Olihan sekin aikamoinen jännitysnäytelmä kun pohdittiin sitä, että mitä perustuslakivaliokunta linjaa enemmistön määrästä. Että kyllä tuossa oli monta vaihetta tuossa näytelmässä. Jo alkoi se putinistiksi haukkuminen, ellei me oltaisi alleviivattu sitä kertaluonteista meni niin pitkälle siinä meidän niinku myllytyksessä, että että että niinku vaadittiin sitä tietoa, että hetkonen dombrovskis juuri niin hän twiittasi vielä
suomeksi vähän ennen sitä. Äänestystä että tää on tarkkarajainen, kertaluonteinen kaikki ja se tuli niin korkealta tasolta komissio. Hyvä hyvä, me hei me teillä. Suomen osuus näitä nyt sitten vihreitä investointeja niinku EUN korkein ja sääntöi niinku matalimpia. No niin tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle jatketaan
euro teemalla. Mulla on vieraana 2 kovaa entistä vierasta ehdokkaana numerolla kaksikymmentäkaksi eija riitta korhola onko se kristillisten listalla kristillisdemokraattien listalla ja aikaisemmin oot ollut tästä niin kun. Vaikeista ongelmista vieraana nimenomaan ilkeistä ongelmista. Ja eu vai liittyy semmoisia ja taas pitkästä aikaa. Tuomas malinen genes economicsin toimitusjohtaja morjesta. Morjens. Ja meillä on semmoinen yhteinen historia.
Tuota me kaikki 3 oltiin semmoisessa porukassa, joka valittiin erittäin selkeästi usealla neuvottelee jaksolla että tää elpymisrahasto, joka oli siis koronarahaston nimellä niin se tulee niinku olemaan huono epäonnistuu ja. Ja tota olen kaikin puolin huono idea ja sen voisi vielä suomikin yksipuolisesti estää. Ja mitäs sitten kävi? No meidät leimattiin populisteiksi.
Niin, mutta ei ollut mitään laitaa sillä populismilla, että useinhan tää on jotain niinku oikeistopopulismia tai muutama olet yleensä niin kun epämääräisiä populisteja mut. Mä siis mä muistan, että kyllä tuohon aikaan jo alkoi se putinisti haukkuminen. Siis mä muistan saaneeni tämmöisiä kommentteja siitä, että että tuotiin tätä asiaa esille. Siis oikeasti. Että mä oon jotenkin venäjän puolella.
Joo, mutta tota tässä nyt sitten hyvällä ajatuksella saimme tämmöinen tuota ylen artikkeli janne toivonen, joka sitten viittaa päivi leino sandbergin ja tässä on pitkään hyvä artikkeli salaisuuden muuri keskustelu uudesta yhteisvelasta käy kuumana nykyistä pakettia vaivaavat kirjesalaisuus ja tässä sitten kerrotaan tätä seitsemänsadan vähintään seitsemänsadan miljardin paketin tota niinku väärinkäytöksistä ja
ovat mittavia. Ja sitten tota tää on vielä tää suomen saanto on siitä vielä huonompi kun me varoiteltiin. Mehän kaikki tää kerrottiin etukäteen. Joo ja sehän tässä hämmästyttääkin, että nyt joutuu sortumaan siihen politiikan poliitikon vastenmielisinmpaan lauseeseen, että mitä minä sanoin jopa tää italian mafia me muistutettiin siitä. Mä oon ihan katsonut niitä vuoden kaksikymmentäkaksikymmentä ja 20
kaksikymmentäyksi näitä. Twitterviestejä ja oikeastaan kaikki nää asiat tuli tavalla tai toisella esiin, koska kyllä niistä puhuttiin jo silloin. Niistä vaan vaan ei saanut kertoa ja ja tää oli tosi kummallista että että kiinni pitäminen eu, n perussopimuksesta ja siihen vetoaminen tulkittiin niin voimakkaasti populismiksi ja.
Muistan, kun sirpa Pietikäinen varoitti, että tässä mentäisiin niinku ei SUOMI voi toimia näin, että jos mentäisiin unkarin ja Britannian tielle ja sen sen löytäisi edestään sitten ja ja syntyisi kova hässäkkä ja. Kokoomukseen, johon kuuluu kuuluin silloin niin kohdistuu valtava paine sen takia, että kokoomus olisi voinut kaataa sen.
Ja se jakautui kahtia tavallaan. Hyvä, että joku äänesti vastaan kepu oli ihan samanlainen siis sanna Marinin hallitushan tän nyt runon läpi ja tavallaan ne poolot kantaa nyt päävastuun siitä. No kristillisiä ei siellä siellä ainakaan ollut, mutta kokoomus tosiaan oppositiosta äänesti puoleksi. Ja perussuomalaiset ja liike nyt. Näkyvästi vastusti sitä siis yksimielisesti vastusti paket. Te ainakin olette hyviksiä. Kyllä. Mä mietiskelin noita tota tossa
just ennen tätä haastattelua. Kävin vähän läpi mielessä, että monia niinku haastatteluja niin mikä mulle tuli jäi kaikki parhaiten sitten nousee. Siinä oli se vesa vihriälän kanssa toi viimeinen haastattelu. Se oli joku Radio ohjelma, mutta se oli äänestyksen. Ei ollut kovin monta päivää oliko 2 tai 3 ja se haastattelu meni niin että lopussa me oltiin vesan kanssa oikeastaan kaikesta samaa mieltä. Eli siis tää ei toimi niinku on
esitetty. Tässä on tulonsiirtounionin riski ja kaikki nää blaa blaa blaa. Mut meidän ainoa se niinku loppua argumentaatio oli että vesa sanoi vaan että muistaakseni näitä linjoja että tää vaan tämä vaan pitää nyt hyväksyä. Että se ei ole hyvä. Se ei toimi niinku on sanottu mitään, mutta tämä pitää vain hyväksyä ja siinä tiivistyi koko
se niinku ajatus siitä. Niin kun mun mielestä EUN täydellisestä epädemokraatisuudesta, että että siis vaikka me me ja me siis oikeasti me 3 tai siis se porukka ketä siinä oli ihan siinä pettänyt ympäri ja heikki kosken kyllä kaikkein muut mukana stefan törnqvist ja muut niin kaivettiin se kaikki esiin. Se se mikä me tehtiin se niin kun tietopaketti oli kattava, siis mä saan ulkomailta siitä kommentteja kun siitä jotain pätkällä.
Ja englanniksi tää on niinku kattavin analyysi mitä oltiin tehty koko euroopan alueella siitä ja kaikki siinä mitä siinä esitettiin niin käytännössä käytännössä kävi totean. Ja se oli mielenkiintoista toi vesa vihriälän kommentti hyvin kuvaava, koska hän kuitenkin niinku ihan siinä alkusyksystä 20 20 niin esitti julkisuudessa hesarissa sen ihmettelyn, että kuinka näin yhtäkkiä voidaan toimia. Että et ei synny mitään keskustelua.
Hänhän antoi hirveän arvokkaan panoksen siinä alussa juuri todetessa, että tässä tässä rikotaan sääntöjä ja tuntuu että tästä ei seuraa mitään keskustelua. Ja näinhän näinhän hallitus suunnitteli. Marinin hallitus selvästi suunnittelua, että tää vaan niinku vaietaan ja ja perussuomalaisten yritys jo heti siinä kesällä kutsua kokoon eduskunta. Toteamaan linjamuutoksen sekin vaan estettiin.
Ja siinä oli semmoista filip buster tätä keskustelua persoonalta, jotka ne yritti tavallaan niinku lykätä sitä äänestämistä, mutta musta siinä on kyllä se tavallaan tähän sanna mariniin ja tytti tuppuraisen neuvotteluihin oli vielä niinku ihan luokatonta, että tavallaan siis siellä oli nää pohjoismaat lähti mukaan siis vaikka ne ei ole euromaita, niin ne otti tämmöisiä jäsenmaksu pysyviä alennuksia sieltä niin tämmöinen oli niinku ihan otettavissa siellä
suomelle, niin se on niinku vielä se toteutus oli jotenkin niinku erityisen partiopoika. Eli tavallaan se sääntö panos. Mitä maksetaan ja mitä sieltä saadaan pois, niin oli jo niin kun vielä huonompi kuin se olisi ollut mahdollista saada. Ja sitten tän paketin jälkeen suomen toteutus ollut kaikista partiopoikaisin. Tässä artikkelissa sanotaan, että suomella on kaikista korkein tää niinku sitähän
muutettiin koronatuesta. Siitä tuli tämmöinen green green tota paketti vihreä paketti niin niin suomen osuus näitä nyt sitten vihreitä investointeja niinku EUN korkein ja sääntö niinku matalimpia ja sitten muilla on vähän sillä että laitetaan tänne nyt jotain purkkaapapereita niin kyllä ne läpi menee kuitenkin ja ne vielä salaillaan.
