No niin tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle ja hyvät joulut ja uudet vuodet kaikille kuulijoille katsojille. Mulla on toista kertaa mauri kotamäki ja tuota olet finnveran pääekonomisti. Aikaisemmin olit tuolla tota keskuskauppakamarissa silloin kun tehtiin tää edellinen jakso. Näin on kiva olla täällä taas. Joo se kannattaisi edelleen jakso katsoa, mä vähän pakotin sut epämukavuusalueelle ehkä puhumaan niinku vero joustoista sun muista, mutta eikö susta
löytyy vähän niinku mikroja. Euroa osaamista joo kyllä nyt verojuttuja on tullut katseltua tästä näkökulmasta että että juu juu puhutaan niistä vaan tulevaisuudessa lisää.
Eipä mitään. No mutta otetaan tässä nyt vähän näitä isoja makrot teemoja tän niin kun jakson esikuvaa eli mä kävin tuolla pörssipäivässä ylellä pasi kuoppamäen kanssa tanskan pääekonomistin kanssa niin tota mä vähän toistan näitä teemoja sillä niinku varauksella että et ole itse kuullut sitä jaksoa niin tota tässä on mielenkiintoista kuulla miten sä itse reagoit näihin niin niin ensimmäinen teema. Mitä siellä käytiin? Käydäänpä nytkin.
Ne oli oli tota amerikan ja euroopan inflaatiokehitys ja keskuspankki ohjauskorkokehitys. Niin mitäs tässä on nyt tapahtunut? Viimeiset koronnostot on tehty. Juu viimeiset koronnostot on tehty ja ja siis molemmat keskuspankit ovat olleet voimakkaasti koronnosto linjoilla tässä viime ajat ja ja ja nyt ja ovat nostaneet nolla pilkku seitsemänkymmentäviisi prosenttiyksikköä monta kertaa putkeen, kunnes nyt vain 0,5 prosenttiyksikköä ja sitten sekä yhdysvalloissa että että euroopassa.
Tuli nousuun eli eli tavallaan koronnostot jatkuvat, mutta hidastuvaa tahtia ja ja ja tota osin tää liittyy siihen, että inflaatioluvut ovat lähteneet alaspäin, joten keskuspankit alkaa vähän himmaamaan sitä sitä vauhtia ja ja miten mä itse tulkitsen niin että ne ne niin kun ne on reaktiivisia että ne ajattelee että no että nyt ei ole enää niin kriittistä tehdä niitä jyrkkiä koronnostoja vaan tehdään nyt vähän pienempi ja
katsotaan. Että jatkuuko se inflaatio on aleneminen ikään kuin siitäkin huolimatta ettei tehdä sitä 0,75 nostoa ja sitten taas kun tulee lisää dataa niin niin tota jos jos inflaatio jatkaa alenemistaan niin todennäköisesti ikään kun. Pitäydytään tällä matalammalla koronnostot tahdilla sitten eikö vain? Oikeastaan mun mielestä vain amerikan todistettu inflaatio on lähtenyt laskuun. Eli tuota euroopassahan ollaan
niin kuin pari prosenttia. Jos noi karkealla pensselin sanoo niinku jenkeissä olla 7% inflaatiossa kun karkealla pensselillä euroopassa 10%, mutta ohjauskorot on itse asiassa jenkkikorko on jopa 2% korkeampi kuin euroalueen korko, että tää on niinku tietyllä tavalla me ollaan jälkijunassa sekä koronnostoista ehkä sitten että inflaatio tota huipussa. Euroopassa. Joo, näinhän se on.
Näinhän se just on, mutta että siltikin ikään kuin lähitulevaisuuteen katsoen niin inflaation odotetaan alenevan myös euroopassa niin niin että että se siinä on taustalla ja ja hyvä pointti että no mitä nostit tuossa esiin oli se että että että tässä on tätä korkoeroa, mutta että kun me mennään vielä takaisin jonkin verran sinne inflaation alkuaikoihin niinku viime vuoden puolelle ja alkuvuoden vuoteen nimenomaan niin mun mielestä keskuspankit oli oli niin kun molemmat
sekäedi että EKP oli. Myöhässä kyllä, että jälkiviisaus on helppoa, mutta mutta väitän, että jo silloin olisi ollut syytä aloittaa koronnostot hieman aikaisemmassa vaiheessa ja ja silloinhan me oltaisi jo nyt jo ehkä puoli prosenttiyksikköä tai yksi prosenttiyksikön korkeammalla koron tasolla ja ja ja tota se olisi ehkä helpompi tilanne tässä vaiheessa, mutta että tämä sanottuna niin mun mielestä se molempien keskuspankkien politiikka, vaikka se onkin sitä
kokoeroa siellä ja ja ja näin niin. Niin tuota se on ihan OK tällä hetkellä. Jos jos olisin itse valtias ja saisin itse päättää niin niin olisin varmaan tehnyt samalla tavalla kyllä. Eli eli mun mielestä on nyt viisasta vähän vähän niin kuin himmata ja katsoa ja odottaa ja ja ja tarkkailla maailmaa.
Joo mä sanoin tai pyydettiin harvinaista ennustaa valtakunnan mediassa mediassa noin vuosi sitten, niin mä sanoin, että inflaatio kyllä nousee ja korot nousevat, mutta tota tämmöinen viskaali dominanssi pitää tän ilmiön. Kurissa niin näihin ei mun mielestä ole käynyt et me ollaan menty tän niinku viskaalin dominanssiteorian ohi eli eli tietyllä tavalla. Keskuspankit on sitten kuitenkin nostanut korkoja siitä huolimatta, että se aiheuttaa tuhoa kansallisvaltioiden velkataakan.
Juu juu todellakin ja se viskaali dominanssi eli eli tavallaan että keskuspankit ottavat lainausmerkeissä liikaa poliittisiin päättäjiin. Siis finanssipolitiikan päättäjiä huomioon niin niin niin tota se ei ole ehkä realisoitunut täysin. Kyllä se siellä taustalla koko ajan on. Mut mutta tota aika
systemaattisesti. Mun mielestä sitä inflaatiotavoitetta keskus kohti keskuspankit menee, että ehkä niinku tää väline, jonka euroopan keskuspankki löi ikään kuin tyhjästä nyt sitten minkä tarkoitus on pitää eri euromaiden tuota noin nää valtioiden velkakirjojen korot suhteellisen niinku lähellä toisiaan niin niin ehkä se on jonkinnäköinen merkki viskaali dominanssi.
