No niin, tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Me ollaan vieraana elias erämaja, suomen ekonomien pääekonomisti, toista kertaa tervetuloa. Kiitos paljon. Mukavaa olla taas täällä.
Viime kerralla taidettiin puhua kireistä ansiotuloveroista ja pohdittiin, että nyt kun on oikeistohallitus niin tuleeko siihen muutoksia näihin kirjeisiin rajaveroasteisiin ja solidaarisuusvero osittain päästiin pois, mutta tota nyt sitten otettiin taas vähän tässä kehysriihessä takapakkia sen suhteen, että solidaarisuusvero vähän niinku. Pompsahti pintaan, että paljon tässä on ehtinyt sattua ja
tapahtua sitten viime näkemän. Joo, se on ollut oikein suosittu jakso ja oltiin mun mielestä hyvällä samalla aaltopituudella
siinä. Ja siis jos vielä tämä tematiikan sanoo niin tää viisikymmentäyhdeksän piste 4 jakaan niinku törkeä maailman korkeimpia tuota rajaveroasteita siellä suomessa, niin sitä pikkaisen niinku heitettiin sinne tota tulorajaa ylöspäin, mutta sille itse prosentille ei tehty mitään vähän elettiin silloin toiveita, että jospa se sieltä vähän tippuisi niinku ruotsin tanskan tyyliin.
Mutta nyt sitten meillä on tota tuoreeltaan tää kehysriihi niin sitä eikö sitä indeksille jotenkin siirrelty sitä palikkaa. No joo nythän tota kaksine ylintä verotaulukon tuloluokkaan niin niihin ei tulla tekemään tätä indeksitarkastusta vuodenvaihteessa. Mikä sitten taas tarkoittaa sitä, että ylempien tuloluokkien niin verotus kiristyy suhteessa näihin muihin tuloluokkiin.
Elikkä käytännössä progressio sitten taas valitettavasti kiristyy, että vaikka tätä nyt ei ehkä ole brändätty nimellä solidaarisuusvero, niin se kyllä haisee aika pahasti. Solidaarisuusvero ja tosiaan siitä solidaarisuusvero. Nyt ei ihan täysin viimeksi tai päästykään pois tässä hallitusohjelmassa, että se vaan siirrettiin niin, että se oli siellä ylimmässä. Ylimmässä tota verotuloluokassa sitten. Ja tää on tehty kaupallisessa yhteistyössä suomen ekonomien kanssa.
Joo ja tässähän siis syntyi tämä tavallaan niinku rajaveroaste käyrä, joka on niinku ihan oikea asia, vaikka jotkut siellä on sitä mieltä, ettei sillä ole väliä, että ihmiset eivät ajattele rajaveroilla, mutta ainakin työpaikan vaihdossa niin kaikki ajattelevat niin, että tota ehkä siinä tavallaan, että jos joku tarjoaa sulle nyky työpaikassa vähän niinku baaria tai jotain muuta, niin ehkä siinä ei ajatella sitä, mutta työpaikan vaihdossa kaikki ajattelee sitä.
Just näin ja ja tota kun ajattelee että ne on lähes 60% ne meidän korkeimmat rajaveroasteet ja erilaiset myös VMN asiantuntijatyöryhmät on jo vuosia sitten todenneet, että kenenkään palkansaajan veroaste ei pitäisi olla yli viittäkymmentä prosenttia. Niin nythän hoidellaan käytännössä niinku riippumatta siitä, että mikä missä tuloluokassa olet niin hoidellaan siellä viidessäkymmenessä prosentissa tai sen tai sen ylitse että öö en tiedä millä aikavälillä saataisiin sitten.
Tehtyä tälle ongelmalle aidosti jotain ja ja raivattua niitä rajaveroasteita alas. Mä itse ajattelen, että kun tämä on niin sanottu oikeistohallitus, jossa nyt on ladattu kaikki suomen talousliberaalimmat voimat, yksi pakettiin, että ehkä tässä olisi tämmöistä tota että. Vero voi myös kohtuullista, joka tässä on mulle jo ollut.
Aki kangasharju vieraana niin tota uudempi taloustutkimus on aika myötämielinen tälle tota nimenomaan työpaikan vaihdosta syntyvälle tuota lisää tehokkuudelle joka tapahtuu jos ne korkeammat veroasteet on kohtuullisia mutta ei tapahdu. Jos jos siellä tavallaan isketään päätä. Jatkuvasti nouseva rajaverokäyrä.
Juu juuri näin ja ja ja hieman kyllä pelottaa että kun katsoo mikä tää julkisen talouden tila on ja ja että kun meillä tosiaan on nyt oikeistohallitus jonka pitäisi lähtökohtaisesti olla myönteinen sen suhteen, että työtä ei verotettaisiin koko ajan, tiedetään että julkisessa taloudessa kuitenkin paineet
tulee vaan kasvamaan. Niin niin kuinka suureksi sitten tavallaan meidän työn verotus voi nousta ennen kuin ihan aidosti sitten vaikkapa perustuslakivaliokunta toteaa, että näin ei voida tehdä, että hehän oli tehnyt tämmöisen.
Jonkinlaisen muistion. Missä se totesi, että tähänkin asiaan itse asiassa pitäisi kiinnittää huomiota, että ihan niinku loputtomiin ei voi niinku työtäkään verottaa ja tätä keskustelua toivoisi käytävän enemmänkin suomessa, että että kuinka mikä on se tavallaan maksimitaso oikeasti joka voi olla hyväksyttävää. Mun mielestä se pitäisi olla 50%
maksimi. Mä liityn tähän tähän erittäin mielelläni eli vaivaiset 10% tätä rajaveroaste että alaspäin, että mulle siis joku eläkeläinen sanoi, että hän tekee työtä, että hänen rajavero on niinku kuusikymmentäkaksi että tota mä en tiedä meneekö se sitten sillain.
Eli tota kun tässä kehysriihessä myös rangaistiin näitä tota eläkevakuutustuloa saavia eli eläkeläisiä jonkinlaisella veronkorotuksella, kun niillä on sitten se tavallaan työeläkemaksu ei ole, mutta tuleeko se sitten ehkä takaisin kun sä menet töihin eläkkeellä niin.
