Verot ja maksut kaikkinensa on niin kun reilu 100 miljardia valtion budjetti on kuusikymmentäviisi miljardia ja yritysten verojalanjälki. Tästä kaikesta on kuusikymmentäyhdeksän miljardia euroa. On se julmetun paljon mitä yritykset generoi sitä hyvinvointia ja meille tullaan taas verkostoitumaan, kouluttautumaan ja vaikuttamaan vähän niinku aatteellisesti, että markkinatalouden puolustamisen näkökulmasta me
eletään niinku opetetaan eli. Kauppakamarista niin niin valtaosa niiden tuloista ja budjetista tulee muusta kuin jäsenmaksusta eli täysin marginaalinen osa jäsenmaksuosuuksia, että se tulee tuotteista palveluista, koulutuksesta, tutkinnoista eli toimitaan kuin yritys markkinatalous toimii. Se on hieno pitää elää niinku opetta. No niin tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana keskuskauppakamarin toimitusjohtaja juho
romakkaniemi. Tervetuloa lämmin, kiitos kutsusta ja. Tässä nyt voi tässä paljastaa. Me ollaan tehty tämmöinen tuota viihdepuoleinen tuota ohjelma ivan puopolon kanssa. Kannattaa katsoa viikon
viisastelua. Ohjelma oli mukava viisastella yksi, niin tää tehdään siinä sitten jälkilämpöilla, mutta juha on tuttu jo tuolta EU ajoilta ollaan keskusteltu euron tulevaisuudesta ja menneisyydestä, mutta nyt ajateltiin että keskustellaan tästä keskuskauppakamarijärjestelmästä, koska itse olen siis liikemies. Voiko näin sanoa investointipankkiiri, mutta itse mä tunnen sieltä oikeastaan vaan tän.
Arbitrationprosessin tai, jossa niin kun yritykset itse yrittävät sopia mahdollisia kaupallisia erimielisyyksiä, ettei mennä niin kuin tuomioistuimeen. Mutta se ilmeisesti on vaan yks puoli tästä hommasta. Ja sen vielä sanon, että wikipedian mukaan itse kansainväliset että lähti jostain merirosvoja vastaan sitä
taistelusta. Kauppakamarit on perustettu alunperin tuhatviisisataaluvulla taistelemaan merirosvoutta vastaan tavallaan suojelemaan kollektiivisesti kauppareittejä ja se on niinku yritysten itsejärjestö järjestäytynyt organisaatio. Kansainvälinen ja ja ja suomeen kauppakamari perustettiin ennen itsenäistymistä tuhatyhdeksänsataaseitsemäntoista. Kesällä carin väliaikais.
Hallituksen pääministeri kerenskin asetuksella eli ollaan ollaan tämmöinen 100 neljävuotias vireä nuorukainen siitä asti meillä on myös niin kuin laki joka säätelee siihen on on muutamia tehtäviä järjestää lvv kokeet ja muun muassa tämä lunastuslautakunta, joka määrää fair pricen ja osakkeille tämmöisellä lunastustilanteissa. Se määrää välimiehet sitä määrittelemään ja yksityisen sektorin ansiomerkit. Myöskin kuuluu meidän
lakisääteiseen tehtäviin. Siellä on historiassa ollut muutakin monitietetaa tilintarkastajat KHT tilintarkastaja tarkoittaa keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, mutta 5 vuotta sitten tämä sosialisoitiin pr, lle direktiiviin vedoten ja siinähän kävi tietysti niin kuin yleensäkin näissä sosialisointihankkeissa eli eli moninkertainen määrä tekee sitä väkeä tekee sitä, mutta tyytyväisyys on siihen toimintaan on laskenut. Joo, täytyy itse asiassa korjata itseäni.
Kyllähän mä varmaan sitten. Harkitsin teidän tuota hyväksytty hallituksen jäsenkurssiin, mutta se oli. Se oli niinku. Täynnä eli nyt en syksyllä mahtunut, niin otin tämmöisen toisen vielä kaupanllisemmän vaihtoehdon eli boardmanin kurssin sitten.