Eli tää on niinku tämmöinen tyypillinen ongelma ja mä en tiedä onko sulla eija riitta tuohon niinku vihreään kulmaan jolla niinku selvästi suomalaisia huijataan jatkuvasti niin jotain kulmia. No joo tietenkin, koska sitä ei ole mietti. Silloin se tuotiin tällaiseksi. Motiiviksi tälleen, että tällä sitten tehdään tätä. No mä ylipäänsä ajattelen että. Sen. Vihreän siirtymän ja koko sen konseptin. Toteuttaminen ei ole kyllä vahvalla pohjalla, jos se
perustuu ihan vaan tällaiseen. Velkarahaan ei ei ei me voida niinku pitkän tähtäimen siirtymää tehdä sillä lailla. Meillä olisi pitänyt jo nyt osoittaa historia. Että tietyt asiat ei vaan muutu kannattaviksi ja nyt mä viittaan esimerkiksi koko tällaiseen niinku. Tuuli ja aurinkoenergian kohdistui panoksiin. Tää on kyllä mä niinku auringossa näen enemmän niinku tulevaisuuden mahdollisuuksia, mutta ne on kummatkin heikkoja. Siis heikko tehoisia energiamuotoja, joka voi olla
meidän intuition vastaista. Kun kuitenkin tänäänkin on ollut helteinen päivä ja me nähdään niin niitten. Niiden vaikutus voimakkaasti, mutta ne on hirveän heikosti valjastettavaksi valjastettava energiaksi. Ja jos jos tällainen iso siirtymä tehdään. Sellaisten varaa, jotka lähtökohtaisesti ei ole riittävän kannattavia eikä niistä oikeastaan tule. Kun meillä on jo näyttö siitä, että että luultiin että.
Että kun kun niihin laitetaan rahaa ja investoidaan niin ne alkaisi niinku itsessään sitten olla jotain jotain muuta. Ja mä kannan tästä huolta että nyt tätä koko siirtymää rakennetaan sellaiselle pohjalle, josta puuttuu taloudellinen lukutaito. Tää on juurikin näin, että että kun ajatellaan silleen, että monet ekonomistit minä mukaan lukien, niin me ollaan kyllä uskotaan hintamekanismi ja sen kautta tulee vaan niinku pääoma allokaatio niin juurikin.
Tai siis se, että jos ajatellaan no 2 esimerkkiä voidaan heittää, että ensinnäkin jos todella olisi semmoinen tilanne, että ilmastonmuutos olisi nostamassa merien pinta ala ja kaikki menisi, niin esimerkiksi manhattanilla, niin asuntojen
hinnat tippui sadisti. Mitään tämmöistä ei ole nähtävissä missään ja. Toisekseen siitä, että nää on ollut siis aivan järkyttävän tuottamattomia nää niin kun esimerkiksi obaman aikakaudella yhdysvallat yhdysvalloissa niinku tehdyt kaikki aurinkoprojektit tuulivoimaprojekti niistä on tullut hirvittävä tappiot niin kun niin kun olet tota. Veronmaksajille ja ne on niinku
semmoiset. Oikeastaan mistä nyt vasta tiedetään se talouden tappio kun ne tehtiin sillä on kymmenisen vuotta sitten ja reilu ja nyt nyt niinku se on kaatunut käsiin. Mutta niin totta kai.
Mutta siis kuitenkin että että se on se oli velkarahalla tehtyä kun siinä ei noudatettu, ei hintamekanismia, ei sitä että sijoittajat olisi katsonut, tää on järkevä vaan tai muuta vaan tää on niinku pakotettua niinku just tää paketti että pakotetaan joku muutos alkuunsa ja sen eli ainoa mikä testasi elinvoimaisuuden on markkinat, sijoittajat ja talous yleensä.
Ja tää on niinku tää tää on niin kun sama kuin mitä neuvostoliitto tekijät rakennetaan vaan jotain jonnekin ja sitten sen pitäisi niinku toimia mutta kun se tehokkuus puuttuu. Ja mun on vaikea ihailla sitä, että että että kun tän vihreän siirtymän yhteydessä puhutaan hirveän paljon, että ajatelkaa että näitä valtavia investointeja mitä tää tuo tullessaan, sen kuitenkin
kuollataan. Lähinnä siis tukirahan perään sen perään, että että mamma maksaa niin kuin yhteiskunta maksaa ja veronmaksajat maksaa ja ne yritykset jotka kauheasti. Vaatii näitä tiukkoja. Ilmastot ovat tavoitteita, niin kyllähän ne. On kuolemassa juuri sitä sitä riskitöntä rahaa, jolla jolla sitten voidaan sijoittaa ja
riski kaatuu veronmaksajille. Ja sitten tätä mun mielestä tuomassa noita yksi jaksossa tätä niinku yleislakiikkaa, että jos on tämmöinen niinku erikois kuluerä, että kaikki nyt sitten ostaa tota vaikka kenkiä tai muuta, niin jos se olisi muutenkin ostamassa ne kengät, niin se semmoinen yleiskuva budjetti lisää, niin se vaan tavallaan sitten saisi tuosta noin ne kengät muutenkin, mutta sitten joku muu maksoi niin silleen, niin se tavallaan se mekanismi ei vaan toimi sillä
että sä voisit kauhean niinku tarkkarajaisesti. Tuota ja varsinkaan kertaluontoisesti niin jotka oli muuten näitä sloganeita silloin niin tota sanoa että tää tää raha nyt menee just noihin vaan. Eli jos se olisi ollut taloudellisesti järkevää tehdä se kenkien ostos niin se olisi tehnyt sen muutenkin ja jos joku antoi sen rajan sulle niin tilanne ei välttämättä muutu mitenkään. Että etenkin siinä oli se, että sitten se raha menee johonkin muualle. Mutta siis tää kertaluontoisuus
niinku just että kun ajatellaan. Nyt kun tässä ylenkin artikkelissa oli alleviivattu sitä, niin tässä on nyt musta tuntuu että mä en niinku pakko nostaa omaa häntää me tässä vähän ennen ennen kun aloitettiin puhuttiin.
Tuskin. Olisi nostettu sitä niin paljon esille, ellei me oltaisi alleviivattu sitä kertaluonteisesti meni niin pitkälle siinä meidän niinku myllytyksessä, että että että niinku vaadittiin sitä tietoa, että hetkonen dombrovskis juuri niin hän twiittasi vielä suomeksi vähän ennen sitä äänestystä, että tää on tarkkarajainen, kertaluonteinen kaikki ja se tuli niin korkealta tasolta komissiosta, niin mä väitän, että tää on tota.
Vaikuttanut siihen, että EU ei ole pystynyt tahkoamaan näitä tai tehtailemaan näitä uusia paketteja, vaan ne on tämmöisiä pieniä sitä, että mä mä uskon, että mä haluan uskoa, että tää meidän porukka ja mitä me tehtiin me luotiin lyötiin niinku pelkoa tän korruptoituneen komission sydämeen. SUOMI oli ainoa jäsenmaa, joka joka nosti keskustelun tästä oikein kunnolla. No totta kai saksassakin saksassakin keskusteltiin, koska siellä jouduttiin toteamaan, että onko se perustuslain
mukaista. Mutta, mutta varsinainen niinku tiukka keskustelu käytiin meillä ja poliitikkoja laitettiin koville ja olihan sekin aikamoinen jännitysnäytelmä kun pohdittiin sitä, että mitä perustuslakivaliokunta linjaa linjaa siitä enemmistön määrästä. Että kyllä tuossa oli monta vaihetta tuossa näytelmässä, mutta myöskin nyt mua vähän huvittaa kun keskusta pitää eurovaaleissa niin valtavan tarkkaa kiinni siitä, että ei, ei yhteiselle. No sekin oli niinku meidän
pakottamaan tavallaan. Koska koska tota me aika lailla painostettiin. Painostettiin tässä asiassa keskustaa silloin. Joka, joka tietysti ihan mahdollistettu tän koko sopan olemalla tuossa vasemmiston hallituksessa ja. Ja silloin heiltä nimenomaan tuli tää että tää on. Tää on kertaluontoinen tätä matti vanhanen korosti ja nyt varmaankin sitten keskusta näkee tässä sen. Se mahdollisuuden pistää tiukoille hallitusta. Vaikka olevat itsestään pitäisi vetää pienen fist pump hyvä merkki.
Hyvä hei me täällä mitään joo. Joo kyllä kyllä mä oon muuten vähän vähän väsynyt. Täytyy sanoa, että mä oon ollut viikon päivät japanissa. Tulin eilen ja mulla on zackia, että jos sua vähän hidas ja eteerinen ja haen sanoja niin laite. Sovitaanko että se menee tuonne silläkin? Piikkiin hieno maa että tota itse ollut siellä tota. Toki jos se. Ja tuossa se osakassa, että missä päin pyöritti mutta. Tällä kertaa mä olin. Mä olin tota.
Miten se lausutaan? Mä olin jenkeissä jossa on ydinvoimala on se kun kun mitä sä saari sanotaan mä oon unohtanut mut sitten mä olin osakassa mutta mä oon kyllä käynyt suurimmassa osassa japanilaisia ydinvoimaloita viime vuosien aikana muun muassa fukushimassa. Ei niissä mitään riskiä. Ei itse asiassa oli hauskaa kun mä olin. Mä olin kaksituhattakahdeksantoista fukushimassa ja ja sitten.
