelyyn, mutta sitten siinä käsitellään paljon luottamuksen suhdetta tietoon ja sitten yhteiskuntaa laajemmin. Ihan taloudellista politiikkaa ja legitimiteetin käsitteeseen ja tällaiseen. Se tieto tuntui erityisesti ajankohtaiselta.
Nyt kun puhutaan paljon fake news ja kaikesta muusta, niin itse asiassa luottamusta tuo siihen hyvään perspektiiviä. Joo puhuttiin vielä myös, mutta tohon tohon tota kohta tuohon mediaan ja siihen luottamukseen. Mutta tässä on tietysti tää yksityinen taso ja liiketoimintasi, niin lähdetään
itse sitä miettimään. Mulla on tuossa juhana torkin kanssa kirjoitti tän uusi neuvotteluvalta, jonka periaatteella luvussa on tämmöinen luottamustilin käsite ja laitetaan tuohon kuvaan niin tavallaan tämmöistä niinku rahoitusta net present väliin ja ajattelua siinä, että kun saat positiivisen maine saldon joko yksityisissä suhteissa tai mikä parhaimmillaan referenssinä julkisiin suhteisiin. Isoin kuin pistäisi rahaa pankkiin ja tavallaan se
säteilee. Hyvää ja sitten sä voit ottaa tavallaan vähän enemmän tämmöistä niinku businessriskiä, koska sulla on semmoinen jonkinlainen niin kun luottamusverkko joka säteilee sun ympärille kuinka lähellä tää on tavallaan sun ajattelua tän tyyppinen NPV meininki. Siis joo tosi lähellä. Itse asiassa käytännössä täysin yhteneväinen että siis se mitä mä näen siinä mun teoksessa. Luottamukseen se syntyy tavallaan kyvykkyydestä, hyväntahtoisuudesta ja yhteiset arvoista ja toimintatavoista.
Mutta se pointti on siinä, että luottamus on kuitenkin aina suhde, joka kehittyy ajan yli ja siinä suhteen aikana molemmat osapuolet tekee observation että toisistaan, jolloin se luottamus joko kasvaa niiden observation perusteella tai laskee mikä on käytännössä ihan sama asia kuin tää sun luottamustili tavallaan, että kun oppii toisesta enemmän niin sitten oppii joko luottamaan tai ei luottamaan käytännössä.
Mm no maistellaan noita 3 niin tavallaan se kyvykkyys että ylipäätään sä voit olla luottamuksellisesti merkittävä. Sun pitää osata jotain. Eikö se niinku pohjakäsite siinä
kyllä kyllä. Joo ehdottomasti siis tää on se mihin käytännössä asiantuntijavaltaa tai niin kun luottamus asiantuntijoihin käytännössä perustuu, että luottamuksessa aina kyse siitä, että sä odotat, että joku toinen taho toimii vähän niin kuin sun etujen mukaisesti eikä ikään kuin petä sitä luottamusta ja tärkeä elementti siinä on tietenkin se, että pystyykö näitä tavallaan toimittamaan sen mitä ne lupaa. Onko niillä kyvykkyyttä?
Niinku toimia sen mukaan? Esimerkiksi, jos sä menet hammaslääkärille, niin on oletat että hammaslääkäri osaa korjata sen sun reiän tai hoitaa minkä lienee ongelma sulla onkaan. Ja tässä tavallaan. Sä luotat paljon enemmän johonkin henkilöön, joka on sanotaan käynyt oikeat koulut ja tehnyt hammaslääkärihommia 10 20 vuotta versus joku ihan random tyyppi kadulta jolla nyt sattuu olemaan pora kädessä.
Niin tavallaan. Tässä on se niinku kyvykkyys on erittäin tärkeä elementti tässä luottamuksessa ja se tietysti sun pitää pystyä johonkin, että se tavallaan pelkkää puhetta ehkä yhtään tekoon nimenomaan sille ja sulle ei oikeastaan niinku merkitystä tässä kehikossa, että tavallaan just sitten sen suhteen aikana sulla kertyy niitä havaintoja. Millä sä pystyt ikään kuin verifioimaan niitä sun aikaisempia odotuksia? Että OK tää kaveri lupasi sitä
tätä ja tota. Ja sitten kun sä oot tavallaan noita yhteistyössä sen kanssa, niin pystyykö se oikeasti toimittamaan sitä mitä se lupasi niin niiden observation kautta? Kertyy evidenssiä siitä ja jos se on positiivista evidenssiä, niin silloin luottamus kasvaa. Joo no sitten tää kakkonen miten se nyt sanotaan benevento että hyväntahtoisuus se voisi olla
tavallaan sellainen niin kun. Mikä sun intentio että onko se pahis vai hyvissä tai tai autatko sä niinku yhteistyössä positiivista painetta niin no se on varmaan niinku tässä tapauksessa. Se liittyy enemmän siihen, että jos. Niin kun koetko mä että se toinen taho johon mä nyt luotan tai en luota on hyväntahtoinen mua kohtaan. Jos on hyväntahto niin mä oon paljon niin kun paljon todennäköisemmin luotan häneen.