Vieläkin. Mutta mutta niin kun muuten niin sitähän ei ole käytetty ja se ei ollut vielä relevantti niin muuten niin niin aika aika niinku johdonmukaista mun mielestä keskuspankeilta toistaiseksi.
Tosin tota mä teen tuon antti ronkaisen ja Jussi ahokkaan jakson niin siinä siinä vähän katsottiin että kyllä ne on noista EKPN pääoma avaimen ostoista vähän poikennut että mun mielestä on pikkaisen niinku vilunkia vetänyt sen EKP eli tota eli eli vähän siellä kun sitähän ei niinku kauheasti raportoida niin tota ja tässähän on siis vaara että.
Ihan poliittisesti, vaikka ostettaisiin suosikkivaltioiden bondeja ja myydään tätä inhokkivaltioiden bondeja, että on tässä niinku kyllä tämmöinen poliittisen ohjailun niinku väärä ainakin lähellä on on joo joo on on ei eikä siitä varmaan ikinä pääse eroon että se on se on leivottuna jossain määrin sinne systeemiin joka tapauksessa, mutta että suuri kuva mun mielestä on ihan OK ja sitten taas tota tää finaali dominanssin tota alkuperäinen koti eli japanin niin jopa
siellä on niinku tätä kuvattaessa niin tota avattu avattu vähän siellä tota. Siellähän sekä lyhyet että pitkät päät ja myös japanin keskuspankki ostaa myös osakkeita, että siellä on kyllä todella fiscal dominanssia ilmassa, että niin ne ne vähän vapautti sitä tota pitkän pään korkokäyrä nousemaan ylöspäin, jotta se lähti heti nousemaan, että kyllä tässä niinku tää vanha vanha doctor niin vähän
pettää. Joo no no toi on vahvasti sanottu, mutta mutta tota noin näin joo kyllä kyllä nyt asioita muuttuu selvästi ja japanissa siis siellä on vähän erilainen systeemi. Kun muualla muutenkin, koska ne niiden ikään kuin keskuspankki tavoittelee tätä niinku jeld
korvia. Siis tuotto käyrää valtion velkakirjojen osalta niin niin niin tota niillä on snadisti erilainen se politiikka kehikko joka tapauksessa mikä mun mielestä japanissa on ollut kiinnostavaa, paitsi että se koko maa on todella kiinnostavaa, koska se on niin ihmeellinen verrattuna niinku länsimaihin tai eurooppaan ja yhdysvaltoihin tai tän niinku korkojen ja kasvun osalta. Mutta mutta kiinnostavaa on se, että että inflaatio on
sielläkin. Nyt lähtenyt niinku nousuun, mikä tietysti on tämän tämän niinku japanin toimen niinku taustalla, että että alkuvaiheessa se silloin viime vuoden puolella siis alkuvuodesta niin. Japanin inflaatio oli oli tota. No se lähti nolla sitten se olisiko se ollut parin prosentin paikkeilla vähän aikaa ja sitten se on nyt kiihtynyt lähestulkoon 4% mikä on on japanissa niinku se on se on jo hurjaa vauhtia suorastaan siis. Olisinko mä lukenut että 40 40 vuotinen huippukohta on
saavutettu? Nyt siellä 3,7% inflaatiolle että että että tää on tää on tehty se konteksti että siellä ollaan vähän eri eri maailmassa, mutta mutta niinku tämä sanottuna niin niin kieltämättä että että japanin inflaatio kiihtyy niin se tarkoittaa että jotain. Hyvin. Ehkä suurtakin voi sanoa on on tapahtunut ja ja ja se vaatii niitä miettimään näitä juttuja uudestaan ja siellähän on tää risto murto kirjoitti tämmöisen kirjan puuttuvat puoli miljoonaa. Oletko muuten ehtinyt lukea sitä?
Itse en valitettavasti ole lukenut, on on tota. Pistetään joulu joululomalle joo, mutta siinä käytiin tätä demokraattista siirtymään läpi, että tota japanin on siinäkin edelläkävi että siellä on varmaan puuttuvat 10 miljoonaa eli tota se se tota maa maa on niin kuin tietyllä tavalla vähän niinku rasistinen että se ei ole ottanut tota työperäistä
maahanmuuttoa. Juuri ollenkaan ja humanitaarista sitäkin vähemmän ja ja ne on niinku tuota sielläkin ehkä 10 vuotta ja muita etukäteen kokeillut tätä vanhan niin väestön tuota. Taloutta joo näin näin on jo jopa vähän enemmän kuin 10 vuotta sanoisin, mutta että ne on edelläkävijöitä tässä väestön vanhenemisessa kyllä ja ja ja kyllä se varmasti vaikuttaa siihen niitten kasvuympäristöön ja ja myös korkoympäristöön sitä kautta, että että on erikoinen
talous ja sitä paitsi. Ja japanin keskuspankin ongelmakaan jossain vaiheessa jos lyhyesti siihen vielä siis palataan, niin niin oli se, että se omisti liikaa liikaa kamaa japanin taloudessa, että se alkoi olemaan jo ongelma kun ne omisti tyyliin niinku puolet japanin valtion velkakirjoista. No eihän se siis kokonaisuuden kannalta ole niin kuin mikään
ongelma. Tase molemmat puolethän siinä on julkisen talouden näkökulmasta, mutta että kuitenkin se alkoi olemaan niinku hirveän paisunut se se se se keskuspankki ja ja ja tota no katsotaan mitä nyt tapahtuu sitten.
Joo, ei se ole käsittääkseni vieraassa valuutassa velkaantunut, että se on suvereeni valtio joka niinku siinä mielessä tätä MT nopea ja noudattaa eli tota niin ikään kuin se tota omassa valuutassa olisi velkaantunut niin tota sulla ei ei tapahdu tota likviditeetti konkurssia tai
muita muita. Tavallaan ongelmia voi tapahtua niinku inflaatiooituminen mutta tota ei ei tapahdu niinku rahan loppumista niin näin no joo joo voi MM teen kyllä joo tai sitten voi voi kyllä sanoa että ei se nyt ole erityisesti MT liittyvä asia että tää on ihanominaisuus, niin just näin just näin että että se ei tarkoita sitä ettei ongelmia voi tulla ja mun
mielestä tää MT yksi sanoma jos. Nopeasti siihen niin se MT niin kun mun mielestä huonoja ja jopa jopa niinku vaarallinen juttu on se, että he antavat ymmärtää että mä olisi ongelmatonta, mutta että että vaikka tämä pitääkin paikkansa ikään kuin määritelmällisesti, että että suvereeni maa jolloin oma valuutta ja ja ja velkaomassa omassa valuutassa niin niin ei
voi niinku mennä konkurssiin. Kyllä näin mutta mutta se ei tarkoita etteikö voisi tulla kaikenlaisia ongelmia itse asiassa todennäköisesti tulee ongelmia jos jos et käyttäydy päättäjänä kauhean järkevästi ja MT. Vähän niin kuin sanoi, että no ei ei ei siitä nyt ongelmia tota
onnittelen itseäni. Mulla oli silloinen li anderssonin talouspoliittinen neuvonantaja lauri holappa, niin me molemmat sitten sanoi, että kyllä tässä niinku inflaatio rajoite on ja siis siinä mielessä että tota on tota.
