Irrottauduttiin y sopimuksesta haettiin ey jäsenyyttä ja kaiken kukkuraksi ostettiin Hornet hävittäjät. Kaikki tämä tapahtui 3 ja puolen kuukauden sisällä vuoden yhdeksänkymmentäkaksi alussa ja vihreät olivat sitä mieltä, että heillä oli tosi fantastinen ehdotus. En ehdottivat, että ostopalveluina hankitaan ilmavalvontaa ruotsista. Taida analysoi vuoden kaksituhattakuusi venäjää ei 3 vuotta ennen kuolemaansa ja hän näki näki, että venäjä venäjällä on voimistumassa.
Henki, jossa lähdetään siitä, että että se yhdeksänkymmentäyksi hajoaminen oli nöyryyttävä ja ja ja Venäjän imperiumi hajotettiin vihamielisten voimien ja omien oman maan pettureiden ansiosta. Ja tämä on minusta tämän päivän päättäjille niinku tärkeä viesti, että että kun olosuhteet muuttuu niin eihän siinä ole vaihtoehtoa.
Sun täytyy muuttaa politiikkaa. Sä voisi sanoa, että valitettavasti emme voi tehdä mitään kun 3 vuotta sitten hallitusohjelmaan kirjoitettiin näin niin ei ei voi tehdä mitään. Täytyy voida tehdä näin se on. No niin tää jakso on tehty yhteistyössä my heritage kanssa ja kun käytätte tota bit pistely kautta sami miettinen koodia kun tulette tuonne sisään niin saatte 50% alennusta tuon neljäntoista päivän ilmaisen jakson jälkeen ja tänne he on
aika helppo loukata. Laitetaan nimi ja sitten sähköposti ja sitten tuohon kannattaa laittaa isä ja äidin tiedot niin pääsee hyvään alkuun tuossa sukupuussa että kohta näytetään. Ja tosiaan selkeä kun on päästy sisään niin niin tuota tää sukupuun kasvattaminen on melko suoraviivaista. Kumppanit miehet vaimot sinne saa sisään ja sitten tuota vanhempien sisarukset elikkä sulle en ole tai tädit tai sedät.
Ja tosiaan tää mun sukupuu on tuolla valmis ja mä oon tätä sitten tän demon jälkeen kyllä niinku jatkanut hyvinkin paljon taaksepäin. Mitäs matskua tykkäät mun sukupuusta ihan kiva, mutta sulla on tosi huono kuva, mutta mä laitan sulle paremman eli tossa esimerkiksi isäni isä juho miettinen niin eli eli melkein satavuotiaaksi ja tosiaan siinä ehti kyllä syntyä sitten tuota isälle sisaruksia.
Ja niitä on sitten ollut mukava tuossa täytellä ja hän hän tuolla vaikutti Kuopion lähellä tuusniemellä. Näitä voi sitten täydentää tietoja hyvinkin paljon enemmän ja sitten tätä voi elävöittää. Itse sieltä löytyy jonkin verran muiden tekemiä sukupuita. Jos niitä yhdistelee, niin on myös mahdollista ottaa esimerkiksi tämmöinen tuota
historiallinen kuva. Ja tää on esimerkiksi kun matti apusen kanssa juttelin siitä, kun isäni ollut tuolla aamulehdelle niin tuonne mustavalkoinen kuva niin se muuttuukin sitten taikka kosketuksella värilliseksi. Jos jos sitä haluaa tuolla aina niinku. Aina tuota jälkikäteen resonoida ja.
Sitten tota voi voi mennä tuonne ihan niinku kunnolla syvään päätyyn eli on niinku mahdollista löytää tämmöinen tuota monen sukupolven takainen kartta ihan euroopan tasolla ja sitten siitä on myös niinku mahdollista sitten zoomata tuonne lähialueelle mikä meikäläisellä on. Tietysti SUOMI ja sieltä löytyy sitten tota tää isäni puolen
suku tuolta. Itä suomesta Kuopion läheltä ja äitini tuossa sitten sahtipitäjä ainakin tunnetusta sysmästä ja sitten tosiaan vaimon puolelta löytyy tota pohjalaista sukujuurta. Sitten tässä on tämmöinen myös ominaisuus, jolla pystyy yksittäisiä ihmisiä ja sukulaisia tai jopa itseensä. Vähän niinku googlaa, mutta tieteellisiä artikkeleita löytyy.
Eli tuossa mun täysikäinen sami miettinen, tiedän kuka se on on tehnyt julkaisun tuolta lääketieteen puolelta, mutta itseltä nää julkaissut on tämmöisiä euro think tankin ajoilta kun mietittiin sitä, että mitähän tästä eurosta tulee, niin jos joutuisikin vaikka puolan tai ruotsin kulmaa. Palaamaan tuohon omaan markkaan, niin kyllähän se on tehtävissä vaikkei se helppoa ole niin löytyy sitten nää meikäläisen artikkelit sieltä.
Eli laittakaa toi bit pistely kautta sami miettinen niin saatte tän viidenkymmenen prosentin alennuksen täältä winerytisesta ja nyt mennään tähän sitten esko ahon videoon. No niin tervetuloa tänne neuvottelee kanavalle. Mulla on toista kertaa entinen pääministeri esko aho.
Tervetuloa, kiitos paljon ja nyt ollaan päästy yksi vuodella eteenpäin että tuo edellinen opus josta mä jututin oli vuosi ysiysi ja nyt ollaan vuodessa 9 2 ja näissä on tämmöinen tota toteemieläin eli 9 oli musta joutsen että tapahtui 3 todella synkkää asiaa ja mä päästiin todella laman pohjaa kohti mutta sitten ysiä 2 sä oot valinnut tämmöisen aavekissan niin
viittaa ainakin osittain. Ihan tähän ruoholahden leikko ruokolahden ei ruoholahti on vähän vähän helposti stadilainen leijona, mutta mitäs tää nuoremmat ei varmaan edes muista, että meillä oli tämmöinen aavekissa kuin ruokolahden leijona ja kun mä rupesin kirjoittamaan sitä mustien joutsenten vuotta niin mulla tuli ensin niin kun otsikkokirjalle joka on hyvin harvinaista ja tässä kävi melkein samalla tavalla että kun mä rupesin miettimään että
yhdeksänkymmentäkaksi niin mulla tuli ensimmäisenä mieleen se että se oli se vuosi jolloin suomessa oli leijonan metsästys käynnissä ja se syntyi sillä tavalla että. Että yksi tämmöinen itäsuomalainen metsuri lähti ruokolahdelle tekemään jotain leimikon mittausta ja juhannus.
Sen jälkeen. No siinä on hyvä kysymys, että oliko minkälainen juhannus oli vietetty, mutta joka tapauksessa hän uskoi nähneensä leijona siellä ruokamäärillä ja ja ja ja sitten se tarina eteni aika aika huimalla tavalla vähän vähän ajan kuluttua sisäministeriö ja ja maa ja metsätalousministeriö ja ja ja ympäristöministeriö asetti tämmöisen piti tämmöisen kokouksen, jossa sitten pantiin leijonan metsästysporukka liikkeelle, joka otti häkin ja jotain tainnutusvälineitä mukaan
ja lähti metsästämään. Se pyörii siis monta viikkoa se oli. Se oli ylivoimaisesti suurin uutinen kesällä yhdeksänkymmentäkaksi marjo manninen tai marja manninen. Kumpi hän mahtoi ollakaan niin hän oli ylen aluetoimittajana. Siellä hän kertoi tehneensä kolmekymmentäviisi juttua siitä leijonasta.
No me kirjoitimme, ajattelin mä kirjoitan niinku vaan se pienenä oheistarinana tämän kirjan, mutta sitten mä rupesin miettimään hetkinen että että että että kaikki luuli nähneensä leijonan ja sitten niitä ruvettiin näkemään eri puolilla
Suomea vähän ajan kuluttua. Ja ja ja ja mä rupesin miettimään, että itse asiassa mehän tehdään tätä samaa asioissa, että me kuvitellaan näkevämme jotakin ja sitten kun me oikein kuvittelemme, niin sitten me olemme uskoa siihen ja siitä on tullut myös väline ainakin politiikassa eli luodaan tämmöisiä leijonia, jotka muka ovat tulossa ja käymässä päälle ja sitten niitä täytyy niihin täytyy varus.
Autoja niitä täytyy metsästää ja ja ja ja rupesin miettimään että mitä nämä oikein nyt sitten suomeksi voisi olla.
Ja sitten löysin englanninkielisen termin fantom catch eli kun tämmöinen eläin esiintyy paikassa missä sen ei pitäisi olla niin sitä kutsutaan fantomatiksi ja siitä tuli sitten aavekissa ja käytin esimerkkinä muun muassa trumpin vaalitappiota ja hän hän siis rupesi jo pitkään ennen vaaleja puhumaan siitä, että häneltä ryöstetään vaalit ja sitten hän rupesi rakentamaan sitä tarinaa ja mä luulen, että hän itsekin
uskoi lopulta. Että näin oli, että hän sai maanvyöryn voiton, mutta hävisi sitten vaan. Sen takia, että että häneltä pelattiin se voitto ja sitten putin tuolla itänaapurissa joka pyörittää koko ajan tätä levyä siitä miten venäjä on nyt ulkomaisten voimien ja ennen kaikkea naton ja yhdysvaltain uhkaama ja se vyöryy kohti
venäjää ukrainan kautta. Ja nyt siksi siksi ukrainan pitää panna kuriin ja sitä on myytynyt jo pitkän aikaa venäläisille ja monet venäläiset uskovat ja muuten itse asiassa törmäsin suomalaisenkin, joka oli sitä mieltä että natsithan pitävät valtaa ukrainassa. Että suomessakin on ostettu tämmöinen tarina. Se on puhdas aavekissa. Ei siellä mitään. Varmaan siellä on joitakin yksittäisiä ihmisiä, joilla on ehkä jotain sympatioita natseihin. Mutta mutta eihän se mikään
mikään natsivaltio ole. Sehän on täydellinen aavekissa. Eli tässä on myös putin sanoi, että vuosikymmeneksi on tota, oliko se venäjän suurin geopoliittinen tuota tragedia kun neuvostoliitto hajosi tai tai jotain sinne päin. Mutta ehkä tuohon aavekisaan vielä tai ruokolahden leijonaa.