Mutta siinä ilmeisesti mä nyt en saa sitä laatuleiman leima jää puuttumaan että sen tänne tähän luotettavuus ja laatu ja asiantuntijuus on se mistä kauppakamarit tunnetaan, että meillä ne alueelliset kauppakamarit ei riitä toiminta alueillaan niin niin tota järjestää hyväksytty hallituksen jäsen koulutusta ja se on todella niin suosittu esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla että sinne joutuu jonottamaan. Pitkään, että pääsee mukaan
ryhmään. Näin siinä mäkin jäin rannalle, mutta noita voisi lähteä palastelemaan. Siis tää on kaikissa maailman maissa paitsi ilmeisesti kommunistisen maista löytyy vastaavia järjestelmiä, mutta tää tavallaan itse säätelypotin niinku koko vaihtelee. Onko sun mielestä tää suomen niin kun tota tavallaan niin kuin toimintakenttä laaja suppea niinku kansainvälisyysvertailussa? No keskuskauppakamari ton meillä on niinku 3 toiminta aluetta meillä on.
Viennin edistäminen ja kauppa promootio yksi pidetään sielläkin kahdenvälisiä tämmöisen pilates vaaleja, kauppaa yhdistyksiä suomessa ja finn cham verkosto on maailmalla ollaan kansainvälisen kauppakamarin icc, n tavallaan alusta suomessa ja vauhditetaan suomalaisyritysten vientiä asiakirjoilla ja avulla sitten on toinen on on on meidän vaikuttaminen ja kilpailukyky, jossa me esitetään reformeja suomelle. Miten meistä tulee vapaampi markkinatalous ja hyvinvoiva kilpailukykyisempi maa?
Parempi kaikille ja sitten kolmas on tämä sinulle tutuin yritysten itsesääntely ja vastuullisuus, jossa meillä on noin kymmenkunta eri lautakunta ja itsesääntely elintä on välimies lautakunta on liiketapa ja lunastuslautakunta on mainonnan eettinen neuvosto elintarvikeketjun kauppatapa lautakunta RLKVLVKE lautakunta auktorisoidut kiinteistö arvioitsijat ja yritysvastuulautakunta, jossa me
määritellään. Että mitä on ilmasto vastuullisen yrityksen toiminta ihmisoikeusvastuullisuuden koulutetaan yrityksiä myönnetään niille verifioida ja niiden suunnitelmille eli uskotaan siihen, että tämmöiset itsesääntelyä päästään parempiin ja tehokkaampiin lopputuloksiin. Niissä yhteiskunnallisissa tavoitteissa, joissa halutaan lainsäädäntöä, on aina aika krouvia ja ja suoraviivaista tulee aina mittatappio, mutta sitten jos vaikka jokin amfetamiin vertaa, niin onko tää nyt tota?
Miten ne niinku eroaisi jos vähän vertaisi kansainvälisesti m on amerikkalaisten yritysten suomessa toimivien yritysten yhteisö. Meillä on kolmekymmentäkahdeksan rekisteröityä finch jämiä maailmalla taas, että keskuskauppakamari akkreditoitu finsham lipun alle. Suomalaisten yritysten ja yritystoimijoiden nää kauppakamarit maailmalla ja m on niinku vastine tänne suomeen amerikkalaiselta yritykseltä tehdään paljon yhteistyötä.
Kauppakamarit on siitä, mä toimitaan verkostomaisesti ja ja. Autetaan toisiamme ja sitä kautta yritykset löytää kontakteja, että joku haluaa Somerolla joku te käsityöläisyritys lähtee viemään houstoniin texasiin tavaroita, niin meiltä löytyy yhteys kauppakamarin kautta. Itse asiassa tota voisi vähän maistella. Eikö näitä ole niinku tän keskuskauppakamarin lisäksi on vielä 19 alueellista
kauppakamaria, että. Kauppakamari toimijan alueilla eri puolilla Suomea ja ja on tavallaan alusta tämmöiselle alueelliselle edunvalvonnalle. Siellä on yrityksiä, mutta siellä on myös julkisia elinkeinoja, toimintaa edistäviä toimijoita ja muita järjestöjä mukana ja se kouluttaa se verkoston ja ja ja se tota harjoittaa tää alueellista edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä ja me ollaan
heidän yhteistyöjärjestö. Kansallisella tasolla vaikutetaan sitten kansalliseen lainsäädäntöön ja EU lainsäädäntöön heidän puolestaan. Joo no jos sitten näitä muita vertailisi niin onko isoja eroja vaikka sitten suomen yrittäjien tai sitten EKHN onko ne niinku vähän samalla samalla tontilla molemmat?
