No niin, tervetuloa tänne neuvottelija kanavalle. Me ollaan vieraana heikki keskiväli ja heti tähän alkuun mä en halunnut onnitella tälleen niinku 6 ja puolen tonnin boren buffet podcast se on aivan legendaarinen. Siis tää lex fredman haastatteli elon muskia ja sen tiimi ja 6 puoli tuntia niin musta tää oli juuri samoihin aikoihin.
Oliko tää niinku suunniteltu? No ensinnäkin kiitos ja hei vaan kaikille kuuntelijoille tota ei ei ollut mitenkään kisaillut tätä, että tätä lex fredmanin tota vastaavaa. Vastaan että ihan. Kuuntelin t jakson, mutta en kuunnellut loppuun sitä. Eli eli te voitte tän kisan. Kuitenkin. No niin just näin.
Loistavaa kuulla ja kiitos ei ei haluttiin vaan lähinnä kattaa riittävän paljon legendaarista sijoittajaa ja päädyttiin nyt tällaiseen lukemaan kun vajaa 7 tuntia, että että kyllä se vähän yllätti itsemmekin ja vielä se ajatus, että vieläkin pidemmälle olisi voinut jatkaa, mutta kyllä jonnekin piti raja vetää. Mutta sä saat tässä jatkaa eli mulla on tää se sisäpiirikonsepti niin mä ehdotan että sä tiivistät sen 6 ja puoli viiva 7 tuntia niin. Varttiin mun sisäpiirin
kuulijalle. Kävisikö että. No voidaanhan me yrittää. Joo mut sä oot täällä nyt tuota fortum hattu päässä ja tässä muuten juon tuota mainiota fortumin power drinkkiä. Tää on tehty kaupallisessa yhteistyössä fortumin kanssa itse kun oon podcasteja niin puhun tietysti podcast itsestä, mutta sä oot muutakin kuin kuin täällä pyörit niinku Inderesin tota megaohjelmissa niin kerro nyt vähän taustasta se ja mitä mitä se täällä fortumissa teet
ja mikä sun ura on ollut. Joo tosiaan ehkä juttuja seuranneet tietää että että tosiaan 2 2 pääasiallista hattua mitä julkituloihin tulee, että että nimenomaan yksityissijoittajan kommentoin asioita, mutta sitten myöskin aina tarpeen vaatiessa sitten myöskin fortumin edustajana ja
toi kombinaatio no tietysti. Pitää elämän aika mielenkiintoisena, koska molempiin liittyy jo niinku ihan elämän edestä, tavaraa ja opittavaa ja ja eteenpäin vietävää, että että sinällään niinku pitää elämä jo mielenkiintoisena jo sellaisenaan, mutta. Tietenkin täytyy korostaa, että on kyllä toisiaan erinomaisesti ruokkivia hattuja. Jos näin täytyy sanoa että että no ensinnäkin on tosi tärkeää, että että tota pitää aina niinku hyvin selkeänä, että missä roolissa nyt missäkin ollaan.
Siihen nyt on tottunut, mutta mutta tota se on ollut hyvä pitää niinku selkeänä ja mihin mä viittasin tuolla niinku että hyödyttävät toisiaan niin sijoittamisessa kuitenkin täytyy tutkia yritysten strategioita mitä valintoja ne tekee, millä perusteilla, miten ne luo arvoa. Miten ne pärjää mikä miltä hyvä
yritys näyttää? Miltä huono yritys näyttää että saa niinku ihan valtavan paljon kontekstia ja sitten kun omakin lähestymistapa sijoittamiseen on osakepainooiminta, niin silloin mä oikeasti pureudun yksittäisiin yhtiöihin enkä vaan vertaile rahastoja mikä mikä ei niinku opettaisi mulle mitään yrityksistä itsestään. Taustapuolella sä oot kuitenkin energiajäte, että sun koulutus on siltä puolelta.
Eikö ole? Joo pitää paikkansa eli eli tää tota niinku sijoittamista kärpänen niin tai tai kauppis. Ehkä jos niin haluaa asian. Frame niin niin tosiaan. Eli eli energiatekniikan DI on aalto yliopistosta ja sitten on ollut lukuisia kertoja yhdysvalloissa vaihdossa siellä pitkälti viestinnän ja kaupallisia opintoja sitten siihen päälle, mutta ne todelliset kaupalliset opinnot itselle tuli nimenomaan tän sijoitusharrastuksen kautta.
Eli kun oppitunteja tuloslaskelmat, kassavirtalaskelma, taseet ja kaikki nää strategiat ja muut, niin se ruokki niin paljon niinku työssä roolitus. Sitä mitä osasi mihin hakeutui ja sitten taas kun siinä tuli paremmaksi niin oppi katsoo taas firmoja niinku talon ulkopuolellakin eri tavalla, että että nää niinku ruokkii toisiaan ja ja itse asiassa oma ensimmäinen rooli oli aurinkovoima kehitettiin sitä niin silloin.
Piti tutkia, että kun aurinkopaneeli kestää 30 vuotta niinku lupausten mukaan niin onko se yritys ylipäänsä
olemassa silloin? Eli jos sun paneeli menee rikki 10 vuoden jälkeen niin olisi niinku hyvä olla käsitys siitä että onko tää firma yleensäkään nää hengissä ja sitä varten sitten kun oli onneksi nää kaikki listattuja yhtiöitä niin niin tota pääsi tutustumaan sitten kaikkeen niinku taseisiin ja muuhun ja tuli muodostettua sitä kautta näkemys että OK mitkä yhtiöt on niinku elinkelpoisia 5 plus vuoden päästä ja mitkä sitten taas ei aika tällaista fundamentaalista
mitä osake poimija tekee. Eli tota tästä tuli nopeasti itseään ruokkiva sykli mikä mistä aina jos joku nuorempi tai vanhempikin niinku joka miettii uravalintoja ja muuta niin niin kyllä niinku mun mielestä sijoittajien etu on just se että siinä on valtavasti niinku hyötyä myöskin työelämään että siinä oppii taitoja vähän vahingossakin mistä on valtavasti hyötyä. Lähdetään sitten tota palastelemaan tota siis fortumin strategiaa hattu päässä niin
tota tätä arvoketjua. Arvostan tätä että näkee nimenomaan sen niinku osakevaikutukset työlleen niin tota ruvetaan miettimään tätä. Sähköntuotannon kysynnän ja investointien niinku kehää ja onko tää puhtaat tota investointihankkeet ratkaistavissa sitten energiakentällä? Tässä on nyt reilu vuosikymmen
tullut oltua itse alalla. Toki tutkittua sitten pidemmältäkin ajalta, että mitä on tapahtunut, mutta kyllä koko ajan kaikki ketkä on viettänyt elämänsä energiabisneksessä on sitä mieltä, että vauhti on koko tän 10 vuoden aikana vaan niin kun kiihtynyt. Ja saanko mä itse asiassa tarkentaa tätä vielä että kun tätä? Kuvattaessa tuota donald trump on valittu presidentiksi.
Niin tota siis tää puhtaan energian siirtymä varsinkin tuntuisi olevan erittäin kiinnostava maailmassa, että jos pystyt siihen niinku keskittymään myös tässä tässä tota. Eli jos tän hyvin hyvin laajan kysymyksen oikeastaan tiivistää, niin ensinnäkin se vauhti muutoksen vauhti on kiihtynyt jatkuvasti. Ja se ei ole pelkästään mitä niillä olemassa olevilla tai uusilla tuotanto muodoilla. Miten ne itsessään kehittyy.
Hintatasot muuttuu jatkuvasti, mutta myöskin sitten liiketoimintamallit on valtavassa murroksessa. Eli sulla tapahtuu. Sitä täysin perinpohjaista teknologiamuutosta. Sitä liiketoimintamallimuutosta ja nyt sitten vielä ihan viimeisimpinä vuosina sitten tietysti tää geopoliittinen muutos, joka on iskenyt erityisen kovaa sitten tietysti vaikka nyt suomeen tässä tapauksessa, mutta eurooppa on laajemminkin niin nää kaikki 3
on kyllä. Tuottanut sellaisen cocktailin, että että kyllä on ollut hatussa pitämistä, mutta se tekee myöskin alalla olemisesta normaalia huomattavasti mielenkiintoisempaa ja erittäin tärkeän asian äärellä kuitenkin ollaan, koska energia asia, joka yhdistää meitä kaikkia. Joo ja tän voisi mun mielestä niinku tiivistää niin kun ollaan molemmat markkinat talousmiehiä niin tota kysyntä ja tarjontapuolen niinku ongelmaksi että tota onko tää vähän niinku kuitenkin sitten muna ja kanaa eri tota.
Siis se markkina on ainakin vieraa hinnalla mutta tota jotta me saadaan tota. Tarjontaa lisää niin niin pitää olla lisää kysyntää tai toisinpäin. Eli eli tätä. Voisiko tätä ruveta palastelemaan niinku joko kysynnän kasvun tai tarjonnan kasvun puolelta? Joo eli käytit tuossa sanaa klooraus mikä voi olla ehkä joillekin tuttu termi. Ehkä ei välttämättä kaikille, mutta kuten missä tahansa
kaupankäynnissä. Jos nyt käy torilta ostamassa tomaatteja niin niin tota kauppahan käy silloin kun asiakas on halukas maksamaan ja sitten tomaatin myyjä hyväksyy sen sen hinnan ja ja tota sitten kun nää 2 kohtaa niin sitten kauppa käy ja tällä tapaa esimerkiksi sähkömarkkinat myöskin toimii eli kaikki laittaa sen oman tota tarjouksensa. Markkinoille ja sitten missä missä kysyntä ja tarjonta kohtaa niin muodostuu sitten tää aina aina hinta piste hintapiste mikä on sitten?