Vielä niin tota nythän sanna Marin teillä olisi ihan varmasti pyydetty mielipidettä ja tää olisi ollut suomen juttu, mutta ilmeisesti sulta ei kukaan niinku pääministeri kuitenkaan ole pyytänyt virallista kantaa tästä ainakaan en muista että mä olisin joutunut kommentoimaan millään tavalla, mutta nyt nyt en usko, että yksikään poliitikko olisi keskeinen poliitikko olisi selvinnyt ilman että olisi joutunut ottamaan kantaa siihen mitä sille leijonalle tehdään.
Sekin oli keskustelua ja mihin se sijoitetaan. Käytiin keskustelua mihin eläintarhaan se viedään ja muuta se se se muuttui todella niinku uskomattomaksi tarinaksi keskellä. Keskellä lamaa.
No sitten tää kirjan tematiikka niin mä tykkäsin siitä edellisestä kirjasta ehkä vähän vähän enemmän kuin tästä, koska se oli tosi napakka se vuosi ysi ja siinä aika lailla pysyttiin nimenomaan siinä karsinnassa vähän niin kun aika objektiivisenakin historian tarkastella, mutta tässä haetaan vauhtia niinku toisen maailmansodan lopusta teheranin kokouksesta, jolloin ilmeisesti oli aidosti moninapainen maailma eli suomenkin kohtalo päätettiin siinä heti sodan jälkeen siinä
viikkoina, niin sulla on aika pitkä pätkä josta niinku peilata tätä suomen niin kun. Sodan ja vuoden 9 2 välistä historiaa niin oli oliko tää tarpeellista? No tuota ensinnäkin mulla oli tarkoitus ensin kirjoittaa kirja vuodesta yhdeksänkymmentäkaksi ja vielä yhdeksänkymmentäkolme alusta joka olisi keskittynyt vain siihen aikaan.
Mutta sitten mä en voinut voinut tehdä sitä kun kun huomasin ja heti ensimmäiseksi toteaisin että siinä tehtiin valtavan suuri ja ulko ja turvallisuuspoliittisia ratkaisuja hyvin lyhyenä ja sisällä irrottauduttiin ysopimuksesta haettiin EU jäsenyyttä ja kaiken kukkuraksi
ostettiin Hornet hävittäjät. Siis kaikki tämä tapahtui 3 ja puolen kuukauden sisällä vuoden yhdeksänkymmentäkaksi alussa ja ja ja ja ja oikeastaan syy miksi ryhdyin sitten katsomaan historiaa oli se että että aika moni tämän päivän tulkitsija on sitä mieltä, että siitä se suomen menestystarina alkoi, että sitten me ikään kuin pimeydestä tultiin valoon kun me päästiin yössä, kun siitä eroon voitiin hakea EU jäseneksi ja saatiin vielä amerikkalaiset hävittäjät, että se oli jotenkin
tämmöinen tämmöinen niinku täydellinen siirtymä pimeästä ajasta valoisaan aikaan. Ja ja ja sitähän se ei ollut ja ja musta tuntuu että että oli oli tarpeen kirjoittaa vielä kerran, vaikka se on moneen kertaan jo kirjoitettu. Kuitenkin sitä historiaa, jotta tämän päivän lukijat voisivat ymmärtää mistä me lähdimme liikkeelle kun me tehdään niistä
lähdettiin. Mehän me siis halunneet olla YA SUOMI vaan me saimme sen paikan teheranissa, jossa stalin, roosevelt ja churchill istuivat ja päättivät euroopan tulevaisuudesta ja siihen kuului se, että.
Rauhanehdot suomelle määritettiin stalinin tahdon mukaisesti ja siihen kuului myös päätös siitä, että SUOMI kuuluu sitten tästä lähtien neuvostoliiton meidän käyttäisi sanaa etupiiriin vai kuuluu vaikutuspiiriin, joka sitten todentui, kun rauhansopimus tai oikeastaan välirauhansopimus tehtiin syyskuussa tai sataneljäkymmentäneljä. Se on erittäin olennainen osa suomen historiaa. Jos et sitä ymmärrä, niin on vaikea ymmärtää myöskään tämän
päivän ratkaisuja. Ehkä kaikki nato päätöksen taustat itse asiassa juontavat juurensa. Hyvin pitkälti siitä, mitä sodassa voidaan neljäkymmentäneljä erityisesti 4 tapahtui. Joo siinähän käytettiin neuvostoliittoa tavallaan vapautuskumppanin, että toisaalta niinku haettiin esimerkiksi tota pariisin rauhansopimukseen tuota kevennyksiä eli venäläisillä aseilla eli eli saatiin ilmatorjuntaa ja hävittäjiä ja ja sitä taas. Toisaalta siellä oli se tää pohjoismainen peli.
Oli aika mielenkiintoinen, että haettiin pohjoismaista tuota. No passivapauden tuli vaan yllättäen viisikymmentäluvulla, mutta niinku tietyllä tavalla ei ole. Schengen sopimus tuli jo pois vain välillä niinku sillain pohjoismaisen ulottuvuuden kautta, että ne oli niinku sitten kaikuja tästä hävittäjä ja nato päätöksestä ja ja sitten tota tästä EU vapaakauppasopimuksesta, että siinä mielessä ihan niinku relevanttia, mutta se vaatii aika jännä että sitä oli niin paljon.
Sitä tavallaan käytiin läpi tuomioja ja mielipiteet ja niin poispäin tota jatkaakin tässä matkan varrella muuttunut moneen kertaan, mutta se oli, se oli ehkä vähäinen myöskin tämmöistä omaa omaa niinku historiaa että että. Katsoin tavallaan läpi sen aikakauden, kun vähän katsoo etäämmältä niin asioita näkee paremmin.
Syy miksi käsittelin sitä 7 luku aika paljon oli tietysti tää EU jäsenyysratkaisu ja EC vapaakauppasopimuksen samankaltaisuus, että siinä oli niin paljon yhtäläisiä piirteitä, mutta vielä palaan siihen neljäkymmentäluvun, että kyllä suuri yllätys itsellekin oli se, että meistä tuli maailmanpankin ja ja kansainvälisen valuuttarahaston jäsen vuonna 1000 sataneljäkymmentäkahdeksan tai hakemuksen ei 3 vuotta ennen ruotsia ja ruotsi vetosi.
Neuvostoliiton vastustukseen tai nihkeyteen oman jäsenyytensä viivyttämisestä, kun taas SUOMI haki. Mutta tiedätkö milloin olympia? Hyvät vuoden viisikymmentäkaksi olympiakisat myönnettiin suomelle milloin k myös sinne suomelle. Niin ja eikö ne pitänyt olla sodan aikana piti olla ensimmäisen kerran 40 mutta se näin lasket niin sitä ei lasketa vaan meillä on viisikymmentäkaksi kisat milloin ne olisiko ollut
viisikymmentäyksi? No ei varmaan ei mitään hajua kesällä tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentäseitsemän OK ei ajattele siis kansainvälinen olympiakomitea päätti myöntää kisat maalle, jossa oli liittoutuneiden valvontakomissio ei ollut rauhansopimusta. Ja ja samaan aikaan saksalta kiellettiin osallistuminen vuoden neljäkymmentäkahdeksan lontoon olympiakisoihin. Maa oli äärimmäisen köyhä maksoi sotakorvauksia asutti siirto
väkeä. Tää oli suunnaton määrä köyhyyttä se on, se on aivan käsittämätön päätös, mutta siltikisat järjestettiin ja ja hienot kisat järjestettiin ja saatiin lonkero sillä se on siitä vaan tykkää sitä juoda, että mä me ei niinku tavallaan tämä on minusta tää on minusta hyvä niinku tämän päivän sukupolvien pitää mielessä, että kun minusta tuntuu että joillakin on käsitys, että mehän
melkein voitettiin sota. Että unohdetaan se, että kyllä me kuitenkin jäätiin kakkoseksi vaikka pystyttiin estämään neuvostoliiton, neuvostoliiton tai pysäyttämään neuvostoliiton
hyökkäys. Olimme kuulleet me kuitenkin häviäjien joukkoon ja saksan rinnalla hävinneiden joukkoon ja se ei nyt tahdo oikein tämän päivän päättäjien ja ja tämän päivän vaikuttajien mielessä oikein pysyvä vaan kuvitellaan, että että se oli itse me oli itse haluttu tämmöinen neuvosto, SUOMI neuvosto myöntää myötämielinen SUOMI ja YA SUOMI ja sitten sitten siitä päästiin eroon kun. Päätettiin, että nyt me sitä erotaan. Ei se niin ollut, vaan olosuhteet määrittivät suomen
paikan. Joo ja siinä oli jotain. Haettiin niitä venäläisiä hävittäjiä niin tuota piti pyytää britannialta lupaa niin se ei tullutkaan sitten ihan kun manulle illallinen jos ne ei ole sekin on hyvä esimerkki siitä, että mitä mitä se sota tarkoitti että ja ja sen seuraukset tarkoittivat että että britit pelkäsivät että Suomeen tulevat ohjus. Että hävittäjät ja ohjukset ovat ikään kuin länttä vastaan ja ja ja sen takia niitä ei ohjuksia ei saisi antaa kun kerran rauhansopimus ne suomelta
kielsi. Mutta sitten 9 2 tässä oli tää hornetien tuota neuvottelu ja tunnut selvästi olevan ylpeä siitä, että tavallaan lama lama vuonna niinku saadaan tämmöinen läpi ja aiheellisestikin. No kyllä ja hyvin ja koneitaan ne on ollut ja mut eikö tää f 18 tullut vähän niinku mustana hevosena sinne loppupuolelle ja sitten siinä oli aika paljon
kritiikkiä oli. Pekka haavisto halusi puolustusbudjettia alas ja ja tuota heikki hiilamo piti tätä taloudellista tyhmänä päätöksenä, mutta ainakin jäi semmoinen kuva, että pystyt kumoamaan näin molemmat molemmat vaatteet. Mutta oliko siinä tavallaan tämmöinen just oltiin y vasta päästy ja neuvostoliitossa eroon niin oliko siinä niinku tietoinen hyppäsi nyt sitten vähän niinku länsimaiseen strategian ulottuvuuteen vai oliko se vaan vähän niinku sattumaa?