No suomen yrittäjät on heillä on lukumääräisesti eniten jäseniä mut yli 90% lähes niinku silleen kaikki on on yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä että hyvin pieni osa on sitten isompia yrityksiä. EK on taas työnantajaliittojen yhteis yhteistyöelin eli eli se on hyvin tämmöinen niinku työmarkkinatlähtöinen ja sitten
semmoista. Matto edunvalvontaa lainsäädäntöä harjoittaa isompien firmojen isommasta päästä käytännössä, vaikka valtaosa suomessa tietysti PK yrityksiä työnantajayrityksistä on EKN silleen meidän jäsenistö lähde lähempänä, koska heillä on noin reilu viisitoistatuhatta jäsenyritystä näissä toimialaliitot niin lähes kaikki reilusti yli 90% niistä yrityksistä on myös kauppakamarin jäseniä eli toisesta he hakee niinku työnantajan roolissaan ne. Näin tavallaan palvelut ja
yhteistyö meille tullaan taas verkostoitumaan, kouluttautumaan ja vaikuttamaan vähän niinku aatteellisesti, että markkinatalouden puolustamisen näkökulmasta tuossa olikin edellinen jakso oli teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja minna helteen kanssa, niin siitä vähän perspektiiviä, vaikka toki siinä keskitettiin noihin neuvottelijaasioihin. Meillä on siis me.
Me ollaan siis isompi järjestys siinä mielessä, että meillä on lähes kaikki EK ja sen yritykset ja sitten noin 6000 päälle, että vaikkapa metsäteollisuus kokonaansektorin on meillä ja. Pienempiä ja ja järjestäytymättömiä työnantajiayrityksiä on meille. Joo no sitten teillä on kaikenlaista tämmöistä koulutus ja seminaaritteollisuutta. Teette teollisuutta kun toimintaa niin onko ne pääsääntöisesti jäsenille väistelee niinku avoimia
tilaisuuksia. Kaikki on avoimia oikeastaan niinku näistä, että yritysjohdon valmennusohjelmat mitä keskuskauppakamari järjestää sitten meidän suuret päivät veropäivä liikennepäivystäjä osakeyhtiöopäivä, yritysvastuupäivä ne on niinku alansa.
Kärkitapahtumia suomessa ja yritysjohdon ohjelmat esimerkiksi on tarkoitettu keskisuurten ja suurten yritysten keskiportaali johdolle, jotka on nousemassa sinne johtoryhmiin ja toimitusjohtajaksi, jossa sun pitää olla generalisti, niin me koulutetaan viestinnän strategista ja kriisiviestintä ja vastuullisuusjohtamista brändin johtamista yhteiskuntaa vientiin vientiä ja tavallaan se koko paletti mikä tämmöisen top johtajan pitää olla tulevaisuudessa ne on kaikki avoimia kaikille.
Kuka tahansa voi tulla, mutta jäsenyritykset saa jäsenhintaan eli eli edullisemmin ja me eletään niin kuin opetetaan. Eli. Kauppakamarista niin niin valtaosa niiden niiden tota tuloista ja budjetista tulee muusta kuin jäsenmaksusta näistä koulutuksista ja ja sen
semmoisista keskuskauppakamarin lähes sataprosenttisesti. 90. Yhdeksänkymmentäkolme viiva yhdeksänkymmentäviisi prosenttisesti riippuu vähän vuodesta niin niin tota tulee meidän budjetista jäsenmaa muusta kuin jäsenmaksuista eli täysin marginaalinen osa on jäsenmaksuosuuksia, että se tulee tuotteista palveluista, koulutuksesta, tutkinnoista eli toimitaan kuin yritys markkinatalous toimii.
Se on hieno pitää elää niinku opettaa joo, mutta teillä on jonkin verran tutkimustoimintaan eli eli sitten tuota te niin kun ihan tieteellistä sisältöä tai ainakin niin kun analyyttistä sisältöä me. Tutkitaan meidän jäsenyritysten näkemyksiä. Kysellään säännöllisesti tehdään niistä tavallaan dataa louhitaan sitten vaikkapa suuri veroselvitys tehdään joka toinen vuosi, jossa selvitetään yritysten verojalanjälki ja sitten meidän asiantuntijat
tekee sektorinselvityksen. Nyt vaikkapa selvitettiin tästä työvoimapulasta, että mikä on se yritysten osaajapulan tilanne ja miten se vaikuttaa heidän kasvuun ja toimintaan. Kerropas siitä jotain? Jos muistat, muistan oikein hyvin, me ollaan toistettu sitä useampi vuosi.