Kaksituhattaseitsemäntoista vielä niin greenpeace laittoi sellaisen lehtitiedotteen, että sinne ei voi mennä, että siellä on imogen level tuossa. Radiation säteilyssä ja ja tota sitten mä siellä kerroin. Nyt mä tulen suomesta ja meillä tällainen luonnollinen taustasäteily on enemmän kuin tää säteilyn taso täällä, että samalla perusteella puolet suomesta pitäisi evakuoida. Ja radonia ja muuta.
Nimenomaan ja ja sitten sitä säteilyä tulee avaruudesta ja rakennuksista ja. Kaikkialta, että tää säteilymäärä on ihan. Että taustasäteily on on fakta, että tässäkin asiassa tietyssä mielessä. Ympäristöliike on vähän vedonnut niinku.
Pelotteluun. Joo, mutta nythän se on pannut tää tota siellä töölönlahdella oli tää itsekkyyden muistomerkki, niin se nimenomaan pitää lukea toisin päin kun se oli ajateltu, että tavallaan ihmiset jotka vastustivat ylivoimaa olivat, olivat siellä pimeyden puolella ja jotka tota ehkä kannattivat sitä, niin ne olivatkin hyviksi. Tiedättekö, mikä on mielenkiintoisen tai mihin
aiheeseen? Mä oon niinku törmännyt tässä ihan sanotaanko viimeisen 5 6 siis jopa 3 kuukauden sisällä, niin kun hyvin yllättävästi se on ollut turve. Ja se tuli tästä tietenkin tästä ukrainan sodasta näistä sanktioista, niin se tää on. Nyt mä nyt rupean mainitsemaan missä piireissä, mutta hyvin yllättävissä kulmissa on tullut siis sillä argumentilla, että meillähän on sitä siellä vaikka kuinka paljon. Miksei sitä käytetä, että nyt ollaan tässä ja sullahan on tähän mielenkiintoinen tarina,
että miten se meni. En mä tiedä Haluatko sä kertoa. Se kertoo jos mä saan joo toki no niin elikkä tota niin meillähän tosiaan se on meidän. Öö. Tärkein kotimainen polttoaine toi turve ja meillähän on valtavat turvevarat että meillä olisi niinku norjan öljyn verran periaatteessa, mutta ei ole toki tietenkään koskaan ollut tarkoitus, että että sitä käytettäisiin, käytettäisiin paljon. Meillä oli niin hirveän pieni osa ollut ollut tota turpeen korjuussa.
Mä en nyt muista sitä prosenttia, mutta se on ihan mitätön suomen koko suomen pintaalasta. Mutta mä. Sain läpi Euroopan parlamentissa sellaisen. Oivalluksen, 2000. Vuonna, että turve olisi uusiutuva.
Sen vuotuisen kasvun osalta kun turvesuota niin kun massaltaan kasvaa ja ajatus oli sellainen että ei kajota pääomaa, mutta korjataan korot ja yllättäen tää mun muotoilu meni läpi sekä Euroopan parlamentissa, mutta myös komissio hyväksyi sen ja ne oli sitä mieltä että että tää muotoilu estää sellaisen riiston ja ja varsinkin kun sen voi vielä vielä tarkentaa että
luonnontilaisiin. Soihin ei saa kajota vaan että vaan että että tällä lailla kohtuullinen määrä SUOMI ei ole koskaan käyttänyt kuin noin puolet parhaimpina vuonna kuin puolet vuotuisesta kasvusta ja se on ollut silti valtava. Valtavan tärkeä. Se on ollut sellainen pullonkaula energiamuoto, koska se on mahdollistanut öö puuhakkeen tällaisen jätepaperiakkeen öö hyödyntämisen ja se on parantanut sitä palamista
tulosta, koska koska tota. Aa se vähentää kattilan korroosiota tuon hyvin happaman puun kanssa, niin se se oli ihanteellinen juttu ja tietysti kelpaa säätövoimaksi ja niin niin poispäin ja täähän olisi silloin tarkoittanut sitä, että päästökauppa systeemissä. Silloin tällainen täl näin näin määritelty. Turve olisi ollut myös myös uusiutuvaa. Niin että että meillä ei olisi tullut tätä korkeata korkeata kustannusta.
Mm kun pitää ottaa huomioon se, että puhun hiilidioksidipäästöt on vielä suuremmat kuin turpeen hiilidioksidipäästöt. Minähän vaan ymmärrämme antaa sille laskennallisen nolla, koska me, koska me ymmärrämme sen niinku mekanismin että että puu kasvaessaan sitoo hiiltä ja lahotessaan vapauttaa hiiltä. Mitäs sitten kävi? Miksei tää sitten päästökaupassa? Komissio hyväksyi sen. Sen jälkeen, kun parlamentti oli hyväksynyt sen ja sitten SUOMI
kaatoi sen. Meillä oli meillä oli vihreä ympäristöministeri ja meillä oli demari kauppa ja teollisuusministeri silloinen ja. Suomihan oli suuressa valiokunnassa äänestänyt tästä ja. Öö asia meni sitten äänet meni tasan ja se arvalla ratkaistiin ja. Näinpä sitten. SUOMI kaatoi sen ja mulle sanoi komission virkamies, joka oli vuosikausia istunut tän turpeen päällä ja tunsin tän asian niin hän sanoi silloin että.
Aika rikollista suomelta vastustaa tällaista asiaa, joka kuitenkin auttaisi niinku erittäin paljon uusiutuvan energian tavoitteissa ja ja olisi monella lailla tarkoituksenmukaista hyvää, mutta se on ollut tällainen, jos jos ydinvoima on ollut vihreä liikkeen ykkösiin inhokki niin niin turve on sitä ollut kakkos inhokkia tällä hetkellä tietysti ykkösiin. Tota vähän liian tehokasta ja järkevää. Pöydästä joo juu. Mä muistan itse asiassa hassusti.
Mä luin silloin ympäristö taloustiedettä samoihin aikoihin 2000 ja sen oli siis kaiken maailman tai kaksituhattaluvun alussa. Heti se on kaiken maan VTN
kaikki tutkimukset. Mä totesin, että täähän on ihan maailman mahtava niinku ja silloin silloin olin huolissani vielä hiilidioksidista ja muista metaanipäästöistä, niin nehän osoitti, että kun sä menet esitetään kaikki, mutta tässä ole mitään hätää ja sitten se valtava määrä mikä siellä oli energiaa ja kuinka niin kun että olisi voitu vaikka dieselpolttoaineen maaleitta kun täähän on ihan.
Niin ja sitten kun tähän liittyy vielä sellainen juttu, että kun hu epäonnistuneesti ohjatut suot päästää typpioksiduulin ja metaania, että ne on niin kuin tällaisia päästölähteitä. Jos turpeen korjuu kohdennetaan sellaisille epäonnistuneelle ojitetut soille niin niin jos ajattelee päästöjen kannalta niin se vähentää päästöjä. Eli niin se se niinku se korjuu tavallaan tai polttoyynti tulisi hyvitetty ja tässä korjuussa.
Että sitten kun siihen laitetaan tota tilalle puuta kasvamaan ja muuta, niin tavallaan lopputulos on parempi. Mutta tää on näitä tällaisia ilmasto ja energiapolitiikan älyttömyyksiä, että että ollaan liian ideologisia ja ollia mustavalkoinen maailmankuva, että joku on hyvä ja joku on pahaa ja tää nyt sitten on ollut aina pahaa tää turve, mutta kova kova hinta siitä maksetaan maaseudulla. Näistä on siis tota ne ei edes kaikki oot turve soittavaa.
Nää on niinku tämmöisiä kankaita ja tavallaan kiitos. Metsäalueet, josta sä voit hyvin sen niinku muutaman sentin peitteen siitä ottaa pois ja niinku jos ei ole vuotuista kasvua. Niin kun sitä tarvitaan myös niinku muussa ja se tekee sen muunkin käytön. Öö? Epätaloudelliseksi. Sitähän tarvitaan. Maanviljelyksessä siis puutarhahommissa. Kyllä juu juu.
Eläinten kanssa. Myöskin ja sehän niinku siinä oli oikeastaan älytöntä, että sitten kun nää tuli ne yrtti oikeasti lopettaa sen turvetta tuota noin niin se oliko se ollut kaksikymmentäyksi kun ne sun suunnilleen ja sitten kaksikymmentäkaksi alkoi sota ja sitten se sitten se meni siinä. Ja siis siellähän on hurjia tarinoita siis näiden turvatuotteita itsemurhista ja muista ja tuli siinä, koska ne
oli valtavat investoinnit. Sitten matto vedettiin alta että niinku mä oon sanonut tämän aikaisemminkin ja sanon edelleen että. Marinin hallitus oli huono asia, mikä tälle maalle on tapahtunut sitten tota kolmekymmentäyhdeksän. Vamman samaa mieltä.