Ja ja ja, itse asiassa kyllähän palkansaajillakin esimerkiksi jos on vaikka lapsia ja lapseton vaikka päiväkodissa, jossa sitten esimerkiksi katsotaan bruttotuloina se, että mihin maksuluokkaan kuullut, niin sielläkin saattaa itse asiassa tulla semmoisia kiinnostavia tilanteita jossa. Yhtäkkiä rajaveroaste, kun saat jonkun pienen palkankorotuksen
niin se onkin jopa 100%. En tiedä voiko mennä jopa yli, mutta pidän sitä todennäköisenä kun katsotaan pelkästään bruttotuloja silloin kun määritellään esimerkiksi tämmöisiä asiakasmaksuja vai aika kunnissa ja ei varmaan olla pohdittu tätä kun näitä asiakasmaksuja vaikka kunnat määritelleet että hetkinen että tässä on tämmöinen työnteon kannustin öö että kun ihmiset saa nettopalkkaa oikeasti, mikä on se mistä sitten maksetaan nämä maksutkin niin tota
rajaveroaste voi tosiaan tietyssä tilanteessa. Jossa olla kyllä paljon enemmänkin kuin tää 60%. Toi on ja sitten tietysti siellä alkupäässä on semmoinen kiinnostava ilmiö, että tota kun puhutaan tästä taakanjaosta niin tavallaan kun se prosessi käydään niinku tosi jyrkkä. Mutta sittenhän meillä on tota tuen saajia ja elin negatiivisen veron saajia niin niin tota sitten jotenkin mennyt keskustelun siihen että nämä ihmiset jotka maksavat tätä
kuudenkymmenen prosentin tätä. Rajaveroa niin jotenkin hyötyisivät tästä tilanteesta verrattuna ihmisiä, jotka saavat vaikka -30% valtion kassasta. Jos niin kun ajatellaan siis että että ihmisiä jotka eivät niinku osallistu mitenkään tähän tota ainakaan siis sillä hetkellä tähän niinku tavallaan yhteisen julkisen sektorin pyörittämiseen, niin jotenkin siis tuohonkin keskustelun toivoisin niinku vähän
nyansseja. Joo kyllä näin ja ja se että ei ehkä just mielletä sitä, että itse asiassa kun jatkuvasti niitä veronkorotuksia painotetaan sinne keski ja suurituloisiin. Niin itse asiassa silloinhan tää monesti tää rajaveroaste nousee eniten siellä alemmissa
tuloluokissa. OK sun verotus saattaa olla ihan kilpailukykyistä siellä alemmissa tuloluokissa, mutta sitten kun haluaisit päästä sinne seuraavalle tuloluokka portaalle, niin tällaiset toimet on sitten vaan kiristää sitä verotusta eli kannusteet pysyä siellä matalammissa tuloluokissa, niin on aika niinku kiveen hakattu ja sitten jos jatkuvasti tehdään niin että kevennetään sieltä pienestä päästä verotusta ja kiristetään sitten suuremmasta päästä. Verotusta ja tää on siis muuttunut ihan.
Viimeisen 5 vuoden aikana talousala teoreettisen analyysin niinku valtavirtaa on siis että tota niin sanotut työn vero joustot. Niin ja ja sitten työn työn tota tarjonnan niinku joustot on niinku tota merkittävästi isompia. Eli tavallaan ihmiset reagoi niihin tota työpaikkoja vaihtaessa niinku paljon enemmän kuin sanotaanko vasemmistolaiset hegemonian aikana ajateltiin vielä ehkä ehkä joskus 10 vuotta sitten eli tästä tästä löytyy kuulkaas ihan talous teoreettista tutkimusta tästä.
Joo kyllä ja varmaan keskustelu. On varmaan silti aika vilkaista vielä, että että mikä se konsensus sitten on, mutta on niin kuin hassua ajatella, että öö on olemassa tai että ei olisi olemassa sellaista pistettä, jossa verotus se itse asiassa niin kuin toisi vähemmän tuloja ja kun ollaan kuudessakymmenessä prosentissa, niin pidän hyvin todennäköisenä, että ollaan pisteessä jossa lisää verottamalla saat vähemmän
tuloja. No mutta tota toi oli ensimmäinen yllätys tästä tota kehysriihestä, että että tavallaan löytyi tämmöinen tota työnkin. Progressioporukka oikeiston hallituksesta, mutta se oli aika pientä. Sitten kuitenkin ehkä korjasi näitä tätä hyvin suhteettoman kritiikin alle tulevia niinku ensimmäisiä hallitusohjelman päätöksiä, mutta. Sittenhän sieltä löytyi tämä yleinen arvonlisävero. Me vähän niinku veikkailtiin, että mitenhän sieltä tulee niin taisi mennä vähän ohi tää meidän veikkaus.
Joo, veikkailtiin, että yksi prosenttiyksikkö yleistää ja ehkä yksi prosenttiyksikkö sitten sitä neljäntoista pinnan kantaa, mutta tulikin tämmöinen, mihin ehkä ei varmaan kukaan oikein osannut ajatella, että että löytyisi tämmöinen luova puolitoista prosenttiyksikköä. Ja kyllähän sillä kerrottiin sitten se miljardi ja mä vähän ihmettelin itse asiassa kun tää uutinen tuli ulos ja oli ollut paljon puhetta siitä, että yksi miljardi. Hoidetaan veroilla ja sitten 2
miljardia leikkauksilla. Ja sitten mä mietin että no sehän on jo se miljardi käytännössä jo se puolitoista prosenttiyksikköä, että mistä sitten tulee nää puheet eläkkeiden veronkiristykset mistä tulee nää puheet niinku työn verotuksen kiristämisestä, mutta sittenhän kävikin ilmi, että itse asiassa näitä veroja kiristettiin sitten se puolitoista miljardia leikkauksia tehtiin vähän vähän vähemmän ja tota olisiko sitten voitu välttää?
Sinänsä on siis mun mielestä niinku ihan järkevää, että jos verotetaan ja kun pitää verottaa niin verotetaan mieluummin sitten näitä välillisiä veroja. Ja nostetaan mieluummin alvia kuin sitten esimerkiksi verotetaan työtä, mutta puolitoista pinnaa on aika paljon ja ja sen puoli pinnaa niin sen olisi voinut esimerkiksi saada sillä, että olisi sitten verotettu vaikka haittaa hieman enemmän.
Elikkä nyt vaikkapa alkoholi, alkoholia ja tupakkaa, niin sitten niitä veronkiristyksiä ei nyt ihan hirveän paljon tehty. Nyt tässä kehysriihessä. Mutta oli siellä. Siellä oli yksi haittavero leivottu sinne alvi. Eikö se ollut? No siellä on tää makea makeis makeisvero joo se on on eräällä tavalla joo. Veteraan on itse asiassa oli kanssa ehkä tämmöinen yllätys ainakin fazerille fazer fazerille etenkin yllätys ja ja
tota neljästoista pinnasta. Tosiaan kun noustaan kahteenkymmeneenviiteen ja puoleen kertarysäyksellä, niin sehän on niinku hurja yhtäkkinen veronkorotus. Toki niinku hallitus on pyrki löytämään kaikkia mahdollisia keinoja, miten voitaisiin luoda jonkinnäköinen terveysvero esimerkiksi joka voisi sitten ikään kuin samanaikaisesti tehdä meistä terveempiä ja sitten tuoda hyvää valtion kassaan.
Mutta se on ilmeisesti osoittautunut niin vaikeaksi toteuttaa, että miten eri sitten kategorisoidaaan erilaisia vaikka elintarvikkeita ja muita. Että sitten keksittiin, että hei, että laitetaan makeiset ja suklaat elintarvikkeista sitten tuohon korkeampaan yleiseen kantaan, niin tehdään se sitä kautta. Mutta varmaan tässä ei varmaan ole niinkään kyse siitä, että halutaan tehdä meistä terveempiä vaan siitä että saadaan sitten öö enemmän tuloja.
Valtio terveemmäksi tosiaan mä tiedä tätä kyllä siellä niinku aika paljon läskiä siellä valtiollakin, mutta ehkä pari kelaa tuohon niin tota. Tässä on tämmöinen Palta kai alkuperäinen lähde niin ennen tätä. Kahdenkymmenenviiden piste 5 tuota kymmenystä. Se aikaisemmin meillä oli semmoinen ajattelu, että valtiot tai kymmenyksen nyt sinne ottaa neljänneksen ja vielä puoli prosenttia päälle, että kauan ollaan liikuttu.
