No niin tervetuloa tänne neuvottelijan kanavalle. Mulla on vieraana filosofian tohtori, dosentti sotahistorioitsija monia tietokirjoja kirjoittanut lasse laaksonen. Tervetuloa.
Kiitos paljon. Siis tosi paljon arvostanut kun oot käynyt niin kun juurten jaksojen erinäisiä nimenomaan historiallisia kuvauksia paikoista, että nythän meillä on niin kun sotaa ja strategista hybriditoimintaa vähän joka puolella, mutta ihmiset ei aina tiedä kuinka paljon siellä jäävuorenallaan historiaa niin se on historia ei toista itseään mutta se rimmaa eikö näin sanottu. Ja historiasta voi ottaa oppia nykypäivään. Sehän on historiantutkimuksen näitä peruslähtökohtia että.
Tutkitaan historiaa, jotta ymmärretään nykyisyyttä ja voidaan varautua tulevaisuuteen. Varsinkin nyt kun puhutaan hybridivaikuttamisesta, niin kyllä niinku historiasta pystytään selittämään lähi itää venäjää Ukrainaa. Ja näitä käydään läpi ja mä ehdottaisin että nyt tää tota huthien Jemenin kapinallisten tuota kansainvälisen liittoutuman aloittamat pommitus niin on semmoinen mielenkiintoinen aihe joka liittyy tuohon suezin kanavan historiaan, mutta sitä ennen pieni.
Kaupallinen tiedote. Moi mä haluan suositella yksi podcastia, jossa antti merilehto on isäntänä. Se on muakin. Kouluttanut tekoälyssä tää on SAPERP nyt joka on todella näää raita ideoiden suhteen. Sarja tarjoaa esimerkiksi vastuullisuudesta paljon konkretiaa tavoitteiden etenkin konkretian osalta ei voi himmailla, vaan jokaisen yrityksen pitää tehdä
vastuullisuus tavoitteissaan. Iso hyppäys jo nyt tulevaisuudessa vastuullisuus tulee olemaan säänneltyä, joten joko tai ajattelu ei ole kohta enää mahdollista. ERP nyt podcastissa käsitellään myös tekoälyä ja miten datan avulla. Asiakaskokemusta voidaan parantaa. Jaksossa on tarjolla oivaltavia ja yllättäviäkin näkökulmia, jotka auttaa sinua kehittämään liiketoimintaasi uudelle tasolle.
Ota SAPNERP nyt podcast haltuun se löytyy spotifysta suklaalta ja muiltakin podcast alustoilta ja takaisin jaksoon. Tässä video katselijoille kuunnellen ja oleellinen upotan ihan tän kartan koska punainen meri tää suezin kanava ja sen positio lähellä Israelia niin. Jotenkin jotenkin se yllätti vähän se tuota kuinka pitkä tämä on. Reitti on on tuosta tota afrikan. Niin niin voitaisi vähän katsoa, että mitä tärkeitä maita siellä ja missä tää suezin kanava ylipäätänsä on
maantieteellisesti. No suezin kanavahan on vajaa 200 km pitkä. Näiden nykyja. Jatkeiden jälkeen elikkä lähtökohdat on tuhatkahdeksansataa luvulla. Sitä rakennettiin 10 vuotta ja siinä oli ranska ja egypti olivat. Sanotaan näin, että toimeenpanijat ja lopultakin kun tää kanava tuhatkaksisataa kuusikymmentäyhdeksän valmistui, niin kyllähän sillä oli varsinkin tuon ajan ajan kuvassa
niin hyvin suuri merkitys. Mutta sitten jos lähdetään sitä historiaa eteenpäin, niin britit tulivat sitä kautta mukaan, että että tavallaan ostivat egyptin ulos ja tää suezin kanava niin että tietysti kun tullaan tuhatyhdeksänsataa luvulla ja teollistuminen on edennyt ja niin poispäin kansainvälinen
kauppa. Nopeutunut ja myös sitten afrikalle jaettu tuhatkahdeksansataa luvun puolella näiden suurvalta imperiumin kesken niin se lopultakin niin ennen toista maailmansotaa niin se on brittien näin niin kuin sotilaallisesti. Hallinnoima, mutta sitten kun tullaan toisen maailmansodan jälkeen niin tämäkin liittyy sitten israelin valtion perustamiseen. Elikkä kun israel ja egypti olivat vihollisia toistensa kanssa, niin egyptissä oli
johtajana nasser. Puhutaan nassertilaisuudesta, elikkä hän hänellä oli yhteyksiä sitten neuvostoliitto ei tässä kylmän sodan maailmassa, niin puhutaan arabiaismista ja nasser kansallisti. Tämä suezin kanavan ja siitä
seurasi aikamoinen myrsky. Ja tää on itse asiassa ajatellaan kun puhutaan kaupallisesta pakotteista nykyäänkin, niin tää suezin kanavan kriisi tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäkuusi niin siinä itse asiassa niin voidaan sanoa että tämmöinen kaupallinen painostus meni läpi ja onnistui koska tilanne oli se, että kun ranska. Britannia ja israel olivat egyptiä vastaan ja egyptin
taustalla oli neuvostoliitto. Niin tää tilanne kansainvälinen kriisi siellä kiristi niin voimakkaasti, että Yhdysvallat itse asiassa järjesti taloudellisia pakotteita. Ja tää johti siihen, että lopultakin niin tää suezin kanava se siirtyy sitten egyptin omistukseen ja ja tässä voidaan sanoa että semmoinen paradoksaalinen tilanne tavallaan että neuvostoliiton ja yhdysvaltain intressit yhdistyi siinä tosin eri puolilla, että saadaan tää suezin kanava tilan
ratkaistua. Oliko tässä niinku tämmöinen tietynlainen kuitenkin? Neuvosto imperiumi ja ja tota pahat kapitalisti imperialistit tuota länsimaat taistelu vai joka vaan päättyy onnellisesti. No. Pää tässä käydään vähän huumoria, mutta no. Sanotaan, että siinä kyllä niin kuin sanotaan, kansainväliset virrat ja talous vaikutti suurimmalta osalta, mutta israelhan sitten miehitti siinain tässä.