No se iski siihen vaikutti totta kai neuvostoliitto. Tuo suhde joka muuttui radikaalisti kun kylmä sota päättyi ja ja ja me meillähän oli aiemmin periaate, että me
otimme kolmanneksen. Varusteluhankinnoista idästä toisen kolmanneksen lännestä ja kolmannen yksi kolmanneksen, että emme itse ja tältä pohjalta vuonna kahdeksankymmentäkahdeksan holkerin hallitus käynnisti tän hävittäjähankinnan, että tehdään nytkin yksi aikaa sekä läntisen että itäisen koneen osto ja sitä perusteltiin sillä, että turvallisuuspoliittinen asetelma, jossa me olimme tää tässä yoshimuksen kytköksissä niin edellytti tietynlaista
tietynlaista kytkentää myös myös neuvostoliittoon, mutta se muuttui. Monin tavoin se muuttui niin, että neuvostoliitto ei enää enää neuvostoliittoa ei enää ollut ja ja ei ollut enää YA sopimusta ei ole enää sitä velvoitetta, joka
meillä siihen liittyen oli. Oli olemassa ja toisaalta yhdysvallat ei suostunut vuoteen 90 saakka myymään meille huipputeknologiaa, koska katsottiin, että me kuuluimme neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja sen takia emme saaneet sitä teknologiaa vaikka olisimme halunneet ostaa, niin me emme ole sitä saaneet. Mutta sitten myöskin yhdysvallat
muutti politiikkaansa. Vuonna 90 ja siitä seurasi se, että yhtäkkiä meille tarjottiinkin ensin parempi versio f 16 koneesta kehittyneempi versio ja sitten vähän ajan kuluttua meille tarjottiin myöskin f 18 tai itse asiassa suurin piirtein samoihin aikoihin ja se oli kyllä monelle kauhea yllätys että että se se tarjous tuli ja myöskin että se hinta asettui sellaiseksi, että hintalaatu suhteella mitattuna ei jäänyt minkäänlaista epäilystä siitä, että se oli
paras mahdollinen ostos. Niin ja tuosta ehkä talousvaikutuksista se. Kritiikki vissiin nyt oli. Sitten meni vähän ohi, että siinä oli se dollarin vahvistusvaikutus, mutta se vapaakauppaedut oli aika isoja ja se pysyy aika hyvin kulumaan. Plus että että kun se kellotus markan kellotus yhdeksänkymmentäkaksi näytti ensin nostavan sitä koneen hintaa todella rajusti.
Mutta yhtäkkiä sitten kun yhdeksänkymmentäkolme talous kääntyi niin sitten markka alkoi vahvistua ja ensimmäinen suoritus näistä hävittäjistä tehtiin muistaakseni paremmalla valuuttakurssilla kuin se valuuttakurssi. Päätös tehtiin eli eli hiilamoja ja ja sipola ennustavat täysin väärin ja ja minä ymmärrettävästi oli mahdoton ennustaa valuuttakursseja ja niitä on nytkin vaikea ennustaa.
Tai itse asiassa tuota minä sanoisin että kello vaan markka tuntuu järjen vastaiseltaisena poliittiseen ajattelussa, että se voisi vahvistua, että sitä pidettiin tavallaan. Ehkä voidaan tuohonkin tulla kohta, koska tässä oli mielenkiintoisia rahapoliittisia tapahtumia tässä, mutta sen verran vielä jatkan siitä, että että että kun sitä kritisoitiin sillä, että että se syö rahaa joka tarvittaisiin kipeästi. Sosiaaliturvaa ja kaikkeen muuhun.
Ja sitten kun se jaetaan tämä hankintameno kolmellakymmenellä vuodella, niin sitten aletaan tulla summaan vuodessa, joka vastaa semmoista kuukauden asumistukimenoja ja silloin hyvä kysymys kuuluu, että onko maanpuolustuksen, erityisesti ilmavalvonnan kyvykkyys? Onko se yksi kuukauden asumistukimenojen arvoinen vai ei? Ja tämän päivän maailmassa luulen, että jos pitäisi siihen kysymykseen vastata, niin pitää olla aika aika sosiaalinen, että
että on sitä mieltä, että. Että kyllä se nekin rahat olisi parempi ollut tänään asumistukeen. Joo mä oon niin talossa oikeistolainen.
Mä heittäisin sen asumistuenkin ehkä pois pois sieltä, mutta tota sitten kun siellä aika hyvä vertaus koska se se antaa niinku mittaluokan koska se yksittäisenä hankintana oli niin valtavan suuri, että sehän tietenkin monia pelot ja ja vihreät olivat sitä mieltä, että heillä oli tosi fantastinen ehdotus, että ei ne ehdottivat että ostopalveluina hankitaan ilmavalvontaa ruotsista, sitä ei siihen siihen ei ole comin sen
koommin. Palattu joo joo mut sulla oli tämmöistä pientä sankarimyyttiä sieltä nostit tän aimo pajusen jonkinlaisena niinku. Strategianeron, joka ei pelkästään tää hävittäjähankintaa, mutta sitten tavallaan tää ostetaan itse aseita niin niin ilmeisesti saa sieltä alelaarista DR, stä todella halpaan ja hyvin perusteltu se oli. Se oli siihen aikaan ihan
pätevää kalustoa. Osa oli muuten sellaista jota neuvostoliitto ei suostunut myymään suomelle aikanaan ja että semmoistakin kalustoa tuli ja se tuli romuraudan hinnalla. Eli me saatiin niin kun paitsi aseita, tankkeja, tykkejä. Me saatiin myös erittäin paljon. Ammuksia ja ja tuota.
Veikkaanpa että osa niistä on edelleenkin varastoissa käyttökelpoisena ja ja ja se oli todella todella edullinen hankinta ja teki mahdollisuuksia sen, että pystyttiin tekemään tämä Hornet. Kauppa niin että sotilaallinen maanpuolustuskyky muilla alueilla ei siitä jutun
kärsimään. Joo ja suomella on ollut aika hyvä tämmöinen kalustolleinen silmä, että nytkin ollaan ostettu näitä leopardia vaikka hollannista tota just ennen kuin ne nousee arvossa ja sitten toi paljon tykistöä ja näitä himassa ja raketinheitin kalustoa että me ollaan aika viisaasti ostettu niinku melko halvalla ennen kun ne ei kysy nousee ja sitten me ei ole haudutettu kuvittelemaan että yhdeksänkyt. Alussakaan ei haudattu kuvittelemaan.
Nyt koittaa tämmöinen suuri rauhan aika ruotsalaiset meni vähän harhaan ja lopettivat varusmies. Palveluksen ja sen palauttaminen takaisin on noin erittäin hankalaa, kallista ja ja väittäisin, että niin paljon aikaa vievää, että siitä ei välittömästi eikä lähivuosinakaan vielä mitään suurta hyötyä saada. Mutta me pidimme tämän oman puolustusrahasto.
Olemme ja nyt tänä päivänä kaikki ovat siitä äärimmäisen kiitollisia, että näin tehtiin, että että kun nyt sanotaan, että että että oltiin sinisilmäisiä, niin niin mä väitän että yhdeksänkymmentäluvulla ei oltu kyllä yhtään sinisilmäisiä, vaan vaan tuota katsottiin että maanpuolustuksesta pitää pitää yksi lailla huoli kuin ennenkin, vaikka maailma näytti rauhallisemmalta ja neuvostoliitto oli kaatunut. Nyt mennään tuohon neuvoston kaatumiseen niin tota oliko
venäjällä oikeastaan. Ikinä mitään mahdollisuutta päästä demokratiaan. Sulla on ainakin pidit tästä qaidaaria semmoisena kaverina, joka olisi ehkä voinut nostaa sen, mutta siellä oliko se niinku vähän yksin vai vai tota? Oliko sieltä jeltsin oli vähän heikkoja juoppoja ja muuta, mutta tota ja putin pelasi sitten siellä taustalla.