Kyllä mun mielestä kuuluu siihen teoriaan, mutta joo mutta inflaation rajat sitten käytännössä se tarkoittaa, että sittenpähän joudut rajoittaa rajoittaa sitä rahan määrää ja jolloin sä joudut ottamaan hidastamaan velkaantumista, että siinä mielessä se tota ei ole välttämättä niinku MTN
ominaisuus se tavallaan niinku. Velkaa velan jatkuva kasvu ja siitä päästään tota ja pääministerimme sanna mari vähän komppasi todetaan että nyt pitäisi ehkä tätä itsenäistä keskuspankkipolitiikkaan haastaa, mutta pitäisi kotimaissa maassa tota mehän ollaan nyt sitten otettu velkaa aika paljon, mutta sitten taas. Toisaalta eikö työllisyysasteet itse asiassa yllättävän hyvinkin ole pärjännyt? Mistä se tässä on niinku kysymys? Kyllä no ensinnäkin se on tosi hyvä kysymys, että mistä tässä
nyt on kysymys. Mutta, mutta vastauksena kysymykseen, niin kyllä vähän niin, kun jopa kaikkein yllätykseksi niin työllisyysaste nousee. Nousee, nousee vaan ja nyt se alkaa olemaan jo ihan muutaman prosenttiyksikön vajaa seitsemänkymmenenviiden prosentin tasosta. Mikä on siis siis?
Todella pidettiin, että CN 2 on aika kova haaste ja nyt ollaan niinku monta prosenttia yli just näin, että että todella hurjaa hurjaa niin kun nousua koronan koronakriisin jälkeisiin toki oli nousua ennen koronaa ja sitten tuli tuli sellainen lyhytaikainen droppi ja sitten ollaan menty tosi nopeasti. Taas taas ylöspäin. Mun mielestä se on.
No ensinnäkin se on hirveän positiivinen kehitys ja hieno homma, mutta toki se seuraava kysymys on aina näin talouspoliittisesti, kun kun pohditaan, että no mistäs tämä nyt sitten johtuu? Ja ja mä itse oon ihan siis
silleen kuva. Kovasti piirrellyt vähän suomen työllisyysasteita ja verrannut niitä muihin pohjoismaihin, koska ne on ihan hyvin hyvin verrokkimaita ja ja tota mitä mä tuossa itse asiassa mä laitan tähän kuvaan itse asiassa että niin tota jos kuuntelette tätä niin näkyy videoversiossa ja ja ja sitten siitä tota niin niin siitä nähdään.
Siinä on niin kun siinä kyseisessä kuvassa on niinku sipilän kausi ja sitten on Marin rinteen kausi ja ja ja ja sitten niinku näkyy se että sipilän kaudella. Työllisyys kasvoi mukavasti, niin se kasvoi muissakin pohjoismaissa mukavasti, varsinkin ne 2 viimeistä vuotta siinä kyseisen hallituksen aikana, mutta mun mielestä silmämääräisesti on aika selkeästi näköpiirissä se, että että sipilän aikana jossain kohtaa se kasvu nopeutui merkittävästi verrattuna muihin pohjoismaihin.
Yksi tulkinta tähän ei ei mikään niin kun lopullinen tulkinta, mutta että on on se, että että jonkin näköisillä politiikkatoimilla nyt oltaisiin kuitenkin saavutettu tämä. Ikään kuin muita pohjoismaita nopeampi työllisyyden kasvu ja ja näinhän sitten saavutettiin seitsemänkymmenenkahden
prosentin tavoiteraja. Silloin silloin tota sipilän sipilän hallituksen aikana alaviitteen todettakoon, että että että tätä aikanaan vähän tutkiskelin ja totesi, että noin puolet olisi talouspoliittisista toimenpiteistä johtuvia ja ja toinen puolisko olisi sitten niinku kaikkea muuta maailmantalouden kasvua ja ja ja niin edespäin OK tää oli niinku sipilän tota kauden stoori lyhyesti, mutta sitten kun katsotaan. Istuvan hallituksen stooria
niin. Itse asiassa työllisyysaste on kutakuinkin seurannut muita pohjoismaita, eli siellä ei ole ikään kuin eroa. Toisin kuin sipilän kaudella näytti olevan. Ja ja toki me voidaan nyt en vedä niinku mitään lopullista johtopäätöstä tästä, mutta että näin alustavan johtopäätös ehkä olisi se, että hallituksen toimet ei ole ollut tässä niinkään keskiössä, vaan pikemminkin sitten niinku maailmantalouden hyvä kehitys vuonna 2000 kaksikymmentäyksi ja vielä tän vuoden ihan alussa ja.
Ja ja ja näin ja se olisi niinku vetänyt kaikki pohjoismaita sitten tasaisesti ylöspäin, eli lopputulos summa summarum niin niin molemmat sekä istuvat että edellinen hallitus hyvin ovat nostattaneet tai heidän aikanaan työllisyys on noussut niinku mukavasti, mutta ne syyt siellä taustalla niin ne ne ei välttämättä ole ollut molemmissa pelkästään talouspoliittisia, vaan just tällä kaikella muulla on ollut hirveän iso merkitys, varsinkin nykyisen hallituksen aikana.