Katsotaan aina päivä kerrallaan muun muassa pohjoismaissa meille ja munakanaongelma sinällään on syntyy siitä, että. Mekin uskotaan. Tähän tulevaisuuden kysynnän kasvuun sähköistyminen on on valtava trendi, mikä koskettaa tosi montaa eri alaa ja on itse asiassa ihan välttämättömyys, että moniala jatkaa voittokulkuaan. Mutta siinä juuri sitten se että.
Se sähköistyminen, niin ne hankkeet tehdään kuitenkin vuosikymmeniksi eteenpäin, että kukaan ei investoi, ei tuotantoon eikä itse asiassa nykyään kysyntään enää viikoiksi tai tai kuukausiksi, vaan ne on kuitenkin vuosikymmeniä mihin täytyy pystyä nojaamaan, niin siinä mielessä se miten se hinta määräytyy päivittäin niin ei ole ehkä välttämättä enää niina avulias indikaattori sijoittajille kun mitä se on
ehkä historiallisesti. Ollut, koska siellä on tapahtunut sitten hyvin paljon isoja muutoksia. Ihan jos mainitsen muutamat niin.
Aa. Poliittisesti on tietysti ilmastotoimilla ohjattu päästövähennyksiin, mikä on tietysti sitten johtanut siihen, että paljon tällaista taustalla olevaa vakaata joustavaa tuotantoa, joka on kylläkin ollut hyvin hiilidioksidi intensiivistä eli päästään nyt paljon päästöjä, niin sitä on poistunut markkinoilta ja tää on tietysti koko eurooppaa koskeva asia päästökaupan kautta. Eli eli se on tapahtunut ja sitten samaan aikaan on ohjattu markkinoille lisää uusiutuvaa tuotantoa.
Mikä sitten tietysti käyttäytyy hyvin eri tavalla on päästötöntä, mutta samaan aikaan sitten pystytään ohjaamaan sitten tota hyvin eri tavalla jos jos lainkaan eli eli tota luonto luonto määrää sitten siinä siinä paljon enemmän niin kun nää 2 isoa asiaa on tapahtunut samaan aikaan, niin se on johtanut siihen, että tää järjestelmä kestää sitten kolhuja heikommin. Mikä on sitten aiheuttanut valtavaa hinta heiluntaa? Puhutaan volatiliteetin ja.
Kuka tahansa kuka nyt on? Vaikka no me puhutaan paljon myöskin sijoittamisesta, niin volatiliteetti lähtökohtaisesti sijoittajat ei hirveästi pidä siitä. Eli vakaampi on lähtökohtaisesti parempi pieni hinta vaihtelu. Siinä ei ole mitään väärää, se on täysin normaalia, mutta sitten liiallisuuksiin niin se on se voi olla vaarallista tai sitten johtaa siihen, että asiat vähän seisahtuu ja kaikki vähän vähän odotus moodissa. Joo siis kun itse katson tätä
niin toi. Kävi aika onnekkaasti, että Olkiluoto kolmonen niinku kapasiteetti iski siihen just kun tää venäjä tippui, se siitä kapasiteetti ja sitten mä tää puhtaan energian investoinnit jotka on niin kun alatiileja jos tuulee tai aurinko paistaa niin tota sitten tulee ja sitten ei niin ne on tavallaan aika nätisti se tarjonta käyrä siirtynyt sitten tää kysynnän niinku iso aalto ei ole vielä alkanut. Ehkä siinä sähköistämisessä mutta mutta tota sitten ollaan saatu se hintapiste kuitenkin
mun mielestä niinku. Paljon vakaammaksi nyt vaikka tanskassa tai saksasta puhumattakaan että se niinku lähtökohta on aika hyvä että sen päälle pystyisi niinku rakentamaan sitä kysyntä vetoista tarjontaa tai tarjontatyön tästä kysyntää ja ja ja varmaan se nyt siis olisi hyvä että ne menisi niinku lock että kun tulee joku iso kysyntä ja voitaisiin lähteä palastelemaan siis sitä, että täällähän on niinku aika paljon puhutaan.
Jos mullakin oli vaikka käsky toimari joka arvioi, että kyllähän niitä vihreän vedyn investointeja vai tulla, mutta tätä ennen on niinku paljon varmempia kysyntä blokkeja. Eikö se miksi datakeskukset ole semmoiset ja SUOMI on aika hyvin itse asiassa toteuttanut verrattuna vaikka irlantiin eikä nimenomaan tän datakeskuskapasiteetin tuonnin sähkö. Tarjonnan piiriin. Joo no tuossa on monta mehukasta aihetta.
Tietysti jos lähdetään vaikka siitä liikkeelle, että kysyntää on hyvin erilaista ja ehkä itse ainakin toivoisi, että julkiseen keskusteluun tai yleensäkin energia alan keskusteluun, niin oltaisi ehkä sitten myöskin hieman tarkempia siitä, että minkälaisesta kysynnästä puhutaan. Koska kysyntä ei ole vain yksi iso blokki joka joko tulee tai menee vaan vaan sulla on hyvin erilaisia toimijoita, hyvin erilaisia liiketoimintamalleja hyvin erilaisia tarpeita jotkut.
Tota pystyy elämään vaihtelevissa hinnoissaan. Jotkut taas vaatii sitten valtavaa vakautta isossa mittakaavassa ja ja tota. Sitten on myös kysyntää, joka vaatii hyvin merkittävästi erilaista hintapistettä, kun kun sitten toiset, että kaikki liiketoimintamallit ei ole yksi kannattavia. Ja jos mä muutan tän nyt käytäntöön eli eli esimerkiksi suomessa nyt missä nähdään valtava valtava tota investointibuumi kysyntä mielessä. On lämmön sähköistyminen.
Ihan muutamassa vuodessa niin yli ydinvoimalan verran kysyntää on syntymässä maksimikapasiteettitila laskettuna niin tota yli gigawatin verran jopa 2 gigawattia on tulossa sähkökattila ja nää on siis lämmitysmuoto ja vähän niinku teenkeitin kotona kun pistä teen keittimen päälle, niin teknologia on hyvin yksinkertainen, mutta se on sama isossa mittakaavassa ja sillä syrjäytetään siis polttamista lämmityksessä niin.
Tämän kaltainen kysyntä voi hyödyntää sitten niitä edullisia tunteja, mikäli luonto niitä sitten antaa vaikka kun tulee paljon ja aurinko paistaa, niin ne pystyy hyödyntämään sitä ja ne on täysin OK sen kanssa ja sen takia näitä investointeja on nyt valtavasti meneillään meilläkin. On varmaan leikkaa sitä he ollaan valtionosuus häntää, koska ne just nappaa kiinni siitä.
Häviää eli aina kun se on niin kun käymässä laskusuunnassa niin ne on juuri ne mitkä iskee kiinni ja se on täysin OK niille, mutta se on vaan niinku yks kysyntä blokki mutta mutta niinku tää vaan tää väriä silleen että on taskuja jossa tapahtuu ja paljon ja tosi nopeasti ja sitten toinen minkä mainitsit on tää datakeskukset ja nehän on hyvin erilainen kysyntä asiakassegmentti eli niillä taas tarve on likimain päinvastainen ne haluaa jatkuvasti koska jos ajatellaan
miten me käytetään meidän. Puhelimia tietokoneita kuinka niin kun niin sanottu mission critical tällä saa tehtävä kriittistä infrastruktuuria IT nykyään on, että heti on uutisissa jos joku sähköposti ei toimi tai muuta että kurssit osakekurssit heiluu heti. Jos jos joku tuollainen luotettavuus niinku pettää siitä alta, niin hyvin erilaiset vaatimukset taas sille niin kun sähkön saatavuudelle tässä tapauksessa ja ja tota, mutta sitten taas näähän on.
Erittäin kannattavia yrityksiä, joilla on valtavan muhkeat marginaalit verrattuna moneen muuhun. Näähän on aivan johtavia yrityksiä koko maailmassa, mikä tarkoittaa sitä, että heillä ei ole samanlainen hinta sensitiivisyys kuin monella muulla asiakkaalla, mikä tarkoittaa sitä, että he voi edistää. Heillä on enemmänkin kriittistä se, että he pääsee nopeasti
ennen muita etenemään. Nyt esimerkiksi tässä AI megatrendit, eli heillä on enemmänkin kiire voittaa enemmän markkinaosuutta kuin muut, koska tää voi olla sitten taas heille eksistentiaalinen kriisi. Jos ei pysty laajentamaan sitä omaa datakeskustoimintaa. Se joka nyt on alkanut enemmän ravintokuitua niin kuin tän tekoälyn ympärillä. Joo ja nää on tämmöisiä tosi mehukkaita firmoja googlet ja microsoft ja telia että että ne on niinku vakaita ja hyviä hyviä
suomen kansantaloudelle. Kyllä ja nää ja nää esimerkit oli just sellaisia jotka liiketoimintamalleja jotka on niin sanotusti rahassa eli eli kenenkään ei tarvitse aktiivisesti varsinaisesti nyt enemmänkin niinku että pysytään vaan nyt pois tieltä että asiat alkaa tapahtumaan.