Niin niin saadaan vertailupohjaa että että tää syksy oli poikkeuksellinen seitkytviisi prosenttia yrityksistä sanoo, että heillä on. Heillä on jonkinlainen tai suuri pula osaavasta työvoimasta tai oli ensinnäkin kaikkein suuri osuus koskaan ja ensimmäistä kertaa se oli läpileikkaava joka puolella Suomea kaikilla sektoreilla ja kaiken kokoisissa yrityksissä, että se ei olekaan enää joidenkin sektoreiden ongelma vaan koko suomen ongelma ja 2 kolmasosaa yrityksistä
sanoa että se haittaa heidän liiketoimintaansa. Kasvua eli tää osaavan työvoiman puute hukkaa koko ajan suomalaista hyvinvointia. Eli meillä me ei saada niin
paljon yrityksissä. Kasvua ei saada uusia työpaikkoja, ei saada verotuloja kun mitä voitaisiin niin kun niiden yritysten toiminnan perusteella kun meillä on tällainen työvoiman tuotantopanokset vaje ja tää pitäisi kyllä pystyä monin eri keinoin korjaamaan siinä minna helle helteen kanssa mietittiin muutamia keinoja niinku rakenteellisista muutoksista sitten mitä sieltä voisi tulla.
Teknologiateollisuus on huikea hienossa tilanteessa, kun niillä on. Niillä on tuota tämä tämä yleissitovuusasteet niin kuin hyvin erilaisia siellä, että teknologia anteeksi teollisuuden puolella ja taas sitten vaikka ohjelmistoyrittäjien puolella, että että se on mielenkiintoinen mikrokosmoksen sitten näistä muutoksista, että seuraan
mielenkiinnolla. No meillä oikeastaan mitä me että suomesta saadaan tää työvoimareservi, että meillä on yksi aikaa en todella korkealla työttömyys me ja yhtäaikaa ennätysmäärän avoimia työpaikkoja, että kohtaanto ongelmaa sanotaan. Se ei ole pelkästään osaamisen, vaan nää kannustimet. On meillä väärin, että meillä pitää työmarkkin. Hoitovapaa auttaa paikallista sopimista. Meillä pitää työt. Perusturvaa ja sosiaaliturvaa rakennetta muuttaa.
Semmoisesta kannustaa aina ottaa työpaikan ja sitten meillä pitää työnverotusta pystyä laskemaan verotulot suhteellisesti keräämään jostain muualta enemmän tulevaisuudessa, koska työtä me tarvitaan lisää ja tähän päälle me tarvitaan valtavasti tätä osaamisperusteista maahanmuuttoa eli suomeen. Tervetuloa töihin suomeen ja opiskelemaan asenne ja kontribuoida rakentamaan tätä yhteiskuntaa. Näillä me tää ratkaistaan,
vaikea tuosta ollaan. Eri mieltä että tota jos vielä tähän loppuun saa vähän pyörähdellä tuota, niin jotenkin tuntuu että sua niinku henkilönä joskus politisoidaan. Mutta eikö kauppakamari ole kuitenkin epäpoliittinen organisaatio, että muistellaan nää niitä sun kokoomustaustoja? Mutta mä en tiedä onko se nyt pilaantunut sun puolella.
Siellä menee aina sekaisin puoluepolitiikka ja politiikka ja ja ja siis englannin kielessä on politics ja poliisi vaikuttaminen, eri asioita ja ja ja tota me ollaan puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö me edustetaan meidän omia arvoja ja tavoitteita, jotka meidän yritykset ja kauppakamarit yksi määritellyt ja pusketaan niitä aika voimakkaasti ja sanotaanko, että kun me ollaan yritysten järjestö niin niin keskimäärin tavoitteet on samankaltaisia.
Hänet on keskilinjan oikealla puolella olevien puolueiden kanssa, mutta kaikkien puolueiden kanssa on niinku yhteistä tarttumapintaa ja poliittinen järjestö ja toimia on jokainen, joka ajaa jotakin muutosta yhteiskuntaa jotakin lainsäädäntömuutosten tai haluaa muuttaa. Se on poliittinen toimi, mutta se ei ole välttämättä puoluepoliittinen ja tää menee ihmisillä sekaisin. Onkohan mäkin poliittinen toimija?
Voi että niin olet erittäin poliittinen toimija, mutta että tietääkseni puoluepoliittisesti sitoutumaton mutta. Sulla on kovat mielipiteet yhteiskunnassa ja julkisen keskustelun kautta. Haluat niitä edistää niin sehän on poliittista toimintaa, mutta ei puoluepoliau. Hyvä pointti onko sulla joku teema mikä teillä varmaan joku pitkän aikavälin strategia niin onko joku kehityshanke mikä tuntuisi nyt erityisen mielenkiintoiselta vielä?