Mä voin tuon allekirjoittaa eli tota. Ei nyt kiitellä tästäkään niin kun määräänsä enempää vasemmistohallitusta, mutta toi tota siitä vaan pikku nyanssi ja sitten taas katsotaan työttömyysastetta niin tota jossa amerikassa se taitaa olla se pääkriteeri niin siellähän on niinku puhutaan niin kun huomattavasti pienemmästä työttömyysasteesta, mutta ilmeisesti meillä niinku tää työvoiman niinku osallistumisaste on paljon isompi kuin amerikassa jossa niinku on enemmän kotia eteen ja
muita muita tota työvoiman ulkopuolella olevia että siellä itse asiassa tota. Joskus joskus tota tuntuu, että mitataankohan me nyt ihan samoja asioita sitten maiden välillä. Mutta siis jenkeissä on tiukka työvoima niille jotka sitten haluaa osallistua työmarkkinoille ja ja se niinku ruokkii. Kyllä sitä inflaatiota että joo se on just näin. Työllisyysaste on vertailukelpoinen molempien maiden suhteen siis OK.
Siinä on ikärajoitettu joista voi aina sitten vähän purnata suuntaan tai toiseen sammuta että että työllisyys laskee. Työllisyysaste lasketaan työlliset jaettuna populaatio ja se siis on. Vertailukelpoinen työttömyysaste ei ole ihan vertailukelpoinen, koska se lasketaan sillä tavalla, että se on työttömät jaetulla työvoima.
Ja tosiaan niinku sanoit, työvoima voi sitten poiketa eri maissa niin kun eri erinäköisistä syistä, mutta että että tämä sanottuna niin vaikka suomen työllisyyskehitys on ollut poikkeuksellisen suotuisaa, niin siitä huolimatta meidän työttömyysaste on hädin tuskin tai no on se nyt jonkin verran alle 7 mutta kuitenkin niin kun reippaasti kutosella
alkavalla luvuissa. Kun kun me katsotaan no jenkeissä erilainen yhteiskunta, mutta siellä parhaimmillaan ollaan alle niinku 3% niinku reippaastikin tai tai tanskassa päästään aika matalille tasoille parhaimmillaan että että tää heijastaa sitä suomen ikään kuin rakenteellista työttömyysastetta ja sen korkea tasoa ja ja ja vaikka mä nyt eroaa rakenteellisesti toisistaan niin mä en silti pidä tätä asiaa niinku super hyvänä asiana suomen näkökulmasta vaan
katsoisi esimerkiksi tanskaan ja laitetaan tuohon yksi graafi. Niin tosiaan tää pitkäaikaistyöttömyys niin. Tehdään niinku tota laski tosi paljon sipilän aikana ja sitten se niinku nousi tässä koronaer syistä tai muista tota ja mutta se ei ole vielä niinku toipunut sipilän kauden alueella tasolle tuota tän hallituksen aikana eli tota pitkäaikaistyöttömien mobiilissa. Meillä on kyllä ongelmia
vieläkin. Joo näin se on ja ja se on sellainen joka joka tapauksessa aika hitaasti sulaa pois, että kerran kun se nousee niin niin se porukka tuppaa olemaan vähän sellaista, mutta sitten tommoinen yksi graafi vielä niin tota vähän vanhempien tota työllistyminen se on parantunut huikeasti että onko täällä nyt nää eläkeputken. Jatkettu katsottu vai onko niinku tota niin hyvä niinku myyjän markkinat työvoimalla että kelpaa vähän vanhemmatkin.
Mä luulen että tän hallituksen siis joo työttömyysputket on nyt katkottu, mutta kyllä ne vielä vaikuttaa siellä koska ne ne menee niin kun tipoittain ja ne menee niinku vuosi ikäluokkien mukaan ikään kuin katkeaa pois että että tavallaan siellä on vielä sitä työttömyysputkea kyllä jäljellä, mutta mutta tota se kuolee pois pitäisi niin kun ja lähitulevaisuudessa. Sen sijaan mä mä sanoisin että yksi suurimmista.
Tekijöistä tällä hetkellä on eläkeuudistus ja se kaksituhattaseitsemäntoista eläkeuudistus.
Niin sehän automaattisesti nostaa eläkeikiä, että esimerkiksi viisikymmentäkahdeksan syntyneellä kortilla eläkeikä on nyt kuusikymmentäneljä ja ja ja kuusikymmentäkaksi syntyneillä kortillaan sitten kuusikymmentäviisi ja ja ja näin ja se se ikään kuin automaattisesti pidentää sitä työuraa sieltä päästä, niin mä luulen että se se on hyvin merkittävä osa tätä ikääntyneiden hyvää työllisyyskehitystä on se
muitakin juttuja. Tää ei ole niinku ainut selittävä tekijä, mutta kuitenkin hyvin, hyvin hyvin tärkeä tärkeä tekijä ja hyvä näin. Joo, siellähän on nyt tota iso muutos tulee muhimaan niin kun vaalivuodelle niin tuota on tää YEL yrittäjien eläkkeiden tuota niin kun maksu. Osuuden kasvattamistayritys,
jossa yritetään tota saada. Nythän nyt tällä hetkellä monet yrittäjät maksaa sen minimin riippumatta mikä heidän niinku tota tavallaan yrittäjätulo on, koska se koetaan niin kuin epäreiluksi tai tehottomaksi systeemiksi ja vaikka vaikka siinä on samoja piirteitä kuin työllisiä, niin sieltä tulevat rahat on huomattavasti pienempi status fiskaalisesti katsottuna niinku valtio joutuu jo nyt subventoidaan käsittääkseni luokkaa kolmellasadalla miljoonalla että sitä tota
maksutuloa eli tällainen näin niin kun jos valtio ei halua olla tuota. Eläköityvien yrittäjien niinku tuota sosiaali maksuautomaatti niin ne yrittää sitten saada sinne vähän tota lisää pääomaa, mutta vaikealta näyttää.
Joo just näin ja yllin suhteen mielestä se yksi keskeinen syy tässä perustelu on se että että yrittäjät alive vakuuttaa ja sitten ikään kuin ulkopuoliset jotka eivät vakuuttivat jo vähän housuissa että just näin mutta että mut oli hirveän niinku että mitä te nyt halua alival muutatte että tää on hirveän suuri niin kun ongelma ja ja sitten yrittää järjestöt tai yrittäjät itse ei pitänyt sitä ehkä niin suurena ongelmana. Kun kaikki muut sitten piti. No tässä on nyansseja.
Toki sosiaaliturva on myös sidottuna siihen siihen yksi tuloon ja niin edespäin, mutta että että tota noin mä en mä en tiedä. Mä en ole ihan varma mitä mä ajattelen tästä uudistuksesta ja ja se mitä sanoit tästä tehottomuudesta niin niin toki voidaan spekuloida meidän eläkejärjestelmän tehottomuutta tai vähän laajemminkin että että siellä on paljon korjattavaa vielä tässä vaiheessa. Mun mielestä näissäkin on tärkeätä, että tiedät miten se
systeemi toimii. Vähän oli siis 13 vuotta lontoon systeemissä jossa se on niinku käytännössä.