Ja että että niin kun siellä se business logiikka on, voidaan elää hyvin, mutta sitten on näitä vähän haasteellisempia kysyntä lähteä kysyntä asiakassegmenttejä, missä sitten liiketoimintamalli ei ole ehkä vielä niin rahassa ja ja on pieni kysymysmerkki, että miten teknologia kehittyy ja muuta, niin sitten esimerkiksi siellä sitten nähdään hitautta ja ja hankkeet on ehkä mennyt jonnekin muualle maailmaan, missä ei ole niin arvokas tai muualle maailmaan missä on annettu
avokätisemmin esimerkiksi tukia. Esimerkiksi vetytalouteen liittyen IRA tää tukimalli. Ja elvytysohjelman jenkeissä, niin se on vetänyt paljon esimerkiksi vetyinvestointeja sinne niin tota niin ne on taas esimerkkejä siitä, että että siellä on sitten vähän enemmän kysymysmerkkejä, että mikä on etenemisvauhti ja mittakaava. Mutta se fakta on, että suomella on nyt erittäin hyvä. Käsi verrattuna muuhun maailmaan ja sä viittasit nyt tota tossa tota irlantiin haasteellisena
paikkana. Ja mitä siellä siis kävi, niin sinälläänhän he oli tota onnellisessa asemassa, koska sinne tehtiin valtava määrä investointeja datakeskuksiin, mutta sen kääntöpuoli oli sitten se, että että tota siellä sitten datakeskusten sähkön kysyntä niin valtavasti suhteessa sitten muihin kotitalouksiin, jotka sitten ovat jääneet jopa kakkoseksi kysynnässä. Öö, niin se on. Muuttanut jopa näiden isojen teknologiafirmojen strategiaa
siihen suuntaan, että että tota. PRN tuo siitä, että te pilaatte meidän niinku kotitalouksien ja. No tää on se mun käsitys kilpailukyvyn, että irlanti ei tietenkään ole kotimarkkina noin niinku meidän meidän tota tuotanto portfolio vinkkelistä. Mutta mutta näin kyllä altistunut sille mitä siellä siellä käy ja ja siltä se vähän tuntuu että siellä se vastarintaa se just menettää sen julkisen hyväksynnän, niin se ei
ole hyvä juttu. Mikä on sitten ohjannut siihen, että nää datakeskus toimijat koska he aidon oikeasti haluaa olla edellä? Sitä kurvia mitä ilmastotavoitteisiin tulee maailman parantamista maailman parantamiseen ja siihen julkiseen hyväksyttävyyteen, niin he on jopa nyt vienyt sitä omaa logiikkaansa siihen, että jos me tullaan ja rakennetaan, niin me halutaan myöskin lisää
uutta tuotantoa. Eli eli he vaatii jopa osittain niin tota riippuu tietysti toimijoista, mutta osa niistä vaatii että että kaikki sitten mitä käytetään niin me myös itse ollaan niin kun uutena tuotettu. Joo ja on esimerkiksi toi telia
mainitsin niin tota. Ennen kanssa yrityskauppaa niin todellisiin kuului myös, että onko tää nyt sitten 2 vai scope 3 niinku vihreää että tavallaan että se kyllä niillä on sitten myös tää vaikka se nyt on vähän laskusuunnassa tää ESG kuvio niin tota se on kuitenkin aito vaatimus myös sähköpuolen. Kyllä. Että tota, että sinälläänhän sellainen niinku vanha viisaus kuuluu tai sitten kovin vanha.
Ehkä nyt uutena tullut tässä näin kun maailma alkanut muuttua aika vauhdilla, mutta nää kysyntähankkeet tyypillisesti ne saadaan nopeammin päälle kun kun tota toi tarjontapuoli ja ja tota siinä on sitten monia syitä, mutta yleensä tämmöinen perusinfrastruktuurin rakentaminen on enemmän aikaa vievää. Vaatii pidempiä luvitus syklejä kuin kuin sitten että että rakentaa vaikka tehdasalue tai muuta että että että se esimerkiksi siirtoyhteydet niin voi olla että. Että pitää odottaa 30 vuotta.
Ihan pelkästään että saa saa tota siirtoyhteydet esimerkiksi isoille kysyntä hankkeille päälle ja käyntiin rakennettua ja. Ja siis tää ei ole mitenkään ainutlaatuinen meille meille suomen suomessa vaan vaan ihan kansainvälinen haaste. Ja nythän esimerkiksi yhdysvalloissa on syntynyt tilanne missä missä tota nähdään jo että että siellä alkaa paikat ja sijainnit loppumaan, koska verkko ei yksinkertaisesti kestä.
Eli kun mä sanoin aiemmin, että suomella on nyt tosi hyvä käsi, niin sillä mä tarkoitan sitä, että asiakkaat tyypillisesti haluaa 3. Asiaa mitä meiltäkin pyydetään. Meillä on hyvä näkyvyys kuitenkin suurasiakkaisiin asiakkaisiin laajemminkin. Niin ensinnäkin niin halutaan
puhdasta. No SUOMI on jälleen kerran se hyvä käsi viittaa muun muassa siihen, että yli 90% sähköntuotannosta on on kuitenkin jo CO 2 vapaata hiilidioksidivapaata eli eli äärimmäisen hyvä tilanne, etenkin globaalissa vertailussa tietysti parempaakin pystytään, mutta mutta nykytila on jo varsin hyvä. Sitten pitää olla hintakilpailukykyinen.
Me ollaan euroopan halvimpia hinta alueita ja kansainvälisestikin niin niin tota erittäin houkutteleva kilpailukykyinen hintataso etenkin kun se yhdistää siihen puhtausvaatimukset joka asiakkailta myös tulee eli kovin monessa paikassa tää kombinaatio ei ei pidä paikkaansa, mutta sitten se kolmas mikä on kuitenkin viime kädessä se tärkein on on se että että puhtaalla ja kilpailukykyisellä hinnallakaan ei hirveästi tee jos.
Toimitusvarmuus on vaarantunut ja ja tää taas viittaa sitten siihen hintojen vaihteluun eli hinnat vaihtelee silloin valtavasti, kun on epävarmuutta ja ja niin epävarmuutta siitä mitä tulee käymään ja kuinka paljon on puskuria ja nyt niinku puhuttiin aiemmin niin ne puskurit on nyt lähteneet
pienenemään. Näistä näistä aiemmista päätöksistä ja teknologisesta murroksesta ja muista johtuen niin nyt sitten hieman on myöskin herännyt se huoli, että että ettei me nyt vahingossakaan, vaan sitä toimitusvarmuutta vaaranneta, koska siihen liittyen niin. Jos se menee se toimitusvarmuus ja siihen liittyvä luottamus, niin sitä on tosi vaikea sitten voittaa takaisin.
Ja ja tota mä näkisin että sen niin kun hankaaminen huolella se on vähän niinku vakuutus että että ison osan ajasta vakuutusta ei tarvita. Mutta sitten jos jotain käy niin se on tosi hyvä, että se vakuutus on ollut olemassa. Mun mielestä tuossa toimitusvarmuudesta on siis sen volyymin ja tai katkottomuuden tai lisäksi myös katkottomuus. Ja tämä jo tietyn tota korkean porukkaa niin ne kommentoi vaan saksan verkkoon että siis se pohjoinen ja.
Etelä on niinku ihan eri ja sitten tosiaan niinku ihan saattaa niinku saksan kaltaisessa maassa olla niinku blackoutteja että että siis se tää tää tämmöistä ongelmaa ei
ole suomessa. Mutta eikö tässä ole siis suomessa kuitenkin se ongelma, että se vara tavallaan se vara generaatio, joka on kuitenkin fossiilista niin sitä reserviä on ajettu alas ja sitä ei niinku tavallaan luotu insentiivejä siis sen ylläpitämiseen eli tavallaan siellä on nyt aika vähän niitä tehoja mitä sieltä saa ja se ei niinku ihan joka tilanteeseen riitä, varsinkaan jos joku Olkiluoto kokoinen palikka tippuu sieltä, niin sitten jos onkin vähän.
Ylimääräistä kysyntää tai kylmää talvea, niin eikö täällä ole jo niinku huoltovarmuuskysymys eli tota? Sanoi, että tuossa noin, että saksassa on näitä ongelmia ja meillä ei, mutta se se mitä me just halutaan korostaa on että. Pitää tiedostaa se, että se on todellinen riski. Jos asiaan ei hyvissä ajoin. Jos ei sitä huolehdita että että ei vaan todeta niin kuin että että jätetään kaikki asiat tekemättä, että ei se kuitenkaan tule.
Ja sitten jos se tuleekin niin että sitten siinä vaiheessa herätään siihen, niin sitten on vähän niinku myöhäistä. Eli eli tota tää on niinku tärkeä aihe puhua siitä ja ja vähän niinku heitetään muutamia faktoja pöytään eli eli tota. Se syy miksi tää nimenomainen puskuri mihin viittasit tähän huoltovarmuuteen ja toimitusvarmuuteen niin. Siellä on just nää isot trendit taustalla.
Eli eli just se että on tullut paljon vaihtelevaa tuotantoa, mikä on lähtökohtaisesti kaikki tuotantomuodot toki tarvitaan niinku terveelliseen järjestelmään puhutaan niin sanotusta lautasmallista, jossa on vakaata tota joustavaa ja vaihtelevaa ja ja tota riippuen sitten tietysti että mikä on asiakastarve niin se on sitten yhdistelmä näitä että ei ole sellaista yksi oikeata vastausta kaikille, mutta nää on ne eri keinot jotka sitten tukee toisiaan vähän niinku no.