No mehän halutaan luoda siis yhteiskunta, joka on on yrityksille elinkeinoelämälle mahdollisimman hyvä toimintaympäristömme uskotaan, että sillä tavalla vapailla markkinoilla ja kilpailulla mahdollisuuksien tasa arvolla ihmisille yrityksille menestyä, niin me saadaan hyvä hyvinvoinnin SUOMI, mutta meillä on ollut valtava ongelma semmoinen, että me ei olla pystytty tällä vuosituhannella uudistumaan, että että että meillä.
Kahdeksankymmentäluvulla vapautettiin rahoitusmarkkinat yhdeksänkymmentäluvun alussa teollisuuden ole pakko uudistua, kun neuvostoliitto ja idänkauppaa romahti. Lainsäädäntö piti uudist. Kilpailulainsäädäntö EU jäsenyyden muita ja finanssimarkkinoita uudelleen vielä euron myötä, mutta sitten taas nää sosiaaliturvaverotus ja työmarkkinat. Vaikka meillä globalisaatio iski yli sitten vuosituhannen alussa niin SUOMI oli kilpailijamaista. Ainut joka ei ole pystynyt näitä uudistamaan.
Saksa, ruotsi, tanska, hollanti nää meidän kanssa kilpailevat maat adaptoituu tavalla tai toisella hartz reformeja tai parsonsin uudistuksilla ruotsissa. Niin niin, kilpailijamaat vastasi tähän me ollaan jankattu 20 vuotta tässä ja ollaan poistumassa tästä viiteryhmä nyt alkaa olla viime hetket meidän viedä nää isot uudistukset läpi, jolla suomesta tehdään taas kilpailukykyinen ja hyvinvointiyhteiskunta. Kuulostaa ihan järkevältä ja tuosta teemasta sitten voisi näitä.
Täähän kuulostaa ihan niinku rakenneuud hsl rakennemuutospaketilla sitten joka pitää vaan sitten saada läpi niin me tullaan julkistamaan joulukuussa meidän tää yhteiskunnan muutoslista. Että millä millä tavalla SUOMI pitää uudistaa, että me ollaan taas maailman kilpailukykyisiä hyvinvoinnin maahan. No niin, sitä odottaessa. Tosin en pidetä ihan henkeä, niin nyt tän hallituksen aikana. Hei täällä on ollut vieraana mauri kotamäki.
Se on erittäin skarppikaveri. Olettaisin että säkin oot sitä mieltä, että ikävä kun se lähti sitten finnveran mauri on lahjakas ekonomisti, oli meillä pääekonomistina 3 vuotta ja siirtyi finnvera pääekonomistiksi. Meillä aloitti jukka appelqvist, joka tuli danske bankista.
Joo ja siinä jaksossa mä yritin häntä saada myöntämään, että myöntämään ettäfferin käyrä on totta ja osittainhan siinä sitten myönsikin sen sitten mikä oli saavutus, koskafferin käyrähän on triviaali tosi näin, mutta sitä on niinku vaikea määrittää missä kohtaa se lähtee ja nyt aina menee siihen että ei voi mitata kun verolakikohtaista ja ei kaikissa veroissa olla vielä tapissa ja ei ole dynaamisia vaikutuksia varmasti tiedetä, mutta hän urhoollisesti erän pitää neljäkymmentäviisi
minuuttia tässä suossa. Mun kanssa. Ja tosiaan näinhän se onfferin käyrä on triviaali totta että 0% veden asteella verokertymään nolla ja 100% veroasteella niin ei se nolla ole koska sä oot täydellisessä totalitarismi.
Se kaikki työn hedelmät viedään tota pyssyn piipulla yleensä pois, mutta on se niinku aika lähellä nolla ja näköjään hyvinvointi on maksimointi ja sitten siinä välissähän se semmoinen tavallaan valtion hunajapurkki jossa sitten ollaan saatu riistettyä niin paljon kaikilta että vielä ei ole kurjistuminen eli tota vielä isommilla prosenteilla niin kaikki köyhyys filo se on filosofi.