Kun versus jos mä koen, että hän on mahdollisesti pahantahtoinen tai kilpailija tai joku tämmöinen, mikä tavallaan varmasti niin kun heijastelee esimerkiksi erilaisia intressejä tai. Tai täysin erilaiset näkemystä asioihin eli totta niinku jos sä mietit. Henkilökohtaisia suhteita vaikka.
Niin, ethän sä halua olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka on ilkeitä ja pahantahtoisia isoa kohtaan vaan sä haluat mieluummin olla tekemisissä sellaisten kanssa jos jotka on hyväntahtoisia jotka on hauskoja joiden kanssa ellei sitten joku frendi joka on tietyllä tavalla complementaryisesti täysin eri mieltä sun kanssa että sulla
tavalla tulee syntinen. Kyllä noita tähän tää on tää elämän kauneus että on aina aina paljon ne niinku eri vivahteita näissä asioissa että kaikki ei tai asiat ei ole itsestään selviä vaan voi olla monta variaatiota näiden 2 välillä ja se varmaan voi vaihdella. Just niin, kun aiheeseen liittyen voi olla tota, siis päästään myöhemmin tuohon yhteisölliseen tasoon, niin vaikka vihreät ja persut tietyllä tavalla ruokkii toisiaan kun ne juttelee polar
asiasta. Mutta sitten tää viimeinen sä käytit vähän eri sanaa kuin integriteettiä, mutta eikö ole integriteettiä on semmoinen niin kun katsotaan käsite jonka alle menee paljon eri tekijöitä. Mä sanoisin että ne päätekijät
on yhteiset arvot. Ja yhteiset toimintatavat eli totta kai sun on paljon helpompi luottaa taas toiseen tahoon jos sä koet että te ajatte samanlaisia asioita, teillä on samanlaiset arvot ja että ne toimii niinku samanlaisten periaatteiden mukaan missäkin puhut siinä sun mä itse asiassa kirjassa kätevästi periaatteellisuuden arvon jossain algoritmia, eli tavallaan arvo on se niinku tavallaan väite teemme eettisiä asioita tuota pelastamme luontoa ja sitten tota periaatetta sitten käytännön
valintatilanteessa. Noudatatko sitä arvoa jolloin se vasta niinku on. Periaatteessa kyllä eli mä en niinku yhdistä nää periaatetta sun konseptiksi sitten principles jos siinä oli aika paljon yhteydestä löytyy ja tästä sitten näistä löytyy sitten jonkinlainen luottamustili sitten ja sitä voisi niinku numeerista koirallakin mitata. Sitten jos olisi olisi nyt niin kun niin hyvä mut varmaan siihen se jää aika hahmoiseksi.
No ei itse asiassa no on tuossa tavallaan siis se mun kirjahan pohjautuu erinäisen statistiikkaa luottamuksesta eli kyllähän sitä pystyy mitata erilaisilla kyselyillä ja siis se on tavallaan se hälyttävä lähtökohta. Toki kirjalle on se, että kun sä katsot erilaisia eri länsimaita varsinkin jenkkejä, mutta samalla tavalla näkyy myös euroopassa niin kaikennäköiset luottamus.
Numerot on mennyt jo vuosikymmeniä alaspäin, mikä alkaa näkyä sitten varmaan yhteiskunnassa mennään yhteisöön niin kuitenkin sulla on sitten semmoinen välilukuja siinä, että kuinka tavallaan yksilön luottamus. Öö koulutuksen perheen oppimisen ehkä biologian kautta muodostuu niin oliko siellä tavallaan silloin niinku vaan, että se tietysti voi mennä vinoon jos sä oot niinku ihan kauhea
ympäristökasvat niin nimenomaan. Siis sehän on se ensimmäinen asia mikä vauva oppii kun se tulee maailmaan käytännössä ainoa mitä se oikeastaan observoi, niin sen vanhempien toiminta ja se miten tavallaan luotettavia huolehtivaisia. Ne vanhemmat on suhteessa siihen lapseen niin sehän heijastuu sitten sen nyt tavallaan sehän koodaa sen lapsen käytännössä sen odotukset maailmasta. Ne niin kun ensimmäisten vuoden vuosien kokemukset hyvin voimakkaasti.
Ja jos niinku vanhemmat on ollut huolehtivaisia ja luotettavia ja niin kun pitänyt konsistentti huolta niin sehän koodaa semmoisen positiivisen odotuksen maailmasta. Versus jos sulla on joku vähän epäonnisempi perhe jossa. Sanotaan vanhempi. Tämä niin hyviä on paljon riitoja ja on heitteillejättöä ja hyväksikäyttöä. Ja mitä lienee pahoja asioita, niin sehän tietenkin värittää sen niin kun öö lapsen maailmankuvan hyvin voimakkaasti ja saa sen myös luottamaan muihin ihmisiin.