Just lautasmalli viedään ruoka analogiaa. Niin jos nyt käy paljon puntilla niin sitten se lautasmalli näyttää vähän erilaiselta ja sitten sitten jos on pitkän matkan juoksija niin enemmän hiilihydraattia ja näin että että että se ei ole mitään yksi oikeata vastausta vaan on niin kun pitää vaan olla keinovalikoimassa ne oikeat asiat joita yhdistelemällä saa sitten mitä kukin asiakas tarvitsee. Mä pakko tähän sanoa.
Mä tota sisäpiiristä oon sanonut, mutta sanotaan nyt julkisestikin niin tulee motiivi tehdä se että mulla on sanna Marin haaste mun personal trainerin kanssa, että tänä vuonna yksi leuka ja ensi vuonna sitten sanna Marinin verran leukoja. 6. OK, mä luulen että 2000 askelta päivässä mä luin siitäkin. Että se se on. Se olisi helppoa mutta toi toi 6 leukaa on ihan oikeasti mun
niinku kropalla. Kyllä oikein haaste joo mutta toi lautasmalli on kiinnostava eli eli tavallaan pitää olla sitä jokaista jokaista tota tarjontakomponentit siellä rikoska se kysyntä on alatiili ja sitten tää. Saattaa tulla siis niinku ihan luontaisesti nää tuuli ja aurinkovoima vaihtelee, mutta pystyisikö me ulkoistaa tää niinku ruotsille ja norjalle? Eli tai siis ei, ei vastaukseen
joo kysymykseen vaan joo. Nähdään sinne tota ja onko se aina muuten epäilen että ne on niinku vähän semmoisia ettei ne halua että pilata Pohjois että tota skandinaavinen niinku energiahintoja niinku rakentamalla putkea tänne meille ihan vaan kiltteydestä. Eli eli jälleen kerran hyvin
laaja aihe niin. Koitetaan poimia sieltä keskeiset, että kaikki kaikki pysyy kärryillä eli eli tota viitaten tuohon huoltovarmuuteen ja toimitusvarmuuteen niin niin isoja tekijöitä jotka siihen nyt on vaikuttanut niin on tosiaan se se tota vaihtelevan tuotannon kasvu sitten sen se se joustava kautta vakaa tuotanto siton ajettu, koska se on ollut sitä fossiilipitoista niin sitten on ajettu pois eli ne molemmat niinku on vienyt tilannetta heikompaan suuntaan niinku
yhdistelmänä sitten sen lisäksi nää siirtoyhteydet niin siellähän on tietysti paljon myöskin huoltotoimenpiteitä.
Mutta tämä energiakriisi ja ja miten nyt venäjään on suhtauduttu, niin sehän on entisestään heikentänyt sitä eli eli myöskin siirtola huomioiden niinku tuotantokapasiteetti ihan suoraan, että kuinka paljon me voidaan tuoda sähköä tarpeen vaatiessa, plus sitten siitä vielä niinku toisen derivaatan ajatteluun, että että tota aika moni maa on sitten alkanut vähän miettiä, että että OK jos on oikeasti tukala tilanne, niin viedäänkö nyt sittenkään ehkä niin paljon ulos sähköä vai
pidetäänkö se ehkä niinku enemmän omissa käsissä, niin tällaisiakin keskusteluja. On eli eli niin kun se on hyvä, että meillä on integroitu järjestelmä, jossa me saadaan luotettavilta naapureilta apua, mutta samaan aikaan meidän ei pitäisi siihen niinku liikaakaan tuudittautua, vaan pitää se oma pesä kunnossa. Ja jos puhutaan luvuista hieman eli joka kuka tahansa voi katsoa netistä fingrid.
Julkaisee tällaisen tulevan talven näkymät tilaston, jossa katsotaan siinä verrataan muutama datapistettä keskenään. Eli ensinnäkin mikä on arvioitu talven huippukulutus sitten huomioidaan, mikä on kotimainen tuotantokapasiteetti, olettaen että se se on päällä ja ja toimii eli ei mitään cr tota rikkoutumiseen muuta sitten siirtokapasiteetin ja sitten katsotaan että kuinka paljon sinne jää niin sanottua puskuria
niinku virhevaraa. Turvamarginaali sanoisi sijoittaja mikä on sun turvamarginaali tulevaa talvea kohden ja tää talvi olosuhde jossa tää vertailu tehdään niin se on tämmöinen hyvin leuto kylmä kerran 10 vuodessa tapahtuvaa eli eli ei mikään ihan peruspakkinen vaan vaan niinku ääri olosuhde, mutta se halutaan kuitenkin niinku laskea läpi. Niin muutama vuosi takaperin se turvamarginaali siellä oli 2 piste 2 gigawattia eli muutama
ydinvoimalan verran. Sitten se tippuu alle 2 gigawatin 1900 megawattia ja nytten viimeisin arvio olisiko ollut kuukauden takaa niin se on 400 megawattia enää eli se on pudonnut nyt niin kun viidennekseen siitä mikä tarkoittaa sitä että yksi ison. Yksikön suunnittelet. Nyt on rikkoutuminen joku yllättävä negatiivinen tapahtuma, niin johtaa jo varsin epämiellyttävään tilanteeseen, mihin kukaan ei tietenkään halua päätyä.
Niin tän asian tiedostaminen hyvissä ajoin ennakkoon on aika keskeistä ja että siihen voitaisiin varautua sitten jollain tapaa niin niin se toi trendi pitäisi nyt tavallaan saada käännettyä ettei että meillä on sitä turvamarginaalia. Fiksattiin sä muuten tota tuliko joku kompensaatio siitä että tota varaakapasiteetti? Tota tuotannosta vai onko se vielä vähän niinku auki, että siihen ei oikein poliittisesti löytänyt aseita, että kuka kuka maksaa siitä että sulla olisi
niinku me? Ei ne ole niitä merikarvia joita, mutta niinku vastaavia oli jo näitä varavoimaloita. Onko se ratkaistu se poliittinen? Kysymys eli kantaverkkoyhtiö on tietysti oma vastuunsa, mutta mutta se on niin kun ihan viimeinen viimeinen takakautta, että että nyt se ehkä kysymys kuuluu ja. Mihin nyt työ ja elinkeinoministeriö tem nyt suunnittelee? Tällä hetkellä on tällaista fossiilittomia joustomekanismeja, mikä olisi tämmöinen nopea tapa saada luoteta.
Joustavaa kapasiteettia tiukkoihin tilanteisiin saataville pikimmiten markkinoille. Se se työ on täysin kesken ja ja kukaan nyt ei tiedä vielä vielä niitä ehtoja, että se sen työn olisi tarkoitus valmistua. Nyt alkoi tulevan alkuvuodesta ja aika näyttää sitten onko se riittävä korjaamaan tätä tilannetta, mutta se se taas sitten ei välttämättä ratkaise sitä pidemmän aikavälin ongelmaa, että OK, jos nyt vaikka kysyntää tulee valtavasti
lisää, niin onko se riittävä? Myöskin sitten sen kattavaa vaiko eikö? Ja ja jälleen kerran palaisin siihen vakuutusalaologiaan, että että se että. On tapoja tuoda markkinoille pahan päivän varalle sitä
kapasiteettia. Niin se toimii vakuutuksen lailla, että voi olla että ison osan ajasta se ei tee mitään, että se on niin kalliskin tuotantomuoto, koska se ajaa harvoin ja ja voi olla että se käyttää esimerkiksi fossiilittoman joustomekanismin tapauksessa voi käyttää aika kalliitakin polttoaineita, jotka on täysin uusiutuvista lähteistä, synteettisiä tai tai tai muuta vastaavaa, niin ne ei ole sieltä halvimmasta. Niin se oli sipilän visio.
Vähän oli siellä että voisihan se olla sitä vihreätä vetoaakin, mutta sehän nyt on ihan pirun kallis. Tota varastointi, mutta siis tässä muuten itse tuli mieleen yks yks tuota varainhoitaja pizza mulle semmoista niinku hanketta että niinku ruvetaan rakentamaan niinku akkuja eli eli. Eli siis sekin voisi olla yksi ratkaisu, mutta se kuulostaa siltä että ainakin litium ihanaa kuulla, että se nyt hirveästi saa sitä niinku reserviä sinne varastoon, mutta sekin voisi olla osa ratkaisua.
Eli tääkin on pohdinnassa siellä temin temin suunnalla, että että onko siinä niinku kuinka pitkään? Kuinka pitkään joustoa tarvitaan ja ja tyypillisesti akut niiden mitoitus voi olla. Puoli tuntia tunti 2.04 tuntia. Nää on aika niinku tyypillisiä. Eli noi tuntimäärät viittaa siihen, että jos se akku on täyteen ladattu, niin kuinka
kauan sitä purkaa. Ja tyypillinen tapa puhua tavallaan niistä pahoista kylmistä leudosta, talvipäivistä mitkä on kuitenkin meille niinku ihan minkälainen SUOMI on maana tai pohjoismaat alueena, niin tyypillisesti se mihin viitataan on että pahimmillaan se kestää 2 viikkoa, niin se on nyt niin kun kuitenkin aika monen huulilla, että että se on se ratkaistava aika periodi, että tää vaikka päivän sisäisiin vaihteluihin ehdottomasti akut on ollut varsin mainio tapa.