Ja tää tilanne kiristyy ja nyt jos me ajatellaan suezin kanavaa niin se olisi, jolloin vuonna viisikymmentäkuusi niin siinä oli muutaman kuukauden, että sehän oli suljettu. Siitä ei kulkenut mitään ja sitten kun ajatellaan että lähi idän historiaa tulee 6 päivän sota tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäseitsemän. Suezin kanava on kiinni sitten pitkälti 70 luvulle asti. Elikkä kyllä sitä niinku kauppaa käydään ilman sitä kanavaa, mutta se on paljon taloudellisesti raskaampaa. Laitanko?
Tähän toinen kuva eli että tälläkin hetkellä tota isot kontti yhtiöt ovat päättäneet aika pitkälti ottaa aikalisän ja kiertää etelä afrikasta ja palataan ehkä tuohon etelä afrikan rooliin tässä myöhemmin. Joo itse asiassa yhdeksänkymmentäluvulla. Tässä nyt semmoinen tietynlainen analogia kun nykyään puhutaan taloudesta ja sen merkityksestä.
Ja kun soditaan niin taloudellisesti seuraukset, niin niitähän hyvin tarkkaan katsellaan, niin siinä on seitsemänkymmentäluvulla kippur sodassa, jossa israel on lopultakin voitollinen. Niin opecmaat nää öljyntuottajat arabivaltiot itse asiassa päätti nostaa yhtäkkiä yksi hintaa liki satakolmekymmentä prosenttia ja tällä tavalla pakottaa israelin. Tuki ja Yhdysvaltoja ja länttä tavallaan niin kuin polvilleen
tässä tilanteessa. Ja kyllähän sillä oli hyvin maailmanlaajuiset vaikutukset, elikkä silloin oltiin öljystä paljon riippuvaisempia kuin nykyään ja toisaalta sitten maailma ei ollut niin monimutkainen kuin nykyään. Se oli simppelimpi ja tässä öljykriisissä, joka oli vuonna seitsemänkymmentäkolme ja siitä eteenpäin, niin sehän näkyi suomessakin hyvin voimakkaasti, että meillä sitten oli näitä. Säästöohjelma oli energiansäästöä.
Milloinkin, että esimerkiksi näyteikkunat kun liike oli suljettu, niissä ei ollut valo ja katuvaloja. Sammutettiin. Moottoriteillä ei ollut valaistusta ja myös säädettiin sitten tää kahdeksankymmenen kilometrin nopeusrajoitus, joka sitten jää myöhemmin voimaan, että poikkeustilanteessa on monesti nää sitten tavallaan poikkeukselliset lait saattavat sitten jäädä elämään, että vähän niinku jatkosodan aikana kun meille tuli tota.
Aa liikevaihtovero niin se jäi sitten elämään ja tässä niin tää kahdeksankympin rajoitus on nää taajuutta ja sitten toinen öljykriisi oli oli sitten siinä yhteydessä kun Iranissa. Tuli tää uskonnollinen vallankumous tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäyhdeksän ja ja siinäkin yhteydessä nää taloudelliset vaikutukset ympäri maailmaa niin kesti pitkälti
kahdeksankymmentäluvulla asti. Mutta jos verrataan tähän nykytilanteeseen nyt tosiaan niin tää öljykeskeisyys ei ole niin voimakasta, mutta tuohon aikaan se vaikutti kyllä hyvin pitkälti ja suezin kanava on tietysti jos ajatellaan näitä viimeaikaisia tapahtumia ja on liitetty tää ever given 2000 kaksikymmentäyksi. Elikkä sinne meni sitten laivan poikittain ja sai aikamoisen sekamelskan aikaiseksi.
Niin nää on tietyllä tavalla jos tässä nyt en näe mitään salaliittoteorioita taustalla, mutta aika tämmöisiä yksinkertaisilla menetelmillä nykyään tai ankkuria raahaamalla meren. Pohjalla polar. Saadaan hyvin niinku suuret vaikutukset. Niin mulla oli vieraana cash gridin toimari ja ja tota keskusteltiin siitä, että että tähän saatiin tää valle baltic connector tota tää meidän pieni kaasu putki viron ja Suomen välillä niin poikki ihan yksinkertaisella ei kiinalais
venäläisnainen. Ankkurirahoituksella ja siinä on kyllä vähän pakko ajatella, että siinä on ehkä ollut pikkaisen suunnitelmallisuutta taustalla, mutta tota tähän on helppo rakennella semmoisia teorioita, että upotetaan pari laivaa sinne poikittain, niin se on aika aika paha ruopata koko kanava ja ehkä tullaan nyt tähän tota maantieteeseen takaisin.
Niin tota tässähän on nyt sitten tämä nämä huthit, jotka ilmeisesti on ampunut tuota ohjuksilla ja jonkinlaisilla tota merirosvot tekniikoilla yrittänyt häiritä kauppalaivoja niin niin mitäs nää nää huthit on. No huthit on itse asiassa shiialainen tämmöinen ääriryhmä, joka vaikuttaa Jemenissä. Elikkä Jemenissä on käyty sisällissotaa ja voidaan sanoa, että toinen osapuoli on huthit, joita tukee iran ja sitten tätä Jemenin laillista hallintoa saudi arabia. Mutta tää sisällissota on
jatkunut siellä 10 vuotta. Onko se näin täytyy sanoa? Onko siinä sunni liittoumasta kysymys siinä tavallaan siinä. Virallisessa hallituksessa kun voisi ajatella, että saudi arabia on siellä suunnillaisuuden tota. No sanotaan näin että et kyllä kyllä nää uskonnolliset haarat vaikuttaa, mutta siinä vaikuttaa siis talous ja politiikka paljon
muuta. Asia ja vastaat vielä niin tota pakko siis yrittää karkeasti yksinkertaistaa niin tota tää islamilaisen uskonnon kirjo niin voisi ajatella että siellä on se maltillinen perus islamilaisuus ja sitten toisissa päässään
tota. Sitten jonkinlaiset tota jihadistiset tuota isiksen ja ja tavallaan ehkä voisi ajatella, että hamas on siellä niinku radikaali päässä ja sitten sieltä radikaalipäästä kun tullaan niin karkeasti yksinkertaista ennen kuin shiiat on sitten siitä seuraava askel radikaalimpaa ja sitten nää sunnit on siellä jo melko vähän maltillisempia, mutta mitä sanoisit tämmöistä karkeasta
yksinkertaistuksen. Se on karkea yksinkertaistaminen, mutta jos jos tota näitä yleislinja tässä käydään läpi, niin siis se. Siivooja on lähinnä Iranissa ja hizbollah, jota iran tukee siellä libanonin alueella, niin se on sijainen ja samaten huthit täällä Jemenin alueella. Ja me ollaan sattuma ja ne ovat venäjän kanssa liitossa. Ainakin tämä iran ja siis iran toimittaa tuota venäjälle. Näitä shaheed drooneja joita sitten pistää ukrainan päälle. Ja voisiko ajatella että ei ole ihan täysin.