Ei pelkästään vanhempiin, mutta myös muihin ihmisiin huomattavasti vähemmän, koska se on niinku siellä pohjalla on tää. Tää odotus. Ja tästä on siis paljon psykologista tutkimusta. Otetaan tähän mun piti ottaa tää onko, mutta hyökätään suoraan tota mä pistin sut tota kuuntelee tän rutger bregman hyvän historian ja tätähän täällä nordic business forumin kakkospuhuja tän juvalla harrin sapiensin kirjoittelen kanssa ja hänhän on niin kun tämmöinen hollantilainen.
Tuota ilmeisesti vasemmistolaistaustainen, mutta hänen tää kirja periaatteessa kumoaa aika ainakin hänen mielestään paljon tätä oletusta. Ihmisten niin kun hopeisista. Sivistyksen ohuesta pintasiilausta teoriasta eli paljon tämmöiset niinku kokeet ja tavallaan tota ei ole replikoidavissa. Jos esimerkiksi tämmöinen stanford prison achievement on niin kuin ilmeisesti pahinta niinku roskaa mitä niinku löytyy, että tavallaan olisimme luontaisesti sadisteja tai pahoja niin niin eli tavallaan
natureasetta tota. Onko se nyt ihan noin, että olisiko kuitenkin meidän biologinen koneisto kuitenkin koodattu aika hyväksi ja sitten pitää aika paljon niinku vääntää sitä että se vääntyy. 2 no siis lähtökohtaisesti joo mä oon samaa mieltä. Ehkä tää bryggmanin argumentointi oli aika värikästä ja mun mielestä ei välttämättä aina niin. Osuvaa mutta siis
lähtökohtaisesti. Kyllähän kaikki varmaan mieluummin haluaa olla hyviä ja hyvinvoivia ja ja kukoistavia ihmisiä ja. Harvemmin sitä tapahtuu jos sä oot vaikka murhaaja tai jossain ranskassa konfliktissa ja niin poispäin. Totta kai se on niinku mun mielestä luontaista, että ihmiset haluaa pois siitä. Mutta onhan se myös väistämättä selvää, että ihmisillä on erilaisia intressejä, jotka johtaa niitä erilaisiin
konflikteihin. Ja siitä ei välttämättä päästä myöskään pois ja ja niin kun kyllähän sattumallakin on tosi. Joo paljon vaikutusta ihmisen elämässä, mikä saattaa muokata ihmistä niin kun negatiivisesta sen verran mä pistäisin ehkä tätä nyt vanhempien parkoja itsekin tietysti on semmoinen.
Ehkä mä nyt tää vaan niinku oma kopautus, mutta tota sori vaan lapset, mutta tota että kuitenkin siis se että ei niin aikuisiällä on paljon enemmän merkitystä kun varhaislapsuuden ja ja tietyllä tavalla sitten tää teoria että kun ihmiset joutuvat tavallaan jengeihin tai klikkeihin tai poliittisiin ryhmiin tai identiteetti kupliin niin niin sen sisäinen lojaalisuus. On niin vahva, tavallaan hyvä,
hyvä intentio. Pitää sitä omaa niinku identiteettiryhmään niinku kunnia pystyssä niin se ajaa enemmän päälle tekemään pahoja asioita hyvästä intensiivistä kun kun ehkä sitten lapsuus mut sä et sä värähdys tähän lapsuuden vanhempien niinku tuota anteeksi mä ajattelen että se nimenomaan sen lapsuuden merkitys on merkittävämpi kuin sit. Mutta ehkä OK, mutta ehkä tai kohtaan, koska se, että teini teinit kuitenkin poimii sen tupakoinnin, niin ihan pelkästään tota niinku
vertaisilta. Ehkä se mun ajatus oli tässä se, että tavallaan ne. Kaikki ne aikaisemmat kokemukset värittää sitä, niinku sitten jälkeenpäin tulevaa kokemusmaailmaa niin merkittävästi, että tavallaan se aikaisten kokemusten. Merkitys on sitä kautta vähän voimakkaampi, vaikka siis totta kai hankki onnellinen. Ei totta kai totta kai niin, siis toi on niinku se silver lining tässä, että ikinä ei ole liian myöhäistä niinku kehittyä parempaan suuntaan ja fiksataan asioita onneksi.
Mut no joo joo, mut laittakaa kuulijat katsojille tietää miten tää muuten siis menee että onko pian setting kehitysteoria kumottu vai vai tuota ollaanko me hyviä vai pahoja ja muuta niin mielenkiintoinen kysymys nostaa nyt kuitenkin sitten kun ollaan aikuisia ja yhteisössä identiteettipelissä niin miten tää tavallaan teoria sitten nostetaan yhteisötasolla kostamuksen teoriassa se on se siis sehän nostetaan monta eri reittiä eli se on kun sitä asiaa alkaa miettimään niin
luottamushan on käytännössä. Välttämätöntä kaikelle vapaaehtoiselle yhteistyölle enemmän tai vähemmän. Niinku että jos sä haluat olla tekemässä joidenkin ihmisten kanssa, niin lähtökohtaisesti sun pitää luottaa niin ainakin jonkun verran ei välttämättä niinku 100 pinnaa. Mutta sulla pitää olla ainakin semmoinen perustaso. Ja yhteisössä yhteiskunnassa kaikki asiat tapahtuu enemmän
tai vähemmän yksin. Se kukaan ei rakenna yhteiskuntaa istumalla yksin jossain metsässä omassa mökissään se ei ole yhteiskunta, se on vaan joku yksinäinen hörhö jossain mökissä. Aa ja tää taas tarkoittaa sitä, että kaikki asiat missä ihmiset käytännössä on jossain määrin tekemisissä toisiinsa niin on ainakin jollain tasolla luottamuksen värittämiä, mutta se on ehkä helpompi.