Hyötyä tästä hintavaihtelut ja sen takia investointialto niihin onkin käynnissä tällä hetkellä. Ainakin ruotsissa ollut
valtavassa määrin. Niin niin tota kuitenkin toi 2 viikon periodi on nytten se se se isompi kysymys johon ne ei tuota suoraa vastausta ja ja sitten jokainen voi tietysti tehdä omat laskelmat mutta mutta tota sitten jos 2 viikkoa pitäisi pystyä tuottamaan vakaata vakaata sähköjärjestelmään niin niin kyllä se kalliiksi tulee suoraan sanottuna sitten sillä teknologiaa, mutta jälleen kerran sekin tarvitaan, eli eli jälleen kerran palataan siihen
niinku lautasmallin logiikkaan. Että että tota kaikkia tarvitaan ja kyse on nyt vaan siitä, että että millä mekanismeilla me ja millä periaatteilla me saadaan järjestelmä joka toimii ja ja on on puhdas. Hintakilpailukykyinen ja toimitusvarmuus. Joo sitten tota mä tää hinta kritiikkiä. Nyt varmaan tulee aina joka
talvi. Siis mä itse silloin pari vuotta sitten kun tuli ne isot piikit niin tota mulla taisi olla joku 5 sentin kilowatti hinta soppari niin mä ratsastin sillä ja virnuilin vaan tyytyväisenä ja sitten se erääntyy niin tota mä menin tota markkina sähköön ja ja tota mä oon ottanut semmoisille filosofisen kannan että sieltä nyt tulee sitten viikkoja ja että välttämättä edes kauheasti katso sitä mun
kulutusta sitten siinä. Mutta monethan hermoilee tästä niinku ihan kauheasti, että taas tuli hirmuinen hinta hinta piikki. Tää on niin epäreilua ja mulla oli toi heikki vestman vieraana niin hän oli aikoinaan niinku heitti jopa siis semmoisen ehdotuksen, että niinku leikataan että tämmöisellä ihan niinku kunnon suunnitelma taloudellisella tätä niinku hinta katolla pois, mutta täähän
herättää hirveätä tunteilua. Tää hinta ei tietysti silloin kun se menee alas, mutta kun se menee ylös niin onko tää sun mielestä niinku kritiikki oikeutettua ja onko se niinku nää nyanssit kunnossa? Niinku mainitsin niin. Tietty määrä hintavaihtelut on täysin normaalia, mutta se mitä me ollaan nähty viime vuodet on täysin epänormaalia. Eli. SUOMI ja pohjoismaat
laajemminkin. No etenkin SUOMI kun me ollaan nyt vähän niinku pussin perällä tässä energiajärjestelmässä ja vielä niinku venäjän kupeessa, niin meillä on niin valtava määrä jo uusiutuvaa ja samaan aikaan tosiaan niinku energiajärjestelmän mielessä niinku euroopan reunalla tai tai EUN reunalla niin tota me ollaan vähän semmoinen testilaboratorio. Se on johtanut siihen, että meidän keskihinnat on jälleen kerran toistaen niin kun halvimpia halvimpien joukossa koko euroopassa, mutta samaan
aikaan ne on volatiliteettia. Eli hintavaihtelut on suurinta ja ja sinällään tää ei ole tullut tää niinku vaihtelun kasvu yllätyksenä, koska me voidaan katsoa markkina alueelle esimerkiksi kaliforniaan, missä merkittävä määrä aurinkovoimaa on tullut järjestelmään, niin siellä puhutaan niin sanotusta docker tämmöisestä ankkakuvista, joka jos piirretään sähkön hinta tai tota ja ja niinku kysyntä, niin niin se se muodostaa tällaista niinku ankan ankan profiilia koska.
Keskellä päivää tulee niin paljon aurinkoa, että se sitten painaa painaa hintoja, mutta ja sitten samaan aikaan tietysti tuottaa valtava määrä energiaa, niin niin näitä ilmiöitä ollaan nähty myöskin muissa, että sinällään tässäkin on ollut tietyt ennakoitavat piirteet, mutta tietysti paljon
odottamatonta on tapahtunut. Mikä on sitten voimistanut näitä hintavaihtelut, mutta se pointti mihin on menossa on se, että että että pieni hinta vaihtelu tai tai hyväksyttävä niin niin sitä tietysti on. Mutta mutta äärimmäisyyksiin meno niin se kertoo taas sitten järjestelmän toimimattomuudesta. Ja esimerkiksi se on hyvin outo asetelma, että että meillä on satoja negatiivisia hintatunteja eli jos tuotat energiaa niin sä
joudut maksamaan rahaa. Tai jos sä oot sitten tietysti toisella puolella yhtälöä käytät energiaa, niin sä saat rahaa niin niin se on niinku hyvin eriskummallinen ilmiö. Mihin vielä jos mennään 10 vuotta taaksepäin niin ei silloin kukaan ajatellut että se on edes tyyliin mahdollista, että että tuli vähän mieleen tää koronapaniikki aika niinku öljynhinta kävi miinus neljässäkymmenessä dollarissa barrelia että miten se on mahdollista niin niin tässä.
Niinku yksi lailla ammattilaiset ollut niinku täysin pöyristyneitä että miten näin pääsi käymään.
No nyt me tiedetään niinku selkeät syyt siihen, mutta se on niinku selkeä merkki siitä, että että joku nyt on mennyt väärin, koska se ei sitten taas kannusta tekemään investointeja, koska jos olet sähköntuottaja niin etkä pysty joustamaan niin tietysti sitten nää negatiiviset tunnit niin ei ne suinkaan kannusta sitten rakentamaan lisää, jota nyt niin kovasti kuitenkin sitä tulevaa kysyntää varten kaivattaisiin.
Ja sitten taas toiseen suuntaan ne hintavaihtelut, niin se taas sitten kertoo siitä, että että alkaa olla nimenomaan tätä niukkuutta mihin viitattiin tässä fingridin tulevien talven näkymissä. Eli eli jos muutama iso yksikkö sää on tietynlainen yksiköiden toimivuus on toisenlainen ja kun laittaa nää asiat sitten yksi, niin tulee aika nopeastikin isoja vaihteluita just sen takia, että se puskuri on koko ajan meillä ohentunut. Tulisitte siis se, että
tavallaan vähän niinku arki. Markkinaliberaali siitä miettii niin eihän niinku että että sieltä vaan vedettäisiin johonkin kakkuun tai vesipumppua. Se tätä negatiivinen energia, että se olisi niinku niin no brainer kun varsinkin meillä on niinku yks aluehinta niin se on
helppoa. Monessa maassahan se on pätkitty eri alueisiin, niin tavallaan joudut sitä miettimään että laitat semmoiselle alueelle jossa on niinku eri hintoja ja sitten tää euroopan vertailu niin meillähän on siis varmaan me ollaan ehkä ruotsin ja norjan näkökulmasta vähän semmoinen niinku kysyntä. Niiden niinku energia että tota vesivoimala reserveille, mutta taas niin kuin viro on.
On sitten ehkä niinku meidän suuntaan vähän samassa suhteessa, että ne niinku haluaisi täältä napata sitä tota heidän näkökulmastaan halpaa energiaa. Eli yksi ratkaisuhan olisi ehkä tämmöinen vähän geopoliittinen, että vähän niinku sanotaan vedetään oharit niille virolaisille sitten jos tulee tiukka paikka samalla tyyliin kun mä tunnun että ehkä ne tota meidän pohjoismaiset veljet siellä tätä tekee, tekee siellä toisessa päässä suomeen.
Ottamatta nyt kantaa siihen, että olisiko se järkevää.
Niin jos mietitään tuollaisen seurauksia ja tää palaa siihen samaan kysymykseen, kun toi toimitusvarmuus että että mitä tapahtuu luottamukselle sen jälkeen jos noin tapahtuu tasan vaikka kerrankin, niin kyllä siinä aika moni sitten alkaa miettimään vähän niinku tehtyjä valintoja, että OK oliko tää luottamus nyt kannattiko koska sitten sen jälkeen alkaa jatkopolkuintaa että OK minkälaisia investointeja me nyt tarvitaan, koska tähän kaveriin nyt ei voi enää luottaa vähän
niinku vaikka elämässä muutenkin, että jos nyt joku kollega tai niinku elämässä muutenkin niinku luottamus menee niin ei se niinku hetkestä. Takaisin. Sä joudut tekemään vähän muuttavia toimenpiteitä, että nyt joku niinku joku ei toiminut niin nyt täytyy reagoida siihen eli eli tota että että ei se ole vaan niin että no silloin kun nyt mulle sopii niin. Hoidetaan tää homma vähän eri tavalla ja ja sitten palataan niinku NS.
Normaaliin sen jälkeen niin se ei toimi niin koska sitten sen jälkeen kaikkien ajatus logiikka on muuttunut pysyvästi hyvin pitkäksi aikaa, niin tota se täytyy huomioida ja ja se ei ole mikään ihan pikku juttu kun puhutaan kuitenkin investoinneista jotka lasketaan miljardeissa ja ja vuosikymmeninä eli eli tällä alalla ja sitten jos mennään vielä tuohon niinku akkuihin ja joustoon. Se on siis aivan aivan fakta että tää hinta vaihtelu on
johtanut siihen. Että näitä hankkeita, pienimuotoisia akkuja kysyntäjoustoa on tullut ja ja itse asiassa jos katsotaan näitä kysyntätarjonta käyriä, niin sielläkin on alkanut kysyntäpuoli reagoimaan jossain määrin se se ei voi niinku loppuun asti olla se joustava elementti, mutta sielläkin on nähty niinku herätty vähän eloon, että hei että että tässä niinku alkaa olla kannustimia olla ehkä käyttämättä just pahempaa pakkaseen sitä sähköä niinku kuka tahansa kuluttaja voi voi niinku omalta
osaltaankin todeta, mutta sitten se toinen puoli on siinä että että näitä. Vähän pienimuotoisempia ratkaisuja tulee toki nopeasti, mutta sitten ne isot ratkaisut, joiden mittakaava on merkittävästi isompi, niin se täytyy muistaa, että että niissä kestää voi olla kolmestakymmeneen jopa viiteentoista vuoteen, että että otetaan nyt vaikka tuulivoiman esimerkkinä, koska siitä on just
tuore dataportti. Ei sillä, että että se nyt olisi se ratkaisu juuri nimenomaan siihen mistä puhutaan, että kyllä mä talvipakkasetpäivä 2 viikkoa kestää, mutta mutta, semmoinenkin hanke niin voi olla, että jos tänään saadaan idea rakentaa niin 7 vuotta on myöhemmin, niin se käynnistyy.