Salaliitto, että Iranista tulee näitä näitä tätä asemateriaalia sekä hizbollahin että tuota näiden huthien käyttöä. No siis voidaan sanoa, että niinku hizbollah ja huthit ne on niin kun ne on Iranin puhutaan tämmöisestä proxy war käsitteestä. Elikkä tavallaan käyvät sitä sijaissotaa. Mutta vihreitä miehiä niinku. Mutta kyllähän niinku iran tukee esimerkiksi hamasia, vaikka hamas on sunnipohjainen se ja jos venäjää sitten ajatellaan
tässä niin. Venäjän intressit on kyllä aivan venäjän intressit, että siinä ei kysytä onko sunniisia tai mikä vaan että tota että täähän on suu sunnien ja siilojen. Siis tää erimielisyys niin sehän on yli 1000 vuoden takaa. Pakko taas sori tää rikon sun hyviä ajatuksen kaaria, mutta venäjälläkin on tuota sitten näitä tota näitä islamistisia tavallaan. Mitä ne nyt sitten on tasavaltoja vai mitä? Nää tätä siis siinä löytyy.
Aa armenia vuodesta karabahin ja ja azerbaidzan eli eli eikö venäjälläkin ole vähän niin kun islamilaista tuota intressiä? No siis näähän ne on nykyisen venäjän reunavaltioiden entisiä neuvostoliiton alueita. Ja kyllähän tässä kun oli tää lentokenttätilanne missä tuota sitten? Näkyy selkeästi niinku antisemitismiä, niin kyllähän se näkyi. Näkyy selkeästi, että tota että sillä merkitystä on, mutta en en niinku korostaisi sitä tässä.
Niin ja vielä ehkä yksi kela, niin eikö sitten aika monet israelissa asuvista juutalaisista on niinku venäläispohjaisia, että ja sieltä on tavallaan lähtenyt diasporan tai tätä anteeksi tätä lähtenyt tuota sitten tuota sitten Israeliin niinku venäjä pohjaisia juutalaisia, mutta ne ei ehkä sitten. Niillä ei ole kyllä ehkä venäjän intressit niinku sydämessä. No siis näin se on. Se on tää juutalaisten diaspora ja täähän tekee sen tilanteen
niinku ongelmalliseksi. Jos ajatellaan israelin suhteita venäjään, niin eihän israel ole tämmöistä niinku kovaa linjaa siinä ottanut että siinä näkyy niinku nää vanhat verkostot ja siteet, mutta sitten taas. Toisaalta yhdysvalloilla on hyvin voimakas sinne Israeliin ja myös paljon juutalaisia väestöä on on yhdysvalloissa että tässä kun ollaan.
Puhuttu yhdysvaltain tuesta israelille, niin kyllä se on vankkumaton riippumatta siitä, että onko siellä kuka presidenttinä, että trumphan oli hyvin hyvin niin kuin voimakkaasti Israelia tukea hänen vahva. Poikaset kuusinen on on juutalaistaustainen. Joo ja itse siihen niin tota kun mainitsit niin tota siellähän oli nämä abraham accord. Mä en tiedä onko sille tuota joku hyvä suomennos. Mutta tavallaan
abrahamsopimukset. Niin niin tavallaan kun näitä sitten katsoo näitä sen alueen uskontoja niin juutalaisuus, kristinusko ja islamilaisuus niin ovat ainakin samaa mieltä, että abraham oli oli tuota pyhä mies. Niin niin eikö tää on tavallaan se yhdistävä tekijä jonka. Niin niin se on tullut kirjojen kanssa.
Mutta tässä on just se, että nykypäivänä kun tää sodankäynti on hyvin, se on tosiaan niin monimutkaista ja siellä sotakentällä vaikuttaa niin monet intressit ja jos puhutaan esimerkiksi asekauppiasta, niin hehän ne eivät tunnusta mitään uskonnon tai etnisiä rajoja. He tekevät sitä omaa bisnestään, niin tässä on. On huomioitava asia, että ystävät ja viholliset vaihtuu koko ajan. Ja, mutta siis siinä oli yritys kuitenkin tavallaan jos israelin strategia miettii ulkopuolelta, niin.
He olivat saaneet aikoja sitten tavallaan niinku egyptin kanssa. Aika aika niinku luonnollisen neutraalin suhteen ja sitten tavallaan yritettiin sitä vyöryttää tavallaan ehkä suunnillaisen kulman kautta laajemminkin ja tuota saudi arabialle yksi teorian mukaan niinku hyvin lähellä liittyä tavallaan egyptin kaltaiseen niin kuin tilaan. Tässähän on siis se israelilla on ollut ollut jordanian ja egyptin kanssa vanhastaan suhteet. Jos puhutaan arabivaltiosta, että näissä.