John rollsin oikeudenmukaisuusteorian niinku tavallaan lakipiste on sefferin käyrä lakipiste että millä millä niin kun tuloeroista saadaan maksimoitua yhteiskunnan verotulot ja siten tulonsiirrot kaikkein heikoimmista jos ne tulonsiirrot menee eliitille niin niinku ne aina osin menee niin sitten tavallaan tää kusee tää rollsin teoria vastaan käytäntö joo ja mä aina unohdan että sulla taitaa olla filosofit
aistivat. Kyllä ne on koulutettu filosofia joo mutta siis tää vero verotteema mua niinku kiehtoo. Koska siis mä muistan sitä maurin ansiokkaasta ratsasta, että hän löysi siis muistaakseen kuusikymmentäyhdeksän miljardia niin kun rahavirtoja eli veroa ja veroluonteisia maksuja niin kuin yksityissektorin firmat keräävät ja tilittävät valtiolle. Ja siis valtio ei kerää itse käytännössä mitään. No niin meillä tota niin siis keskuskauppakamari tekee 2 vuoden välein tämmöisen suuren
veroselvityksen löytyy netistä. Käykää katsomassa on mielenkiintoinen ja ja ja tota mauri kotamäki ja sitten meidän.
Johtava veroasiantuntija emmi linna kujanpää teki tämän tiimityön ja viimeksi ja ja todella kun mitataan hiilijalanjälkeä yrityksiltä, että mikä niiden toiminnasta kokonaisuudessaan aiheutuu tämän hiilipäästöt ja ilmastopäästöt, niin me päätettiin ollaan päätetty mitata verojalanjälki ja että mitä siitä, että yritykset on olemassa ja toimii niin minkälaisia eri rahavirtoja hyvinvointiyhteis.
Rahoittamiseksi tulee eli siinä on yrityksen suoraan maksamat verot ja maksut ja sitten tilittävät verot ja maksut esimerkiksi työntekijöiden palkasta ja niin kuin verot ja sivukulut joka siis kertoo että kun tää yritys toimii niin tällaisia rahavirtoja julki arvonlisäverot joka on niinku se isoin arvonlisäverot, ympäristöverot, valmisteverot ja myös se yhteisövero osuus joka on siellä pieni siivu tässä kokonaisuudessa ja tästä kokonaisuudessaan tulee siis
kuusikymmentäyhdeksän. Miljardia euroa mikä tästä yhteiskunnasta häviäisi? Jos ei olisi yrityksiä, näin se on. Ja siis tavallaan jopa siis se triviaali, vaikka se menisi täysin niinku full full crazy kommunismiin niin tota sitten sä et pystyisi keräämään koska OK tästä siis puuttuu noin 30 miljardia.
Käsittääkseni joka on tuota sitten valtio kerää omilta palkollisialtaan sitten suoraan jää kuunnella julkissektorin päälle eli siis 100 miljardia kerätään, sehän on niinku rahan kierrättämistä systeemi sisällä joo mutta siis tavallaan tämä
niinku. Taxation platform homma eli tavallaan yritykset pyörittää tätä hillitä lähes 70 miljardia niin virtaa sieltä niin kuin valtion puolesta niin siitä saisi kyllä olla todella kiitollinen kaikki niinku tulonsiirtojen saajat ja sen voi maksaa laskea siitä niin onko se paljon vai vähän niin suomen BKT on kaksisataaseitsemänkymmentäviisi miljardia.
Se on se koko arvonlisä mikä luodaan verot ja maksut kaikkineensa on niin kun reilu 100 miljardia valtion budjetti on kuusikymmentäviisi miljardia ja yritysten verojalanjälki. Tästä kaikesta on kuusikymmentäyhdeksän.
Järvi ja euroa on se julmetun paljon, mitä yritykset generoi sitä hyvinvointia ja sitten sitten tuota jotkut viisaat ekonomistit kertovat tuijottavat vaan sitä yhteisen maksettujen yhteisöverojen määrää, että mitä sitten tehdystä voitosta vielä kerätään kun se, että vaikka yritys ei tekisi voittoa yhtään vuosikausiin, niin se generoi valtavan määrän verotuloja hyvinvointia. Mutta toi.
Jotenkin siis se on melkein niinku kiittämätöntä mitä tässä niinku ajatellaan että on se nyt sieltä tulee muutenkin, mutta siis tota nää on niinku jäätäviä infrastruktuuria eikä ne mitenkään itsestään selviä että sieltä nyt otetaan niinku kaikista palkkakuluista tämä ja tuo ja lasketaan niinku valtion puolesta ja sitten kaikki alvit menee että jos on vähänkin niinku kaoottisesti yhteiskunta tuolla niin ei siellä niinku mitään silitellä mihinkään että vedetään niinku tiskin ohi
kaikki että siitä niinku on pitkällä vaivalla rakennettu tää että siitäkin mun mielestä on niinku syytä pohtia että kannattaako sitä nyt niinku. Koko ajan vaan kasvattaa ja kasvattaa ja niin jossain vaiheessa on. On sitten luontevaa se, että. Että tota koetaan, että ei ole enää palkitsevaa. Se uusi toimeliaisuus yrittämisen riskit, lisätyönteko ja muut.