Että se on pitkä se aika saada näitä vuosikymmeniä palvelevia asioita aikaiseksi, eli sen takia pitää olla tosi johdonmukainen ja nähdä niinku askeleita eteenpäin että sitten kun havahdutaan jos joku ongelma syntyy niin sitten ollaan jo 5 vuotta liian myöhässä että se pitää nähdä sen takia eteenpäin että mihin suuntaan tää on menossa, että me voidaan niinku keskustella ja miettiä että ja tehdä se tietoinen päätös miten niin kun edetään koska se se on yhteiskunnan etu että
energiajärjestelmä toimii. Ja se, että se on reilu kaikkia kohtaan. Mutta voisiko tätä sitten jos tavallaan nää ehkä kysyntäpuolella ratkaisut on epätäydellisiä eikä voida vetää ohareita naapureille niin tota voisiko tätä sitten järkeville investoinneilla ruveta hanskaan, että tätä suunnitellaan sitten semmoinen tätä järjestelmää, joka kestää tän epävarmuuden ja ja tuottaa sitten sen niinku tehon mikä tarvitaan niiden piikkiä aikoina. No se on nyt se keskustelu mikä on käynnissä.
SUOMI ruotsi maksella erityisesti eli. Meillä on niin sanottu energy only markkina, missä nää energiahinnat on nimenomaan se signaali, jonka odotetaan antavan sitten se se syy investoida tai olla investoimatta. Mutta tässä on nyt monta tällaista niin sanottua interventiota tapahtunut, että ne hinnat käyttäytyy hyvin poikkeuksellisesti.
Eli eli just nää negatiiviset hinnat on muun muassa siitä syystä, että on kannustettu rahalla tota uutta vaihtelevaa tuotantoa, jolla ei ole kannustinta säätää muun muassa ja sitten samaan aikaan on paljon vakaata tuotantoa, joka ei pysty sitten taas joustamaan sillä aikataululla ja sitten taas nää hyvin kalliit hinnat, niin on sitten taas.
Muun muassa aiheutunut siitä juuri, että että tätä joustavaa kapasiteettia on fossiilisyistä ajettu pois eli eli tavallaan siihen markkinan toimivuuteen on puututtu tällaisella niin kuin ulkoisilla toimenpiteillä. No se on nyt se tilanne missä me ollaan, että hinnat vaihtelee ja merkittävästi enemmän kuin muualla. Niin nyt tää kapasiteettimekanismi on yksi keskustelu, mikä on jo käytössä
esimerkiksi UG, ssä briteissä. Missä sitten yhteiskunta hankkii riittävän määrän juuri tätä, niin kun niin sanottua vakuutusta markkinalle eli eli tota kompensoi antaa kannustimet rakentaa tota käsityötaitokapasiteettia siinä määrin, että tällaisia ongelmia joita me ollaan tässä sivuttu. Niin, että niitä ei pääse tapahtumaan. Eli jälleen kerran tässäkin on kyse siitä, että vähän niinku vakuutuksessa, että nähdään vähän eteenpäin. Mikä se mahdollinen ongelma voi olla?
Hankitaan se vakuutus hyvissä ajoin, koska sitten kun se ongelma on käsillä niin sitten ei. Sitten on jo liian myöhäistä eli nyt se keskustelu sitten sen ympärillä käy, että tarvitaanko sitä? Eikö sitä tarvita jos tarvitaan minkälainen se olisi, mitkä ne ehdot olisi ja niin päin pois. Mutta mutta tota tää energia oli markkina on on varsin ainutlaatuinen.
Että että että esimerkiksi no yhdysvalloissa tietysti teksasin osavaltioon on yksi tämmöinen omanlaisensa testilaboratorio myös jos se on hyvin tämmöinen liberaali tapa hoitaa niin niin siellähän on ollut hyvin varoittava esimerkki ihan muutaman vuoden takaa. Missä? Missä tota energiajärjestelmä tietysti petti. Siellä tuli tää polar vortex valtavan kylmä ilmamassa pohjoisesta ja tota lämpötilat laski niin paljon että siellä maakaasuputken jäätyi. Tuulivoimalat jääty ei ollut
varakapasiteettia riittävästi. Hinnat lähti aivan aivan järkyttävään nousuun. Yli 200 ihmistä menehtyi koska no teetkö sä on lähtökohtaisesti aika lämpöinen maa, että että siellä sitten jos tulee valtava monien kymmenien asteiden pakkanen ja sähkö energiajärjestelmä pettää niin niin tota ei ole samanlaista varautumista. Nykyään, mutta siinä siellä on myöskin sitten herätty siihen.
Että on tärkeää ehkä miettiä etukäteen hieman, että mitä ongelmia tässä voi olla käsillä, koska se oli äärimmäisen vakava. Mitä siellä tapahtui. Kaksikymmentäyksi, mutta sitten tohon se ehkä kysyntäpuolella vielä siis se on no ehkä enemmän tää kamalan hallinto oli, oli tätä. Eikö täällä ollut sitten taas miten se oli treenillä?
Oliko se microsoftin välillä? Tavallaan että sitten taas niinku no meidän meitä isommilla markkinoilla saattaa olla siis semmoisia, että valtio tulee tavallaan antakaa jonkun niin ison kompleksin, tavallaan sen koko sen niinku powers agreement niinku tulevaisuuden että. Se saa kaikki osapuolet sitten pistää ne miljardit mitä siihen ehkä tarvitaan niin pöydälle ja ja se on sitten kansantaloudelle niinku hallittavissa oleva
riski. Eikö tää voisi olla kanssa sitten yksi ratkaisu, että tavallaan valtio tulee niinku metsään se homma? Joo eli mitä sitten niin kun investointien kiihdyttämiseen tulee niin niinku puhuttiin aiemmin niin investoinnit tapahtuu siinä kun kysyntä ja tarjonta kohtaan. Ja nyt jos palataan vaikka EKN julkaisemiin tällaisiin datatiedostoja jotka on ihan ihan tota vapaapääsyn netin kautta.
Niin siellä on listattu yli. Oliko kaksisataaseitsemänkymmentä miljardia vihreän siirtymän hankkeita jotka on vireillä suomessa? Sehän on valtava määrä, mutta jos me kalastellaan se 3 lokeroon niin noin 80% on lisää tuotantoa. Eli sulla on siellä merituulta maalatulta aurinkoa jne. Eli eli 4/5 on on uutta tuotantoa energiantuotantoa vain 1/5 vajaa on kysyntähankkeita. Ja sitten loppu vajaa noin 5%.
Jos muistan tarkalleen niin niin tota on sitten sähkönsiirto ja ja ja varastointi, mutta tuossa on jo valtava epäsuhta koska niinku puhuttua niin se niiden kysyntähankkeiden ja tuotantohankkeiden pitäisi mennä enemmän tai vähemmän käsi kädessä. Ja nyt siinä on niinku nelinkertainen ero. Ja no nyt tää on tietysti puhutaan niinku investointien eroista että se ei ole yhteismitallinen, mutta siitä saa vähän suuruusluokkaa. Eli nyt jos miettii että mitä tarvitaan niin.
Niin tota tää freeland mihin viittasit? Eli eli kyseessähän oli tota. Datakeskustoimia oli oli halukas käynnistämään yksi jo suljetun tota ydin tai osan ydinvoimalasta jenkeissä saadakseen 20 vuotta yli 800 megawattia sähköä ja ja siellä microsoft oli oli toinen näistä ja constellation energy sitten toinen, niin sielläkin keskustelu nyt käy siitä että että tää siinä pitää olla valtavia rakennusaikaisia lainoja esimerkiksi tälle tota.
Tälle tälleen ydinvoimalan käynnistämiselle niin sielläkin vaikka toinen tää kumppani on yksi maailman luottokelpoisimpia yhtiöitä microsoft, niin siitä huolimatta on liittovaltion lainan takaus, että tää hanke toteutuu, eli eli sitä välttämättä ei tarvita lainkaan. Mutta että sulla on kuitenkin joku tosi luotettava taho kuitenkin takaamassa molemmille osapuolille, että kävi miten kävi niin jos asiat menee tosi huonosti niin että että me hoidetaan tää vaa ikään kuin
vakuutus. Niin. Samankaltainen voisi käydä järkeä kysyntä hankkeille esimerkiksi pohjoismaissa ja etenkin suomessa, koska yksi haaste mihin viitattiin ihan alussa, oli nää muuttuneet liiketoimintamallit. Aika iso osa vihreän siirtymähankkeista perustuu siihen, että kun ne rakennetaan. Niin pitää olla jo pitkän aikavälin sähkösopimus olemassa, että tiedetään mikä on hintataso, kuinka paljon saadaan energiaa ja että sitä ylipäänsä saadaan.