Ebrahimi sopimuksissa, jota on siis useita ja ensimmäinen solmittiin silloin trumpin aikana valkoisessa talossa juhlallisesti ja ja siinä on siis mukana israel, arabiemiraatit ja bahrain ja nyt se mitä ikävä todellisuus tässä lähi idässä on nyt aina kun tämmöisessä lähentymistä tapahtuu, mihin kuuluu myös saudi arabian ja israelin lähentyminen ja saudi arabian yhdysvaltain liittolainen, niin silloin tää lähentyminen. Saa aina nää äärijärjestöt
toimimaan. He haluavat torpedoida tavalla tai toisella tän lähentymiseen ja kun puhutaan nytten kasan sodasta, niin siinähän on nähty taustatekijöinä nimenomaan nää lähentymisen, että se olisi aktivoinut. Ja mulla oli uutta tietoa. Mä ajattelin että se hammas oli tällä mun islamismi. Akselilla olisi ollut siellä sielläisesta, että tavallaan se ei aina menekään sitten noin, että tavallaan siellä luuli sitten saudi arabian luonnollinen öö liittolainen olisi sitten toinen sunin
porukka, mutta tavallaan hamas. Yksi teorian mukaan näki, että tota ei ole hyvä jos suunnit tuota liittoutuvat tai ainakin hyväksyvät israelin että se piti pistää poikki tällä brutaalilla öö lokakuun 7 päivän tota terrori hyökkäyksellä ja onnistuivatkin tässä. Joo, tässähän on nyt kun puhutaan tästä. Tästä sodan laajentumisesta ja ja tota eskalaatio oris niin se sytyke joka nyt täällä hama sen hyökkäyksellä saatiin aikaiseksi niin on itse asiassa vähän
niinku historiasta. Vertailupohjaa tulee mieleen ensimmäisen maailmansodan alku, elikkä kun silloin puhuttiin palkkani ruutitynnyriista ja nyt puhutaan lähi idän ruutitynnyri minusta koska siinä on paljon tämmöisiä elementtejä, että kun
se tulitikku. Kapasta niin se roihu alkaa ja se tekee tän tilanteen hirveän arvaamattomaksi että tää hamasin hyökkäys ja siihen liittyvä kyllä sanotaan, että jos ajatellaan heidän tämmöistä mielikuvan vaikuttamista, niin se on kyllä maailmalla mennyt kovin hyvin perille kun puhutaan kasan alueesta. Koska nyt jos ajatellaan sitä hamasin terroristihyökkäystä niin siinähän rikottiin ja kaikkiin näitä kansainvälisiä sääntöjä siinä.
Hyökättiin siviiliä vastaan, hyötyttiin infrastruktuuria vastaan, käytettiin näitä kaikkia häikäilemättömiä toimia ja tietyllä tavalla sitten kun israel reagoi, niin nyt viime aikoina se painopiste on siirtynyt Israeliin. Eli tässä tietysti painaa nää kansainväliset lait, mikä on niin kun se suhteellinen voimankäyttö joka on oikeutettua sitten kun tehdään näitä vastaiskuja hyökätään kasaan.
Ja nyt sitten puhutaan näistä siviileistä, mutta tässä on huomiota vaan se, että että siis hamashan käyttää näitä omia siviileitä ihmiskilpinä ja käyttää häikäilemättömästi hyväkseen tätä tilannetta. Ja silloin kun näitä tappioita tulee, niin ei voida syyllistää pelkästään yksi osapuolta. Näistä näin, näin se on ja tavallaan tästä ehkä. Ulkoministeri elina valtosen nuoret ministeri työntekijät.
Siellä kirjeellä myymät sitten tota mun mielestä hyvinkin naisilla tavalla tän YKN ensimmäistä tuota masinoitua päätöslauselmaa tätä puolesta, jossa siis oltaisiin tuomittu israel, mutta ei hamasia että mun mielestä se vaatii kyllä aika aika niinku naiivia asennetta maailmanpolitiikkaa että tästä niinku nostaa kohun että tavallaan ei ministeriön niinku johtoa vastaan. Sanotaan näin, historioitsija nää, että meidän hallintohistorian kannalta tää
on kyllä niin kun. Arvaamaton arvaamaton tilanne, koska meillä on niinku periaatteessa aina katsottu, että virkamiehistä on se, johon tuetaan, että ministereiksi tulee eri puolueista ja ne vaihtuu ja saattaa olla onnistui ja vähemmän onnistujia, mutta virkakuntaa on se niinku perus selkäranka mikä tota tukee. Ja tässä nyt sitten jos puhutaan esimerkiksi hybridivaikuttamisesta ja niin poispäin että mennään näihin niinku kansakunnan.
Peruspilareihin ja aletaan sieltä päin nakertaa, niin se on hyvin arvoinen muuttava tilanne. Joo samaa mieltä. No sitten voisi vielä miettiä sitä tota lähi idän
taloudellista tilannetta. Eli tuo siis se tietynlainen niinku öljysota on pikkaisen vanhentunut konsepti mun mielestä, että USA on tota energiaomavarainen ja toisin kuin se oli pitkään, jolloin tavallaan oli erittäin suuri kansallinen intressi USA, lla, tota nimenomaan tota sitä öljynhuoltoa pitää yllä vähän niinku hinnalla millä hyvänsä.
Ja nyt voi ajatella, että se ei ole pelkästään niinku trumpin kylmyyttä, että tavallaan USA kääntänyt selkänsä niinku sekä lähidalle että Euroopalle. Mutta tässä tota huthi hyökkäyksessä kuitenkin nähtiin niinku tavallaan klassinen amerikkalainen tuota tota interventio niinku kun muut muut maat nyt siinä nyt eivät reagoineet niin britannian ja USAN johtava koalit koalitio, jossa oli tietysti toki australiaa ja taisi olla yksi lähi idän määkin siellä mukana,
niin hyökkäsin sitten näiden huthikapinallisten kimppuun. Turvatakseen sen tota laivaliikenteen, joka on siis koko sen niinku arabin niemimaan niinku intressi.
Eli tässä voisi ajatella, että kyllä siellä se taloudellinen intressi sitten jossain vaiheessa näillä arabimaiden tulee vastaan, että että jos niinku sallitaan sen niinku yksi heidän pääelinkeinonsa eli öljyn viennin ja tavaraviennin niin kun tota sabotointi niin vaikka olisit kuinka vihaiset sitä juutalaisuutta niin sieltä sitten taloudelliset intressit nousivat tukemaan myös tätä niinku kaupallisen vapauden
puolustamista. Niin voidaan sanoa, että niin kuin aikaisemminkin totesin, politiikkatalous ja uskonto. Nää on tavallaan ne, jotka siinä keskenään käyvät kilpaa. Ja kyllä niin kun. Monesti se uskonto sitten jää sinne. Jälkeen paitsi jos puhutaan näistä ääriryhmistä, mutta jos se nyt ajatellaan sitä, siis se yhdysvallat nyt kun reagoi tähän tilanteeseen kun huthit sitten ohjuksin ja. Mahdollisin Iranin, että tuota
järjestämien ohjusten kautta. Niin no iranilaisperäisiä ohjuksia siellä käytetään että tota että nää hyökkäykset näitä kauppalaivoja vastaan niin se on taas aika tämmöinen. Miten nyt sanoisi? Halpa keino saada huomiota maailmalla ja kyllähän varmasti niinku huthi johtajat ovat tästä innoissaan ja jos puhutaan tämmöisestä sissisodankäynnistä merellä niin se on paljon helpompaa kuin maarintamalla.