Niin niin sitten prosentteja voidaan kasvattaa, mutta verokertymää ei ei kasva vaan toimiilaisuus laskee ja se on kyllä niinku pahin mahdollinen karhunpalvelus hyvinvointiyhteiskunnalle ja yhteiskunnan heikoille ja
haastattelin täällä tuota petri. Painista, joka on Suomen kasvuyrittäjien puheenjohtaja ja sitten myös tota investoi toimari niin niin sen puolueen juuri ja joka mua oli oli aika aika jännä että se otti nää niinku vanhat smurffit yli, mutta tota hienoa hienoa että löytyy nyt tuokin ääni, niin hän heitti sitten että tää suomen vero kokonaisveroaste noin neljäkymmentäkaksi ja puoli niin tuota sillä pääsee semmoiseen top 2% maailman valtioista että vain että
yhdeksänkymmentäkahdeksan prosenttia valtiosta verottaa mitä vähemmän, että sitäkin jo onkin hyvä miettiä että. Kyllä me mun mielestä nyt vaan ollaan aika lähellä sielläferin päätepiste tätä lakipistettä ellei ole vähän ylikin niinku
muutamassa virolaisissa. Niin siis kyllähän meidän pitää pystyä pitää olla laajat veropohja et tiiviit veropohjat ja matalemmat kannat ja ja sillä tavalla neutraalisti saada pääomat allokoitumaan ja yritykset ja ihmiset investoimaan ja ja ja sitä kautta generoida uutta hyvinvointia. Se se ei ole niinku laari josta voi voi käydä käydä tota poliitikko joka vuosi. Hakemassa niin kuin tietyn tietyn määrän, se pitää joka vuosi se työllä generoida uudelleen.
Joo ja jos ei sinne niinku jätetä yhtään niinku kasvavaa pottia eli varallisuutta niin niin sekin on huono koska ei ole mitään burgereita ja sitten ei ole tavallaan pää kansalaisia kansallisia pääomia niinku pääomittaafirmojen että mä oon sitä usein sanonut, että suomen yksityinen varallisuus on 700 miljardia ja se on niinku tosi vähän että se on niinku vaan luokkaa 3 kertaa BKT kun niin kun näillä vaurioilla länsimailla kuten ruotsilla ja jenkeillä se on 5 kertaa BKT
että. Ja se on niin kuin kyllä tuo veroasteen niin kuin funktiota meillä on. Meillä on tota länsimaiden matalimpia kotitalouksien varallisuusksia ja tää on tietysti tosi suuri. Sääli, että että kyllä niinku ihmisille pitäisi jäädä enemmän ja ja sitten helposti siihen tietyt poliitikot sanoo, että no otetaan näiltä niinku rikkailta pois jaetaan muualle niin se on hölmöläisten peiton jatkoa ja ja siinä niinku jää lopulta pää vetävän käteen, että kyllä semmoinen kansankapitalismia.
Jolla pyritään vaurastuttämään nyt pieniä keskituloisia miettimään, että miten saadaan heille tavallaan kannustimet kohdalleen, että että heille jää enemmän käteen tulevaisuudessa rahaa ja he sen invest säästäisivät ja investoisivat niin niin siinä on niinku suomen tulevan varaisin varallisuuden ja semmoisen vaurastumisen avain samaa mieltä ja no sen verran tuossa jo hieman hieman napautin hallitusta niin.
Kiitosta tuosta osakesäästötilin hyväksynnästä ja sitten myös siitä, että tuo listaamattomien yritysten henkilö osakkeiden niinku verotuskäytäntö järkevöittäättiin, että on täällä nyt pientä rakennemuutosta tapahtunut hyvään suuntaan. Mutta näitä vaan lisää että osakesäästötili senhän sipilän hallituksessa. Valtiovarainministeri petteri orpo mutta annetaan nyt kredittiä, että sitä ei tapettu että ollaan onneksi ei.