Tavallaan meillä vähän konkreettisempia esimerkkeihin tässä, niin kun yksi asia on se niinku tiedon merkitys, mikä on mun mielestä merkittävä juttu ja sitten no taloudesta voidaan vaikka käydä paljon hyviä esimerkkejä, mutta esimerkiksi jos ajatellaan miten tieto on syntynyt. Niin käytännössä melkein kaikki asiat mitä me opitaan elämässä.
Aika harva niistä asioista on semmoisia asioita mitä mä oon itse keksitty, vaan useimmiten asiat on semmoisia mitä me kuullaan jostain muualta opitaan koulussa niin poispäin ja tavallaan se, että pidetäänkö me sitä asiaa totena tietona vai niinku fake news siinä. Käytännössä itse asiassa pohjautuu aika paljon siihen, että luotetaanko me siihen lähteeseen ja samoin kun tehdään tiedettä niin nykyään tieteenalat on todella voimakkaasti eriytynyt omiin
siiloihin. Ää, jossa niinku eri alojen huippuja ekspertit toimii keskenään yhteistyössä missä ne ei välttämättä itse pysty oikeastaan verifioimaan sitä niin kun työtovereidensa panosta, koska se on jotenkin niin spesiaalioitunutta kamaa, että sitten se mahdotonta verifioida tavallaan muiden tuotoksia. Jolloin sun täytyy vaan luottaa niihin muihin perustuen just siihen, että mitä sä näet niiden taustan ja toimintatavat ja ja
näin poispäin. Toteuttaako ne hyvää tieteellistä tavallaan toimintatapaa ja niin poispäin. Mut joo joo päästään tuohon replikaatioon kriisiin tai sitten vaan ajat uudestaan sen testin ja katso että oliko tää bussit tietoa nimenomaan nimenomaan just näin itse asiassa tekoa tai niinku koneiden käyttö siinä usein tää
niin kun psykologisen. Kysymyksen asettelen tekijä niinku vaikutus on näissä niinku replikaattorithassa osoitettu aika merkille, että sitten kun saadaan kone tekemään ne kysymykset neutraalisti niin tota sitten ehkä eri tuloksia. Mutta sitten tätä otetaan tämmöinen, d kuortane niinku tavallaan kansalliselle tasolle eli sulla oli siinä semmoinen graafi jossa oli tota kysytty ihan. Ihmisestä kysymys, että tota oliko semmoinen että. Kuinka luottamusta testattiin? Siinä siis oli.
Siellä oli useampaa tavallaan luottamus ikään kuin goverment eli valtion kautta. Hallitus sitten oli luottamus muihin ihmisiin ja luottamus mediaan, että se oli se
statistiikka kyllä. Ja kaikki ne oli meno rankasti alaspäin ikävä kyllä, mutta joo ja pisti silmään että tää tota sosiaalinen media oli pohdittiin kyllä kyllä netti oli aivan, mutta sitä ennen oli tämmöinen niinku yleinen valtakunnan tason kysely että luotat kuinka totena pidät väitettä, että ihmisiä voi yleensä luottaa mitä sitten tota varoa ja siellä ainakin pisti silmään että SUOMI ei meille korkealla, mutta norja kiina ja saudi arabialla ei edellä toihan on erittäin joo toi oli paha
kysymys jäänyt pohtimaan tätä en jäänyt pohtimaan itse asiassa joo mun olisi pitänyt sanoa sanoa että älä älä ota tätä. Koska tää toi tää on iso mysteeri joka vain ohitin kyllä mutta siitä päästiin pohtimaan tonne chorro y niinku joidenkin tehtiin kanssa onnellisuuden kanssa.