Liikuttu niistä ajoista kun kymmenys oli oli semmoinen niinku normi tämmöisellä verolla, mutta tota tässä on tämmöinen niinku graafi jossa tota päästään tuonne unkarin peesiin eli eli maailman toisiimme korkeimmaksi yleisen arvonlisäveron kannan verottaja niillä on kaksikymmentäkahdeksan, mutta sitten niinku suhteessa BKT me oltiin jo niinku. Täällä top kolmosessa, että että nyt ollaan sitten vahvasti maailman kakkonen suhteessa.
Meidän aika vaan BKT hen eli on tää aika iso liike ja ja tota mutta niinku sanoit ehkä tämmöisenä niinku välillisenä verona. Siihen pystyy. Itse vaikuttaa että kuluttaa sitten vähemmän, mutta se ei tee hyvää ehkä kansantaloudelle. No kaikki verothan on tai mikään vero ei ole hyvä kansantaloudelle paitsi nyt ehkä joku sellainen vero joka joka olisi joku ympäristövero joka sitten tota korjaisi jonkun tämmöisen markkinan ongelman mutta lähtökohtaisesti. Kilpavene tai se että.
Niin päästökauppamekanismi yksi esimerkki tällaisesta mut ja varmaan joku tupakka tupakkavero ehkä sitten toinen, mutta että kaikki veronkorotukset on on taloudelle haitallisia, mutta jotain ymmärrystä. Kyllä tässä tilanteessa kun piti 3 miljardia kaivaa. Niin niin annan kuitenkin sillä, että että nyt myös tota verot. Työkalua käytettiin, käytettiin sitä oikein verran. No olihan aika reiluja noi veronkorotukset, mutta on jonkinnäköinen torjuntavoitto.
Ehkä se, että että ei kuitenkaan sitten tämä kokonaisveroaste niin kun 4 vuoden syklillä sitten ainakaan niinku. Kasva. Joo tää on muuten
mielenkiintoinen. Me oltiin tästä tästä tota ton veronmaksajien niinku graafinen oli ottanut valtiovarainministeri tota teki uuden ennusteensa että sitä ei ole ehkä ihan ehtinyt täysin itse analysoimaan, mutta siinä oli oli tuota sitten tuota laitettu tää että kovasti kauhia etukäteen kauhisteltu kehitys että niinku kokonaisveroaste pääsisi laskemaan niin nyt se niinku tällainen alkumetreillä niinku tavallaan tota lehdistön ja vasemmiston ja tämmöiseen
patrizio laina tyyppisten ihmisten niinku helpotukseksi. Niin korjattiin jo nyt, että se ei niinku nouse laske pätkääkään se kokonaisveroaste ja mehän päästään tonne tota nyt maailman nelossijalta niin päästään jo kolmoseksi niinku mun veikkaus ja on siinä pieni mahdollisuus, että tää meidän maailma on globaali verom mitali siinä kirkastuu näin olympialaisten hengessä. No näin näin se vaan on.
Ja ja kyllä nyt niinku jostain täytyisi saada talouskasvuun tähän tähän maahan, että että verottamalla me ei tätä taloutta niinku saada. Julkista kulutusta lisäämällä. Eikö se siinä? Joo se on se en edes halua lähteä siihen keskusteluun, että kuinka niinku. Help helppoa on tota noin niin nostaa itsensä suosta sillä että öö ottaa julkiselta taloutena vaan vaan lisää velkaa että sillä vaan saadaan koko ajan maalia ja sitten siirrettyä eteenpäin. Näin on.
Nytten pääsevät sitten tuota sä kun oot vähän nuorempi niin sä pääsit niinku mun pötsin maksamaan ja niin poispäin mutta tota jossain vaiheessa tota ehkä sitten ponsi vietetään poikki. No joo no mutta sitten tota jos miettii siis täähän oli tälleen niinku ensimmäiseksi riihen niinku aika pontevasti. Tehtiin asioita, että tota ainakin edellisessä hallituksessa sitten lähinnä vaan liputtiin tota niinku kehyksiä ja ulkopuolella jossain lautalla.
Mutta jotain siis tehtiin, että ainakin on niinku päätöksiä analysoitava vissa tässä niin siinä alkavissa.
Ehkä toi tartun tuohon pointtiin kun sanoit että tää fazer esimerkki niin eikö ole näin että tota siis se että sä saat maksat vaikka sitä keskimmäistä alvia 14 ja sitten sitä yleistä alvia kaksikymmentäviisi piste 5 niin ainakin joissakin tilastoissa tämä yritys joka maksaa tätä alempaa eikä yleistä niin se laskennallinen tota yhdentoista pilkku 5% ero liikevaihdosta niin katsotaan yritystueksi. Joo kyllä se on se on vero verotuki, joka on sitten yksi näistä. Tämä yritystuen muodoista.
Itse asiassa suurin osa yritystuista, jos jos mietitään jotain tämmöistä noin jopa 8 miljardin euron kokonaisuutta, niin valta valtaosa sitten on tämmöistä ikään kuin laskennallista tukea, joka tulee juuri sitä kautta, että valtio vaan verottaa sua vähemmän kuin mikä se yleinen kanta on. Joten se mikä tässä on sinänsä huvittavaa on se, että nyt kun yleistä alvia nostettiin, niin itse asiassa öö yritystukien määrä euromäärä niin se niinku mittavasti kasvoi vaikka
oikeasti. Ei niinku rahaa liikkunut tietysti yrityksille tässä. Joo ja siihen tultiinkin. Siis tähän me ei veikkaukseen, koska näin on, niin olisi voinut ajatella, että se 14 pinnaa olisi noussut myös viiteentoista tai viiteentoista ja puoleen, mutta se sitten vissiin ajateltiin, että siinä on se ruokakori niin iso että sitä ei
uskallettu tehdä. No ehkä pitää olla onnellinen näistä, mutta siis tanskassa jossa on vain kaksikymmentäviisi pinnaa alvi ja nolla, niin se on hyvin binaarinen, että siellä sitten vissiin ja yritystukia juuri ollenkaan.
Tästä syystä johtuen. Niin. On toki sitten vielä on tietysti näitä muitakin yritystukia ja itse asiassa hyvä kun nostit nää yritystuet esille, niin yksi sellainen mitä me ollaan nyt tässä kritisoitu tässä kehysriihessä on se, että että yritystukiin ei juurikaan koskettu, että kun tehdään näinkin kuitenkin mittava 3 miljardin euron paketti niin niin ne olisi toivonut että yritystuet olisi nähty siellä paketissa mukana.
Se olisi kanssa voinut mahdollistaa sen, että ei olisi tarvinnut alvia korottaa näin paljon. No minkälaisista yritystä tulisi sitten puhutaan ja nyt ei puhuta esimerkiksi siitä, että että tarvitsisi nyt välttämättä nostaa vaikka jotain alennettua alv kantaa.