Joo ja nythän sitten tota. Siis sinänsä mä kyllä symbolin mä olin siis 13 vuotta lontoossa niin tota mun aikana oli tony blair siellä niin mun mielestä tony blair on niinku vähän liian demonisoituhenkilöt se irakin sota niinku mustamaalaus hänet, mutta tota tavallaan että sehän on niinku hauska että sanna Marin nyt siellä sitten hengailee siellä kanssa tony blair instituutin tota puhuja keikoilla että tota aikamoinen muodonmuutos kyllä viime vuonna että se on hallituksen jälkeen.
Se millä? Milläköhän niinku kompetenssilla sinne meni näihin ukrainan hommiin että onko se se että silloin se uusi kampaamo? Mies vai mistään mahdollistuu, että siis kun hänhän on niinku ulkopoliittisesti talouspoliittisesti sisäpoliittisesti kaikilla tavalla ihan käsittämättömän epäpätevä ihminen. Että siis. Viestintä mielessä. Se kohta oli sovittaminen ei nyt ollut aivan korrektia että. Ei ei siis en mä odota itseltäni eikä varmaan kukaan muukaan
korrekti. Nyt oli ehkä tän niin kun asian korostamista, koska hänellä ei sitä kompetenssia ole hoitaa tämmöisiä asioita eikä eikä mitään muutakaan, että se niin
kun. Se pointti nyt mihin tässä nyt olin tulossa oli se, että että tässähän on ollut semmoinen tendenssi näyttää olevan että toteutan niin kun siis tämmöistä jotain EUN tai muuta kummallista niin kun agendaa niin sitten sut palkitaan jollain muulla uralla, että mä en mä en yhtään ihmettelisi vaikka sanna olisi seuraavassa komissiossa jossain. Se on kyllä kieltämättä harmi että. Että tuollainen palkitsemisjärjestelmä. Tapahtuu aika helposti sillä että.
Että toimitaan niinku tavallaan maan. Etua vastaan ja sitä tulee sitten niinku EU tasolla palkituksi. Jos mä nyt vaikka yritän vähän perustella niin kyllä mä ajattelen, että esimerkiksi se. Meidän omaehtoinen 20 kolmekymmentäviisi hiilineutraalisuustavoite, joka ei ole linjassa muiden EU maiden kanssa niin. Ei siinä ole niinku mitään järkeä. Ja se on vaan kovaa kyytiä
meille. Ja sillä vaan sen avulla jotkut voi edistää omaa kansainvälistä uraansa, että että on helpompi kävellä brysselin käytävillä, mutta meillä ei ole helpompi kävellä jo tämä hiilineutraalisuus. Tavoite on kova, se maksaa komission omiaan arvioiden mukaan puolitoista biljoonaa euroa joka vuosi ja sitten suomellekin kaksikymmentäviisi miljardia euroa. Joka vuosi se on ihan hirveän raha ja ja minä. Haluan niinku muistuttaa siitä, että.
Että siinä missä jotkut ajattelet, vau näin paljon investointeja. Niin ei se nyt ihan noin vaan tapahdu. Ei ja siis mulla on kun mainitsin siitä silloin, että kaksituhattaluvun alussa oli ympäristö taloustiedettä luja niinku päästökauppa oli silloin niinku hyvin keskeisesti tullut, niin se olikin kiinnostuksen aihe. Mutta. Mä oon siis tullut staresta 80 astetta siinä että mä en usko että minkään näköistä tämmöistä ilmaston hätätilaa edes on olemassa, että siinä on niinku tota.
Ollut pitkä tie, mutta varsinkin kaksituhattakymmenen luvulla. Mä tapasin monia ekonomeja siis tilastotieteeseen pitkiin aikasarjojen erikoistuneita asiat. Siellä on oikeastaan se viesti oli kaikilta täysin sama, että että niin kun ensinnäkään ei pystytä, niin kun ne pitkät aikasarjat ne on niin hankalia trendiprosesseja.
Me ei tiedetä mitkä vaikuttaa mihinkin ja toiseksi ei sitten kun niitä oikein kovasti niinku näitä lyhyempiä aikasarjoja niinku jotenkin muutamien 100 vuosien niin sitten niitä otetaan niitä ajetaan niin siellä on yks muuttuja ylitse muiden ja se aurinko ja vielä kolmanneksi nää yleensä nää mallit mitä sitten ajettiin nää uudemmat aikasarjan mallit ja osoitti että se lopun Nousu niin niin se on sarjaan kuuluvaa stokastinen muutosta eli tämmöistä niinku sarjan
luonnollisen osana kuuluvaa muutosta mitään. Poikkeamaa tilastollisesti merkitsevää poikkeamaan siinä saada se ei ole. On tietenkin varmaan reilua todeta tuomas että me kumpikaan ei olla luonnontieteilijöitä, että me katsotaan toisesta näkökulmasta. Mä oon ilmastopolitiikan alalla väitellyt ja ja sulla on oma expertise, mutta sinänsä kiinnostavasti sanottu, koska itse asiassa ipcc. On samalla linjalla, että
ilmaston hätätilaa ei ole. Jos sä luet ipcc raportin tieteellistä osuutta, niin ei siellä ole mistään niinku katastrofista tai hätätilasta puhuta. Ja esimerkiksi juuri siinä uusimmassa niin. Öö niin useimmat sellaiset indikaattorit niin ei näytä mitään poikkeamaa luonnollisesta vaihtelusta, että katsoin.
Katsoin sellaisen graafin siitä. Ja täähän ei kaikkia miellytä, koska sitten taas ipcc tämä poliittinen osuus tää summary for poliisin luo sitä sitä paniikkia ja katastrofia ja hätätilaa ja jotkut on esittänyt ajatuksen, että tää tieteellinen osuus pitäisi lopettaa että nyt jo sciences ja ja ja tota ei, ei tässä enää tarvita että ylletään tää vaan toimintaa, mutta mutta. Mutta tää on todella mielenkiintosta.
Mä oon vuosikausia kiinnittänyt huomiota siihen, että katastrofipuhe ei ole tieteilijöiden puhetta se on se on poliitikkojen ja hallitusten. Puhetta. Asiantuntija siis ne lämpötila näyttää mun mielestä aika vakuuttavalta, mutta ehkä tuosta poliittisten hommasta niin greta Thunbergin niin on nämä vaihtanut tuolla ruotsin euroviisuissa. Hän hän sitten lähti palestiina
aktivistin linjalle. Tässä on vähän tämmöistä niin kuin mielestä vasemmistopoliitikko hommaa, joka on niinku pikkasen menee tämmöisiin asioihin kuin lähi idän kriiseihin muuhun, että tota että se jotenkin ei ole kyllä pitkä jäänteistä ajattelua mitä siellä on taustalla vaan tämmöistä niinku moraalipanikointi, mutta ehkä voitteko tuosta voimatasapainon? Nythän SUOMI sai yksi
lisämetpaikan. Meillä on 15 niin niin näyttäisi siltä, että kokkareilla on aika hyvin asiat pullossa se sarvamaan lähtee sieltä pois, mutta tota näyttäisi niinku 4 mahdolliselta ja sitten jos virkkunen pistetään tai joku muu komissaariksi niin ne tavallaan saa niinku viidennen kokkari edustajan läpi just tämmöisenä tietysti bay skenaariossa sitten RKP, llä. Täytyy kyllä sanoa, että kokkareilla on ollut kaikissa viime vaaleissa se 4 juttu. Ja 3 on tullut 2 viime vaalissa että.
Eli kolmonen on. Mahdollista. Mutta sitten tota rkp, n torvalds lähtee vaikea niinku nähdä, että Henriksson olisi mikään villitsijä, varsinkin kun hän on niinku vähän siellä kulmassa pikkaisen ja mä en nyt tiedä onko kaikki RKP laiset niin kauheasti ehkä niinku hänen takanaan. Aika heikko paikka se yksi teillä on mun mielestä niinku kristillisillä on niin kuin ihan ihan niinku hyvä hyvä mahdollisuus saada se yksi paikka. Onko teillä liike nyt siellä?
Liike nytin kanssa on vaaliliittoja. Viime kun oli 13, siis silloin viime 5 vuotta sitten 13 meppiä pääsi läpi ja sitten myöhemmin tuli se brexit paikka niin niin kd oli kai silloin viidestätuhannesta äänestä kiinni että olisi tullut. Nyt miten tulee tota en. Mä kyllä, mutta mutta siinä skenaariossa jossa oli 13 niin oli ihan täpärällä että koodi olisi saanut sen paikan. Niin nyt nyt on aika aika todennäköistä. Että. Se tulisi tän tän vaaliliiton kautta ja. Kyllä se niinku.
On on parempi mieli kampanjoida, kun tietää ettei lähtökohtaisesti tarjoa sellaista, että äänestä äänestä, että nyt äänesi päätyy poliittiseen umpisuolen. Että kyllähän tuossa toi vaaliliitto on on ihan hyvä. Juttu li anderssonille varmaan toivotetaan hyvää matkaa europarlamenttiin. Se saa sen yksi paikkansa. Pakko pakko kyllä todeta nyt sitten kun me ajatellaan että siellä on siellä on ehdolla Ohisalo ja andersson ja marinon lähtenyt pois ja Henriksson niin niin.