Jos taas SUOMI on maailman ykkönen sinne ainakin tuossa yksi testissä 5 vuotta kaikkeen niin tota luottamus oli mun mielestä oliko se kolmanneksi merkittävin tekijät tavallaan maakohtaisessa tasolla niin kun onnellisuuteen vaikuttavia vaikuttavista tekijöistä suomessa on korkea. Luottamuskorkeus onnellisuus ja mutta sitten päästäisiin ehkä tähän niin kuin group out groupiin että ollaanko me vaan niin pirun homogeenisiä, että meillä ei ole päässyt
muodostumaan niinku luuppeja? No se tavallaan varmaan vaikuttaa asiaan ainakin jossain määrin. Siis voitko kuvitella siis verrataan vaikka jenkkeihin niin laitetaan tämmöinen kuvio niin tää on aika kaikki ei välttämättä tiedäkään tätä, mutta sitä polarisointi on niinku sitä pystyy tähtäämään koska siellä on demokraatit republikaanit. Mitäs tässä kuviossa niinku
tapahtuu? Eli joo siis siellähän niin kun on ihan viimeisen parinkymmenen aikaan tapahtunut aikaan radikaali kehitystä tässä molemmat tavallaan. Ideologiset leirit on etääntynyt tosi voimakkaasti toisistaan, että kyllähän sitä nyt näkyy euroopassakin, mutta se vaan näkyy ehkä eri tavalla, koska on monipuoluejärjestelmä ja se heijastuu enemmänkin siihen puoluejärjestelmän muutokseen kun. Kun mihinkään muuhun, mutta tota
tai puoluekentän muutokseen. Niin mutta siis tuosta toi samuli pahalahti kysyi tuolta neuvottelija ryhmässä, tai eikö tää luottamuksen heikentyminen ehkä johda polarisaation eikä toisinpäin eli polarisaatio luottamuksen heikentymiseen, että onko tää kauhu säätiö korrelaatio on mielenkiintoinen
kysymys. Jos siis ajatellaan mitä polarisaatio on, niin eikö ole tavallaan niinku sitä, että ne leirit just etääntyy ja ja niinku mielipiteet kärjistyy tavallaan suhteessa siihen toiseen osaan luottamus omaan leiriin ehkä kasvaa. No se yhteiseen leiriin pienenee niin ehkä just näin, mutta siis sen mä näkisin, että se johtuu just kun. Yks luottamuksemme näistä peruspalikoita oli tää integriteettiä jonka alla oli
arvot ja yhteiset toimintatavat. Ja mä näkisin että tää heijastelee sitä arvomaailmaa erkaantumista mitä taas täytyisi nimenomaan on vahva integriteettiä omille.
Joo joo varmasti varmasti ja kun se arvomaailma on erkaantunut niin se polarisaatio on sitä myötä noussut ja sitä vaikeampi on enää hoitaa yhteisiä asioita, koska tavallaan eri ryhmien näkemykset siitä että mihin pitäisi, mihin mihin suuntaan tässä nyt oikeasti pitäisi mennä on täysin erilainen, niin sitten se on vaikeampaa ja vaikeampaa tehdä yhteistä politiikkaa. Ja sitä myötä se polarisaation kasvanut, että mä näkisin, että
se polarisaatio on seurausta. Sekä sekä polarisaation kasvu että luottamuksen väheneminen on seurausta siitä, että arvomaailmat on erkaantunut. Se on tavallaan se mun näkemys. Saako niitä sitten arvomaailma. Niitä saisi tietysti totalitaarisesta yhteyttä. Valitaan vaan toinen leiri ja sanotaan, että on ainoa mihin sä uskot. Nimenomaan se on se kiinassa ja saudi oopperassa tapahtuu tätä kyllä. Joo eihän ehdottomasti siis näinhän se menee useimmiten, että kun ei ole tavallaan sitä.
Vahvaa niin kun kansan keskuudessa vahvaa vahvaa yhteistä arvopohjaa ja vahvaa yhteistä näkemystä, niin sittenhän se herkästi johtaa siihen, että ainoa mikä pitää sen paikan kanssa on tavallaan raaka vallankäyttö. Eli se on ehkä se mun ajatus mitä mä tuossa kirjassakin esitän, että siis demokratia on yleensä alkanut aika pienissä ja yhtenäisistä kommuunissa, niin kun kreikan kaupunkivaltio tai rooma rooman tasavalta aikoinaan.
Tai tai eurooppalaiset eli tota noin tota tuolla ukraina venäjän alkoi sieltä kyllä kyllä. No joo, mutta kuitenkin ne on ollut yleensä pieniä paikkoja, kun taas sitten tämmöiset isommat imperiumit on yleensä. Ollut todella niin kun heterogeeninen porukka, jota on oikeastaan pitänyt yllä, vaan se tavallaan imperiumin keskuksen vallankäyttö, joka on perustunut puhtaasti voimaan tai sitten assimilaatioaan, että yksi
teoria on tässä niinku. Venäjänkin tota espansiossa tota reuna alueita ja sitten pistetään ne tuota sotilaiksi ja heitetään tota seuraavaan sotaan tota ja sitten säästetään tätä ydin porukkaa moskovan ja pietarin.
Tätähän rooman valtakunta valtakunta teki paljon samaa juttua ei pitäisi nauraa, mutta tota osittain toi siinä muuten siis bäckmanin kirja alkaa siis sillä, että sanottiin että tota toisen maailmansodan aikana oli tämmöinen niin kun olettamus että kun hitler pommitti britanniaan niin se niin kun tuhoaisi moraalia ja sitten taas tota niitä psykologisia ja tota analyyseja ja niinku peiteltiin sitä tavallaan tehtiin ihan sama sitten Saksalle ja molemmat oli tehottomat.