Ja jos vaikka tuotat vetyä tai jotain vetyjä johdannaista tai muuta vastaavaa tai datakeskuskin niin sulla pitää olla tota tosiaan se pitkän aikavälin sopimus. Ja sitten jos mietitään, että olet tarjoamassa vuosikymmeniksi energiaa vaikka startup yhtiölle, joka on perustettu vuosi sitten tai 2 vuotta sitten, jonka tase on tyhjä enemmän tai vähemmän isossa mittakaavassa, niin se yhtälö ei toimi eli jonkun täytyisi niin kun taata. Tämä, että se transaktio toteutuu, että että että se
luottokelpoisuus on tosi tärkeä. Se on vähän sama kuin jos vaikka nyt sä antaisit mulle lainan ja mulla olisi niinku aivan retuperällä talous ja ja mä olisin niinku hyvin huonossa taloudellisessa jamassa, niin ethän sä antaisi mulle vuosikymmenien lainaa. Sä tarvitsisit jonkun niinku ehkä ehkä takaamaan se ja jos mietitään. No nyt itsellä vaikka nyt asun asuntoon niinku ajankohtainen. Kysymys niin sdp joka on varmasti monelle tuttu niin
sehän toimii. Ihan samalla periaatteella että sillä mahdollistetaan se, että ensiasunnon ostaja. Pääsee helpommin siihen. Ensiasuntoon kiinni niin sinällään. Mun mielestä toi logiikka on varsin helposti perusteltavissa. Myöskin vihreän siirtymän hankkeisiin, että sulla on vähän tämmöinen aspinhenkinen, että että OK nyt kun rakennetaan tätä yhteistä tulevaisuutta, niin on joku joka takaa sen että OK jos asiat menee tosi huonosti niin
täällä on takakautta. Niin niin aspin toimii samalla tavalla, että valtiontakaus ottaa sitä takausta tälle taholle, joka nyt ei ole ehkä välttämättä niin luottokelpoinen tai vakavarainen, kun kaikki osapuolet ehkä toivoisi. Onko tää siis kapasiteettimekanismi vai mikä? Millä nimillä tää kulkee tää tää systeemi. No tuossa on niinku. Laina takaus on on ehkä se long garantian englanniksi, että tota lainan lainan takaaminen
kysyntähankkeisiin esimerkiksi. Tai tai sitten PPA karattiin, eli se se sitten takaa näitä pitkiä sopimuksia itsessään. Eli eli tota nää lainat takaukset on sitten tietysti tyypillisesti liittyy siihen rakennusvaiheeseen. Se on niinku yks, mutta sitten kun kaikki käy ja kukkuu ja sähköä kulutetaan ja vaikka vuosikymmenien sopimus niin
siihenkin liittyy riski. Eli jos yhtäkkiä se sopimus niinku kuolee syystä tai toisesta niin niin siihenkin on tärkeää saada sitten se luottokelpoisuus mukaan.
Eli eli tässä on monta vaihetta mihin pystyy niinku tuomaan aika paljon lisäarvoa sillä että että tota taataan esimerkiksi vaikka valtion toimesta näitä niin niin nää tukisi vahvasti niitä kysyntäpuolellahankkeita ja sinällään meillähän on luvitus on suhteellisen joustavaa jouhevaa, vaikka tietysti siinäkin voi aina parantamisen varaa olla. Öö mutta, mutta jälleen kerran korostaisin, että kun suomella on niin hyvä käsi niin tääkin on nääkin.
On niitä asioita, koska moni muu kansainvälisesti tarjoaa tällaisia lisää hyötyjä kysyntä hankkeille niin tota niin sitten ne investoinnit on siirtynyt sinne esimerkiksi IRA tää inflaation reduction act jenkeissä tarjoaa 3 $ per tuotettu kilogramma puhtaalle vedelle, niin se on johtanut siihen, että aika moni vetytoimia on katsonut että no paljon mieluummin mä tuotan sitten sen vety niin siellä.
Mutta parhaimmillaan ne nyt ott. Pääsen tappiolla kehittää sen niinku tota kysynnän sille vedelle ja sitten kun nää tota. Ja voi olla että Trump muutenkin pistää pistää tota pois ne niin sitten ne on tavallaan oppinut käyttämään sitä vetyä ja sitten ne tulee suomeen, mutta jos tätä niinku miettii niin tota se tarjonta näyttäisi olevan jos sanoo että se suhde on.
Yksi suhde. 4 me saadaan siis se tavallaan se että tai resurssi tai tota se varakasiteetti hoidettua ja ja se turvamarginaali sinne ja mahdollisesti nää takaukset. Mutta jos on jos miettii sitä niinku kysyntäpuolta että miten me saadaan nostettua. Siitä tota niitä projekteja niin ensinnäkin, että minkälaisia hankkeita ne on ja minkälaisia hyviä vaikutuksia niillä voisi olla sitten Suomen talouteen.
Joo no tää nyt on tietysti. Iso kysymys joka määrittämisestä nyt on tietysti montaa eri näkökulmaa, mutta mutta. Tietysti konsultit. Konsultit osana isoja hankkeita on sitten tietysti määrittänyt, että kuinka paljon nyt sitten hyötyjä tulee. Siinähän on suoria hyötyjä, eli sanotaan vaikka että kysyntähanke toteutuu, niin totta kai sulla tulee heti rakennus kaikki luvitus työllistää rakentaminen työllistää sitten sulla on se koko arvoketju eli sinne tulee kaikki materiaalit komponentit.
Sitten tietysti näillä komponenttia materiaalitoimittajilla on taas omat toimittajansa eli se koko se arvoketju riippuen sitten tietysti siitä mikä se komponentti ja materiaali on mitä tarvitaan. Niin että kuinka paljon siitä tulee nyt suoraan suomesta ja kuinka paljon euroopasta laajemmin tai globaalisti. Mutta tota tossa nyt on muutamia noita datapisteitä. Eli eli tota jos katsotaan vaikka näitä EKEK lukuja niin niin tota sinne data ikkunalistat näistä hankkeista
niin. BKTC vuosittain 3 miljardia arvioitu muun muassa työllisyys kaksitoistatuhatta henkilöä kumulatiivisesti tota verotulot yli 16 miljardia kolmenkymmenen vuoden elinkaaren aikana. Että tota ihan pelkästään jos nyt käyttää vaikka sellaisia toteutuneita esimerkkejä, niin. Esimerkiksi tää tuulivoimabuumi, joka nyt ei ole kovinkaan enää buumi just nyt tällä hetkellä, mutta mutta männävuosina oli
niin. Niin tota niin siellähän moni kunta on hyötynyt valtavasti näistä kiinteistöveroista, jota on sitä kautta saatu kerättyä. Eli eli siellä on pystytty sitten rakentamaan koulut ja päiväkodit uusiksi.
Ihan vaan sillä, että siellä sitten on tuulivoimaa niinku kunnan rajojen sisällä, että nää on sitten tällaisia niinku hyper lokaaleja hyötyjä tän kansallisen hyödyn lisäksi että tota että että vaikea mun on lähteä argumentoimaan että me ei haluttaisi lisää investointeja, että mä veikkaan että SUOMI ei ole ihan siinä jamassa. Että me voitaisiin niinku. Se sillä jalalla aloittaa aamua kun herätään.
Niin ja jos tää on tämmöinen tota monacon ongelma niinku sanottiin että tavallaan jos saataisi se nyt se 1/5 sitten pyörii noilla luvuilla niin siellä on sitten sitä tota oliko se nyt kaksisataaseitsemänkymmentä miljardia laskennallisesti sitä kamaa että sehän tulee siitä kun ne matalasti matalalla roikkuvat hedelmät on tehty ja saatu se tavallaan se pyörä pyörimään ja kysyntä luo tarjontaa joka luo kysyntää ja tuo luottamusta niin sitten sieltä vaan
harvesttoimaan sitä. Joo ja ja ja tuossakin niinku. Yritykset voi olla innovatiivisia, koska ei noi isot isot kysyntähankkeet nekään ei synny vuodessa kahdessakaan, mikä tarkoittaa sitä että jos on hyvä kumppanuus ja ja puolin ja toisin hyvä näkyvyys siihen että OK tää asia ensinnäkin halutaan tehdä ja se pystytään tekemään niin mikään ei varsinaisesti estä sitä, että että nyt sovitaan että.
Tuotetaan sen verran, kun mitä te tarvitsette nyt vaikka 3 vuoden päästä tai 5 vuoden päästä mikä ratkaisee sen munakan ongelman, koska silloin on yksi sovittu nyt tässä ajan hetkessä, että tulevaisuudessa molemmat käynnistää omansa sitten siihen tarpeeseen eli se kysyntä ja tarjonta on sitten niinku löytäneet toisensa samalla ajanhetkellä, koska tota kuka tahansa. Kuka nyt on vähittäiskauppaa seurannut tai joulukauppaa kun käy liikkeessä niin niin hyvin
tyypillinen. On tämmöinen justin time toimitus, että että että niin kun kyllähän vähittäis kauppakin täyttää varastot tietäen että sesonki on tulossa eikä täysin niinku irrallaan siitä, että mikä se kysyntä näkymä on, niin kyllähän ihan vastaavasti niinku rationaalinen toimija muutenkin toimii, että jos on näkyvyys siihen että hei nyt se kysyntä on tosi konkreettinen, se on tulossa niin silloin on ihan eri logiikka sitten löytää. Myöskin se se tuotanto sille
että tota. Niinku mekin meidän sijoittaja materiaaleissa myöskin paljon niin kun nostetaan, että se se hintataso mikä tällä hetkellä vallitsee niinku todettu niin vertailussa on hyvin euroopan matalimpia. Niin se yksinään itsessään ei kannusta lisäinvestointieihin. Eli eli sieltä täytyy löytää sitten nää kumppanuudet ja ja kysyntähankkeet jotka on halukkaita sitoutumaan pitkälle aikavälille, mukaan lukien sitten toivottavasti mahdollisesti nää erilaiset mekanismit.