Putin tuli vasta tuota kaksituhattaluvun puolella tai yhdeksänkymmentäluvun lopulla mutta mutta, mutta se ongelma mun mielestä oli se ja sinne mielessä kun nyt puhutaan mitä venäjällä nyt tapahtuu että voiko siitä tulee demokratia ja ja markkinatalous nyt jos. Jostain syystä päästäisiin tästä nykyhallinnosta eroon niin niin mahdollisuudet on nyt paljon paremmat kuin ne oli yhdeksänkymmentäluvulla. Pitää muistaa, että koko se koko se neuvosto sukupuu.
Tuomio, josta tuli sitten venäjän johtajia niin sehän oli neuvostoajan kasvattaja. Ne oli koulutettu sosialistisen maailmankatsomukseen ja sosialistisen komentotalouteen niin se oli vain harvoja joilla oli kyky ymmärtää mitä markkinatalous kun tarkoitti demokratiasta. Harvalla oli mitään käsitystä mitä se mitä se tarkoittaa ja ja ja sen takia kuvitelma siitä että yön yli maasta tulisi demokratia ja markkinatalous ja ihmisoikeuksia kuvittelee kannattavaa maa, niin kyllä se oli.
Se oli harhakuvitelma, eikä siihen suomessa onneksi monikaan uskonut. Jotkut uskoivat ne, joiden mielestä joiden mielestä vanhakantaista puolustus ajattelusta voitaisiin nyt luopua, kun kun ei enää ole vanhaa neuvostoliittoa. Mutta kyllä muut kaikki näkivät sen että riskejä on ja ja ja ne alkoivat aika nopeasti sitten kyllä realisoitua joo ja siinä oli semmoista erittäin kummallista keskustelua, että voisiko olla venäjä naton jäseniä muuta tämmöistä, että oliko nyt ihan trollausta.
Tää on ihana aitoa pohdintaa ja väyrynenkin oli jossain vaiheessa. Se oli minusta huvittavaa. Kannattanut sekä eu, ta että natoa ja tota että että siis niinku en mä tiedä oliko se jotenkin niinku tämmöistä vähän noiden kaikuja myötäilyä. En väitä että Väyrysen kohdalla, mutta hän oli poliittisessa vastuussa tietysti.
No mä luulen että silloin silloin aika paljon uskottiin kuitenkin siihen, että vaikka venäjä ei pysty nopeasti muuttumaan, niin ei se enää palaa entiselleen ja että se semmoinen että neuvostoliiton hajoaminen on ikään kuin. Sen imperiumin hajoaminen on lopullista ja että venäjä voisi tulla osaksi tämmöistä eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää sillä alueella. Venäjä muutokseen uskottiin enemmän ja siihen oli kyllä perusteitakin sen takia, että kyllähän venäjä jeltsinin aikana
käyttäytyi pääsääntöisesti. Kansainvälisillä areenoilla toisella tavalla, mutta kyllä täytyy myöntää, että kyllähän siellä alla oli tämmöinen iso venäläinen perusvirta myös koko ajan ja sehän alkoi heti jo yhdeksänkymmentäkaksi. Se ei suinkaan ole mikään tämän ajan tuote vaan koko 30 vuotta niin siellä on ollut tämmöinen tämmöinen imperiumin paluuseen uskova henki. Se ei tarkoita neuvostoliiton paluuta, vaan se tarkoittaa venäjän imperiumin paluuta.
Joo mä haastattelin tota martti j kari ja tiedustelu everstiä niin hänellä oli semmoinen suorastaan mahtipontinen tämmöinen hengellinen visio niinku venäjän strategisesta kulttuurista. Joka on niinku aina ollut aika mongolia, joista hyvin tämmöinen, niinku laajenemisen pyrkiminen. Se tuntuu vähän niinku turhan tylyltä ehkä näkemyksestä, että ei ole niinku kansakunnalla
mitään toivoa saada parannusta. Mutta ehkä mä nostaisin tuo että toi mauno koivisto teki kirjan venäjän idean ja sitten tavallaan nyt on esimerkiksi Julkaistu appel vauhdin tää tätä
vankileirien saaristoa. Mä nostaisin vielä tuon kaidan, jotenkin tuntuu että se koit että siinä olisi ollut jotain erityistä sanottavaa joka on ja ei ole ehkä kuultu se se ensimmäinen sanottava oli tietysti miksi neuvostoliitto kaatui ja. Ja ja ja hänen viestinsä putinille on se, että on turha syytellä muita vaan pitää mennä peilin eteen, että neuvostoliittojärjestelmä murentuu ja alta pois ja ja sen neuvostoliitto teki ihan itse.
Se on ensimmäinen tärkeä viesti. Se on monien mielestä paras kuvaus neuvostoliiton hajoamisesta mitä on koskaan kirjoitettu, mutta sitten siinä on 1/2 ja se oli siinä esipuheessa, jossa jossa kairan analysoi vuoden kaksituhattakuusi venäjää 3 vuotta ennen kuolemaansa, jossa hän sanoi, että hän pelkää että venäjä. Kohtaa tämmöisen imperiumin jälkeisen nostalgian.
Hän näki näki, että venäjä venäjällä on voimistumassa henki, jossa lähdetään siitä, että se yhdeksänkymmentäyksi hajoaminen oli nöyryyttävä ja ja ja Venäjän imperiumi hajotettiin vihamielisten voimien ja omien oman maan pettureiden ansiosta ja ja ja ja Venäjän kunnia on mennyttä ja se pitää palauttaa ja hän hän hän pelkäsi tällaista imperiumin jälkeistä nostalgiaa. Sanoi muuten että. Se on vaarallinen paitsi venäjällä itselleen koko maailmalle.
Mitä se oli kyllä sellainen ennustus, joka joka pysäytti. Mähän kustansi sen kirjan nimi tuohon kirjaan suomeksi vuonna kaksituhattaneljätoista ja luin sen kirjan moneen moneen kertaan. Olen lukenut sen kannesta kanteen monta kertaa, mutta tämän yksi kohdan mä oon lukenut varmaan 50 kertaa ja koko ajan miettinyt. Varsinkin nyt kun puhutaan että että kuinka tehtiin virhe kun mentiin yhteistyöhön venäjän kanssa että se oli väärä.
Väärä päätös. Olen lukenut sen kohdan ja kysynyt itseltäni, mikä sitten olisi voinut estää tämän tapahtumisen. Olisiko olisiko venäjän eristäminen vuosiksi? Menen sitten tai tai vuoden kaksituhattaneljätoista krimin haltuunoton jälkeen. Olisiko se jotenkin auttanut suoraan sanoen jos katsoo vaikkapa ukrainan tilannetta, niin kyllähän vihamielinen venäjä vuonna kaksituhattaneljätoista olisi pystynyt kaatamaan ukrainan aika nopeasti. 8 vuotta teki valtavaa
jälkeä ukrainassa. Ukraina sisäisesti kasvoi ehyenmmaksi. Ukraina pystyi kouluttautumaan itsensä puolustamiseen. Koko yhteiskunta oli aivan toisessa kunnossa. Ja tietysti lännen kyky myös auttaa. Ukrainaa oli sitä kautta sitten paljon parempi. Eli eli jos olisi pakotettu venäjä tämmöisiin tekoihin tai ajettu ja autettu se tämmöisiin tekoihin 8 vuotta aiemmin, niin mä luulen että historia olisi kirjoitettu aika toisella tavalla.
Joo toi on mielenkiintoinen kela just tää tota niin kun keskinäisriippuvuuden rakentaminen ja nyt tietysti on. Hyvin paljon ihmisiä, jotka sanoo, että se oli tietysti tyhmää varsinkin energian puolella että ja nää gazpromin ja tuota. Mutta eihän me me emme suomessa sitä koskaan tehnyt, että se on hieno juttu, että kun me ollaan lähimpänä, oltiin neuvostoliittoa ja meillä oli kaikkien eniten kauppaa neuvostoliiton kanssa.
Niin jos vertaat saksaan, niin suomen energiapolitiikka esimerkiksi oli tässä mielessä paljon fiksumpaa. Toki täytyy sanoa, että yksi syy miksi miksi tää riippuvuus syntyi johtui niistä, jotka kaikkein eniten nyt arvostelevat tätä riippuvuutta eli niistä jotka ajoivat saksassa
ydinvoimaa alas. He vaativat kivihiilen käytön lopettamista ja kaikkea muut ripustan ei ole vain vain niinku sopimista, vaan riipuu syntyy siitä, että itsellä ei ole jotakin jota tarvitsee toisilta ja saksa tarvitsee energiaa ja venäläinen kaasu oli oli oli siksi haluttua, kun taas suomessa ei koskaan, vaikka meillä oli kaasuputki.
Me pidimme sen aina sen kaasun osuuden aika maltillisella ja prosentteja jo sitä luokkaa ja ja ja se sähkötuonti kyllä oli suurempaa suhteessa, mutta se johtuu osittain siitä, että että Olkiluoto kolmonen viivästyy. Paljon, että että jos meillä olisi ollut ulkoiltu kolmosen kapasiteetti käytössä vuonna 1000 kaksituhattayhdeksän, joka alunperin sen piti olla valmiina, jossa nyt on kaksituhattakaksikymmentäkaksi,
niin hyvä niin. Toivottavasti on niin niin, sehän olisi merkinnyt sitä, että meillä ei olisi tämmöistä kaappia syntynyt. Joo toi saksa kulma sulla oli toi mielenkiintoiset tarinat tuota helpot cool leirinuotiolla jossain lapissa, mutta tuntuu olevan niinku melko hyvä suhde ainakin häneen ja hän oli iso mies ja muuta semmoista.