Ei toiminut siis siviilien pommitus että että tavallaan tää venäjän doktriiniin mun mielestä vähän niinku elää tota. Tota ajattelua, että niinku hyökätään siviilien kimppuun, mutta todennäköisesti se vaan lisää niinku ihan varmasti esiin jotain. Joo, ihan varmasti näin siis mun mielestä toi esimerkki oli vaan siinä bryggmanin kirjassa
jotenkin erikoinen. Tavallaan sä yrität todistaa ihmisten hyvyyttä, sillä se sama aikaan kun 50 miljoonaa ihmistä kuolee sodassa niin että sitten kun koska niitä jotain siviilejä pommita eikä ne ollakaan enää kanavan kesken se bändi brothers eli tavallaan sä vedät yksi tavallaan sulla on tavallaan sota eetos, että tavallaan se siellä rintamalla siellä niinku että hyvin lojaali. Kyllä kyllä niin kuin ehdottomasti ja ja soto väreillä että se on.
Se on sitten tavallaan se selitys, että aina kun sulla on tavallaan se todellisuus missä sä elät jos sä sulla on niin jaetut arvot ja periaatteet se se tavallaan toimii tietyllä tavalla. Pahus niinku hyvyyden kaavalla kuitenkin kyllä kyllä. Joo siis toi mielenkiintoinen ilmiö sitten siinä on kanssa ehkä.
Tavallaan jos halutaan yössä ja tuohon juttuun niin pitää muistaa se tietenkin, että mitkä on insentiivit missäkin tilanteessa, että jos sä oot jossain rintamalla tai jos sä oot pommituksen kohteena niin yleensä se on yksilön kannalta parasta tehdä yhteistyötä koska niinku se on paljon parempi sillä on niinku sun selviytyminen ja menestyminen on paljon todennäköisempää versus se, että sä lähdet sooloilemaan tai tai lähdet rintamakarkureita sotaan, mutta sen takia että
siinä on niin kun siinä on monia eri tekijöitä jotka ohjaa tätä. Mutta siis toi on varmasti tosi merkittävä. Toi että jos sä käyt yksi läpi pahoja ja tiukkoja tilanteita niin se hitsaa ihmiset yhtään. Ihan sama mitä ne on tavallaan ajamassa, mutta onko tuosta siis tavallaan luottamuksen roolista?
Tässä nyt ehkä hyvä paha kehikossa, että jos sulla on se tota se hobbeslinen sivistyksen ohut pintakerros, niin löytyykö sieltä sitten joku ranskalainen ruso ruso sitten, että tavallaan jalo villi joka sivistys on pilannut niin molemmissa tavallaan niin kun on jonkinlainen tämmöinen niin kun hyvyydestä. Kierroutuminen niin kuin ihmisen tuota yhteisön lopullisuuden vuoksi. Mutta tavallaan löytyykö tästä niinku luottamuksesta jotain niinku. Noihin tavallaan
moraalifilosofia. No joo tietyllä tapaa koska mun mielestä se niin kun hobbesin ajatushan oli se että että ilman keskusvaltaa ja valtiota eli leviää tania olisi kaikkien sota kaikkia vastaan, mikä nyt on ehkä aika pitkälle vedetty juttu, mutta siinä on. Tietty logiikka mun mielestä, että tavallaan jokuhan meillä ajaa yhteistyöhän on yksi asia on tietenkin se, että ihmiset on luontaisesti sosiaalisia ja tykkää olla toisten kanssa, että se siinä on paljon luontaista.
Mutta sitten on tietenkin se tilanne, että on olemassa kaikennäköisiä venäjä ja muita, jotka saattaa hyökätä, jolloin sun on vaan pakko tavallaan oman turvallisuuden takia mennä yksi sitten tää täähän on se niin kun hobbesin ajatus, että koska on olemassa tällaisia niin kun. Tahoja, jotka saattaa käyttää voimaa sua vastaan. Niin sun on pakko liittoutua muiden kanssa. Mikä tavallaan. Jos nyt ajatellaan miten tää liittyy luottamukseen? Niin no yksi oli tietenkin se hyvä ja pahantahtoisuus.