Tai muut tavat, jolla voidaan tukea kysyntähankkeita, että he voi ottaa sen askeleen eteenpäin ja sitä kautta kaikki nää seurannassa hyödyt lieveilmiöt sitten positiiviset verotuksen kansantalouden työllisyyden kautta. No sitten jos tota sanotaan, että teillä nyt on energian tuottajana intressi saada tää homma pyörii niin ootteko te semmoisen tulkitsin tai tämmöisen niinku tarjoaman niinku tehnyt jolla voitte auttaa sitten näitä yrityksiä
toteuttaa niitä hankkeita. Mä sanoisin että niinku tietenkin yhteiskuntana meillä on intressi saada. Tää toimii, että tietysti ollaan kriittinen osa niinku yhteiskuntaa se se on sanomattakin selvää, että että kyllä me nähdään niinku ihan puhtaasti win winin. Mutta jos mietitään että mitä asioita me voidaan ja tehdäänkin että tää asia ei jäisi niinku siitä kiinni niin mä nostaisin nyt ehkä 2 keskeistä yks on sellainen mitä itse asiassa edellisessäkin roolissa niin pääsin tota.
Kaukolämpöpuolella sen parissa työskentelemään eli eli tota tää hankekehitys näille suurille teollisille kysyntä hankkeille, joka nyt sittemmin on kääntynyt ja ja myöskin julkistettu taksi microsoftin datakeskushankkeet täällä pääkaupunkiseudulla, josta sitten lämmöt otetaan talteen ja ja syrjäyttää tota. Syrjäyttää fossiilisia polttoaineita sitä kautta niin mitä siinä kävi oli, että meillä oli riittävän visionääristä näkemyksiäellisiä yksilöitä. Ketkä vara?
Tässä hyvissä ajoin riittäviä maa alueita hankkia vaadittavat lukitukset kävi vaadittavat keskustelut kaikki sähkönsiirtoon liittyvät käytännön kysymykset selvitti niinku tää aloitettiin vuosia ja vuosia ennen kuin sitten tää varsinainen hanke tuli kyseiselle kiinteistölle tai kiinteistöille. Ja siis tosiaan nuo ammatti sanastolla viittaa tyypillisesti kiinteistöihin, mutta on ehkä syytä huomata, että tässä tapauksessa kun näitä hankkeita.
Kehitetään niin puhutaan siis tonteista käytännössä niinku enemmän tai vähemmän tyhjiä maa alueita. Mihin sitten voidaan tätä teollista ratkaisua lähteä suunnittelemaan? Noilla leikataan näiden toimijoiden aikataulusta useita vuosia. Se voi olla 1 3 pahimmillaan jopa 5 vuotta aikataulusta pois. Ja jos sä oot toimija jolla on kiire päästä markkinalle nopeasti päästä rakentaa niin 5 vuotta se on aika houkutteleva
arvolupaus. Jos toinen vaihtoehto on, että lähdetään nolla liikkeelle niin tää on yksi eli eli tää on nyt oli vaan yksi konkreettinen esimerkki. Öö, mutta tota me tehdään ihan järjestelmällisesti tätä hankekehitystä suomessa just teollisuustarkoituksiin. Eli eli ihan hehtaari tolkulla on tota alueita ja ja tota haetaan tietysti vahvoja sähköyhteyksiä aina kymmenistä megawatista, jopa niinku yli gigawattia. Eli niinku tietysti jos kysyntähankkeista on kyse niin
pitää olla vahva sähköliittymä. Tyypillisesti just kantaverkon sähköasemien vieressä. Se on niinku hyvä strateginen sijainti. Ja sitten tota. Tietysti syväsataman on sellainen tekijä, joka jos jos tää kyseinen kysyntähanke sitten tuottaa jotain fyysistä lopputuotetta, joka täytyy sitten kuljettaa maailmanmarkkinoille tai vaihtoehtoisesti rakennusvaiheen materiaali tuonti tai muut raakaaineet jota tää käyttää niin niin tota syväsatama siinä sitten tietysti on niinku
suureksi hyödyksi myöskin. Eli nää kaikki tekijät on pyritty yhdistämään ja tekemään niin kun leikkaamaan näitten tulevien kysyntähankkeiden aikataulusta vuosia. Olemalla hyvin aktiivinen tässä ja yhdistämällä se vielä sitten taas esimerkiksi meidän. Uusiutuvan energian kehityssä. Kakkuun eli eli me ollaan tunnistettu strategiseksi mittariksi. Tämmöinen re niin sanottu reddy bild tota uusiutuvan tavoite eli eli tota että me kehitetään satojen megawattia edestä uusiutuvaa valmiiksi
rakennettavaksi. Eli siinä vaiheessa kun asiakas on valmis liikkumaan, niin meillä on heille kiinteistö ja meille on. Meillä on heille tuotantoa, joka palvelee heidän tarkoituksiaan. Tietysti jokainen asiakas on erilainen ja heillä on erilaisia tarpeita. Mutta ainakin me ollaan niinku otettu jo vuosien verran ennakkoa ennen kun välttämättä tätä kyseistä hanketta on edes jossain pääkonttorissa niinku mietittykään, niin meillä on saatettu jo vuosia tehdä työtä sen eteen, että se pääsee
mahdollisimman nopeasti. Osuu niinku renkaat asfalttiin sitten kun homma lähtee liikkeelle. Nää on konkreettisia asioita mitä me voidaan tehdä ja koen sen ihan henkilökohtaisesti kun joka aamu herää duuniin niin niinku ihan velvollisuudeksikin että saadaan niitä.
Tärkeitä investointeja ja samaan aikaan just että tää sähköistäminen päästövähennykset niin kun terve yhteiskunta että me saadaan se niinku paremmille jaloille niin niin tota siitä tulee kyllä hyvä mieli kun näiden asioiden parissa pääsee tekemään töitä ja mitä enemmän saadaan konkretiaa niin aina
parempi. Joo mä muistan tota aikoinaan siis tähän neuvotteluvaltakirjaan haastattelin siilasmaata ja oli tää tavallaan microsoftin kännykkä diilin jo. Silloin lupailtiin näitä tätä datakeskuksen ne on sitten toteutunut ja googlekin on siihen. Hamina on pistänyt vanhaan tota.
Öö tota stora enson teollisuushalliin niinku tota ihan huikeat rahat ja OK niinku voi ajatella että ne on niinku melko routekin ja täällä hightech sektorilla mutta kyllä ne niinku on hirmu niinku maailman parhaat brändit.
Täällä kuitenkin pyörii niin se on kaikki niinku isoa kullia ja se niinku lähtee tuosta energiaapohjasta että on nää kyllä hienoja hankkeita ja niinku tosi isoja että siinä mielessä toivon että ne niinku jatkuu ja pitkää peliä että tota että niinku pistetään idea ja valmistellaan ja sitten tota toteutetaan että hyvä että. Siitä tulee joo ja siis. Ihan todella ylpeä on niinku koko tiimistä.
Ketkä siinä microsoftinkin datakeskushankkeessa on ollut mukana, koska microsoft on aika aikaansaanut yritys kuitenkin kaikki tietää sen aivan. Mun salkussa. Aivan no niissäkin vielä tota niinku dominantti omalla alallaan niinku aivan fantastinen yhtiö, mutta heidänkin kaikki mitä he on tehnyt niin tää kyseinen datakeskus on niinku se se keihäänkärki kestävyydessä. Ei sellaista ole siis mitä alle prosentti datakeskusten hukkalämpöista otetaan mihinkä hyötykäyttöön
pääkaupunkiseudulla niin syrjä. Tää kivihiiltä maakaasun käyttöä öljyn käyttö, fossiilisia polttoaineita kaukolämpöjärjestelmästä ei sellaista olekaan, että tää on niinku aivan keihäänkärkihanke jopa näinkin niinku teknologian kärjessä olevalle yhtiölle. Tää ei tietenkään ole heidän niinku ydinliiketoimintaa, että otetaanpa lämmöt talteen, mutta ollaan tässä päästy valtavasti toisiltamme oppimaan sekä meidän asiakkaasta, että he sitten siitä mitä kaikkea tällä
hukkalämpöä voikaan. Saada aikaiseksi. Hieno homma. Tota me ollaan ollut vieraana heikki keskiväli fortumille ja nyt lunastetaan. Lupaus siitä tota warren buffetin tota filosofian tiivistämisestä vartti ja siis siinä tässä näin nyt kun katselen omaa salkkuaan niinku noussut niin tuota ihmettelen.
Tää warren buffetti on kuitenkin niinku mennyt tai kassia niinku lisännyt myynyt kaikkea applea että niinku oon ruvennut miettimään että varautuukohan se omaan kuolemaansa vai mitä se on ja mitä mennään näistä puhumaan tota sisäpiirin puolelle. Kiitoksia heikki keskiväli. Iso kiitos ja paljon kiitos myös kuuntelijoille. Joo ja kun otti tänne saakka katsellut tai kuunnellut niin. Laittakaahan kanava tilaukseen. Kiitos.