Ja tässä tässä kun näitä kauppalaivoja vastaan hyökätty niin se arveluttaa kyllä niinku ympäri maailmaa, koska vaikkakin ne iskut eivät olisi kovin suuria, mutta niinku taloudessa aina mielikuvat vaikuttaa ja silloin tää nää rahtiliikenne lähtee sitten kiertämään. Afrikan kautta sieltä on hyvä toivoniemen kautta ja se lisää kustannuksia, että yhdysvallathan on tässä kun puhutaan tästä koalitiosta niin on tämmöinen report guardians joka tavallaan suojelisi tätä.
Maailmanpoliisin. No ei niinkään, mutta maailman vapaata merenkulkua, että tässähän Kiinan kanssa intressi ei ole se. Ei se on muuten jännää, että ei kiinallakaan olisi varaa niinku niitä rahtikuluja lisätä, koska se on siellä kuitenkin. Kaukana ja nää nää jokainen kontti joka menee turhaan sieltä etelä afrikan kautta niin ei se olekaan kiinan intresseissä sekään että. Ei ja suezin kanavasta. Jos puhutaan niin sieltähän kulkee. Siis se tavaraa enemmän idästä
länteen ja itään selkeästi. Joo eli kyllä tässä niinku ja sitten ehkä toi etelä afrikkakin tavallaan että kaukana ovat ajat jolla siellä oli tota apartheid valta että nyt sitten tavallaan
tää etelää. Afrikkakin on tavallaan mun mielestä aika pontevasti siellä YK, ssa niin kun näitä tuota Israelia tuomitsevia kihelmöintiä tehnyt ja ja tavallaan ei voi olla ajattelematta, että hyötyykö ne jotenkin taloudellisesti siitä, että että siitä menee meidän heidän satamat saa sitten tätä merenkulkutuloja että tai jotenkin tämmöinen kyyninen ajatus on siinä, että onko se nyt ihan nyt vaan sitten tota globaalin etelän tuota yksi uusi nouseva valtio joka sinne on noussut.
Ne on lähinnä nää sen taas, sillä tavalla te päästään niinku maailman otsikoihin. Että tosiaan halutaan täällä globaalissa etelässä niin etelä afrikka haluaa nostaa päätään niin tätä kauttahan se huomio huomio niin kun nousee. Mutta sitten siellä on tämmöisiä.
Sitten on se laajentuma laajempi liittoutuma, johon niinku vähän löyhästi kuuluu kiinan ja venäjänkin ja brasilia, että jotenkin tuntuu, että sekalaista sakkia ja mä en tiedä mikä niitäkin yhdistää, mutta tota tää ehkä merisotapuoli jotka ovat sitäkin. Oot maanpuolustuskorkeakoulussa tuota ollut ollut tuota arvostettu tutkija niin tuo. Öö se on kanssa niinku vähän yllättävää, että kun oli ainakin tästä persianlahden sodasta jäisi saakka.
Jo jäi semmoinen kuva että tota ilmavoimat on se jolla pistetään niinku paskaksi tota strateginen alue ja laivastot ja maajoukot tulee sitten ehkä korkeintaan vähän tukea sivusta, niin olisiko tässä niinku nähtävissä tietynlainen niinku laivaston nousu? Siellähän on niinku jenkkien lentotukialuksiakin tällä hetkellä. No en sitä laivaston nousua näe, mutta se mikä tässä niin kun. On mielenkiintoista nimenomaan se, että näillä tämmöisillä halvoilla sotalvälineenä pystytään saadaan paljon
huomiota aikaiseksi. Ja tässä nyt jos kun puhutaan esimerkiksi näistä tämmöisistä. Öö tuhoamis lennokeista, jotka on täynnä räjähteitä ja ohjuksista. Niitä kautta saadaan hyvin paljon ja halvemmalla se vaikutus aikaiseksi kun oot käytettäisiin sitten jotain niinku ilmavoimia varsinaisesti. Eihän urheilla semmoiseen ole mahdollisuutta. Ja tosiaan nää ohjukset niin sieltä taustalta kyllä niin kun iran selkeästi näkyy että nää kaikki prototyypit ja vastaavat esimerkiksi tää typhoon se on
selkeästi niinku iranilaisten. Kopio ja niillä pystytään kuitenkin vaikuttamaan toistatuhatta kilometriä ja nyt jos ajatellaan, että puhutaan huhut heistä. Ja tosiaan Jemenin sisällissodasta, joka on ollut. Siellä tuota kymmenisen vuotta ja tässä on ollut aika semmoinen. Sanotaan niissä puhutaan maailman otsikoista, semmoinen hiljainen vaihe, että saudi arabian on on tukenut tuota tätä hallintoa, mutta on.
Vähän niin kun pyrkinyt niin kun vetämään itseään pois sieltä niin nyt tää tavallaan niinku räjähtää uudestaan silmille. Ja sitten tässä tota tosiaan niin. Kun puhuin, viittasin siihen ruutitynnyrin, niin tässähän on nyt semmoinen tilanne, että tuskin kukaan sitä eskalaationta siellä haluaa. Puhutaan sitten. Sopimista israelista ja sitten suurvalloista ympärillä.