Mutta tota oliko tää niinku tää saksan tavallaan rahapolitiikka ja yhdistymisen niin kuin vaikutus tähän ermei he oli niinku valtaisa, että siis mun näkemys on että se nimenomaan ajoi sitten euro tai edusta niinku vahvan ja sitten korot ylös ja vahva valuutta yhdistettynä niinku korkeisiin korkoihin ja tappaa kyllä niinku todella tehokkaasti kansantalouksia tai sitten jos käännetään se niinku toisinpäin usein sanotaan että se vahva valuutta mutta mutta se voi
kääntää myös toisinpäin, että Britannia ja monet muut euroopan maat eivät pärjänneet Saksalle taloudessa. Kilpailussa saksan suorituskyky kasvoi paljon nopeammin kuin muiden. Ja sitten kun saksa tarvitsi rahaa idän integroimiseen, niin korot lähtivät nousuun ja markka saksan markka oo. Sen olisi pitänyt voida vahvistua, mutta se ei voinut siinä systeemissä vahvistua. Jos te seurasin se, että että punnasta tuli ja muista eurooppalaisista valuutoista tuli tuli liian vahvoja
suhteessa sähkön markkaa. Tänään olisi voinut ratkaista päästää sen saksan markan irti ja sitten siellä on varmaan tässä. Pelastettu niin jos jos sä marko olisi, se olisi voitu reval voida järjestelmä eli järjestelmän sisällä, mutta siihen saksa ei suostunut eikä
sitä halunnut tehdä. Ja ja ja ja oikeastaan kävi niin kuin sitten meidän kannalta erittäin onnellisesti lopulta, että että teimme virheen yhdeksänkymmentäyksi, että me palattiin takaisin kiinteäkurssiin nopeasti, mutta se oli sen ajan vallitseva käsitys, että pitää olla kiinteä kurssi ja ja ja ja se ei ollut pelkästään keskuspankin käsitys ja yleinen mielipide, vaan yritysjohtajat oli sitä mieltä.
Että ei kuukautta pidempään voida kelluvalla kurssilla toimia, koska ei ole mitään ennustettavuutta. Niin no me ei toimittiin muistaakseni 6 vuotta ja ja ja eikä siitä mitään suurta haittaa tulla eli eli se ajatus oli fiksutunut että sen pitää olla kiinteä kiinteä kurssi.
Muuten on meillä anneta fiksaatumisia nytkin, että fiksaus oli sekin, että euro on hieno juttu ja euro pelastaa meidät kaikelta pahalta ja ja niinku sanottu niin ei ei ei ei ei ei ei tämmöiset tämmöiset opit on usein vähän vaarallisia, koska ne olosuhteet. Ja monet muut tekijät vaikuttaa se, että voi yksi ainoalla ankkurilla ankkuroida suurta laivaa. Vaan sulla pitää olla monta ankkuria. Viimeksi olla puhuttiin tästä ekasta devalvaatiosta ja sorsan sopimuksesta ja tavallaan
ammattiliittojen tietynlaisesta. No niillä oli jo oma tapansa mikä mikä sulle kieltäytyä kieltää? Joo se oli mä luin metalliliiton historiaa ja ja ja tota en tiedä onko sitä kukaan muu lukenut kun minä kaikesta päätellen aika aika harva, koska sitä sitä ei siitä paljon viitattu ja ja tämä tämä historiankirjoittaja on hirveän.
Ennakkoluuloton avoin kaikelle ja ja ja hän ketola eino ketola, joka kirjoittaa niin kuin hyvin, hyvin avoimesti siitä hengestä ja ajattelutavasta ja ja hän kertoi, että ja se nyt mä vasta ymmärrän sen sopimuksen kaatumisen, että se perustetaan kieltäytymiseen kieltäytymistä, että lund meni SAKN hallitukseen. Sanoi, että kannatan tätä sopimusta SAKN tasolla, mutta omassa liitossani vastasi
double. Jälkiä, mutta sitten tätä jäi että tää cullberg joka ei ole mun suosikki keskuspankkiiri ollut ikinä niin tota hän jäi semmoinen kuva että hän sitten.
Koki sen tavallaan, että hallituksen olisi siitä huolimatta pitänyt pystyä tavallaan hanskaa tää ja sitten tavallaan suorastaan niinku koki nöyryytyksenä sen sitten tota, että hän joutuu tästä kiinteän valuutta politiikan politiikasta lipsumaan ja se oli aika puhuva se kohtaus siinä mitä ilmeisesti nallekuvasi omassa kirjassaan että joudut johonkin EU tapaamiseen menemään, niin kullberg oli valmistautunut suolaan sinut sitten siellä julkisuudessa hän oli hyvin
pettynyt kun et ollut paikalla niin se oli. Se oli pankkiyhdistyksen. Vuosikokous kuvassa, johon johon meidän piti molempien osallistua, mutta nämä mulla oli Brysselissä. Sitten talouden tapaaminen, siis eu komission puheenjohtajan tapaaminen, joka viivästytti paluuta niin mä palasin vasta puolelta öin. Mutta sitten mä kuulin että hän oli.
Hän oli paitsi siellä pankkiyhdistyksen käyttänyt kovaa kieltä, niin hän sitten meni vielä a studioon ja jatkoi samaan malliin ja teki tavallaan selväksi sen, että jompikumpi lähtee että keskuspankki ei seiso hallituksen takana, että vähän kuulostaa hieman röyhkeältä, että niinku sanotaan niin. Tähän mä luulen, että hänen kohdallaan kävi niin, että niinku ihmisille monesti käy, että kun tulee joku semmoinen ylitse käymätön vastoinkäyminen, niin se saattaa muuttaa koko mielen laadun.
Ja kyllä mä yhdyn siihen mitä presidentti koivisto sanoo sitten monta monta vuotta myöhemmin yhdeksänkymmentäviisi tai 6 tai se oli 90 kun hän sanoi että hän taisi tehdä ja myönsi tehneensä virheen kun antoi coyn kullbergin jatkaa pankin pääjohtajana hänen eron pyynnöstään huolimatta vuoden
yhdeksänkymmentäyksi syksyllä. Devalvaation jälkeen silloin olisi pitänyt vaihtaa pääjohtajaa ihan siitä inhimillisistä syistä, että goldberg oli niin voimakkaasti sitoutunut siihen vakaaseen tai vahvaan markkaan. Ja kun se kaatui, niin hän menetti tavallaan häneltä kaatui kaikki hänen hän ei enää ollut edes edes oikein, niin kun hänen työkykynsä kärsi siitä erittäin paljon.
Me joudumme turvautumaan sitten aika paljon sirkka hämäläisen, joka oli uusi johtokunnan jäsen, muun muassa pankkituki ratkaisut niin, että tehtiin sitten sirkka hämäläisen johdolla. Sirkka hämäläistä mä muistan hänhän sai itse asiassa aika
hyvän lähdön. Jos mä nyt oikein muistan, niin tätä suunnilleen heti kun hänet nimitettiin, niin alkoi tulla masa yards tilauksia ja muuta sisään, että vaikka se varmaan sitten ei ihan heti, että kyllä siinä oli kuitenkin keväällä yhdeksänkymmentäkolme, josta kirjoitan seuraavaksi kiinassa, niin kyllä siinä oli sitten semmoinen hyvin, mutta se jo on semmoinen sanonta että että että kylmintä on juuri ennen auringonnousua, niin se kyllä päti talouteen, että kaikkein
pahin vaihe koettiin sitten yhdeksänkymmentäkolme vuoden puolelle. Sen takia mä en taloudesta kertonut kauhean paljon. Koska musta se yhdeksänkymmentäkolme vuosi on tosi mielenkiintoinen talouden kehityksen kannalta, koska silloin yhtäkkiä meidän korot lähti laskuun. Me vienti hyppäsi ylöspäin. Talouden kasvu alkoi kaikki asiat kääntyivät.
Ei se ollut yhdeksänkymmentäkolme päätösten seurausta, vaan enemmänkin yhdeksänkymmentäkaksi, jopa yhdeksänkymmentäyksi tehtyjä ratkaisuja, mutta erityisesti yhdeksänkymmentäkaksi tehtyjen päätösten seurausta. Niin avoin viskaali ja kellotus mun mielestä nyt ehkä tällä hetkellä kuntien kuntien valtionosuus ja liiton muutos. Tai yhteisrahoitus, jonka mainitsitkin se oli se oli.
Se oli erittäin iso juttu. Oli monia asioita jotka jotka paransivat aika nopeasti suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, että jos joku olisi sanonut 90. 2 3 taitteessa, että että muutaman vuoden kuluttua yhdeksänkymmentäviisi meillä vaihtotaseongelma on pois ja yhdeksänkymmentäseitsemän valtiontalous on tasapainossa, niin eihän kukaan olisi uskonut sitä. Ei siinä vuodenvaihteessa, mutta puoluetta vuotta myöhemmin ne näytti ihan realistisilta mahdollisuuksista.