Niin tota kaikki nää kaikki nää tota viime hallituksen öö. Synnintekijät. Niin nää tota elvytyspaketin puolestapuhujat. On lähdössä sinne, että että kuten mä olen todennut, niin europarlamentin maine tällaisena poliittisen ongelmajätteen sijoituspaikkana kyllä ikävä kyllä kasvaa. En en tahtoisi niin, mutta mutta onhan tässä tietty jännite olemassa. Ja voisi ajatella nyt kun tuota tavallaan se meno on. Nyt on vähän vähemmän punavihreitä.
Ehkä siellä EU, nkin tasolla niin että tulee EPPS tavallaan siellä enemmän oikealla ovat puolueet niin kun valtaan. Siinä niinku jonkinlaisten. Järki porukkaa on nyt syytä saada sinne sitten tekemään niitä lakeja, että koska on nyt mun mielestä niinku kullanarvoinen mahdollisuus jopa niinku vähän keventää sitä tota asetus ja direktiivi tota tehtaita. Sehän on oikea ongelma ollut.
Siis se todella hyydyttää talouskasvua, että kun kun ajattelee, että kuitenkin niinku mitä me varmaan kaikki voidaan toivoa, että että se sisämarkkinat toisi öö laajat ja syvät tehokkaat. Niin ja että ne nyt toimisi sitten niin täähän on ollut niin kuin hirveä.
Hirveä komissio tää viime viimeisen 5 vuoden aikana ja siellä ihan niinku ihmiset joita mä tunnen jotka on komission työntekijöitä niinku myöntää että että komissio on tullut hulluksi ja että enää ei saa ajatella vapaasti että on tullut tilalle täällä agendaa ajattelu. Kerron tähän yksi esimerkin niin kun euroopan tota keskuspankkijärjestelmä.
Tietenkin sieltä tulee tuntee useammankin ekonomisti niin näiden niinku vanhempien seniorien ekonomistien keskuudessa esimerkiksi niin näissä keskuspankeissa nimenomaan täällä yhtäkään yksityiskohtaisesta nimeltään niin. Ja seniori ekonomistitasolla kukaan ei ymmärrä miksi meillä pitäisi olla keskuspankkirahan. Mut heti kun sä meet sinne johtotasolla, niin yhtäkkiä sinne ilmestyy se. Ja tässä on niinku.
Mä en ole siis koskaan kuullut tämmöisestä epäsuhdasta niin kun johtavien ekonomistien sekä sitten sen johdon, koska se siinä on hyvin ohut pinta enää, mutta siellä se flippaa ihan täysin ja tää indikoi vaan sitä että se. Keskuspankkirahan ajatus tulee jostain muualta.
Ja siis mä en tiedä mitä kautta komissio on vaikutetaan, mutta ei siis jotakin samaa tässä nyt siis tässä on tässä siis meillä ihan sama mihin sä katsot, niin tässä ajetaan globaalia tai ainakin euroopan kohdalla niin jotain agendaa, että mitä se on niin. Niin on. Aika helppo ajatella että kauhean kiva kun keskusviranomainen EUN tasolla koordinoidusti näkee kaikki
transaktiot. Totta kai läpinäkyvästi sitten niin tota ja mahdollisesti voi sulkea, ei toivotut transaktiot ja. Tota, mutta siis katso kun tässä on edelleenkin just just niin kun ei järjestä sanoa että että jos komission tullut hulluksi että miksi ja EKP johto on tullut hulluksi niin. Mitä on meneillään?
Mitä tapahtuu, että me ei niin kun varsinkin nyt suomessa olisi viimein niinku niinku tää just niinku suomalaiset nyt katsoisi vaan tän elpymisrahaston homman ja vetäisi siitä johtopäätökset EUN kun meillähän EU on tämä suuri pyhä lehmä.
Joka lentää myös niin nyt olisi nyt olisi niinku niinku hyväksyttävä se ajatus, mikä meillä oli neuvostoliitosta hyvin pitkälle, että se on korruptoitunut mätä roska loppuaikoina, varsinkin että EU on hyvin lähellä niinku muodostuu jonkun näköiseksi samanlaiseksi. Voidaanko se muuttaa sitten tän uuden vaalien ja uuden komission
ohella? En tiedä, mutta esimerkiksi euroopan keskuspankkijärjestelmä kun sehän ei ole millään tapaa niinku demokraattinen, sitä on hyvin hankala muuttaa ja tää on mun mielestä huolestuttavasti indikoi sitä, että mitkä ikinä onkaan ne. Ajavat voimat siellä taustalla. Niitä vaikutetaan nyt niinku tähän euroopan aivan siihen jos jos se niin kun komissio ja EKPN johto jossa ne tehdään ne keskeiset päätökset ja tästä kuka ikinä tätä ajaakaan, niin mehän ei sitä motiivista tiedetä.
Mitä? Joo toi meillähän oli se jakso se gospel säätiö niin tavallaan neuvostoliitossa. Tuota kun on keskitetty järjestelmä, jossa tota tavallaan se pankkijärjestelmä yritetään keskittää keskuspankille, niin sitten se keskuspankista tulee poliittinen rahan jakelija ja poliittinen rahan jakaminen. On sitten todella vaarallista, koska se on tavallaan tämmöisiä jatkuvia tukipaketteja, että ai niin, tajusitko sä nyt meidän
poliittiset kriteerit? Ne on hyvä tuossa sinulle muutama miljardi ja nyt olet ollut vähän eri mieltä poliittisesta linjan kanssa niin tota ei, ei tästä tule rahaa niin tavallaan se ei luo mitään markkinataloutta vaan se on niinku poliittista rahan liikettä. Tää on ihan valtavan iso iso kysymys ja mä oon pohtinut tätä paljon sillä lailla että mitä tapahtuu jos me menetämme.
Yhteisössä yhteiskunnassa sellaisen totuusyhteisön luonteen, että mä ajattelin et me ollaan oltu kauhean onnekkaita, että me ollaan saatu elää sellaista aikaa, jolloin jotenkin totuuden tavoittelu riitti ja tietyssä mielessä niinku jos on pomo ja on sen työntekijä niin molemmille totuus on heidän puolustajansa ja sellainen velvoittaa ja työntekijä saattoi esimerkiksi olla kriittinen pomolle, jos se
tiesi että. Hän on oikeassa, jos hän, jos hän, jos hänellä on pointti tässä, niin hän ei ole tarvinnut pelätä. Mutta nyt kun meillä kadot kadottaa tai kadotetaan tällainen taso, jäljelle jäävää pelko ja sellainen vallankäyttäjän zoomaus ja sellainen, että että miten mä voin miellyttää tota. Tää on klassinen. Miten autoritääristä yhteiskunnan tulee ja sitten lopulta päättyy käytännössä sensuurin kautta tota sensuurin kautta niinku.
Tämmöistä ja siksi tää on niin hirveän vakava aika juuri nyt, eikä sitä oikeastaan ole mitään lääkettä muuta kuin riittävä määrä rohkeita ihmisiä jotka ei pelkää. Ja edelleen pääsen tähän, että että niinku mehän aloitettiin, se tavallaan suomessa siitä elpymisrahaston sitä ei. No mähän sen aloitin ihan alunperin yksin. Siitä on aika lailla tasan nyt niinku 4 vuotta, mutta ja se, mutta se vastustus oli ihan valtavaa silloin, mutta sitten vaan sinne piti lähteä ja me lähdettiin.
Että että niinku ja se se paine mikä saatiin aikaiseksi niin kun eduskuntaa kohtaan oli valtava että siellä mun mielestä kokoomuksen sisällä tehtiin melkoisen kummallisia juttuja että ne sai ne lopulta ne että 7 äänellään. Se meni läpi että tota että sieltä tehtiin jotain. Kymmenkunta kokoomuslaista äänesti vastaan ja ne on ainoita kokoomuslaisia, joita mä voin sitten enää äänestää jo jossain vaaleissa. Mä silloin tein lupauksen.
Että mun mielestä siinä joku siinä vähän muuttuu, että nyt esimerkiksi tuli tää edellisen hallituksen tota. Tää entistä mistä tota asetus niin tavallaan se kaatuu ilman mitään isompaa seremonia vaan sieltä ei mennyt tämmöistä paskaa äänestetä läpi. Ja ja.
Niin en ole sitä niin, että tavallaan mun mielestä tavallaan edellisen hallituksen olisi ollut täysin mahdotonta, vaikka se olisi ollut minkäänlainen niinku kansallinen itsemurha, niin niin olla hyväksymättä sitä, että niinku on tää niinku vähän. Tervehtynyt joo. Joo ja kaikkeen voi niinku suhtautua sitten tota niinku kylmän viileästi. Ja kyllä ne poliittiset koalitiot löytyy sitten euroopastakin, ettei aina tarvitse olla yksin. Ja olisihan se nyt aika
kiinnostava. Saada ne ihmiset jotka silloin sanoi, että tämä on ihan välttämätön suunta Euroopalle, niin olisihan ne kiva saada puolustamaan, että miksi. Miksi nämä luit nyt sitten tarvitsee tämän ilmaisen energiaremontin ja ja ja ja tuota miksi? Miksi mafian piti saada sitä fyrkkaa? Ja nyt sitten tulkaa. Studioihin puolustamaan siitä. Maken nyt sitä rahaa tulee. Se oli hyvä mikä se suomen osuudeksi oli oli nyt sitä saa yksi pilkku jotain miljardin.