Kukaan ei sitä eskalaatioota hae, mutta kaikki pyrkii käyttämään jotenkin säännöstelemään sitä voimaa, että mistä saadaan paras tulos ja kuinka paljon voidaan käyttää, jotta siihen eskalaatio ei mennä. Ja tää on minusta se niinku kaikista riskipitoisiin tilanne tässä, että sitten kun joku astuu sen rajan yli niin sitten niinku alkaa roihua ja toinen mikä sitten liittyy tähän on myös se, että. Sehän ei vaadi mitään tämmöistä niinku tietoa se voi olla vahinko.
Joku laukaisee jossain ja siitä lähtien niinku seuraukset liikkeelle ja se sitten se lumipallo tulee lumivyöryiksi. Se vaikuttaa sitten joka suuntaan, että esimerkiksi jos nyt ajatellaan. Tätä tilannetta, niin kyllähän tässä yhdysvallathan on euroopasta saanut tukea
tanskalta hollannilla. Nyt viimeksi saksalta, mutta kyllähän niinku euroopan unioni on aika niin kun se näyttäytyy heikolta tässäkin tilanteessa ja tietysti venäjällä tämmöiset asiat huomioidaan ja Venäjän intressissähän näin että kaikki mikä vie pois Ukrainasta on se sitten missä tahansa maailman laidalla niin se kelpaa ja se testaa koko ajan.
Euroopan unionia, joka kuitenkin vaikka niin naiivisti on ajateltu, että on tämmöinen yhteishyvä olemassa, niin kyllähän niin tässä on niinku euroopan unionin viimeisen viidentoista vuoden ajan historiassa nähty, että kyllä ne kansallisvaltiot edelleen on olemassa ne ajaa omaa intressiä. Ne on itsekkäitä, että se on minusta vähän tämmöistä unelmahöttöä luulla jotain muuta, mutta tietysti niin kuin pitää organisaatiota kehittää järkevöittää.
Ja oppia nyt esimerkiksi näistä tapahtumista mitä mitä, minkälaisia unkarin Unkaria on saanut vaikutuksia ja toivottavasti myös natonkin kohdalla sitten. Otetaan oppia tästä historiasta, kun ajatellaan sitten tätä suhtautumista näihin kriiseihin, mutta tietysti kyseessä on puhunut osastointi, puolustusliitto ja monesti tietyt piirit haluaa tän puolustuksen aina leikata pois, mutta kyseessä on puolustusliitto ei. Ei se ole hyökkäämässä mihinkään.
Jos ajatellaan näitä sotaharjoituksiakin esimerkiksi tässä venäjän reunamilla, mutta se on sitten taas aika kaukana kun puhutaan niinku lähi idästä. Toisaalta. Kyllähän niin kun euroopan öljyä ja kaasua sieltä tulee ja se vaikuttaa kyllä eurooppaakin hyvin. Voimakkaasti. Joo tässä on siis ehkä jonkinlainen vapaamatkustajaongelma tai tai sitten jos niinku ponnekkaammin sanoo neuvottelut termejä, niin vangin dilemma eli tavallaan, että jos sä oot tota.
Tanska niin sulla on sitten märsky joka on maailman suurimpia kontti varustamoja niin sulla on tavallaan suora kansallinen intressi. Tuota tuota auttaa siinä tota meren kunnon kulun vapauttamisessa mutta sitten tota jossa sitten olet maa jolla tavallaan jo suoraan tuommoisia intressejä niin sä voit jättää että vapaamatkustaja tai niinku muiden pistää kansainvälisiä mainetta ja resursseja ja he
hyötyä siitä jos se niinku. Mutta sitten jos kaikki ajattelee näin että mulla on niin pieni intressi niin sitten tavallaan kukaan ei ei muodostu näitä liittoutumia ja. Tässä taisi olla tosiaan 10 maata saatu, mikä on sitten niin kuitenkin jo ihan hyvä panostus, että se ei ollut taas tämmöinen ihan klassinen tota jenkit ja ja britit kahdestaan tekee tekee likaisen työn. No mutta sitten nyt voisi mennä
tuohon tota. Itärajan tilanteeseen vähän kun meidän tätä speksattu, niin mehän vähän ajateltiin että toinen teoria mikä voisi olla juuri tällä hetkellä kiinnostavaa, että itäraja olisi kuitenkin avattu ja tavallaan sitten olisi tullut tätä hybridisotaa venäjältä. Eli eli tätä mikä sillä on nykyinen termi mitä joku välineellä estetty maahanmuutto vai ei kun välineellä estetty
tota siirtolaisuus pakolaisuus. Eli avataan toi itäraja niin tota näetkö sä että toi tilanne odottaa vaan siis sitä että raja aukeaa ja sieltä sitten tulee mahdollisesti lähi itätaustaisia pakolaisia suomeen. No täällä ei idättää nytten jos katsotaan niinku venäjän näkökulmasta niin se on heille tavallaan helppoa. Jos nyt ajatellaan sitten, että millä tavalla sieltä saadaan kuitenkin sitä väkeä joka haluaa sitten. Erilaisilla. Houkutuksilla on ne totta. Ei totta niin.
Venäjän kautta sitten pyrkiä euroopan unionin alueelle se, että kun puhutaan kansallisesta turvallisuudesta, niin hän tietysti niinku kansallinen kansallinen turvallisuus pitäisi
mennä kaiken edelle. Mutta me ollaan tietysti kansainvälinen lainsäädäntö, jota pitää noudattaa, mutta tässä huomioitava lait on kyllä hyvin tulkinnanvaraisia, että on ollut nähtävissä kyllä tämmöistä tietynlaista pykälävetismia, että vähän siihen suuntaan, että jos ajetaan nytten autolla risteykseen ja sieltä tulee rekkakolmio. Ruokaa niin sitten aiotaan kuitenkin sinne ja sitten. Kun on kuollut niin onko sitten sillä mitään merkitystä, että. Oli oikeuspuolella. Näin on.
Tässä viitataan varmaan tätä viime vuoden tilanteisiin, kun apulaisoikeuskansleri esti tämän ensimmäisen rajan sulkemisen ja tota ja mun mielestä tota suomalaiset ylipäätänsäkin mulla oli sofi oksanen vieraana, niin voisi oppia tuolta baltian mailta tai jopa sitten näiltä klassiselta itäeuroopan mailta kuten puolilta niin vähän se niinku jämäkämpää suhtautumista tuohon venäläiseen tota hybridivaikuttamiseen, että ei siellä ole mitään ongelmia niinku pisteen rajaa kiinni.