Muuten nyt valtiontalouden palaamisesta tasapainoon ei kukaan edes näin unia. Näin se on joo ja tässä voidaan palata tähän, onko tästä nyt jotain opittavaa, mutta joo, se vaan jäi kummastuttamaan se sirpa hämälä sekä hämäläinen. Ei kuitenkin tota vahvan tai kiinnitetyn valuuttakurssin faniksi, että jotenkin tuntuu, että hän ei siitä sitten ne kokenut. Olikohan se pankkikriisin satiinin sitten niin traumaattista tähän mä luulen
että se oli. Se oli keskuspankkien vallitseva oppija, että se on jännä juttu kun me aloitetaan niinku uskoa johonkin oppiin. Nyt on uskottu, että nollakorot on tää on niinku tämmöinen uusi ilmiö, että me aletaan nälkä ja ihmiset alkaa käyttäytyä sen mukaisesti ja ja sitten on tosi vaikea ymmärtää että että eihän tämä olekaan todellisuutta, se on ihan sama kun. Mä oon verrannut nollakorko oppeja näihin kahdeksankymmentäluvun.
Kun ulkomaisten luottojen ottamiseen, että että tavallaan unohdettiin, että niissä on riski. Olisiko nää niitä arvokisoja sitten avekin?
Kyllä on ehdottomasti. Joo tässä tota on jonkin verran name drop reilua mun kroppaempaa itsekin mulla on ollut vieraana siis tosiaan toi aikaisemmin, mä nyt oon martti j kari ja sitten pekka toveri 2 kertaa ja sitten pertti torstila ja alpo rusi niin tota varmaan ainakin jollakin tasolla tuttuja niin sanopa jotain jostakin näistä herroista että että on mä tunnen tietysti monet hyvin hyvin pitkältä ajalta. Hyvin pitkältä ajalta alpo rusin varmaan.
Seitsemänkymmentäluvulta samaten pertti torstila torstaina torstila ehkä voi mainita sillä tavalla, että menin vuonna seitkytyheksän ulkoministeriöön öö ritari kadulle töihin. Se oli paavo Väyrysen poliittinen sihteeri ja pertti torstila oli samalla käytävällä. Hän oli UM virkamies ja siitä lähtien olemme pertin kanssa olleet aika paljon paljon
tekemisissä. Erittäin ansioitunut loistava diplomaattiura ja ja ja. Edelleen aktiivinen tuli nyt monta vuotta vielä uraan sen jälkeen punaisen ristin puheenjohtajana ja on tehnyt tehnyt paljon mielenkiintoisia häneltä. Oli mielenkiintoinen kirjoittaja unkarista ja PD tää tota pesti budapestista niin tota joo ja hän muuten siinä silloin ei ollut vielä haettu nato, mutta hän arveli että jos haetaan niin orbán tai siis unkari on sen verran kuitenkin ystävällismielinen maa ettei
tule bloggaaja. Mä haluan uskoa kyllä minäkin uskon uskon mä mä tunnen Orbanin myös 9 alusta hän oli fidesin Fidesz Fidesz oli tämmöinen liberaalipuolue joo ja sorosin oli vielä kaveria, että kun hän on. Muuttunut hän on varmaan vaihtanut puolta, mutta tää puolen vaihtaminen kuuluu aika monen muunkin tyyliin, että se ja ne on kaikkein vaarallisimpia. Nää täydelliset puolen vaihdokset, koska sitten tulee se tarve todistaa, että olen muuttunut.
En ole enää entisellä opeilla liikkeellä ja se usein sitten johtaa vähän ylilyönteihin. Toisin päin ei aina ei aina on toki toki loistavia päinvastaisia esimerkkejä. Yksi joka on kirjoittanut paljon kirjoja on kimmo rentola, jolla jonka johon tutustuin teiniliitossa, hän olisi olla taistolaisten ja aktiiveja. Ja jos silloin joku olisi sanonut, että odotatte nyt tähän aikaan, niin kimmo rentola kirjoittaa suojelupoliisin historian, niin sillä olisi kyllä siinä olisi vedonlyönnissä saanut.
Huimat kertoivat, mutta niin vain kävijät kimmo sen kirjoitti ja hyvän hyvin kirjoittikin että että ei. Ei se aina niin ole että voi sanoa jopa niin, että nyt kimmon historian kirjoittamisessa varmaan on etuakin siitä, että hän on. Hän on nähnyt aidan toiseltakin puolelta asioita. Rusila oli vähän siis no sitä tota venaa. Agenttiverkoston roolia suomessa ja se oli ihan mielenkiintoista, että kyllä siellä varmaan oli
niinku jonkinlaisia tuota. Venäjän niinku tukihenkilöitä mitä ne kotiryhmä niillä oli joku hieno nimi niin saanko mä tähän mennä koska tää on musta äärimmäisen mielenkiintoinen juttu ja ja en en saanut oikein kirjassani siitä siitä vielä kaikkea irti mitä mitä mitä pitäisi saada. Mutta mutta kun mietin paljon kekkosen roolia niin niin
hänestä voi olla montaa mieltä. Yksi ongelmahan on se, että meillä ulko ja turvallisuuspolitiikkaa kekkonen meni niinku yks yksi että että että nehän eivät olleet sitä että kekkosen arvostelu monet kekkosen arvostelijat eivät suinkaan olleet ulko ja talouspolitiikan linjan arvostelijoita. Mm ja päinvastoin että että siinä oli siinä oli tämmöistäkin piirrettä, mutta mutta, mutta sitten yksi piirre oli se, että kekkosen lähipiirissä oli
hirveän. Ihan itsekin oli tiedusteluihminen taustaltaan ja nyt tiedusteli ihmiset ovat hyvin erikoisia persoonia niillä on aina 2 agendaa ja sen takia sen takia niin kun jos joku kirjoittaa aikanaan kekkosen elämäkerran semmoinen jälkipolvi ihminen niin niin mä toivon että se kirjoittaja niinku ymmärtää tämän, koska mä luulen että aika paljon tapahtui semmoisia asioita joissa.
Joissa niin kun tuntematta sitä toista agendaa on kyllä vaikea ihan tarkasti tietää missä oikein mentiin ja ja tuota sama
koski kyllä tätä. Suhdetta neuvostoliittoon, että nyt kun on saanut puhuttu nöyristelyjoista ja ja ja suomettumista ja kaikista muista mä olin 70 nuorisopolitiikassa ja taisin saada turpiini oikein toden teolla siitä että me oli tämmöinen anti neuvostoliittolainen neuvosto vastainen ja se johtui siitä, että kyllä me pidämme koko ajan huolta siitä, että ei ei ei pantu nimiä semmoisiin papereihin joita jotka eivät eivät tuota täyttäneet niinku
tiettyjä vaatimuksia me käytimme aika paljon hyväksymme ulkoministeriötä ja ja muita, että ei se todellisuus ollut ollenkaan niin yksioikoinen. Mitä nyt usein usein esitetään, mutta totta kai sitten joukossa oli myös paljon niitä jotka jotka sitten eivät osanneet osanneet niin kuin erottaa mikä mikä missä mennään liian pitkälle ja missä missä ei mennä. Mutta käytin kirjassa hyvänä esimerkkinä siitä miten tää kekkosvastaisuus ei tarkoittanut
ulkopolitiikan vastustamista. Se, että yoshimusta jatkettiin yksimielisesti 3 kertaa viisikymmentäviisi 70 ja vuonna 1000 satakaksikymmentäkolme minäkin olin eduskunnassa sitä päättämässä, niin kyllä siellä vaan jyrisee. Ehrnrooth kävi todistamassa että. Hienoa päästä päättämään yhtiösopimuksen jatkosta ja ja ja kaiken lisäksi suomen ulko ja ulko turvallisuuspolitiikalla sodanjälkeinen ei ole ollut eikä ole vaihtoehtoa.
No mutta olisi aika moni ei ei enää tätä muista, koska kun hän oli kekkosvastainen niin tuli sellainen mielikuva, että kyllä hänen täytyy olla sitten myöskin myöskin tää neuvostoliiton suhteen hyvin jyrkillä jyrkillä linjoilla. Eihän ollut kyllä hän ymmärsi niin kun suurin osa suomalaisista ymmärsi sodanjälkeisen ajan realiteetit. Ei, ei meillä ollut semmoista liikkumavaraa mitä me mielellämme olisimme totta kai halunneet ja siitä liikkumavarasta. Kyllä taisteltiin ja siitä
taisteli kekkosta myöten. Kaikki kysymys on vain siitä, mikä oli se oikea taktiikka. Sitten se liikkumavaran saamiseksi ja ja ja siitä toki oltiin eri mieltä.
Pääsette kuitenkin lopettamaan sen ja sopimuksen viimeisenä sopimuksena sitten neuvostoliiton kanssa, että tota ei sitäkään ei olisi kukaan uskonut sen takia, että nyt kun sanotaan että ei voi tehdä mitään kun on hallitusohjelmassa ei mainita sitä niin tuota nämä 3 isoa päätöstä yhdeksänkymmentäkaksi alussa siis vajaa vuosi hallituksen muodostamisesta. Tai itse asiassa viimeinen päätös tuli täsmälleen vuoden kuluttua.
Hallituksen muodostamista yöstä ei ollut sanaakaan tai jos oli niin vannottiin, että se jatkuu eu jäsenhakemuksen ei ollut mainintaa öö hallitusohjelmasta eikä liioin ajateltu että ostetaan Hornet hävittäjät, mutta kaikki vaan tehtiin ja tämä on minusta tämän päivän päättäjille niinku tärkeä viesti että että kun olosuhteet muuttuu niin eihän siinä ole vaihtoehtoa. Sun täytyy muuttaa politiikkaa.