Vaan henkilökohtainen eläke tota sijoitusrahasto ja mä hyvin tarkkaan pystyn jopa managerraamaan sen riskitasoa tota hyvässä ja pahassa niin niin tota mutta sitten taas näissä systeemeissä jotka on on enemmän niinku vakuutustyyppisiä niin sen pitää vaan niinku tietää mitkä parametrit ajaa sitä sun tulevaisuuden vakuuttamista tuolla on ajaa niinku vähän varautua siihen mutta tota ei tää niinku mikään
tämmöinen. Välttämättä niinku reiluja ennakoitava systeemiä, että se on mun mielestä vaan pitää tietää miten se toimii. Just näin ja ja yölliset vielä lyhyesti sen verran että että siinä mun mielestä tehtiin suurin virhe silloin kun se perustettiin ja todettiin että
ei rahastoida mitään. Sehän on niin sanottu jakojärjestelmä eli kaikki mitä nykyiset maksaa niin se menee suoraan nykyiselle eläkeläisille ja siitä puuttuu kokonaan korkoa korolle ilmiö silloin mikä olisi se rahastoinnin kautta tullut työllinen puolella palkansaajilla kuitenkin sellainen niin kun noin 1/4 on. On niinku rahastoitu ja vaikka se on pääosin myös tällainen jakojärjestelmä, niin kuitenkin siellä on vähän sitä tai niinku ihan merkittävässä määrin.
Mutta mutta pienempi osa sitä rahastoitu rahaa ja sieltä tulee sitä korkoa korolle ilmiötä, mikä on helppo putin niinku tehokasta, että sääli virhe tehtiin kymmeniä vuosia takaperin sitä indiana saat takaisin eikä voi korjata. Mutta mutta tässä nyt sitä ollaan. Tää on tota muuten mä oon ruvennut piinaa teitä ekonomisteja sillä että tota että mä olin töissä niin siellä
ne tekee musta aivan loistavia. Turvallisuusarviointeja niin tota mä nyt tossa tota aalto yliopisto on perustettu itsekin yritykseni translink corporate finance hieman tukisi, että sen perustamista niin tota tutkimaan nimenomaan omistajuutta niin niin tuota tätä ihan liian vähän puhutaan suomalaisten niin kuin matalasta yksityis varallisuudesta ja sitä ihan liikaa selitetään sillä, että meillä olisi niinku mukamas työelä tyyppisissä järjestelmissä niinku
varastoituu enemmän rahaa kuin muissa. Ja mä mä väitän että näin ei ole, mutta tota datalla on tämä selviää eli mä oon tota oon tähän samuli mysliin niin kun yhteyttä ja sovittiin että tästäkin katsotaan sitten jaksoa ensi vuoden puolella. Erinomainen idea muuten kannatetaan. Joo joo no mutta tosta jäi sitten ehkä nyt sitten ensi vuoden maalaillut eli eli tota pasi kuoppamäki dansken pääekonomisti oli juuri vetänyt pakastaa heidän niin kun virallisen ennusteen -0,7%
suomelle BKT laskua kuulostaako? Noin niinku järkevältä veikkaukselta. Vai osaako näistä sanoa mitään? No ei ne vaikea näistä sanoa, mutta sanotaan että etumerkki menee suurin piirtein oikein ja ja ja ja hyvä että se ei ole kauhean iso se miinus, niin joo mä ostan tämän kyllä joo, mutta sitten tota onhan siellä lähes varmaa että kotimainen kysyntä tippuu, koska meillä on siis tota inflaatio. Korissa löytyy tota euribor korkojen nousu todella iso 0 3
ja ja tota sitten energian hinnan nousu. 4 sentistä kilowattitunti kolmeenkymmeneen senttiin tota kilowattituntia jotain niin tota noita voisi vähän maistella tota nythän tässä yritetään siloittaa taas veron tulevia niinku tuota nettoveronmaksaja rahoilla eli lisävelkaantuminen tätä sähköpostia ja katsoitko sä tota tätä hallituksen ehdotusta että oliko siinä mun mielestä niinku hyviä lähtöjä vai onko tää taas niinku yksi tehoton tulonsiirto olisi toi toi toi on niinku
vaikea kysymys suoraan sanottuna. Sen takia, että tää on niin politisoitunut tässä vaiheessa ja ja ja ikään kuin mä väittäisin ne tuli siellä mikä tahansa hallitus tällä hetkellä puikoissa niin niin jotain olisi tehtävä koska tää on niin koko kansaa niin kun koskettava
tällainen shokki. Mutta mutta tämä tämä sanottuna niin niin mun mielestä tässä ollaan vähän edetty viime aikoina, että että että aluksi miten mä ainakin tulkitsin niin niin niin tuota oli hirveästi tällaisia toiveita tai tai ehdotuksia siitä, että niinku annetaan vaan niinku rahaa ihmisille ja ja. Vaan niinku tyyliin tuetaan sähkönkäyttöä. Toisin sanoen niinku kasvatetaan kysyntää entisestään. Mikä sähkön kysyntää.
Siis mikä olisi tosi mun mielestä omituista ja huonoa politiikkaa sen takia, että koko tän kriisin juurisyy on se, että meillä on liian vähän sähköä. Meillä on liian iso sähköinen kysyntä suhteessa sähkön tarjontaan ja se tilanne ei mun mielestä parane sillä ja aika monen muun ekonomistin mielestä että tuetaan kysyntää. Päinvastoin se saattaa niinku heikentää tilannetta. Ja ja sen takia mä vähän
kriittinen. Oon esimerkiksi tähän niinku sähkön hintakattooon en en kategorisen kriittinen, koska siellä on mahdollisuuksia tehdä se järkevällä tavalla ikään kuin kompensoida oikealla tavalla sitä asiaa, jolloin se on niin kun kestävissä ei mikään optimaalinen politiikka, mutta se on niinku kestävissä, mutta tän hallituksen ehdotuksen osalta nyt miten on tarkoitus kompensoida marras joulukuun sähkönkulutusta, niin sehän on tällä hetkellä niinku ilmassa.