Ylemmäs ja sitä kautta leikata vaan vaan puhutaan niinku sen tyyppisistä tuista jotka on joko tämmöistä niinku suoraa tukea tai sitten sellaista verohuojennus vaikkapa nyt jollekin öö työkoneiden tämmöinen kevytpoltto eilisen verohuojennus jolle on niinku vaikea löytää semmoista taloustieteellistä perustetta, että mitä semmoista yhteiskunnallista hyvää tää tukitoimi tuottaa että tätä ei kannata niinku huomioida tässä verotuksessa tai tässä meidän julkisen talouden kokonaisuudessa.
Ja kuitenkin tehdään alijäämää eli vaikkapa kauppa alusten tuet 100 miljoonaa euroa. Suurin piirtein olisin toivonut, että tähän olisi puututtu. Eikö sieltä se väylämaksu? Väylämaksut alennus pois siellä oli väylä väylämaksu.
Se oli tämmöinen konkreettisin yritystukileikkaus nytten tällä kierroksella, että ei ne täysin ollut unohdettu, mutta hyvin pieniä, että esimerkiksi tämän puolen prosenttiyksikön alvin korotuksen öö noston, niin sen olisi voinut välttää sillä, että noin 300 miljoonaa euroa olisi olisi leikattu.
Yritystukia ja ja vaikka kauppa alukset 100 miljoonaa sitten sähköistämistätuki, joka on tämmöinen suht uusi tukimuoto joka korvasi tämän päästökauppa compensationtuen, niin sataviisikymmentä miljoonaa euroa öö. Ja sitten meillä on tietysti mitä on paljon julkisuudessakin ollut näitä Maakunta raviratojen maakuntaliiton lentokenttiä öö maa ja metsätalousektorilla vaikkapa turkistarhausta. Onko nää semmoisia asioita että meidän kannattaa niinku
alijäämäisen valtion kannattaa? Suunnata rahavirtoja näihin mun mielestä ei ja sieltä olisi kyllä nyt ollut hyvä myös tehdä leikkauksia. Joo, kuulostaa järkevältä.
Ehkä seuraavassa hyvä puolihan tässä sitten niinku tehdään näitä asioita että tota nyt kun se tavallaan peli on aukaistu eli ehkä niinku edellisessä ei tehty mitään muuta kuin lisätty momentteja niin tota nyt tässä tavallaan avattu tää peli niin niin sitten se niinku samoilla saranoilla niinku ehkä näitä niinku sitten tapahtuu tuossa tuossa seuraavassa virityksessä koska ei ei nää nyt sitten riitä vielä siihen 13 miljardin
niinku. Julkisen ylikulutukseen tai toiselta nimeltään tuota vuotuiseen tota ulkomaisenlainen velanottotarpeeseen. Mutta toi on niinku mielenkiintoinen tää alavi homma tota tota voisi.
Niinku siis ihmiset jotka tekee näitä 10 miljardin leikkauslistoja niinku vaikka liberaalit niin ne voisi katsoa niinku erikseen tonne että että mikä on niinku tätä alvi teknistä vähennystä koska siis yks ratkaisu että vedetään yleinen alv kanta kahteenkymmeneen poistetaan ne muut ja se olisi niinku laskutuskin paljon helpompaa niin mulle kävisi tuommoinen systeemi että.
Sitten niinku yritystuista lähti niinku x miljardia pois niinku tanska on tehnyt ja ja sitten yleensäkin siis semmoinen kikkailu siinä että niinku julkinen valta vähän niinku arpoa että mitä mitä hyödykettä nyt nyt sitten tuota ja mitä niinku tavallaan veroilla tuetaan ja mitä ei ja sitten vielä poljenpää niinku yritystasolla tehdä se sama juttu että mutta ehkä tuosta väylästä niin ennen natoa ajateltiin, että jos se veli venäläinen hyökkääjä niin voisi
olla hyvä että sieltä saako tätä ruotsista lähetetään nyt sitten tota jotain ampumatarvikkeita. Ruotsilla ei voi olla, mutta nythän ehkä siinä ei ehkä tämmöistä niin strategista ulottuvuutta enää on niille. Näin voisi.
Näin voisi ajatella ja oikeastaan nyt joka ikiseen tietysti yritystukimuotoon, niin niin aina löytyy puolustajansa ja usein ne yleisimmät selitykset on niinku huoltovarmuus yritä mihinkään tahansa niinku maa ja metsätaloussektorin niinku tukeen niinku koskea että edes aloittaa keskustelun siitä, niin heti kerrotaan, että hei, että huoltovarmuus että etkö välitä suomen huoltovarmuudesta.
Se ei ole hirveän ehkä älyllistä keskustelua ja tietysti tässä kauppa alustatuissa niin on. On sitten aika sama juttu. Joo, mutta sieltä löytyisi sitten pelattavaa ehkä positiivisesti ajateltuna niin seuraavalla kerralla sieltä
sitten ruopataan että. Joo ja varmaan tässä nyt se voi olla että seuraava kerta kyllä tosiaan tulee, vaikka vaikka nyt sitten tota purra totesi että nää oli oli tässä, mutta että kyllä hänen vähintäänkin sitten seuraavan hallituksen jos niinku tahtotila edelleen on se että että tota saadaan tasapainotettua julkista taloutta niin toimii. Täytyy tehdä ja mä vähän veikkaan että.
Meidän sotemenot niin niitä ei kyllä saada kuriin vaan sillä että kirjoitetaan että öö parannetaan sote sektorin tuottavuutta ja saadaan sieltä x miljardia vaan käytännössä jos sieltä haluaisi saada säästöjä niin sitten pitäisi niinku sitten pitäisi oikeasti purkaa niin siitä niinku palvelurakennetta, taustoja, palvelulupaus jollain tavalla.
Nythän siellä oli jotain tämmöistä liikehdintää sinne, että siellä oli vaikkapa erikoissairaanhoidossa niin että jotenkin tämmöistä vaikka plastiikkakirurgi. Vaan niin, että se ei olisi tämmöinen toimi mitä vaikka julkinen sektori enää enää tuottaisi tän tyyppistä ajattelua. Ehkä tässä nyt tarvittaisiin seuraavina vuosina vähän lisääkin.
Joo ja eikö siellä näitä tavallaan niinku pöljiä hallinnollisia päätöksiä, tavallisia niinku hoitajamitoitus tyyppisiä niinku rajoja lievennettyä ja ja hoitojonojen niinku teknisiä pituuksia, että ei tavallaan niinku kalliilla rahalla täytetä jotain laillista velvoitetta, jota siis yleensä oikeusvaltiossa ei ole hyvä idea, että lakia rikotaan tietoisesti.