Mielestä siis se on jossain niinku lähempänä miljardia kun 2 se sääntöi ja sen piti olla niinku vähintään se joku 2 pilkku jotain ja sitten korkojen kanssa ne menot niinku enemmänkin kolkuttelee 10 miljardia kun sitä alkuperäistä kun uutta. Eli siis täähän tehtiin nollakorkojen aikana kun sitten tota oli just nää arhinmäen ja tuota saramon jotka sanoo että tota nollakorkojen lainat on pysyviä niin tavallaan nyt kun sä leivot sen korkokustannukset
sinne. Vielä takaisinmaksuun niin niin ne tavallaan kaikki nää nettomaksajat joihinkin suomipuu vielä niinku lisää sitä tuskaa täällä partiopoika omaisuudella että laitetaan kaikki vaan ne puhtaimmat vihreät investoinnit sinne kun ne leikit laittaa sitten oman niinku omakotitalonsa tota tiivistys rempatkin sinne niin tota tää on niinku ihan katastrofi joka suunnalla.
Ja sitten on niinku sanoin nää muut pohjoismaat niin kuin pelasi sitä pitkää peliä, että tota ne otti jäsenmaksuun alennusta ja mä muistan siitäkin käytiin semmoinen niinku ihan niinku mielipuolinen keskustelu, että niinku joku hesari sanoo että kyllä suomen on hyvä tätä perusperiaatetta käyttää että ei oteta mitään alennuksia siihen EU maksuun, että se muutkin saisivat palata tähän niinku mitä helvettiä että.
Sitten mä muistan. Muistan sen, että yksi argumentti elvytyspaketin puolesta oli, että jos me jos me tota tää kyseenalaistetaan niin se tulee vastaan meillä muissa jutuissa. Muun muassa metsäjutuissa. No, me ei ole kyllä yhtään helpommalla päästy päästy näissä komission metsäesityksessä sen takia, että samaa kuraa sieltä on tullut. Joo jonkinlainen koalitio peli tässä pitää nyt tehdä ja mutta siis toi nythän tässä on pieni
jännite. Voisi tuota puhua siis siitä semmoinen niinku pikku elpymispaketti joka tuntuu saavan, koska se oli tavallaan tuntuu olevan niin hyväksytty se. Tarkoitus eli niinku ukrainan aseistaminen ja sitten se on pienikokoinen se paketti niin tuntuu että tällä niin kun ehkä avataan se kertaluonteinen ja tarkkarajaisuus, koska se tuntuu vaan niinku siltä, että koska maat ei itse saa lähetettyä sitä tukea niin että tehdään se sitten yksi ja pieni määräisesti niin tää on.
Tää on tota kyllä niin kun aika todennäköinen mun mielestä että se tavallaan ukraina paketti menee kuitenkin vähän samalla tyyppisellä rakenteella. No miten me voitaisiin siitä sanoa mitä sä? Sanot siitä, että mikäköhän mahtaa olla euroopan tota? Jos ajatellaan että tää niin kun mä nyt oon nähnyt noita komissiolta mistä ne on tullut. Näitä, että euroopan sotateollisuuden pitäisi ajaa ylös. Mitäköhän se mahtaisi maksaa? Se ei ihan viiteenkymmeneen miljardiin.
Meidän mä veikkaan, että se on jossain 2000 miljardia ehkä ja niin kun. Ainoa ainoa elin. Tai instituutio millä on semmoinen vara niinku laittaa sen hakemaan. Semmoinen raha on taaskin EU. Komissio sinne sen alle. Ehkä se voidaan laittaa. Ei tätä yksittäiset valtiot voi tuommoista rahaa ottaa niin niin. Se 50 miljardia on. No ehkä siitä puhutaan siitä sitten vaikka sisäpiirissä enemmän. Mutta siis se että.
Se idea siitä, että jos eurooppa pitää jälleen varustaa, niin siihen ei ole muuta instituutiota kun he pystyy rahoittamaan kun EU. En mä tiedä en mä ainakaan keksi. Ei, ei yhdelläkään maalla ei ole tämmöisiä, ei semmoisia rahkeita yksinkertaista ole. Varsinkin nopeassa aikataulussa. No mutta jos me puhutaan ylipäänsä tästä velasta. Niin mistä me puhutaan? Että onko se välttämättä oltava yhteisvastuullista velkaa?
Tässähän oli siis se inhottaavuus tässä elvytyspaketissa, että se oli myös yhteisvastuullista velkaa. Mehän silloin sanottiin, että eihän mikään estäisi elvyttävästä omaan piikkiin ja vaikka tekemästä sitä koordinoidusti, että sehän oli kanssa, koska koska yksi argumentti silloin oli, että meidän on pakko elvyttää. No mehän sanottiin uudelleen ja uudelleen voi elvyttää jos jos on jos on tarpeen, mutta. Ei ei ole mikään pakko sitoa yhteis yhteisvastuulliseen velkaan ja nyt sitten niinku.
Voidaanko sun mielestä tässä tässä sille hifistellä että? Niin no siis totta kai siinähän voitaisiin hifistellä tehdä varmaan tämmöisiä jakoja, mutta kun mä en niin kun. Uskon että. Sä et pidä sitä. Olennaisena, että kun ei kun siis mä en usko, että niin halutaan toimia. Ei halutakaan, mutta että eikö edes tässä voitaisi vaatia, ettei enää yhtään syvempää yhteisvastuullisuutta, että vaikka tehtäisiinkin jotain
yhteistoimin tai koordinoidusti? Mä heitän nyt tämmöisen hurjan niin kun ennustuksen ilmoille ukrainan jos ukrainan lähialueille jossain euroopassa tapahtuu jotain hirveätä ja sen sen perusteella tota noin niin tullaan esittämään sitten EUN.
Jopa ehkä yhteispuolusta tai en mä sano, että se tapahtuu huomenna tai muuta voi mennä vuosiparin budjetti tää on miten mä pahimmassa tapauksessa näin tän menevän ja se kysymys silloin ei enää ole siitä, että niinku miten tää voitaisiin jakaa, vaan että yritetään saada niinku kaikki jälleen huutamaan sitä että ei kun meidän pitää. Yhteisvastuullisesti tehdä joku EUN yhteis puolustus tai tähän flow dataan.
Tätä EUN yhteysalusideaa muistaakseni kun niin kun virasto poistunut presidentti niinistö siitä sanoi vielä jossain. Siinä kannatan kovin tarkkaan enää seuraa sua mediaa, mutta että niin kun tästä yhteysalustuksesta ja se nostetaan aina ja se voi olla että se ja jos semmoinen hetki tulee niin kyllä se esitys tullaan niinku tekemään. Mutta enkä mä voi tapella sitä vastaan vetoamalla siihen, että ei yhteisvastuullista. Ei sitä tarvita sitä toisiinsa. Syvempää lonkeroista.
Ja mä mä ajattelen, että että täähän on vähän oireellista, että näköjään ei kysymys sitten olekaan rahasta vaan siitä että halutaan lokeroida toi toisemme syvemmälle, jotta kaikilta katoaisi markkinakuri ja insentiivi pitää huolta taloudestaan, jotta meistä kaikista tulisi pikku järjestelmän orjia. Siis täähän on hyvin öh mä muistan tota aikoinaan 20 vuotta sitten tota kun euro euroa ruvettiin. Otettiin käyttöön niin tavallaan
euro. Ja EU pidettiin synonyymeinä ihan tarkoituksella, tavallaan ihan niinku järkevät ihmiset tai ei niin kuin katsoa. Ihan niinku lasittunut katsella kun sanoit, että euromaat muodostavat niin kun alas niinku eu maista ja ne voivat toimia erilaisilla mekanismeilla kuin EU, että kaikki ei niinku aina ole.
Yksi yksi systeemi ja tavallaan tätä on niinku vieläkin, niinku hirmu vaikea ihmisten ajatella, että tässä niinku tämmöisiä monenkeskisiä ylikansallisia sopimuksia voi tehdä niin kuin EUN ja euron ulkopuolella ihan niin kuin vapaasti niin paljon kuin haluaa, että tota ei kaiken tarvitse mennä niin kuin jonkun
niin kuin monoliittisen tota. Yksi liiton kautta ja ja niin kun näillä on tuota tämmöinen niin kuin EU, ssa on jopa siis tämmöinen lakimekanismi, jolla niin kuin halukkaat maat voivat tehdä, koordinoituja tuota hankkeita, niin sitä sitä mun mielestä niin kuin pitäisi aina pitää vaihtoehtona, koska tää tämmöinen että kaikki on pakko nyt vaan osallistua vaikka tää on niinku vuosisadan paskin diilin argumentti ei pidä niinku ainakaan niinku ostaa sukkana niinku yhtään mihinkään.