Että että kompensoidaanko nyt 50% siitä kulutuksesta vai 80% siitä kulutuksesta tai jotenkin sähköyhtiöiden kautta palautetaan kuluttajille ja ja ja ja näin se on tota. Me ei tiedetä yksityiskohtia. Sen takia on tarkalleen ottaen vaikka ei ottaa kantaa, mutta toinen asia missä ollaan menty eteenpäin on mun mielestä se, että se sidotaan niinku jo tapahtuneeseen kulutukseen, mikä tarkoittaa että että kotitalouksilla on edelleen kannustin säästää sähköä
tulevaisuudessa. Ja tää on niin kun hyvä juttu eli eli ei tule sitä tuetaan kysyntää ilmiötä ainakaan niin voimakkaasti kuin mitä mitä muuten tulisi niin niin tälleen ollaan menty menty eteenpäin. Onko se tehoton tukimuoto keskiluokalta keskiluokalle tai tai niinku näin on.
Ilman muuta on että samaa rahan tässä jaetaan sitten tota talouden sisällä että että että tylsä juttu, mutta että että poliittisessa mielessä mä ymmärrän tän ihan ihan hyvin kyllä että että kyllä kyllä tota kyllä varmasti poliitikkoja on tarvinnut jotain tässä tässä tehdä, niin onhan tässä
likviditeetti. Niinku tosi heikoilla monella kotitaloudella ja siinä mielessä sitten jos siitä tulee maksuhäiriöitä tai avioeroja tai tai muuta tämmöistä, niin kyllä siellä niinku ei joku joku tota suojaava vaikutus.
Mutta jotenkin vaan tuntuu että taas vasemmistohallitus heitti rahaa ongelman päälle ja musta joo kyllä kyllä näin se niin kun on. Tosin mulla on itsellä sellainen tuntuma että poliitikot laidasta laitaan ainakin monessa maassa, niin kyllä se niitten ensimmäinen sellainen niin selkärangasta tuleva tuleva responssi kaikkeen on se että no. Heitetään rahaa sinne sinne tänne tuonne ja valtio ratkaisee, että ehkä vasemmistohallituksen se tekee sitä hieman enemmän kuin
oikeistohallituksen. Näin näin keskimäärin, mutta että, että valitettavasti ei, ei oikeistohallituksenkaan tässä mitenkään putipul muusia ole, että että kyllä se niin kun rahaa sinne tänne on myös heillä usein varmaan siis tehokkain tähän olisi, että valtio laittaisi 100 miljoonaa tota niinku extra pikaista tota pumppuemonttia sinne niinku Olkiluoto kolmoseen ja tota sillä saataisiin niinku kaikesta. Nopeammin se tota tarjonta käyrä sitten tota ylös ylös sitten hintoja alas sitten.
Joo joo näin on mutta että että joo, kallistahan tästä joka tapauksessa tulee, että se se on ihan selvä, mutta jälleen kerran sama raha kiertää täällä niinku sisällä niin kun kansantalouden sisällä, että että ilmeisesti nyt jälleen kerran yksityiskohdat ei ole meidän tiedossa tässä vaiheessa kun tätä nauhoitetaan, mutta ilmeisesti se on tää windfall vero millä sitten rahoitetaan nää nää niin kun tukitoimet. Jääkö se nyt nettona sitten plussalla vai miinuksella niin
niin me ei tässä vaiheessa. Vielä tiedetä, mutta että varmistetaan vähän ihmisten ja yritysten tota noin nää päätöksiä näillä erinäköisillä tuki ja vero vero muodolla ja sitten jaetaan sitä rahaa rahaa niinku eteenpäin niin sitä se on. Onneksi päästiin nyt. Uniperista eroa, että se kauppa on toteutettu, että tätä ei tarvitse sitten saksalaisten sähkö ja kaasulaskuja maksaa
näin, että jotain hyvää. No sitten yksi jäi vielä tämmöinen tota tämmöinen niinku mörkö tässä ihan vuoden lopussa on toi tuota kiina eli eli tota sinnehän tuli. Xi Jinping tota tota sai kolmannen kauden ja ja hänellä on sitten ollut ilmeisesti henkilökohtainen kunnia asia. Eli tota tämmöinen zero covid politiikka niin nyt näyttäisi olevan vähän merkkejä että siitä ollaan luopumasta. Niin tota jonkun muut länsimaat on tavallaan.
Mulla käy oikeastaan kukaan. Kukaan niinku jonka mä tunnen niinku moneen kuukauteen jaksanut puhua mitään koronasta, että että lähinnä niinku sillä, että jos on vähän pahempi flunssa niin sitten otetaan se koronatesti, että oliko hänellä nyt sitä ja sitten se on vähän niinku randomi että oliko se, että ei oikein väliä että tavallaan se omikronin tuntuu jo niin niinku niin kausi flunssalta, mutta niinku nythän Kiinalle tää tulee niinku täysiä housuun todennäköisesti niin se
voi tulla aika aika niinku onko toi kiinan tavallaan logistiikkaketju meneeköhän se nyt tuosta sitten ihan jotenkin taas uusiksi. Hyvä kysymys. Se on jo kertaalleen mennyt aikalailla uusiksi ja ja ei ole tainnut oikein palautua missään vaiheessa takaisin niinku pre corona tai siis edes lähelle niin kuin ennen koronaa olevaa
aikaa. Aa en en en tiedä aika surkeat politiikkaa mun mielestä kiinassa tän tän osalta jo lähtökohtaisesti siitä, että mun mun käsittääkseni kiina ei ole ollut valmis hyödyntämään esimerkiksi länsimaisia rokotteita sen takia, että ne ovat länsimaisia ja sen takia ne ei ole pystynyt niinku rokottamaan väestöään riittävästi ja ja siinä vaiheessa sitten kun tästä nolla koronapolitiikasta luovutaan niin ei ehkä ihme että sitten tulee enemmän kustannuksia kun vaikka länsimaissa jossa
rokotekattavuus on ollut kuitenkin korkeampi että että sinänsä niin kun. Ihmeellistä, mutta että sopii kiinan linjaan mitä tässä nyt on ollut näköpiirissä jo vähän kauemmin niin niin tota sopii ihan ihan hyvin. Tämä ei ei niin kuin yllätä ja ja toisaalta olihan se. Näin jyrkkä nollakorolla koronalinja sanotaan kiinan ulkopuolisesta tarkkailijoista ainakin niin niin vähän
kummallisesti. Ehkä jo alunperinkin, että niin kun ei olisi tarvinnut välttämättä lähteä niinku sinne sille linjalle, mutta että sitten taas tullaan jonkinnäköinen poliittinen uskottavuuskysymys jossain kohta täällä kiinan tota yksinkertaiselle puolueelle niin niin niin sitten ollaan menty tällä tavalla ja ei ei ei siitä sen enempää tyyppisesti ja mulla on tota.