Niin niin tavallaan on parempi sitten muuttaa sitä lakia, jota sä et pysty noudattamaan, kun tavallaan muuttaa sitä tai rikkoa tietysti lakia, että musta on niinku pöly ja valinta tehdään semmoisia lakeja joita sä tiedät että sä et voi noudattaa. Mun mielestä oli ihan sillä
tavalla kiinnostava haastattelu. Tuossa tää tota vero veron pääjohtaja joka kertoi tästä että miten nää niinku julkisen sektorin todennäköisesti henkilöstöön koskevat leikkaukset ja säästötoimet niin miten ne vaikuttaa esimerkiksi heillä ja ja hän niin kuin toi esiin sen mun mielestä ihan
relevantin pointin että. Kun tehdään tämmöisiä säästöjä, niin olisi hyvä että tehdään selkeästi niin, että että tästä palveluksesta luovutaan ja sitten sille laitetaan hintalappu eikä vaan niin että pidetään yllä tai ainakin pyritään niinku signaloimaan, että mikään ei ikään kuin muutu öö, mutta annetaan vähemmän euroja ja sitten ministeriöiden ja muut joutuu sitten pohtimaan, että miten nää säästöt tehdään ylläpitäen. Kuitenkin se sama taso semmoinen
pakotettu tuottavuus. Loikka, niin se ei välttämättä ole aina hirveän helppo tehdä. Järkevää puhetta, mutta minä annan hänelle itse vinkin, että heillä on semmoinen usean henkilön some hassutteluryhmän, että sen voi niinku poistaa helppoja verottajan palvelupuolelle vaiuksesta. Kyllä suoraan, että tota ei tuota mitään lisäarvoa ja tota ärsyttää. Se on se on totta, että mä en tiedä tarvitseeko välttämättä verottajan erityisesti mainostaa itseään tässä. Maassa sitä semmoisia niinku
tietoja tavalla. He oli semmoinen oikein klassinen. Laitetaanpa tähän tota kun se meni. Tykkään siitä siinä tätä kuinka paljon ansiotuloverojen maksavat niinku mitkäkin kymmenykset niin. Tämä 10% eniten ansiotuloja saavat niin maksavat neljäkymmentäseitsemän prosenttia. Muistaakseni sitten sinne tän tyyppistä tietoa saa kyllä jakaa että että tota näin, että jättäkää sinne nyt se yks kaveri joka tekee näitä tilasto
graafeja. Joo, mutta ehkä tohon, mutta nyt kun tuli mainittua niin mä teen pienen takauman tähän tuloveroon. Niin siis joskus ennen aikaan kun meillä oli tätä huoletta. Joskus vielä huolehdittiin yksityis varallisuuden kituaalisuus osuudesta. Eikä vaan niinku ajateltu tän niinku eläkkeen vakuutuksen niinku kestävyyden kautta asioita, niin meillä yritettiin rakentaa tämmöisiä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia.
Tavallaan niinku pitkäjänteisiä. Säästö systeemejä, jotka niinku hyödyntää sitä tota verokiilan loiventaamista. Meillä on esimerkiksi tätä semmoinen PS tili, joka sitten ehkä poliittisista syistä vaan tapettiin, kun jollekin tuli paha mieli siitä, että jonkun pienensi verojaan prosentilla, mutta eikö tän tyyppinen henki nyt voisi olla niinku ainakin keskustelu tästä asiasta, niin voisi olla ihan järkevää. No joo, että sen ei tosiaan ne ei välttämättä tarvitse tehdä
paluuta johonkin tämmöiseen. Tota noin niin varsinaiseen eläkejohtaja. Vakuutusjärjestelmään, mikä on sitten aika byrokraattinen ja siinä on niin paljon ehtoja se sitoo sitä sun vaarallisuutta aika aika pitkälle, mutta se, että öö kun varmaan kaikki on sitä mieltä ja hallitusohjelmassakin ollaan sitä mieltä että että kansankapitalismia niinku on syytä kannustaa ja ja mitkä ne
toimet sitten on ollut. No esimerkiksi osakesäästötili on ollut tällä milloin haluttu kannustaa, mutta osakesäästötili ei sisällä mitään semmoista aitoa niinku rahallista. Suoranaista kannustettava öö, että palkansaajan kannattaisi alkaa sinne säästämään öö. No miksi siksi että ensinnäkin siellä osakesäästötilillä vaikka sen hyvä puoli on tietysti se, että sun ei tarvi sun täytyy maksaa verot vasta sitten kun sä myyt niitä osakkeita jo nostat sieltä osakesäästötilistä niitä
niitä tuloja. Öö, mutta esimerkiksi arvo osuustiliin verrattuna, niin sinnehän ei pysty esimerkiksi säästämään etffaa ja ei ole vaikka vero tehokasta säästää sinne ulkomaisiin osinkoja maksavia. Öö tota? Osakkeita mulla on mulla. On kyllä näitä kun en luottanut Suomen talouteen niin laitoin jotain microsoftia ja muita jotka maksaa osinkoa sitten, mutta en kyllä syytä itseäni näistä valinnoista. Ne on ollut ihan niinku tuottoisia vero tappioista
huolimatta. Joo, mutta se tosiaan se pointti, että että nyt kun tämmöinen osakesäästötili on rakennettu ja sitten meillä on ollut tosiaan aikaisemmin sitten näitä härveleitä, että että onko kannustettu niinku sijoittamaan omaa eläköitymistä varten, niin voisiko olla, että tän
osakesäästötilin ympärille? Rakennettaisiin tämmöinen mekanismi, jossa palkansaaja voisi ottaa sijoitusriskiä näillä ansiotuloilla niin, että tästä tietystä ansiotulosta siis tietty summa vuodessa sun palkkasummasta, niin voi sitten säästää esimerkiksi arvo osuustilille tai osakesäästötilille ja tästä ei menisi ansiotuloveroa ja sitten vasta kun nostat sieltä öö näitä mahdollisia voittoja oo niin vasta siinä eli käytätte sitä kulutukseen niin vasta silloin öö. Sitä verotettaisiin ja ja
tällöin niinku palkansaajalle ei tulisi semmoista niinku tuplaverotusta heti ja ja olisi selkeästi parempi kannuste öö ottaa riskiä ja säästää ja mikä se hyöty olisi. No se olisi juuri se, että se veisi painetta myös tällä tällä meidän työeläkejärjestelmästä. Itse asiassa jos me kaikki ihan oikeasti ryhdyttäisiin pitkäjänteisesti säästämään, eli se voisi olla öö pitkällä aikavälillä niinku valtionkin kannalta järkevä toimi ja ei tarvitse olla välttämättä
alkuvaiheessa. Ehkä vähän suuri summa se voisi olla vaikka joku 300 500 € niinku vuodessa, mutta se että saataisiin kaikki mukaan siihen, että kaikki palkansaajat ymmärtäisi, että hei että nyt kannattaa ainakin tämän verran vuosittain laittaa säästöön, koska se tulee öö ikään kuin ne suoraan suoraan nettona, että siitä ei mene enää ansiotuloverot verot ja täähän on tämmöinen niin kutsuttu menoverojärjestelmä, jossa sitten vasta vasta verotetaan öö
kun kulutetaan. Aivan loistava idea suoraan toteutukseen. Ja siis tässähän on vaikka miljoona variaatiota, että yks on tosiaan että tota sitä sun.
Marginaalivero voi vähän tasata siis yliajan että jos sulla nyt on joku piikki piikkitulo niin pikkaisen siirrät yli ja tavallaan tavallaan niinku luot itsellesi bufferia ja tavallaan sitten oot vähemmän riippuvainen valtion tukiverkostoista, koska sulla on nyt sitten se oma bufferi eikä niinku aina tarvitse hypätä johonkin tota sosiaalivakuutuksen tai työttömyyskorvaukseen tai sitten niin kuin ihan vaan sun käyttäytyminen muuttuu tota paremmaksi sitten tätä.