Sä voisi sanoa, että valitettavasti emme voi tehdä mitään kun 3 vuotta sitten hallitusohjelmaan. Kirjoitettiin niin ei ei voi tehdä mitään. Täytyy voida tehdä. Näin se on neuvottelussaan takia on, että jos ei vaihtoehtoja on vain ehtoja, eli tavallaan sidottu kateisiin ja tämmöinen. Ehkä tuosta eu, sta voisi vielä kun se nyt tuli, niin siinä oli aika paljon pohdintaa tässä kirjassa siitä, että toisaalta keskustapuolue ei silloin ei ollut mikään suuri EU fani ja oli erittäin huolestunut
maataloustuista. Sitten oli hallitusvastuu ja sitten ei ollut kukaan ei oikein uskaltanut ehkä taktisista syistä ja presidentti että ministerit sanoo niinku kantaa,
koska se voisi niin kun. Haitata myös sitä prosessia niin sitten keksittiin nää reunaehdot, joista sitten tuli aika aika tuota varmaan se oli se toimiva ratkaisu, mutta mutta niistä sitten myös niinku oli demareilta kritiikkiä sitten ja niin poispäin niin tota sillä mielenkiintoisia ehtoja, että nehän siis lähtivät siitä, että että että se on jännä juttu että että silloin aika moni ajatteli että ei maataloudesta enää tarvitse välittää eikä elintärkeitä taloudesta, että
mehän ollaan avoimessa taloudessa että että kyllähän sitä ruokaa saadaan. Saadaan jos sitten jos sitten tän EU jäsenyyden uhriksi tulee maatalous, niin se ei ole niin niin iso menetys, että kannattaa siitä kauheasti välittää.
Me ajattelimme toisella tavalla ajattelimme että ne sadattuhannet ihmiset jotka siitä ketjusta elää niin kyllä heille täytyy pystyä luomaan jonkinlainen näkymä tulevaisuudesta ei voi tehdä sellaista päätöstä vaikka se on vaikka se on vähemmistö niin et sä voi niinku uhrata osaa kansantaloudesta ja yhteiskunnasta ja täytyy löytää ratkaisu joka pitää se tehtiin ja sitä arvosteltiin kauheasti,
mutta hauska juttu. Sen jälkeen, kun jäseneksi liitettiin joka ikinen hallitus vuoron perään on vannonut, että kyllä näistä pidetään sitten reunaehdoista kiinni niin siitä politiikasta pidetään kiinni ja nythän me nähtiin tänä kesänä, että mä luulen että joka ikinen kiivaimmin maatalouden vastustaja ajaisi saan autolla peltoa ja halki niin pani kädet ristiin, että toivottavasti ei tule huono keli että saadaan kaikki pellolta se talteen mitä ikinä voidaan saada.
Ja nyt nyt ymmärretään se, että että olisi ollut kohtalokas virhe jättää hoitamatta se. Se ei se ei lopulta niin kun maksanut paljon, mutta se vaatii. Vaatii kuitenkin sen pitkän aikavälin ratkaisun ja sen saaminen oli otti lujille. Mutta öö kyllä siis lopulta sitten saatiin aikaiseksi, oli ruokahuolto ja sitten myös
yleensäkin. Siis neuvottelut teknisesti kannattaa olla jotain neuvotteluvaraa, että muuten sitten helposti tulee huono paketti jos ei eikä siinä ollut mitään epäselvää, että niillä niillä ehdoilla mitä, missä millä EU, lla harjoita EU, ssa harjoitettiin maatalouspolitiikkaa ja sen tukemista pitää muistaa. EU on edelleenkin valtava maatalous. Maatalouden tukia niin se tuki jo meni semmoisella periaatteella, että suomalainen maatalous ei olisi yksin.
Olisi voinut pärjätä, koska se perustui vanhaan entisten vanhojen jäsenmaiden intressiin ja tämmöiset pohjoiset olosuhteet jäävät ottamatta huomioon. Mä olen kyllä vakuuttunut siitä, että se se oli oli viisasta huolehtia siitä, eikä se olisi se jäsenyys toteutunutkaan ilman että se oli pakko hoitaakin, että että ei sitä ei suomessa olisi jäsenyyttä tullut jos maatalous olisi jäänyt. Ja elintarviketalous on jäänyt auki.
Kyllä se täytyy. Se täytyy ratkaista ja ja luulen, että kiivaimmat silloin toista mieltä olleet ovat valmiit syöneet myöntämään. Joo ja sitten.
EU sta kansanäänestyksen järjestäminen oli varmastikin hyvä asia, että se olisi ollut aika epäileekin tiimi niin, mutta sitäkin ilmeisesti minäkin vastustin, koska oli semmoinen kuvitelma, että että että kun vaan johtaja se on semmoinen kekkosen jälki kaiku, että se oli jännä juttu että ne kaikki jotka eniten kekkosta arvostelivat olivat sitä mieltä EU jäsenyyden suhteen, että mitäs tässä kun tulee vain presidentti joka sanoo että mennään jäseneksi niin sitten
mennään jäseneksi jalat suorina. Ei ei ei se niin ollut enää, se oli maa, oli muuttunut ja ja ja kekkosen ajan. Ehkä se huono puoli olikin juuri se, että että presidentillä oli liikaa valtaa joka oli osittain valunut sinne ja osittain kekkonen taitavana poliitikkona sitä itselleen kahmia.
Joo, ehkä sitten tää on seuraavan kirjain, kun jo tuossa lupasit jatkoja niin tota aihe, mutta osahan niistä päätöksistä sitten EUN suhteen valui sitten seuraavalle hallituskaudelle, jossa et enää ollut sitten tuota hallitusvastuussa itse näin eduskunnan puheen kun väittelet tuota sauli niinistön ja lipposen kanssa niinku mörköjen pyyhkimisestä. Seinällä euron suhteen niin olisikohan siinä pitänyt ottaa joku varaama siihen valuuttaan vai menin tai tää ei se varmaan
paljastuu. Ehkä siinä seuraavassa kirjassa, mutta meillä oli oikeus päättää ihan niinku ruotsilla. Ei me olisi voitu tehdä ihan sama ratkaisu kuin ruotsikin, mutta jos muistat mitä silloin sanottiin ja nyt me ollaan nyt me ollaan niinku näytetään ruotsille, että nyt me nyt me hoidetaan tämä. No nyt tänä päivänä kun katsoo suomen taloutta ja ruotsin taloutta niin ei me nyt olla ei meidän kannata kauheasti pullistella että ruotsi on hoitanut varsinkin julkisen taloutensa.
Paljon paljon paremmin kuin SUOMI.
Joo ja se chalmersin raportti oli mun mielestä parempi kun oliko se tää meidän nykyinen pormestarimme vetämä tuota tuota juhana vartiaisen raportti, vaikka siis toi no siis se suomen euroraportti ilmoista joka laatuinen kun se ruotsin raportti että ne pohtii sitä kyllä tuota valuutta asiaa ja paljon enemmän pohti sitä ja myöskin tätä että siis se on niin kuin pitää aina muistaa että on tiettyjä tekijöitä jotka voidaan muuttaa, mutta sitten on asioita joita on tosi vaikea
muuttaa. Me ollaan tässä täällä pohjoisessa. Me ollaan pieni maa. Me ollaan vähän kuin saaressa. Meillä on aika paljon semmoista tuotantorakennetta, joka on hirveän hirveän herkkää suurene vaihteluille, että että ja sitten sitten meillä on työmarkkinat, jotka eivät tätä järjestelmää tähän järjestelmään halua sopeutua ja sitten seurauksena on se, että että että meillä välillä tulee suuria sopeutumisvaikeuksia ja nytkin taas ollaan aika hankalassa tilanteessa, saa nähdä miten
ensi vuosi. Selvitään, kun kun kaikki ovat sitä mieltä, että rahaa on kyllä kun kun se vaan päätettäisiin ottaa käyttöön. Joo otetaan vielä ennen tota lopun vertailua tähän vuoteen niin tota toi pakollinen sberbank kysymys että tota kannattiko mennä sberbankin hallitukseen ja tavallaan oliko se hyvin rinnastettavissa tähän tota muuhun keskinäisriippuvuuskehitykseen tai se ainakin mun mun silmissä oli sitä, että totta kai me mietin hirveän perusteellisesti. Silloin on pitää muistaa että se
tehtiin. Krimin haltuunoton jälkeen, mutta myöskin sen jälkeen kun että on kadehdin kirjan. Julkistanut ja ja ja tuottanut ja ja kyllä mun edelleenkin kysymykseni on se, että kun oli näköpiirissä se kuva ja se. Vaihtoehto, jonka kairan maalasi.
Niin en mä nyt oikein mitään muuta järkevää ratkaisua keksi kun mennään yrittää edes jotenkin tukea semmoista kehitystä joka yrittää viedä venäjää toiselle tielle ja sberbank oli sen kehityksen kärjessä siis bareback edusti modernia nykyaikaista länteen lännen kanssa yhteydessä tekevää venäjää ja ja ja ja siinä oli paljon hyviä hyviä piirteitä. Yksi yksi sellainenkin, josta vähemmän puhuttu oli se että että nää ESG asiat otettiin pankissa.