Nyt kun tuolta mulle sanoi, että se on ollut niinku kätevä tämmöinen niin kuin totalitarismitesti, että tavallaan pakote katsotaan kuinka hyvin jengi sietää sitä, että niitä pistätte, siirrellään vaikka johonkin korona laitoksiin ja pakotetaan tekemään joka päivä koronatestit ja muuta niin katsotaan ne ilmeisesti siinäkin löytänyt sitten rajat, että niinku jengi jengi lähti vähän kadulle että samoin toi Iranissa on vähän kansannousua miten toi niinku
poliittinen ympäristö tietysti ukraina venäjä sota. Moninapainen maailma intia vähän leijuu siellä tota länsiblogin ja. Venäjä kiinan välissä sitten että tota onko tässä niinku maailman kaupalle jotain jotain tota kierrepalloja nyt tulossa? No kyllä mä itse asiassa luulen
että on tulossa. Ei pelkästään tää epävarmuus mikä liittyy globaaliin politiikkaan laajemminkin ja ja ehkä just no nimenomaan henkilöityy lainausmerkeissä Kiinaan, mutta aika paljon nyt puhutaan ja yritykset on puhunut ner sharing tuodaan tuodaan niin kun tuodaan tuodaan tuotantoa takaisin omaan maahan tai länsimaihin nyt ylipäätänsä niin kyllä se tulee vaikuttamaan. Niinku kauppavirtojen globaalisti ja samaan aikaan kiinassa kuitenkin koko ajan
kustannukset on noussut. Kiina ei ole enää sellainen samanlainen maailman tehdas, mitä se oli vielä 10 tai 20 vuotta sitten, vaan jälleen se se valmistava teollisuuskin lähtee sieltä sitten pikkuhiljaa niin kun lähimaihin tai tai niin kun matalamman tulotason maihin. Että kyllä tässä varmasti tulee
muutoksia. Ja ja itse asiassa nyt vielä tästä kiina kiina puolesta niin niin mulla on ollut tässä jonkin aikaa jo tällainen analogia neuvostoliittoon kiinan osalta tää on vähän pidemmän pitemmän aikavälin ajatus, mutta ja ja enkä nyt varmaan jollain viisaammalta on tai ajatus ollut jo ajat sitten, mutta mutta tota kuitenkin niin niin neuvostoliitto siis toisen maailmansodan jälkeen kasvoi kohtalaisen mukavastikin ja sehän oli sitten monelle toi optimismia että tää suunnitelmatalous.
Toimii ja ja ja niin edespäin, mutta että se kasvoi sen takia että se pystyy luomaan. Siis se rakensi pääomaa, se rakensi koneita ja laitteita ajaa infraa ja näin edespäin ja
ja ja tällaiseen toimintaan. Tällainen suunnitelmatalous pystyy ihan kohtalaisesti ehkä vähän varastaa teknologiaa ulkomailta, että pääsee sinne lähemmäs tätä teknologian niin kuin fonttieria ja ja ja ja näin ja ja siinä vaiheessa kun kun neuvostoliitto pääsi lähelle ikään kun tätä teknologista rajaa sillä tavalla, että pitäisi alkaa itse kehittää
tuotteita, niinku. Sekä kuluttajatuotteita, mutta ylipäätänsä innovaatioita ja ja ja näin, niin siinä vaiheessa tuli se niinku totaalinen seinä vastaan ja ja ja ja ja kasvu tyrehtyi ja ja sieltä alkoi menee huonosti ja ja varmasti oli muitakin tekijöitä, mutta tää oli yksi hyvin merkittävä tekijä. Mun mielestä kiina on vähän
samantyyppisessä tilanteessa. No aika pitkään pärjännyt olemalla niinku tällaisen bulkkituotteen valmistaja tai tai tällaisten niin kun halpojen kuluttajatuotteiden valmistaja ne on varastanut teknologiaa länsimailta ihan surutta no. Ehkä hyödyntää. On oikeampi sana, että ne on hyödyntänyt teknologiaa, mutta myös osin osin ihan varastanut
teknologiaa länsimailta. Nyt tän osalta jälleen kerran alkaa tulemaan seinä pikkuhiljaa vastaan, että ne on saavuttanut sellaisen elintason, että niitten pitäisi alkaa itse enenevissä määrin kehittää sitä teknologiaa kehittää kehittää niin kun tuotteita ne pystyy johonkin pisteeseen asti sitä tekemään ja nimikoimaan tällaista kapitalistista niinku demokraattista valtiota, mutta se on kuitenkin lopulta.
Suunnitelmatalous niin se se on tehottomampaa kun länsimaissa ja sen takia jotenkin mun mun tuntuma on se, että vääjäämättä ne tulee pikkuhiljaa törmäämään niin kun vaikeutta ne tulee näkemään vaikeuksia ja se talouskasvu tulee tästä syystä hidastumaan ja ja mä luulen että me nähdään nyt tätä talouskasvun hidastumista ihan pelkästään tästä syystä ja kun me mennään pidemmälle tulevaisuuteen tästä niin talouskasvu tulee entisestään hidastumaan ja mä ainakin oon tulkitsevan niin
että. Että Kiinan. Hallinto niin niin se ei todellakaan ole hellittämässä tästä niin kun suunnitelmatalouden niin kun näistä säännöistä vaan päinvastoin se tulee tiukentamaan tulevaisuudessa sekä yritysten että ihmisten valvontaa ja ja ja ja jälleen kerran se se vahvistaa tätä tätä kierrettä tulevaisuudessa. Eli eli on vähän pessimistinen niinku tän kuulostaa ihan uskottavalta kelalta ja tuosta tuli vaan mieleen takauman jakso.
Käytiin tota tämmöinen niinkupankki, saatiin kehitys myös tuon rinnalla läpi että niinku siellä. Neuvostoliitossa oli myös gospel eli tätä keskuspankkia, joka siis käytännössä oli myös liikepankki.