Tämmöisessä tilanteessa. No joo, tässä on tietysti se se, että jos ajatellaan sitten, että mikä on tässä se uhkakuva, niin venäjähän käyttää hyväkseen selkeästi sitä, että on heidän on helppo reagoida, koska kyseessä on diktatuuri. Ei ole oppositiota, ei ole, ei ole mitään kriittistä lehdistöä. Silloinhan te voitte ehkä tehdä ratkaisu nopeaksi nopeasti, mutta jos verrataan sitten demokratioihin missä on vaan päälle lehdistö oppositio oikein.
Tota. Hallituspuolueet ja se on paljon hitaampaa se päätöksenteko ja sitten toisaalta jos ajatellaan näitä mitä meidän historiasta nää historian tutkijana oli nostaa esiin, niin meillä on ollut kyllä hyvin tämmöinen heikko itsetunto, että silloin olisi viitataan, että me jollain tavalla ollaan rasistisia tai loukataan tai kansainvälisiä oikeuksia, niin siihen ollaan oltu hyvin sensitiivisiä.
Tää tässä tämmöistä peräti niinku oikopoliaa ja tämmöisten niin kuin itseään ruoskintaa ja toinen sitten tää pykälä uskollisuus on meidän historiassa näkynyt sitä kautta, että jos esimerkiksi ajatellaan rytin riippuen trop sopimusta kesäkuussa neljäkymmentäneljä, niin meillä juristit kaivoi hyvin tarkkaan kaikki kaikki mahdolliset pykälät ja mahdollisuudet, mutta me kuitenkin tehtiin sopisi
diktatuurin kanssa, että että. Nyt tässä on tän tyyppisiä piirteitä, että se mitä tässä korostaa, niin laki on tulkinnanvarainen ja se, että siitä on erilaisia näkökulmia, niin on huomioitava kuitenkin se, että kyllä niin kun suvereenin valtion myös kun puhutaan moraalista niin niin siihen moraaliin kuuluu se, että kansalaiset pidetään turvassa ja
sitten pidetään huolta. Että tässä tosiaan niin kun verrataan puolaan ja baltian maihin ja miten näitä on tulkittu niin siellä kun on tulkittu. Öö toisella tavalla eu direktiivi ja tässä suhteessa joka tähän liittyy niin se osoittaa sen, että tässä suhteessa niin se on tulkintaa miten sitä tulkitaan. Ja että tässä nyt ei tarkoita sitä, että pitäisi niinku kansainvälisiä oikeuksia lähteä rikkomaan. Mutta onhan se selkeätä, että tämmöinen.
Tilanne, että joudutaan näin määräajoin tekemään näitä ratkaisuja, niin se ei välttämättä ole sitten kyllä niin kun pitkäjänteisyyden kannalta paras mahdollinen, koska nyt ollaan kuitenkin se poikkeustilanteessa ja nimenomaan haluaa painottaa sitä ollaan poikkeustilanteessa ja silloin kyllä tää rajaturvallisuuden kannalta niin joudutaan käyttämään hyvin niinku voimakkaita toimenpiteitä ja toivottavasti palataan siihen normaaliin tilanteeseen. Jotain näitä ei enää tarvitsisi käyttää.
Mutta tässä on huomioitava se, että tämmöinen niinku kumivasaralla niin se ei kovaa luuhun uppoa elikkä venäjällä se voiman käyttö ja se käsitys ihmisoikeuksista, niin on aivan toisenlainen kuin täällä lännessä ja kansainvälisestä oikeudesta. Näin se on ja toi oli pitäisi itse asiassa sun kannattaa jaksoa ehkä tästä, että toisen maailmansodan tätä sotahistoriasta kanssa jos koska tota mainitsit tän tätä rytitilanteen niin esimerkiksi siinähän niinku juhlittiin suomalaista zanan.
Paikasta kettuilua kun tuota presidenttimme risto ryti teki hitlerin kanssa sopimuksen, mutta koska presidentillä ei ollut oikeuksia tehdä semmoista sopimusta, niin myöhemmin katsottiin että eduskuntaa se ei sitonut ja voitiin liittoutuman saksan kanssa lopettaa just oikeaan aikaa ja sitä tavallaan juhlittiin tavallaan suomen erittäin nokkelana tapana niinku hyödyntää demokratian piirteitä joita hitler diktaattorina ei ymmärtänyt, koska hänellä oli käsitys, että suomen presidentti
on samanlainen tuota jyrä kuin. Hän itse niin mun mielestä tässä tilantees. Pitäisi nähdä samantyyppistä ajattelua, että ei mene nyt tarvitse nyt sitä, vaikka olemmekin oikeusvaltio ja sääntöperusteisen niin maailmanjärjestykseen uskova valtio niin ei mennyt ehkä tarvitse nyt olla. Hyödyntämättä tuon tuon
tyyppisiä luovia keinoja. Niin no siinä on tosiaan se, että kun suurvalta naapuri rikkoo kaikkia kansainvälisiä oikeuksia ja käy hyökkäyssotaa, niin siinä kyllä täytyy niin kun huomioida se poikkeustilanne, että tässä suhteessa niin kuin lainsäädännön päivittäminen, niin se on ilman muuta erityisen tärkeätä. Ja tietysti tässä viime aikoina tää pikakasinottyminen hyvin paljon tullut esille, että nää
vanhat sopimukset. Kuitenkin perustua aikaa, joka on erilainen kuin nykyään ja tää päivittäminen aina aina se vaatii oman aikansa ja sitä on syytä alkaa. Tehdä niin ja sitten siinäkin on, että niinku viittasin ne baltia ja itä euroopan maille niin ei niillä ei ole mitään seuraamuksia. Ne on sitten ollut, että tavallaan se meidän sääntö uskovaisuus on tota jotenkin. Mun mielestä niinku vähän keinotekoista ja ehkä tulee sieltä vasemmalta laidalta liikaa, että tota vanhasta
neuvostoliitto muistista. Mutta kyllähän tää elää, että nythän meillä on niin kun järkeviä. Ehkä käsitteitä kun välineelläistetty tota pakolaisuus ja tämmöisiä että niinku tiedostetaan että se nyt ei ole mikään ihmisoikeuspohjaista tota aitoa toimintaan niin kun kun näitä niinku analyyttisesti keskustellaan ja järkevästi tuota analysoidaan niin eiköhän ne sitten löydy ne oikeat keinot eli eli tota. Tässä on turvallisuuspoliittinen ympäristö. Ukrainan. Venäjän hyökättyä ukrainaan
muuttunut. Ja kyllähän tästä täytyy sanoa, että kyllä SUOMI historiassaan nopeasti näitä käänteitä osannut tehdä, että siinä suhteessa meillä on ollut hyvä herraonni, että jos ajatellaan tätä nato prosessia kuinka kuinka hienosti se vietiin ja sitten ajatellaan näitä aikaisempia sotia ja toista maailmansotaa sitten vuoden 18 sotaa. Ja vaikka tuhatkahdeksansataayhdeksän tilannetta niin nopeasti ollaan kyllä tehty niitä.