Ja siis siinähän erikoisuus on tää, että miksi niin kun viisikymmentätuhatta euroa pitäisi olla se. Se raja mä en miettisin myös semmoisia, että kyllähän niin
kun meillä on jo osinkoverotus. Pääomatuloverotus on jo on jo lievästi progressiivinen kun siinä on eri tasoja niin mä kyllä lisäisin sitä progressiivisuutta luomalla sinne alkuun verottoman osuuden eli eli ihan pienet osingot pienet pääomatulot olisivat alussa verottomia, joka niinku kannustaisi myös niinku pienituloisia, että hei toi etuus kannattaa ottaa ja sijoittaa ja ottaa pieniäkin osinkoja ja. Ja sitä kautta oppia tavallaan,
että kaikki kansalliset oppii säästämään, sijoittamaan ja omistamaan samaa mieltä. Ja sitten se on vähän pölyjä se.
Listaamaton First North ja pörssilista välinen ero, mutta siinä on helposti tuhotaan koko systeemi, kun lähdetään sitä pörssiin liikaa, että että itse asiassa se tuota esko ahoa haastatteli, niin hän muisteli, että aikoinaan yhdeksänkymmentäluvun laman niin kuin tuota tehokkaimpia niinku vipuja oli tää verouudistus hän otti tämmöisen avoin viskaalin käyttöön joka niinku dramaattisesti lisäisi valtion ja kuntien verotuloja selkeyttämällä ja pienentämällä
verokantoja. Ja tää oli otettiin yksi verokanta siitä välistä eli sain sen yhtiönveron yhteisöveron
tavallaan vähentää. Sun osinkoverosta, jolloinka tuli yksinkertainen investointien tuoton verotus ja laskennallisesti ihan sen olisi pitänyt romahduttaa verotulot, mutta se räjäytti ne kasvuun, koska voittoa näytettiin ja haluttiin investoida ja se oli kannattavaa ja ja ja tää on niinkuferin käyrästä hyvä esimerkki, että investointien tuoton veroastetta laskettiin ja verotulot kasvoi huimasti. Samoin siellä on kataisen hallituksessa valtiovarainministeri jutta urpilaisen aikana niin niin
laskettiin. Yhteisöveron noin kahdestakymmenestäkuudesta kahteenkymmeneen niin niin tota senkin piti laskennallisesti vähentää verotuloja, mutta se kasvatti huomattavasti verotuloja, että siinäkin oltiin senferin käyrän toisella puolella näin empiirisesti huomaten. Joo hyvä juttu.
Toi veroaste on kyllä hyvä, eihän tää ole, eihän tää ole niinku lagerin käyrän kertoisi, että ei se ole niinku patenttiratkaisu että aina on madaltamalla veroja saataisiin enemmän verotuottoa, mutta se nyt todennäköistä kun ollaan
hyvin korkealla veroasteilla. On ladattu semmoista semmoista tota materiaalia sinne tankkiin että voidaan käyttää tätä veroalennustakin niinku dynaamisten vaikutusten aikaansaamiseksi ja itse asiassa verotulojen kasvattamiseksi joissakin tapauksissa ja nimenomaan niiden kannusteiden luomista, että tavallaan että nyt sitten lähdetäänkin hakemaan kasvua, koska siitä saa itsekin jotain, että koska sitten taas jos ne on niinku kaikki ihan tapissa niin miksi vaivautua
kasvua hakemaan kun siitä. Kaikilla rakkaudella niin tulonsiirtojen saajille ottaa sitten joku muu hedelmät. Minäkin olen. Mä kannatan siis pohja. Hyvin valtiota ja siellä, mutta tehokkaasti järjestettynä ja semmoinen mahdollistavana mahdollistavana rakenteena en tämmöisenä, niin kuin tehottomasti ja ideologisesti tuotettuna ja ja ja sitten tämmöisenä, niin kuin passivoiva rakenteena semmoista hyvinvointivaltiota.
Minä vastustan ja. Kun puhutaan että ihmiset on iloisia veronmaksajia tai tai ilottomia, niin mä olen iloinen veronmaksaja noin kolmenkymmenenviiden prosentin kohdalle saakka. Sen jälkeen erittäin surullinen kuulostaa järkevältä. Mulla on ollut vieraana keskuskauppakamarin toimitusjohtaja juho romakkaniemi ja me ollaan keskusteltu kauppakamarijärjestelmästä. Kiitoksia, kiitos sari ja kun olette tänne saakka katsonut ja kuunnellut, niin laittakaa häntä
ja kanava. Tilauksia ja katsokaa tosiaan se hieman populan viikon viisasteluohjelma, jossa me oltiin yksi kiitos.