Toinen idea tulee heti mieleen, että meillä on se vähän yli kahdenkymmenenneljän pinnan eläkevakuutusta. No niin, vaikka kun sieltä puolitoista pinnaa niinku lasketaan niin ihan vaikka siis sillä, että Haluatko väliaikaisesti pienentää tämän puolentoista pinnan kertymän laittamalla siitä vaikka niinku siitä kahdeskymmenes pinnasta vaikka 4 pinnaa niinku omaa rahastoosi tai jotain tämmöistä niinku ja laskee sen niinku neutraaliksi.
Siis tää tää niinku voi vaikka miljoonalla tavalla tehdä siis sellainen että niinku tää systeemi ei myyty kovin paljon ja käyttäytyminen muuttuu rationaalisempi ja kansantalouteen syntyy niinku varallisuutta. Kyllä ja tärkeää just tehdään ehkä tämmöisiä rohkeita tämmöisiä kokeiluja ja kun on olemassa kuitenkin jotain tämmöisiä. Aa vaikkapa tää osakesäästötili ja ja semmoista lainsäädäntöä niin että siitä voisi niinku
vähän kehittää. Ja just näin että kun me tiedetään että tuolle työeläkejärjestelmälle on niinku kuitenkin jatkuvia muutostarpeita jatkuvia muutospaineita, niin eihän sitä täydy yön yli niinku romuttaa sitten kun järjestelmää mutta voidaan niinku just niinku sanoit että voidaan esimerkiksi siihen yhdistää, että että vaikka pienen osan voisitkin sitten laittaa itse rahastoihin ja säästää sitten vaikka siitä työeläkemaksut. Ja mieluiten just sillä, että se ei ole niinku sillain niinku
tyhmällä. Saat kun täytät seitsemänkymmentäviisi niinku lukolla, että siinä olisi sitten tota sitä elinkaaren hallintaa, että mieluiten ei välttämättä ollenkaan, että sitten se niinku vaikka verotus hoitaa sen niinku
ulos ottamisen. Mutta niinku siis näin kaikki normaalit länsimaat näitä on niinku ajatellut ja käynyt nää keskustelut ajat sitten ja siis yleensäkin siis se tämän viisikymmentäyhdeksän piste neljättä marginaaliverokilan jälkeen tulee vielä siis toi työnantajan eläkemaksukiila. Eli siis meillähän on sitten tässä muuten thomas piketty tehnyt yksi tota talousteoriattisen tätä tutkimuksen, jossa siis näitä yhdistellään näitä.
Veroja tämmöiseksi ketjuksi, että mä perehdyin joskus tähän niinku juustoaterian niin tuli semmoinenkin vasta vastaan tota tämmöinen vasemmisto idoli. Mutta siis että se tavallaan se palkansaajan niinku maksaman palkan ulkopuolella maksa tai työnantajan maksut ovat myös niinku verokiilaa taloustiede eettisesti, niin senkin voisi tuoda näkyväksi ja sitten sen voisi niin kun tota sillä voisi pelata tätä henkilökohtainen varallisuus versus työeläkerahastotpeliä ihan ihan
hyvin. Tämmöinen pro vinkki sinne tota. Kolmikantaa eikä nyt miettiä näitä eläkejärjestelmiä, niin mä voin tulla vaikka heittelemään näitä ideoita teille.
Sehän olisikin itse asiassa muuten kanssa ihan kiinnostavaa, että jos jokaisella palkansaajalla palkkakuitissa näkyisi se. Todellinen kustannus, elikkä myös ne työnantajamaksut ja sitten pystyisi näkemään sen, että kuinka oikeasti merkittävä se verokiila on se mikä minkä työnantaja maksaa ja kuinka paljon lopulta sun tilille tulee niin kuinka valtava määrä rahaa se on. Ja sitten voi miettiä, että miksi näin on ja pitäisikö ehkä
olla jotenkin. Toisin joo ja siis noin karkeasti jos se on 50 piste 4 korkein ja siinä olisiko se 6 pinnaa se laskennallinen työntekijän maksu niin siitä ja sitten niinku 18 pinnaa sen päälle niin meidän päästään siitä tai johonkin. Kuusikymmentäseitsemän sen siis lähelle seitsemääkymmentä, sillä niinku öljyn marginaali tuota tuota toki sitten sinne tulee se niinku bruttopalkka, ettei se ihan noin mene, mut kuitenkin tota luokkaa. Mutta joo. Tota kovaa on kova.
On tota palkansaajan kuumuus ja siis jotain tämmöistä bufferiointia sinne voisi tulla tai tiliointia tai niin kun niin kun kannusteita kasvattaa tota nettovarallisuutta ja niinku patenttiisimpiin. Suomessa länsimaissa. No sitten voisi miettiä kehysriihi pikkaisen tuohon teidän siis suomen ekonomien tuota. Tavallaan koulutuspolitiikkaa asioihin, niin ehkä mietitään. Siis siinä sulla oli joku kela että että niinku meillä on tää tavallaan tää akateeminen koulutus on pikkaisen niinku
rapautunut. Joo, meidän oltiin 2000 luvun alussa vielä vielä tota ihan OECD maiden kärjessä.
Koulutusasteen osalta ja nyt tällä hetkellä kaksikymmentäviisi viiva kolmekymmentäneljävuotiaiden kohdalla, niin me ollaan turkin ja chilen välissä ja ollaan niinku selvästi tiputettu öö, että meillä ollaan jo käytännössä pysytty se meidän koulutusaste kun sitten kaikissa meidän verrokkimaissa niin on menty jo yli viidenkymmenen prosentin ne. Jossain etelä koreassa taidetaan olla jossain seitsemässäkymmenessä pinnassa ja jopa siis tää oecd, n keskiarvo, niin se on niinku
lineaarisesti joka vuosi noussut ylöspäin niin, että me ollaan nyt tietyssä selkeästi tän OECD. Keskiarvon alapuolelle ja miksi tää on nyt niinku tärkeä asia niin kun me puhutaan kasvusta ja siitä että me tarvitaan suomeen talouskasvua niin tällä nykymenolla. Missä siis meidän työvoima
supistuu? Koska meidän väestö vanhenee ja samaan aikaan sitten meidän koulutusaste jopa laskee niin meidän inhimillinen pääoma elikkä tää joka huomioi työvoiman ja siihen sitoutuneen niinku osaamisen niin tää inhimillinen pääoma alkaa laskea suomessa jo 2040 luvulla ja jos meidän inhimillinen pääoma laskee kaksituhattaneljäkymmentä luvulla. Niin sitten herää kysymys, että mistä se talouskasvu sitten tulee? No sitten joku voi sanoa, että no ehkä me saadaan sitten vaikka
enemmän investointeja. No saadaanko me investointeja maahan jossa inhimillinen pääoma laskee vai meillä pitäisi olla lupaus siitä, että meillä on inhimillistä pääomaa pitkälle tulevaisuuteen ja nyt siltä osin niin jäin miettimään tuossa kehysriihessä, että siellähän oli tää kasvupaketti, joka kyllä toivottavasti sitten kannustaa esimerkiksi näihin vihreän siirtymän investointeihin, mutta siinä ei ole niinku huomioitu tätä ongelmaa, että meidän koulutusaste.