Sä luotat paljon enemmän niihin jotka saa koet hyväntahtoisia sua kohtaan. Eli sä haluat varmasti olla tekemisissä sellaisten kanssa jotka sä koet että oot on
hyväntahtoisia mutta. Öö joo sitten mä ehkä nostaisin tässä tuo h teoria niin mulla on ollut tästä tota asema ugly ja robinsonin on tää cape kapea käytävä kirja, niin siinä just tota hopeista teoriaa otetaan nyt tää tavallaan niin kun se on nimenomaan ei ehkä niinkään valtio vaan niinku hyvät instituutiot jotka tavallaan sitten niinku yhdistää ja tuo luottamusta siihen systeemiin ja sitten nää instituutit voidaan myös korruptoida eli tavallaan sulla voi olla niinku huono
huono poliittinen johto tai korruptoitu se ne että niin kun eliitti joka tavallaan pilaa hyvän hyvän jutun. Kyllä ja sen vuoksi ne pitää olla vastassa niinku myös sen mikrotason kansalaisyhteiskunta, joka yleensä demokraattien kautta pistää ne tota niinku ruo. Mut sitten kyllä pitää olla joku tavallaan ei, ei voi olla rajatonta valtaa, koska muuten se joo eli luottamus hyvä
kontrolli parempi. Tää oli muuten siis leninin väitetty satoja väliin, mutta tota siitä voisi ehkä niinku toiset gradun gradun aikoinaan tosta basel kolmosesta että joskus nää niinku tota instituutiot kun te pankit niin niin ei voi ihan vaan niinku vaan luottaa että sulla pitää olla joku baselin kehikko tai tai joku muu eli sulla pitää olla jonkinlainen joka aika kaavamainen systeemi joka estää sen että tavallaan molemmat siis taidon.
Koko pankkijärjestelmän on tää nyt menee vähän sivuraiteille ehkä, mutta siis pankkijärjestelmän on hyvä esimerkki luottamuksesta on niinku mikä tuli esiin finanssikriisissä. Esimerkiksi sehän kärjistyi siinä tilanteessa kun kaikki tiesi että pankeilla on näitä subprime kiinteistö. Lainoja taseessa ja että ne olit täyttä roskaa ja jengi ei oikein tiennyt että tavallaan kenen tase kestää niitä alaskirjauksia mitä on tulossa ja sitten kävi
ilmi että lehman brothers oli. Yksi tämmöinen prime suspect. Jolloin kävi niin, että sitten muut pankit lopetti tän lyhyen ajan laittamisen. Lehman brothersin mikä sitten taas karisti sen kriisin eli tavallaan se luottamuspula lehman brothersin lehman brothersin kohtaan kärjistyi sen koko finanssikriisin ja ja aiheutti sen. Aa niin kun nää pahimmat hetket sitten tässä finanssikriisissä, mikä on tavallaan klassinen esimerkki. Normaalistihan puhutaan pankkibank eli kun.
Aa. Tavalliset retail kuluttajaasiakkaat. Jos ne olettaa, että pankki on nyt huonossa tilanteessa eikä välttämättä selviä niin niiden insentiivi on tietenkin. Käydä nostaa kaikki rahat pois sieltä pankista. Ja kun ne sitten lähtee nostamaan kaikki rahat pois täältä pankista, niin sehän ajaa sen pankin akuuttiin kassakriisiin ja vielä sen alas niin sitten tää niin kun klassinen just tää luottamuspula pankin vakavaraisuutta kohtaan on klassinen syö erilaisille
finanssikriisiäille. Ja tavallaan tää barcelona 3 sääntely on pyrkinyt nimenomaan kasvattamaan niitä vakavaraisuusvaatimuksia kaikkia muita. Sitä kautta, että se olisi vähän. Ei olisi niin todennäköistä, että. Että kävisi tällaisia niin kun tulisi tää luottamuspula pankkeja kohtaan ja tulisi näitä finanssikriisejä.
Ja sitten se toinen puoli siinä, mitä mä hyvin hyvin sä onnistuit kaivamaan jostain historian havainnoista mun gradun, mutta sitten se toinen puoli tästä sääntelystä oli tietenkin se, että minkä mä muistaakseni jos mä muistan oikein mun graduni.
Seuraamus tästä on se, että pankkien kannattavuus tulee romahtamaan tän pääasiassa sääntelyn muoto ja niin on myös käynyt ainakin monille eurooppalaispankkien, koska ne on paljon rankemmat niitä vakavaraisuusvaatimuksia ja paljon niiden pitää pitää ikään kuin kassaa paitsi niille pankeille jotka on mennyt meni varainhoitoon kuten vaikka nordea sitten tapahtui paljon kolmanneksi suurin tota no sitten toinen seuraamus oli kanssa se, että kun nää
vakavaraisuus ja muut compliance vaatimukset nousi todella paljon, niin se käytännössä tarkoitti sitä, että. Öö oikeastaan ainoastaan isommilla pankeilla oli enää varaa sellaiseen hommaan, että se niin kun jäädytti sitä kilpailua aika paljon sieltä. Niinku pienemmästä pankkipäästä ja nosti niitä skaalaetuja tosi voimakkaasti koko pankkisektorin, mikä tarkoitti sitä, että nyt meillä on
entistä. Keskittyneempi entistä enemmän semmoisia jättipankkeja, jotka on kaikki tavallaan systeemisesti merkittäviä, että toi on sitten taas kääntöpuoli. Tuosta on sitten toisaalta. Vähemmän tarvitsee käyttää luottamuksen tota ylintä koria eli tota big to fail. Tavallaan ne kortin kautta tulevaa keskuspankin pelastusta tai valtion pelastusta. Että sitten ollaan nyt toivon mukaan nyt sitten siihen saatu suojattu veronmaksajan paristoja
hieman edellä systeemi. Mut siis tää finanssijärjestelmä on jännä koska kaikki niinku isoimmat tuotetaan. Ne siirtyy tällaisiin, ei reagoituihin segmentteihin ja sitten sulle syntyy kaikennäköisiä kryptoja ja kaikkia muita täysin reagoimattomia kenttiä jotka kasvaa valtavasti ja sitten. Määräaikaista jossain vaiheessa räjähtää ja tää jotenkin tää sama kuvio toistuu niinku.