Kääntymysksia sinua kun on katsottu, että se on tarpeen tehdä ja on meidän oman oman intressien mukaan niin välttämätöntä. Joo, ja nyt luulisi että meillä on tota. No jaa nähdä minkälainen presidentti meillä on, mutta todennäköisesti.
Yhdistettynä tähän hallitukseen niin on on vielä aika aika niinku vahva tota demokraattisuus ulkopoliittinen tota koneisto sitten tehdä näitä niinku tärkeitä päätöksiä että joo miten tota ehkä nyt tätä me ei etukäteen niin kun speksattu mutta tota tavallaan tämmöinen niinku reunavaltioiden suuri. Vallan rajalla doktriinia, jota voi kutsua niinku aika.
Aika ikäväksi tilanteeksi, että on tämmöinen niinku realismin poliittisen realismin tota teoria joka vähän sitten sanoo että jos sä oot kuuba tai meksiko tai SUOMI tai ukraina niin flake että sun pitää tavallaan niinku kunnioittaa sen vieressä olevan suurvallan legitiimien strategisia intressejä tavallaan niinku tunnustaa se vaan että sua viedään kun tota litran mittaa että onko siinä sulla niinku ajatuksia tosta että jos on niinku tämmöinen niinku vahva.
Valtio ja sitten pienempi valtio niin miten siinä kannattaa sotahistorian varassa toimia valossa toimia. No. Jossa ajatellaan millä tavalla sitten suurvalta käyttää näitä pienempiä reunavaltioiden niin kauan kun ne palvelee suurvallan intressejä, ne saa olla rauhassa, mutta jos siinä sitten tulee semmoinen tilanne että ei palvele niin siinä on seuraa ongelmia, että niinku kylmän
sodan aikana niin. Öö kanadalainen ministeri totesi, että että silloin kun hiirien norsun kanssa vuoteessa, niin silloin on syytä pitää varansa silloin kun norsu kääntää kylkeä, että minusta siis historiantutkijan ei sovi olla jälkiviisas missään tapauksessa, mutta hakea näitä opetuksia, että jos me nyt ajatellaan esimerkiksi kylmän sodan ajan maailmaa, niin sillä oli toisenlaiset mahdollisesti suomalainen SUOMI nolla ja painotettiin sitä puoluetta.
Ottaen oltiin siinä hyvin vaikeassa tilanteessa ja selvittiin siitä. Se toimisi silloin, mutta nyt ollaan aivan toisen tyyppisessä tilanteessa ja taas sitten sotahistorioitsija kun viittaa talvisotaa esimerkiksi niin kyllä kyllä meillä nyt on hyvä tilanne kun meillä on 2 2 välistä sopimusta ja on on kuitenkin niin kun nato tukena että viittaan siihen tosiaan että sitä sitä jos. Toinen iskee moukarilla niin siihen ei voida niinku pehmeästi vastata, vaan pitää olla nimenomaan.
Se uskottavuus on tässä se olennainen seikka, että eihän kukaan sotaa halua, mutta se että uskottava puolustus niin sen merkitys arvo on koko ajan korostunut. Tosiaan tota mä ehdottaisin että tässä kun lasse laaksosen kanssa ollaan keskusteltu tästä nykytilanteesta, niin historiasta voi aina oppia. Niin tota sulla on mun mielestä tosi kiinnostava projekti tällä hetkellä työn alla. Eli eli kun niinku sanoit meillä on ollut hyvä herraonni mutta
nää herrat. Se on niinku myös ihmisiä niin tota sä oot tutkinut vissiin aika paljon heidän niin kun erinäisten tuota kenraalien ja sitten taas poliittisten johtajien tota taustoja. Mutta sitten nyt se ilmeisesti tutkit heidän psykologiaan. Niin no joo tiennyt tien tämmöistä tunnehistoriasta analyysiä elikkä ainahan siis ratkaisun takanaan ihminen ja tunteet vaikuttaa tietysti järkikin, mutta monesti niin kun järki hukkuu sen tunteiden alle,
elikkä kriisitilanteessa. Niin on meidän historiassa ja sotahistoriasta paljon semmoisia tilanteita, joissa se tunne on ottanut voimakkaasti vallan ja näitä asioita haluan. Läpikäydä ja pian tulee niitten kanssa ulos.
Joo ja mä tossa ehdottaisin että mentäs tuonne sisäpiirin puolelle juttelemaan näistä mä ehkä nyt vähän luettelen näitä tota siis henkilö tuota analyysiä että sä oot tehnyt ja niitä on kiitelty eli eripuraa ja arvovaltaa mannerheimin ja kenraalien kenraalien henkilösuhteiden johtaminen ja sitten tuota mistä sotaveteraanit tulivat tie mannerheimin johtoon. Sitten tota viina hermot ja rangaistukset, sotilasjohdon henkilökohtaiset ongelmat.
Ja sitten kynän ja miekan kenraali wallenius eli tää on niinku aika aika lailla niinku tämmöisiä niinku vahvoja johtajia ja kenraaleja analysoiva niin mä ehdottaisin että mennään tonne tätä sisäpiirin puolelle ja vähän puhutaan niin kun tavallaan henkilöistä näiden niinku sotahistoriallisten päätösten takia.