Matelee ja jo tuolta sipilän hallituksen ajoilta asti niin hallitukset on niinku sanoneet että meidän pitää nostaa se koulutusaste sinne viiteenkymmeneen prosenttiin. Me ollaan nyt siinä neljässäkymmenessä prosentissa, mutta oikeastaan mitään semmoisia kovin konkreettisia toimia ei ole tehty. No ehkä konkreettisimmat on se, että on pyritty saamaan nopeammin suoraan lukiosta ihmisiä korkeakouluun nää, mutta sitten se, että saataisiin
ylipäänsä öö enemmän ihmisiä. Korkeakoulutettua, niin siihen ei ole nyt oikein keinoja vielä kerrottu. Eikä tässä nyt kehysriihessäkään kerrottu ja tämä on niin kuin meidän mielestä iso iso ongelma ja haaste. Joo siis toi valinta. Tässähän voisi olla joku niinku tutkinto titteli, inflaatio tai muut pelaa että ne vaan niinku classifi ne heidän niinku. Alemman korkeakouluasteen niinku
eri lailla kuin meidän. Siis meillähän on niinku historiallisesti ollut hyvin pirstaleinen tää koulutus tota akateeminen putki että tota on niinku. Gandía ja maisteria ja lisensiaatin ja tohtoria ja ammattikorkeakoulua ja tämmöistä niinku yo merkonomiia ja tavallista ergonomia. Että siis mä en tiedä kuinka hyvin voisiko siinä olla tätä tutkinto inflaatiota efektiä?
No varmaan on on siitäkin, mutta toisaalta niin 4 5 uudesta työpaikasta suurin piirtein länsimaissa niin öö uusissa työpaikoissa siis 4/5 sellaisia että ne vaatii niinku osaamista joka käytännössä vaatii korkea jonkinlaista korkeakoulututkintoa. Niin siinä mielessä siis työmarkkinoilla imu korkeakoulutetuille osaajille niin on ihan valtava, siis jopa matalasuhdanteessa niin vaikkapa ruotsissa, niin kun siellä ei käytännössä ole korkeakoulutetuilla työttömyyttä ollenkaan.
Sitten kun heillä lähtee talouskasvu käyntiin, niin sitten he repii ulkomailtakin suomestakin varmaan osaajia sinne tukholmaan niinku nauttimaan talouskasvun hedelmistä. Niin öö mä en tiedä onko tässä kyse välttämättä tutkinto inflaatiosta.
Sehän ei sinänsä kyllä tarkoita mitään, että öö missä me ollaan, miten me ollaan sijoitettu tämmöisessä koulutustaso vertailussa öö, mutta aina herää kysymys, jos me ollaan jääty jälkeen meidän kilpailijamaista ja verrokkimaista, että onko kaikki tehty ihan oikein ja ilmeisesti suomessa jossain kohtaa oli ajatus, että meillä siinä määrin yli kouluttaudutaan, että sitten siirrettiin painopistettä sinne
ammatilliseen. Koulutukseen ja sitten on myös havaittu, että itse asiassa meille alkaa olemaan jo todellinen ongelma aivovuoto. Eli se, että meillä myös korkeakoulutettuja lähtee tai lähdetään opiskelemaan ulkomaille, sitä korkeakoulututkintoa ja jäädään sitten sinne eikä tullakaan välttämättä enää. Suomea joo ja sen tietysti siellä näkee itsekin. Oli aikamoista kitkaa lontoossa oli silloin niinku huomattavasti pienemmät ansiotuloverot niin tota oli siinä niinku ihan selvä
itselleenkin. Havaitsin sitä kitkaa että palkkataso oli parempi ja verot pienen pieni. Että ihan niinku helpolla palannut suomeen tota.
Niin ja siellä oli vielä rahastoeläkkeen, että että tavallaan niinku että jos sitä niinku homo ekonomisti tyyppistä ja ajattelee niin niin tota aika moni ulkomainen koulutettu joka voisi tulla niinku tavallaan päivittäin ilmaiseksi tätä balanssia, että ne on kouluttautunut jonkun muun yhteiskunnan varoilla tai ehkä omillaan niin niin niillä ne näkee sen verokiilan ja sitten taas suomessa ne näkee tavallaan toisinpäin se verokiila, että muuttamalla toiseen maahan niin
tota sekä bruttopalkka että erityisesti nettopalkka nousee.
Juuri näin ja ja voisi ajatella, että että kun ruotsissa tosiaan nyt talouskasvu finanssikriisin jälkeen ja on on melkein 30 pinnaa korkeampaa kuin mitä se suomella on on ollut, niin se näkyy siellä jo ihan niinku palkkatasossa ja ja arjen hyvinvointi ja ja kun siellä tosiaan korkeakoulutettuja viedään käsistä, niin voi olla, että etenkin ruotsin kieltä osaava korkeakoulutettu väestö suomessa niin niin heillä on aika matala kynnys lähteä sitten tukholmaan, kun sieltä alkaa
headhunterin soittelemaan, että tuletko tänne ja. Palkkataso on ihan eri kuin mitä se täällä on ja ja se niinku talouskasvu kyllä näkyy. Joo toi on tota siis sinänsä kyllä tunnistan tuon kelan, että muutama vuosi sitten just ajateltiin, että niinku me tehdään. Ensinnäkin niinku ihmiset tekee sen lohduttoman pääsykoe niinku turhaa ja sitten tuotiin siihen tää tota korkeakoulu valintakoeuudistus jota nyt sitten.
Muutetaan, kun vissiin matikkapaineet ja muut oli rajuja ja se se nyt muuttuu tässä jos muuttuu eikä niin tässä lähiaikoina. Joo, siellähän koko ajan tapahtuu näitä näitä muutoksia siinä, että minkälaisia nää sisäänpääsyvalinnat on. Siellä iso muutos oli se, että tosiaan tai että todistusvalinta painoa tässä joitakin vuosia sitten nostettiin merkittävästi ja sitten näitä kiintiöitä niinku ihmisille joilla ei ole vielä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa ollenkaan. Ja nyt sitten tässä.
Uudessa uudistuksessa niin tosiaan sitten harmonisoidaan näitä pisteytyksiä, että minkä verran näistä tota ylioppilaskirjoituksista sitten voi saada pisteitä tiettyihin paikkoihin ja ja ja siellä on aikaisemmin ollut tätä ongelmaa, että on koettu, että vaikkapa joissakin humanistisissa aineissa niin on vaikka matikalla on ollut liian suuri painoarvo ja ilmeisesti tää on yksi sellainen mikä sitten muuttuu tässä tota uudistuksessa. Mutta että Suomessa on siis tai on totta se, että EU, ssa
lähtökohtaisesti muissa maissa. Niin korkeakouluun kyllä pääsee siis lukiosta kun suomessa edelleen niin on aika kuitenkin vaikea päästä, vaikka näitä uudistuksia on tehty, niin silti on paljon ihmisiä ketkä haluaisi päästä, mutta ei vaan pääse ja ja siitä tulee tämmöistä tyhjäkäyntiä sitten. Joo mun mielestä siis. No en ole todellakaan tän alan asiantuntija, mutta sitä avoin korkeakoulureittiä, että se tavallaan niinku ryntäät tietyn määrän.