Paljon tehdä se maailmassa. Joo olisiko sulla tähän loppuun sitten jonkinlaisia käytännön sovellutuksia luottamuksesta tai tavallaan jotain mitä havaintoja sä löysit kirjasta? No toi on hyvä kysymys. Siis jos mietitään valtion tasolla, niin yksi avaintekijä oli tietenkin tää kyvykkyys mikä tavallaan. Tietenkin tarkoittaa sitä, että
koulutus. No se on vanha juttu, että koulutus on tärkeä asia valtion kannalta, mutta se on tärkeä asia myös luottamuksen kannalta, että ihmiset on hyvin koulutettu ja niillä mitä enemmän ne on, mitä enemmän ihmiset tietää ja osaa sitä enemmän annettavaa niillä on toisilleen, sitä
enemmän ne voi luottaa. Sitä herkemmin ne saa jotain irti sosialisointi ja niin pois päin, eli tavallaan koulutukseen panostaminen on lähtökohtaisesti hyvä ja asia ehkä se mitä mä huomioin siinä kirjassa on se, että. Se on toinen kysymys, kun nyt talous kehittyy voimakkaasti digitalisaatioon ja kaiken muun myötä, että kuinka paljon tää nykyinen yliopistojärjestelmän oikeasti vastaa siihen tavallaan
nykytalouden tarpeisiin. Vai pitäisikö olla vähän joustavampaa ja ehkä jopa lyhytaikaisenpaa ja käytännön läheisempää koulutusta esimerkiksi niin, kun koodauksen harjoittelu ja niin poispäin. Tätähän on syntynyt paljon ihan tavallaan grass roots tasolta itsestään kaikennäköisiä koodarikouluja ja kaikkea muuta, mutta se ehkä niin kun. Antaa aihetta pohtia uudestaan niinku koulutusjärjestelmään
laajemmin. Joo siis nythän suomen nää pisa tulokset on heikentynyt, koska meillä korkeakoulutettujen määrä ei ole noussut läheskään samalla vauhdilla kuin OEC edessä. Ja ja tota siinä osittain meriselitysksena on se, että me ollaan tota menty enemmän niinku ammatillisiin opetukseen tän niinku tavallaan yleissivistykseen korkeakoulun niin kun kustannuksella ja tietysti voi olla tässä on puolensa siis työelämä tarvitsee tekijöitä eikä eikä filosofeja.
Tällainen niinku pohja pohja yleissivistys olisi hyvä saada pohjalle niin kun antiikin aikana. Joo ehdottomasti kyllä se on. Se on paha kädenvääntö, että mikä on tavallaan kuinka paljon pitäisi miettiä sitä yleissivistystä ja kuinka paljon pitäisi miettiä sitten käytännön asioita. Maine pitää ansaita jonkinlaisella niin kun tota uhrauksia kuitenkin että tavallaan että että tota tavallaan tietysti signaali
arvosti. Joo joo, ehdottomasti siis no. Jos sä oot pienessä yhteisössään mainettaan tosi helppo tavallaan kaikki tietää kaikki tuntee sut ja silloin ei ole tavallaan riippuen siitä että mitä sä oot toiminut. Ne kaikki tietää että mitä odottaa, mutta sitten kun on tämmöinen laajempi yhteiskunta niin silloin käytännössä tuntematon kaikille eri tahoille pois lukien pieni. Pieni piiri joka tuntee sut mikä tarkoittaa just sitä, että sitten just kaikennäköiset yliopisto todistuksella
työpaikoilla. Mitä sä oot aikaisemmin käynyt ja niin poispäin niiden tavallaan signaaliarvo. Tavallaan signaaleista sun luotettavuutta ja mainetta niin poispäin ja tietenkin sitten kaikki interaktiot vaikuttaa myös mitä sä oot aikaisemmin työelämässä toiminut nykyään. Sana myös kiirii sitä kautta, mutta tai julkiset referenssit joudun sanomaan hyvin kyllä kyllä se on erittäin
merkittävää. Ja tosiaan tää kirjan saa tuolta amazonista helpoiten se on englanniksi joo vielä käännetty, mutta me ollaan ollut tosiaan vieraana martin, mikael, lilius ja me ollaan keskusteltu sun kirjasta tota joka käsittelee luottamuksen konseptia. Kiitoksia kiitos. Ja jos nyt sen verran luotitte, että täältä tulee hyvää sisältöä jatkossa niin laittakaahan tää tota kanava tilaukseen ja paraikaa muuten sitä siis tilausnappia niin saatte kaikki uudet jaksot tulemaan. Kiitoksia kiitos.