Eli se allokoi myös sen niinku vieraan pääoman siinä yhteiskunnassa niin tota sitten se vielä niinku kiihdytti tätä systeemiä ja kiinassa pankkijärjestelmä on hieman enemmän hajautettu, että siellä on niinku mikromaksuja ja tavallaan löytyy tämmöistä tota niinku lähimaksuteknologiaa sun muuta että se se tota niinku ehkä ehkä pikkaisen on niinku paremmassa kunnossa se niinku tavallaan hajauttaminen kuin sitten tässä monoliitti neuvostoliitossa.
Näin se on, kiina pääsee täällä se se on, me ollaan teknologisesti eri ajassa. Kun mitä neuvostoliitto on, että se voi toki olla aika ratkaisevakin jossain kohtia, mutta sitten samaan aikaan kiina tällä niin kun keskus suunnittelulla rakentaa niitä kaupunkeja ja sinne tänne ja ja tekee tällaisia niinku vähän hulluja juttuja mitkä ei täytä markkinatalouden perusteita niin niin se se ei voi olla mitään muuta kuin hirveän tehotonta ja ei tosiaan suunnitelmataloutta
ja tosiaan. Ja kyllä siellä itse rahajärjestelmästä tehdään tota tämmöinen keskuspankin digitaalirahaavetoinen että kyllä sinne tuodaan vähintäänkin keskuspankin signaali kyttäys signaali. Sinne mukaan, vaikka muodollisesti annetaankin porukan tehdä päätöksiä, mutta kyllä siellä sitten isoveli tulee jyrää niitä sitten jos tota siellä punainen liikaa.
Itse asiassa tuosta voisi ottaa vielä viimeisen kelan niin nyt finnveralla ja muutenkin niin varmaan näet nää vähän näitä rahoitusolosuhteita niin se mua huolettaa että kun toi korko on noussut 0 3 niinku euriborissa niinku niin niin tota se ei olla voi olla näkymättä myös niinku liikepankkien rahoituksessa ja asuntokuplaakin vähän niinku näkee että niinku ainakin
asuntolainojen. Nostoasteet on laskenut tosi paljon, niin tavallaan olisiko toi semmoinen vähän huoli kimppu missä mikä on syytä ottaa tosissaan suomessakin? No kyllä se on, kyllä se on huoli kimppu. Joo tämä sanottuna me niinku mun käsitys on että me lähdetään ihan hyvästä tilanteesta kuitenkin, että meillä jos mietitään vaikka PK yrityksiä niin niin ne tällaiset rahoitusrajoitteet ei ole hirveän suuria verrattuna niin kuin verrokkimaihin tai eurooppaan vaikka laajemmin eli
eli sillä tavalla. Tää on niin kun hallittavissa oleva tilanne korot nousee valtavasti. Se on toki iso kustannus tshekki yritykselle, mutta sitten
toisaalta mietitään, että jos. Jos korkotaso nousee sieltä reilusta nolla plus preemiota päälle sinne 3 4 plus premio päälle niin niin se on kyllä teoriassa sellainen taso vielä mihin yritysten olisi pitänyt varautua ja myös pankkien lainojen myöntäjänä olisi niinku omalta osaltaan pitänyt tää niin kun niin kun varmuus tsekata että että asiat on kunnossa niinku toki meilläkin finnvera on oma oma vastuumme tässä asiassa ja että että sillä tavalla.
Joo on vielä hallittavissa ja jos ollaan optimistisia niin kun suuri osa toistaiseksi ainakin ihmisistä vielä on näiden kasvuennusteiden suhteen niin. Kaksikymmentäneljä. Tai ehkä jo ensi vuoden loppupuolisko olisi jo niinku nousujohteista, jollei tule mitään uutta ikävää yllätystä tähän tähän systeemiin, niin tavallaan tää olisi sen verran lyhytaikainen. Tää tää taantuma, että että se rahoitusjärjestelmä ei ehkä ehtisi kriisiytyy tällaisessa ajassa sitten ja ja ja sen takia.
Mä oon vielä ainakin tässä vaiheessa sanotaan, että mä oon optimistinen niin kauan, että tulee joku uusi mörkö näköpiiriin ja sitten katsotaan uudestaan. Kyllä mä tuon jään eli mun näkemys. Tässä tulee niinku 2 heikkoa kvartaalia, lähinnä sen kotimaisen kysynnän heikkouden myötä. Mutta mutta tosiaan niinku kotitaloutta siihen jo vähän varautunut ja myös niinku lainan ottoa niinku on vähennetty ja säästämisasteet niin kun tota. Tuota pyrkii nousemaan sen, mitä
kulutukselta niinku jää jälkeen. Mutta tosiaan tää meidän matala yksityis varallisuus siellä on aika vähän bufferia sitten että se ei niinku kestä kovin pitkään niinku kuivaa kautta kuitenkaan. No näin se näin se toki on. No ihan ihan ihan hyvin sanottu. Kyllähän sitten toki meillä on ne laajat sosiaaliturvajärjestelmät ja ja tällaiset jotka vähän puskuroi sitten sitä jos vaikka työttömyys lähtisi kasvamaan ja ja tällä tavalla ja itse asiassa tämä sanottuna niin myös no
valitettavasti. Yritykset ja ja vaikka PK yritykset myös niin ne on jo vähän alkanut himmaamaan niin investointeja eli pikkaisen tässä niin kun. En en sano voimakkaasti, mutta vähän niin mun mielestä on vähän sellainen odottava tunnelma ja vähän niitä kustannuksia kuitenkin pyritään jo jo niin kun investointien osalta.
Pistetään paussille tässä vaiheessa ja ja odotan vähän aikaa ja katsotaan kvartaalin parin päästä taas että pistetäänkö uudelleen tulille uusia investointeja, että tässä tulee nyt tätä sopeutumista sitten ja se todellakin näkyy ensi vuoden luvuissa. Kyllä sitten valitettavasti myös hienoa, mutta pistäkäähän tota katselijat kuulijat kanssa niinku tätä veikkausta, että onko niinku varovaisen?
Optimistinen vuosi, että tavallaan tämmöisen muutaman heikon korttelin jälkeen päästään normaalitilanteeseen ja ehkä siinä vaiheessa kun tulee bernanke putkien elikkä korot laskee alas niin saadaan niinku verotusarvojen palautuminen sieltä. Sitten kiitoksia. Mulla on ollut vieraana tuota finnveran pääekonomisti mauri kotamäki ja me ollaan keskusteltu tohon talouden suunnasta. Kiitoksia, kiitos ja kun olette tänne saakka katsonut tai kuunnellut, niin laittakaahan kanava tilaukseen.