Ajatellaan näin että tätä. Sotaa mitä tällä hetkellä käydään, niin kuka kuka sitä mikä valtion johto unkarin lisäksi sitä vastustaa. Niin mistä se löytyy, että en mä keksi ketään. Italia ilmoitti tuossa tota juurikin tänään päivällä vaan huomasin. Oli tota tullut tietoa, että italia vastustaa natoa sitten käyttämistä iskuihin venäjälle, mikä nyt on niinku järjen ääni.
Mutta siis lähtökohtaisesti se että mistä meiltä löytyy euroopassa se vastustus siihen jos tätä ruvetaan tosissaan puskemaan niinku tämmöistä puolustusliittoa, sehän on ollut yksi niin kuin mistä entinen ystäväni ulkoministeri elina valtonen sanoo, sehän on puhu, hän on puhunut pitkään siitä EU, että se olisi niinku puolustusliitto.
Niin mut kyllä mä nyt luulen että nato on niinku hoitaa sen euroopankin puolustuksen öö ja tavallaan tää eu ulottuvuus on aika pieni ja minkä puolustuksessa on? Trump voittaa, mikä on hyvin todennäköistä, niin sen voi kuule muuttua hyvin äkkiä ei pidä, ei pidä niin kun lähtökohtaisesti olettaa sitä, että vaikka niinku yhdysvallat hoitaisi tätä leiviskää koko ajan. Mutta siis meillä on tietenkin euroopassa niinku meillä on hyvin pitkä historia siinä lievityksessä.
Mutta eikö trumpin mielenmuutosta vähän niinku liikaa pedata? Eihän se mitenkään niinku antanut ymmärtää edellisellä kaudellaan, että se olisi etääntymässä. Sehän puhuu vain järkeä nato maille, että satsaa enemmän että mä niin kun en en ainakaan lähtisi niinku profetoimaan että Trump irrottaa yhdysvallat. Mä ehdottaisin me voitaisiin tota tuolla sisäpiirin puolella irrotella vähän näillä ulkopuolella ulkopoliittisia
asioilla. Anna nyt me käydään tätä keskustelua jouko tota koska tää on mun mielestä tulee tärkeät pointteja siis ei siis mä en usko että tota. Että Trump varsinaisesti sitäaajaa, mutta että me ei tiedetä missä tilanteessa me ollaan silloin, että mihin mihin yhdysvallat trumpin alla haluaa niinku sitoutua, että hänen hän haluaisi niinku vetäytyä pois. Mutta mä palaan nyt vielä tähän. Tää on ollut se pointti euroopassa. Neljäkymmentäviisi lähtien neljäkymmentäneljä
neljäkymmentäviisi lähtien. Meillä on ollut tää liennytyksen politiikka eli siis ei aiheuteta konflikteja.
Miksi ihmeessä se on heitetty täysin niinku ulos ikkunasta, että mä mä sanon ihan suoraan, että meidän niin kun pääministeri etenkin puolustusministerin lausunnot tänä keväänä on ollut todella käsittämättömiä, venäjä vastasi ja siinä mielessä että ne et siis että siis se idea siitä, että euroopassa ei ole tarvittu valtavaa puolustusteollisuutta, koska me olemme pyrkineet siihen, että tää hoituu. Muuta kautta tämä niinku yhteisö.
Toki tai yhteistyö SUOMI on totta kai järkevästi niinku meillä on ollut pidetty puolustusvoimia yllä. Meillä on totta kai siihen oma historia. Mutta siis nyt kun tässä on niin kuin hylätty, tavallaan se euroopan keskinäinen keski, siis tärkein puolustusmekanismitmekanismi, mikä on liennytys, niin sen niinku me ollaan hyvin erilaisessa tilanteessa.
Myöskin tää tommoista tamperelaista tuota niinku lässytystä että tämmöinen niinku voimapolitiikkavaltio kun venäjä jotain liennytystä kuuntelisi että kyllähän ne siellä vaan sitten ottaisi enemmän alueita Ukrainasta ja mahdollisesti lähtisi baltiaan valtaan jos tota ei edellyttäisi kovaa. Vastaan venäjän omat teot on tehnyt vähän vaikeammaksi. Liennytyspoliti kai me oltaisiin edelleen liennyttääjia.
Ellei totta pirussa oltaisiin niinku tota ihan järkevästi varmaan oltaisiin tota kyyryssä, mutta nyt tavallaan kun ollaan siellä on tuossa jos se nyt nato vaan kestää. Tietysti tää on ihan validi pointti tuomiselta, että siihen ei pidä niinku tuudittautua. Totta kai mä oon samaa mieltä, että mun mielestä edelleen meillä pitäisi olla rauhan. Rauhan puhe ja rauhan tahto ei eikä eikä päästä itseämme sellaiseen sodan lietsonta moodiin että.
Me hävittiin 12% silloin kun oli hävitty niin oli hävitty ja todettiin että karjala meni niin ja sen jälkeen tuli ihan hyvin. Mutta mä haluan nyt esittää teille niinku tämmöisen kysymyksen niin kun historian ja yhteiskuntaopin lehtorin poikana että tota luuletteko todella että se toimi silloin kaksikymmentäkaksi helmikuussa oli täysin ilman mitään provokaatiota niinku venäjän aggressio. Niin no ei kukaan nyt niitä pyytänyt muuta kuin putin, että
spotifyhan sen aloitti. Eli ja ei siinä nyt mun mielestä mitään näitä prosesseja ollut päällä. Ei enää OK. Eli uskot. Kyllä se niinku venäjän aloittama sota on. Selvä. Ei riitä. Näin mä ajattelen, mutta en mä halua ottaa tähän mitään vahvaa kantaa mun mielestä. Mun mielestä tota niin. Ei pidä yrittää tietää enemmän kuin tietää.
Ei me tiedetä varmaan kaikkea. Mut siis se mitä mä oon ollut muutamissa konferensseissa tuossa, niin kyllä se tieto mitä sieltä on tuotu niinku tiettyjen jenkki tutkijoiden toimesta esimerkiksi on ollut se, että siinä oli hyvin voimakas, niin kun provokaatio provokaatiota poliittisesti ja se, että se on aikanaan jo venäjä vetänyt sen puolen niin kun tota Ukrainaa
sen. Tavallaan veteen piirretyn viivan, että siis tää siis sen pointti minkä mä haluan tehdä on se, että tämmöiset isommat konfliktit, varsinkin näin pitkän rauhanajan jälkeen ne ei synny tyhjiössä. Ja se se on niin kun se on. Tää on ollut koko euroopan liennytyksen liennytyspolitiikan niinku keskeinen teesi niin kun oikeasti oli 70 vuotta. Ei ne tietenkään tyhjiössä synny, mutta mutta tota niin musta pari asiaa että kyllä. Tää ei vapauta venäjää siitä vastuusta mitä se on
hyökkäyksessään tehnyt. Ja tappamisessa on. Ja toisekseen. Ukrainalla on oikeus valita itse kohtalonsa, siis silloin vapaan maan oikeus valita suuntansa ja poliittinen suuntansa, että ei, ei sekään voi olla historiansa vanki sillä lailla, että sen täytyisi niinku jäädä jäädä siihen missä se joskus on ollut, että että sitä on hyvin vaikea
kiistää sen oikeutta. Tää on kaunis, mutta erittäin naiivi ajatus yhdysvaltalainen ystäväni, joka ei todellakaan ole mikään vasemmistolainen, niin totesi mulla mulle vuosi sitten tammikuussa. Näin, että kun puhuttiin tästä niin se sanoi näin, että että jos kyseessä olisi meksiko niin se olisi liittoutumassa venäjän kanssa ampui tykistöllä texasiin ja puhut me now méxico no more kukaan jenkkiprofessori tuttava ketä kenenkään mä oon tän puhunut niin kukaan ei kiistä
tätä. Etteikö, etteikö jos meksiko toimisi niin kun Yhdysvaltojen uhkaavasti, niin yhdysvallat ei reagoisi hyvin voimakkaasti siihen. Että se niin kun geopolitiikka ei ole koskaan ollut siitä niinku siitä koskaan ole kyse siitä mikä on oikein.
Tää on väärin. Se on vaan nää nää suurvaltapolitiikka ja me ollaan niinku euroopassa se heitetty nyt täysin ulos ikkunasta ja euroopassa kun lähdetään vetämään tämmöisiä linjoja että on sitä oikeuksia on tätä niin niin niin siitä seuraa sitten aikamoinen maailmanpalo. Ei me kuitenkaan. Mä luulen, ettei me enää tällaisena suomena voida mitään muuta kuin kunnioittaa ukrainan. Öö. Suuntaa valitsemaan suuntaa. En hyvin vaikea käsittää mitään muuta. Niin siis kysymyshän on siitä, että kun.
Se sotahan olisi pitänyt loppua jo 2 vuotta sitten. Venäjä oli käytännössä saavuttanut ja tavoitteensa ja silloin lähti sitten liikkeelle semmoinen salaliittoteoria, että Yhdysvallat niin kun iso britannia olisi puuttunut siihen rauhanprosessiin turkissa mikä oli menossa.