Opintopisteitä niin pääset vaikka siitä niinku tän tän tyyppinen mallisilla ihan niinku monessa keski euroopan yliopistossa ne ottaa isot kasat ihmisiä ja sitten niinku droppaa niistä jotka ei vaan suoriudu niin niin vähän siinä hybridimalleja sitten tota tää on mun mielestä ollut ihan kiva vaikka nyt itse kun vaikka on tästä tota aalto yliopistosta mikä on ihan onnistuneen fuusion tehnyt niin tota sitten kun katsoo näitä muita vaihtoehtoja niin tavallaan kun itse minusta
te pankkiin niin palkkailin niitä tota ekonomeja tietysti niin tota. Mä oon syntynyt, on tullut paljon myötämielisemmin. Mä oon oikeastaan niinku aika different siitä, että mistä ne tulee, koska se nyt tavallaan niitä niinku puunataan niitä opiskelijoita. Tavallaan yksi valita kokeella ja ja sitten niin. Ja on kuitenkin niinku aika tasalaatuisia mun silmissä niin tota mun mielestä tää on niinku aikaisemmin.
Oli siis sillä että sä teet niinku itsari jos sä oot päässyt helsingin kauppakorkeakouluun ja ja sitten tyydyin johonkin muuhun niin tavallaan tää tän tyyppinen tyyppistä ongelmaa mun
mielestä ei enää. Ole kovin paljon ei varmaan ole ja ja ja oon ymmärtänyt, että monet tämmöiset isot yrityksetkin ja on vähän muuttanut sitä rekrypolitiikkaa sillä tavalla, että että kyllähän niinku lähtökohtaisesti pitäisi ajatella että mitä ihminen osaa ja mitkä ihmisen edellytykset pärjätä siinä työssä on kun sitten että mikä sattuu olemaan. Nimellinen tutkinto. Tai tai varsinkin se alabrändi siltä.
Koululla kyllä, että toki jonkinnäköistä varmaan signaalivaikutusta voi sitten sitten olla riippuen siitä mistä koulusta on valmistunut, mutta että sen tosiasiallinen merkitys varmaan työelämässä on sitä pieni, että työelämässä kuitenkin se tuottavuus sitten aidosti kasvaa ja se osaaminen kasvaa, että se on kuitenkin ihan eri maailma kun. Voisiko tota ajatella siis suomen economy, että kun mäkin tunnen tavallaan tän pääsykoejärjestelmän uhreja
jotka. Jotka tavallaan ei vaikka nyt päässyt sitten johonkin tosi vaikeaan paikkaan, niin tota sitten menee vaikka ulkomaille niin ihan päteviä tyyppejä niin tota jälleen kerran aika myötämielisesti siihen se on niinku tekee vähän vaikeammaksi. Ottaa kantaa että mikä se nyt on se todistuksen niinku tosiaan sellainen arvo kun ikinä kuullutkaan kun tai on kuullut paikasta.
Mutta ei ole mitään hajua että onko nää hyviä arvosanoja vai ei, mutta niinku tavallaan tuoda vähän sitä inkluusiota niinku ulkomaisilla tutkinnoilla, että pääsisi teidän jäseneksi ja tavallaan kunhan niinku samantyyppisissä hommissa. Joo jäseneksi kyllä kyllä pääsee ihan ilman muuta muuta tota hyvin monenlaisilla ulkomaisilla tutkinnoilla ja sitten on tästä kyllä samaa mieltä, että kun me suomeen tarvitaan osaajia.
Niin tää inklusiivisuus on itse asiassa aika aika niinku keskiössä, että miten me suhtaudutaan siihen, jos meille tulee henkilö, joka nyt ei ole suomalaista yliopistosta saanut nimenomaisesti maisterintutkintoa.
Suhtaudutaanko me siihen ennakkoluulottomasti vai ollaanko me silleen että no otetaan aina nyt vaan se pakasta jolla on se suomalainen tutkinto niin ei välttämättä ole aina yrityksen kannalta niinku järkevintä ottaa aina ehkä sitä suomalaista vaihtoehtoa tai suomalaisen korkeakoulun
kasvatti vaihtoehtoa. Näin se on joo ja se se on tota mun mielestä siihen kannattaa suhtautua niinku ihmisten sitten tota on niinku työkyvystään mitä ne on eikä eikä se välttämättä aina niinku korreloi sitten sen akateemisen koulutuksen kanssa, vaikka se nyt onkin tietty anna beastin diktaattori että oot semmoisen nyt jaksanut rynnätä, rynnätä kuitenkin kaiken tuskan
läpi. Joo vaan se on varmaan just se isoin että osoitus siitä että pystyy pystyy venymään ja ja tota, mutta että aika monessa tutkinnossa. Se varmaan se substanssi, mitä sieltä varsinaisesti sieltä yliopisto tulee, niin se saattaa olla kyllä hyvinkin rajattua siihen, että mitä sitten oikeasti siellä työelämässä tekee, että siinä mielessä tota. On tosiaan paljon keskeisempää tunnistaa henkilöt, jotka on tuottavia kiinnostuneita asioista, osaa soveltaa ja ja osaa sitten kasvaa siinä
tehtävässä. Hieno homma. Ne on vähän oli tota nihkeä. Maku jäi tästä tota kehysriihestä. Itse asiassa semmoinen vähän sateenkaarihallituksen vipata että niinku fifty fifty veronkorotukset ja tavallaan niinku. Säästöt että että tota, mutta ehkä siitä nyt ekasta hallitusohjelman linjauksesta tuli niinku vähän enempää säästöjä painetusta, että että kun hän niin kun.
Jatkossa nyt ei ei oteta niitä veronkorotuksia ja niinku viilata niitä tätä meidänkin mainitsemia tätä turhia, että tota julkisia kulutusmenojen, niin ehkä tästä nyt sitten saadaan saadaan niinku jotain järkevää talouskasvua aikaiseksi. Tälle tälle hallituspolitiikan. No en en liikaa pidä tälle hengitystä, että meillä nyt suomessa talouskasvu lähtisi mitenkään ihan hirveän hirveän
niinku kovaan nousukiitoon. Toki tässä nyt lähivuosille ennustetaan jo kuitenkin talouskasvua, mikä on niinku positiivista, mutta että se, että me saataisiin oikeasti sellaista taloa. Niinku merkittävää talouskasvua tähän maahan ja tuottavuuskasvun niin niin tota aika näyttää. Joo, mutta tota ollaan paha maailman onnellisin kansa niin tota ehkä ehkä siihen voisi tätä.
Se korreloida niinku jonkinlaisen optimismin kanssa, niin tota lähdetään nyt sitten tienaamaan niitä tota niitä kallisarvoisia veroeuroja sekä kulutuksen että palkkatyön kautta. Mulla on ollut vieraana elias erämaja, vedetään tonne sisäpiirin puolelle vielä juttelemaan, että tota sehän on tuolta helsingin yliopiston puolelta valtiasta, niin mulla on vähän semmoinen stereotypia kun mä oon teidän bileissä joskus opiskeluaikana ollut, että siellä on tavallaan tämmöinen niinku tämmöinen
niinku diplomaattipoliitikko. Linja on tämmöisiä niinku. Järkeviä tällaisia niin niin minä kun sinä jatkat jotka niinku osaa kansantaloutta ja ja niinku aika hyvin niitä ekonomitaitoja niin onko tää tota? Onko tää tota totta vai vai vai eläintä? Se on ihan ihan totta. Tota tässä on itse asiassa aika paljonkin, miten voidaan ajatella näitä stereotypioita, että mehän kutsuttiin silloin vatsassa itseämme villapaita, ekonomisteja.