Ja mä sitten satun ole konferenssi oli jeffrey sacks, joka oli silloin niinku mukana vienkin proffa, joka oli silloin niin kun hetkonen mitä sanoa, että se oli se oliko se suoraan suoraan paikan päällä kuitenkin mukana niissä neuvotteluissa ja hän kertoi silloin ensimmäisen kerran, että siihen puuttuisi suoraan yhdysvallat iso britannia siihen rauhanprosessiin, jossa oli jo allekirjoitettu muun muassa aseleposopimus. Tää john mayer shimmer sanoi, että Boris johnson olisi niin kun.
Tavallaan ei siinä nyt sen on tullut. Ihan siis se on tullut useasta paikasta. Varmistuksia, että näin todellakin tapahtui muun muassa Ukrainasta, että se todella kävi, että. Niin kun iso britannia ja Yhdysvallat sabotoi sen
rauhanprosessin silloin. Se olisi ollut ukrainan kannalta aika karua menettää kuitenkin tää niinku tota käytävä sinne ja krimille tota rannikkoalueet, että siinä mielessä kyllä ymmärrän sen niin kun tavallaan ukrainalaisten kulmasta että ei laitettu nimiä semmoiseen paperiin että. Zelensky äänestettiin. Valtaan, koska hän lupasi rauhaa. Se on tosiasia. Sitähän niinku lupasi ja se kääntyi ja se pointti, että nyt Ukrainasta ei ole enää mitään jäljellä.
Se on sen PKT on romahtanut. Siellä on mennyt varmaan siellä on niinku pari ikäluokkaa niinku miehiä kaatunut se se maa se on menetetty jo aina OK, no millä ukraina oikeastaan voi pysyä, että se jotenkin niinku jaetaan tai sinne kipataan, ihan hirvittävät määrät rahaa ja nyt kun ukrainan niinku siis niinku puolustusvoimien tappio sai siis on on niinku ihan tässä että puolustuslinja murtuu kohta niin missä ihmeessä se on se
rauhanprosessi? Että tähän mitä just luo niin kun että sveitsissä kun on tää nyt pitäisi olla milloin se oli kesäkuun puolivälissä niin biden edes osallistu. Siis kun tää nyt palautuu tähän meidän alkuperäiseen keskusteluun siinä, että komissio on tullut hulluksi.
EKP on tullut hulluksi. Nato on tullut hulluksi tai johto ja monet euroopan johtajat tuntuu tulleen hulluiksi kun se että että niinku tässä sodan jatkamisessa ukrainassa, vaikka se viidenkymmenen tässä vaiheessa ei ole enää mitään järkeä sillä että tapahdu mitään muuta kun venäjä vaan niinku lisää sotateollisuuden kuolee venäläisiä luultavasti huomattava määrä enemmän ukrainalaisia. Se niin kun. Että koko se eurooppalainen
perintö siitä. Että nää konfliktit vältetään tai sitten ne katkaistaan hyvin nopeasti, niin se on jostain syystä täysin. Heitetty ulos ja mä en ymmärrä minkä takia se on siis. Niin kyllä tässä voi pakko rauha tulla vielä eteen. Toi sinänsä siis tota. Mä luulen että tää ukrainan niinku tappiot enemmän riippuu siitä että tota jenkki kongressi niinku panttaa sitä kuuttakymmentä miljardia ja sen tavallaan kutsuliikkeen niinku
tota kiristyksellä. Eli tavallaan nythän se vastaava vapautettiin sinne että siis mutta kohtahan se nähdään että onko sillä paketin vapautuksen sitten tota sotilaallista hyötyä
vai ei että että onko se niin? No jää nähtäväksi tota mun mielestä voitaisiin ottaa tuo geopoliittinen keskustelu vielä vähän niinku lisäväriä tänne sisäpiirille, niin tota voi voidaan käyttää vielä lähi ikä itsekin siihen tota spekulaatioon, koska mun mielestä se on kristillisistä näkökulmasta niinku mielenkiintoinen toi israel ja mä ja palestiinan tilanne joka on muuttunut tämmöisiin vasemmisto oikeistokeskustelu myös, mutta hyvin voidaan
tykitellä lisää tätä venäjä kulmaa että onko sulla tätä eija riitta vielä jos sä vähän tiivistelet niitä sun tavoitteita sinne. Öö tota europarlamentti että mitä millä kulmilla ajattelit mennä sinne palata sinne? No mä vetoan edelleen tähän tähän taseen jetlagin ja ja tulee tällaisia väsymyskohtauksia, mutta mutta
nää. Huole huole liittyy tietysti tähän yli yli tiukkaan ilmastopolitiikkaan, joka on tavattoman kallista ja. Ja musta se on aivan ilmiselvää että että tää hyödyttää Kiinaa väliaikaa tää hyödyttää Kiinaa 2 tavalla eli me tietysti annetaan jatkuvasti kilpailuetua Kiinalle siinä että. Että meidän.
Siis globaalille kilpailulle altistuvat tuotanto ja tuotteet niin tehdään täällä ilmastopolitiikan takia niin paljon kalliimmin kustannuksin, että Kiina saa tuotteilleen kilpailuedun ja toisekseen kun me laitetaan itsellemme, tämä tiukka hiilineutraalisuus tavoite, niin me tullaan koko ajan yhä riippuvaisemmaksi teknologiasta jota kiina tarjoaa johon kiinalla on nämä kriittiset raaka aineet hallussaan ja mä en oikein näe tästä muuta tietä ulos kun se
ensinnäkin, että me. Kohtuullistetaan tätä. Että tätä ilmastotavoitetta luovutaan näin voimakkaasta yksipuolisuudesta. Mä perustelen tätä sillä, että mä oon ollut vierailevana vanhempana tutkijana kiinassa. Öö just. Tunne niitä ilmastopolitiikan arkkitehteja siellä ja. Ja minusta heillä on ihan selvä strategia vähentää ilmalla laatua heikentäviä.
Päästöjä siis panna ne kuriin, mutta hiilidioksidi ei kuulu heidän mihinkään ykkösprioriteettiisiinsa ja he satsaa sen takia erittäin paljon hiilivoimaa, siis enemmän kuin milloinkaan. Kiina kiina kyllä satsaa valtavasti uusiutuviin, mutta myös valtavasti hiilivoimaa. Ja, ja tämä tilanne tänä aikana me vahvistetaan siis politiikallamme varsin epädemokraattista tahoa tässä
maailmassa. Ja ja kun mä puhuin siitä että että tie ulos niin tästä jos musta on biotalous että me kehitetään biotaloudesta sellainen haastaja. Tälle kiinan resurssi ja raakaaine epolitiikalle, koska mehän ollaan suomessa kemikaalien suurvalta sen takia, että meillä on metsiä ja me voitaisiin tätä meidän meidän metsäteollisuuden jalostusarvoa korkeammalle ja korkeammalle
kehittämällä. Öö saada korvattu oikeastaan kaikki kriittiset raaka aineet, mutta se vaatii siis järkevää metsäpolitiikkaa, jossa ymmärretään että.
Että, että se korkeampi jalostusaste toimii, niin pitää voida hyödyntää myös niinku energiaa ja risut ja hankkeet energiaksi, että minusta niinku vihreällä porukalla on on se näköharha että ne puhuu vaan tästä korkeammasta jalostusasteen ymmärtämättä että että se puu pitää saada sieltä metsästä pois sellaiseen hintaan, että se kannattaa ja silloin se tarkoittaa, että sen kaikki osat pitää voida käyttää. Mä sanoin että mä en metsänomistajaa niin risuja ja minun metsästä. Tiedä.
Niissä on niin paljon ravintoa mut ei ole tää. Ei tarkoita kun sulta viedään puu niin siinä puussa on on tota puussa, ei, ei kaikkia osia tuota voida hyödyntää niin kuin sahatavaraksi tai jo joksikin muuksi, että siinä on myös sellaista tuotetta joka kelpaa energiaksi. Eikö siinä? Mut mä edelleenkin mietin turpeeseen niinku energiaa sen. No niin mut nehän tukisi toisiaan. Kyllä turve tukee puun puun energiakäyttöä ja senhän takia meillä on ollut vähän hankalaa
viime aikoina. Hyvä juttu tota ja ehkä vielä vielä voisi sanoa, että jos ajattelit äänestää vaikka tota sirpa pietikäistä niin poistat vaan nolla sieltä tota numero vedestä ja päätetään. 2 kakkoseen sitten tulee, siitä tulee oikea oikea ehdokas sieltä. Joo joo siis äänestäkää meillä riittää kyllä. Hyvä juttu. Niin mä ehdotan että mennään tänne sisäpiirin puolelle. Aloitetaan tämmöisellä kevyellä läppärillä, että mikä tuolla näistä tulee ensin että tota.
Tuota rauhaa ukraina ja Venäjän välille täysmittainen sota tuonne lähi itään vai täysmittainen sota taiwania kiinan välillä niin aloitetaan vaikka tämmöisellä reippaalla kysymyksellä siellä sisäpiirin puolella nähdään siellä puolella.