Vakavasti se se se rupesi panostamaan voimakkaasti nyt koko tähän uudenlaiseen, niin kun ajatteluun se osittain johtui siitä, että puolet omistajista oli länsimaisia länsimaisia sijoittajia, jotka jotka halusivat tietysti että pankki myös paitsi tuottaa hyvää osinkoa, niin se myös toimii eettisesti ja ja muuten hyvin että kun kun sanotaan että että että oli tämmöistä isänmaan petturuutta olla siellä niin en mä nyt tiedä jos jos jos ainakin norjan öljyrahasto oli yksi iso
sijoittaja ja mä vähän luulen että suomalaisetkin. Eläkeyhtiöt olivat välillisesti sberbankin omistaja. Mä olin vähemmistöomistaja edustajana pitämässä huolta siitä, että pankki toimii niin on omien sääntöjensä ja ja rahoitusmarkkinoiden sääntöjen mukaisesti, että se oli se rooli missä siellä oltiin. Emme missään putinin
palveluksessa ollut. No nyt tää vertailu siis jos nyt vähän arvailen niin tässä tämä sanna Marinin antti rinteen hallituskausi on loppumassa ja tässä ollaan nyt tehty se f 18 hävittäjän sijaan tää f 3 5 hajautuu hävittäjähanke. Pirun kalliilla ja ilman valuuttakurssi kiinnitystä selvästi eli että on ehkä se sieltä vielä kääntyy.
Sitten ollaan tota menossa. Natoon sieltä vielä puuttuu tää tota turkki ja unkari unkari ehkä me uskomme että unkari ei ainakaan petä ja turkkikin todennäköisesti sieltä tulee tulee mutta sitten tota tässä ollaan ehkä kuitenkin vähän sellainen kunnon demari meiningissä että niinku suahan ennen oli oli tuota tuo liikasen valtiovarainministeri hallitus joka otettiin kunnolla velkaa kiinteällä kurssilla ja hyvänsään aikaa niin. Tää tuntuu ehkä valtio ei valtio niin totta. Joo se se oli.
Se oli yksityistä velkaa, mutta sitä odotettiin kyllä sitten sitäkin enemmän niin, mutta tässä vähän niin kun tuntuu siltä, että seuraava hallitus saa vähän kaikuja tästä sun hallituksen alusta, eli tavallaan tulee korkojen nousua ja valtionvelan niinku merkityksen nousua niin tota kuinka samanlaisia nää vuodet tuntuu että onko tässä jotain niinku vuosimaksuiaa 2000 kaksikymmentäkaksi ja
yhdeksänkymmentäkaksi? No kyllä siinä näyttäisi olevan että 30 vuotta on usein semmoinen semmoinen jakso, että jos ajattelee kuusikymmentäkaksi yhdeksänkymmentäkaksi. Ja ja 2000 kaksikymmentäkaksi niin onhan se aika jännä että kuinka kuinka tietynlaisia taitekohtia sitten kuitenkin kuitenkin näistä näistä kolmenkymmenen vuoden välisistä
tapahtumista tuli. Mä olen huolissani siitä, että että kaikki päätöksenteko suomessa pirstoutuu yksittäisiksi asioiksi, että koko ajan niinku mietitään vain sitä yksi asiaa kun jos jos yhteiskunnan olisi vain yksi asia hoidettavana, niin aina kaikki voidaan hoitaa.
Mutta kun ongelmahan on se, että yhteiskunnalla on yksi aikaa hoidettavana valtava määrä asioita ja politiikka, sen koko perimmäinen olemus on se ja ja korvaamaton olemus on se, että se arvottaa hyvin vaikeasti muilla mittareilla mitaten mitattavia asioita. Kuka osaa sanoa, pitääkö ostaa hävittäjiä vai pitääkö rakentaa maanteitä vai pitääkö pitääkö sijoittaa rahoja tutkimus ja kehitystyöhön vai kannattaako perusopetukseen panostaa lisää miten mikä on se mittaristo
jolla? Näitä verrataan keskenään. Ei ole mitään mittaristoa. Ainoa tapa mitata on ikään kuin yhteiskunnallinen päätöksenteko ja poliittinen päätöksenteko.
Nyt sitä ei lainkaan harri harrasteta, koska vuoron perään kysytään kantaa vain yksi asiaan, josta seuraa se, että että kansalaisilla ei ole enää minkäänlaista käsitystä siitä suuresta kokonaisuudesta, mikä mikä mikä meillä on ehkä kaikkein paras esimerkki on tää hoitajakysymys ja hoito hoitoala että että että että on ihmisiä yllytetään ajattelemaan, että
että nyt. Voidaan ratkaista nämä ongelmat sillä että pannaan 0 7 että kun määrätään että hoitajia on se 7 hoitajaa 10 hoitoa tarvitsevaa kohti, niin sittenhän kaikki on ratkaistu ja ja poliitikot on tyhmiä kun ei ne ymmärrä että se tässähän näin yksinkertaisella tavalla säätämällä laki me voidaan hoitaa tämän. No nyt nähdään että kun on säädetty laki, niin yhtäkkiä huomataankin, että no eihän tämä
voi toimia kun ei ole hoitajia. Kohta ei ole rahaakaan, mutta hoidettavat on se. Me tiedetään että hoidettavat tulee. Ja ja ja ja mä tiedän en luule vaan tiedän että asioita voidaan hoitaa toisella tavalla.
Siitä on maailmalta loistava esimerkki hollannista kuinka voidaan hoitoa järjestää toisenlaisella tavalla, mutta ei ole enää mitään insentiiviä tehdä sitä, jos meillä on tämmöinen nolla seiskaperiaate, miksi sä, miksi sä yrittäisit saada tehokkaamman ja paremman järjestelmän aikaiseksi, jos siitä ei palkita mitenkään? Ja tää on kyllä tää on SUOMI on kyllä pelottava se tilassa ja ja ja meillä pitäisi tapahtua että tämmöinen herätys, me pelkään että se tulee.
Tulee niin, kun varsinkin ikävien vaiheiden jälkeen, että me joudutaan taas aloittamaan ikään kuin vähän alusta ja sitten oli pitkä, rupeama monta monta ikävää ikävää vuotta ja poliitikkojen päivä. Nyt ovat pitkiä ja yöt lyhyitä. Joo toi rutger bregman oli toi nordea bissforum sä.
Hän sanoikin, että hänen ystävänsä joka oli tän tän tuota hollantilaisen itseohjautuvan burgin tota niinku toimari tulee suomeen sitten pitämään puhetta ensi vuonna, että se on, hän oli jo mä mä mä sain sen perustajan suomeen vuonna kaksituhattayhdeksäntoista kun meillä oli täällä semmoinen sillon economy forum eli hän oli puhumassa täällä silloinkin ja ja se se on, se on käytännön esimerkki.
Mutta aika loistavaa kuvaa suomesta on se, että kun kun se järjestelmä todetusti tuotti parempaa hyväksyntää ja ja ja ja ja ja ansaitsi paremman arvosanan sekä. Palveluntuottajien, että tarvitsijoiden keskuudessa tuotti vähemmän tarvetta erikoissairaanhoidon ja lisäksi teki sen kaiken kotihoidon 40% vähemmällä ajalla kun muut, niin aina kun suomessa tästä kerrottiin unohdettiin tää viimeinen koska se on vastoin meidän vallitsevaa käsitystämme,
että että ei eihän voi. Löytyviä ihmisiä hoitaa kotonaan 40% vähemmän aikaa ja silti tyytyväisyys. Palvelu voi olla parempaa. Sehän on vastoin meidän ajattelumme. Siinä on jotain väärin.
Joo joo, tota joustavuutta toivoisi lisää ja sitten mun mielestä ehkä kelataan, jotta voisi nostaa, että tätä mä tiedän että se on sulla kestäisi ikuisuus päästä tähän nykyaikaan tästä vuodesta 9 3 mutta esimerkiksi jopa Mika Aaltola hän kirjoitti ulkopoliittisen instituutin johtaja ja kirjoitti nyt melko reaaliaikaisen muistelemaan viime vuodesta, että päiväkirjoista, että ehkä tää voisi olla sanna marinilta sitten vuosi 2000 kaksikymmentäkaksi vähän niinku
jo ensi vuonna uudestaan, niin se voisi olla joku tämmöinen päätöksenteon niinku vähän avaaminen sitten mun mielestä on
niinku. Ei vaan niinku parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta näin kauhean hyviä sitten siinä on toinen puoli ja se on se, että kun sä katsot kauempaa niin sä näet asioita toisella tavalla ja mä luulen että että ja ja ja sitten tää historian merkitys on on on toisenlainen koska et sä niinku vuoden päästä puhutaan vaikka venäjästä niin mä mä olen ihan satavarma että että voisi sitten me käsittelemme venäjää hyvin eri tavalla kun me käsittelemme.
Nyt meillä on täysin niinku erilainen venäjä kuva nyt kun meillä oli vuosi sitten ja vuoden kuluttua meillä on taas todennäköisesti. Ihan erilainen venäjä kuva
minkälainen. Onko se kauhukuva vai vai mikä kuva se on, mutta jotain siellä taas jälleen tapahtuu ja nämä ovat niin nopeita muutoksia, että niiden ymmärtäminen ei voi tapahtua niin kuin liikkuvassa tilassa, vaan sun täytyy katsoa asioita vähän kauempaa ja se on minusta nyt se suuri ongelma, että kuka näkee kauemmas ja lopetin tuon kirjan niin tietoisesti sanomalla, että älkää nyt kuvitelkokaan kannattaa nato jäsenyyttä. Se oli hyvä viisas ratkaisu,
mutta älkää nyt kuvitelkokaan. Että venäjä ongelma poistuu tai venäjä haaste poistuu meiltä. Tällä se ratkaisee ehkä toivottavasti ainakin ainakin merkittävältä osin meidän turvallisuuspoliittisen haasteemme. Mutta mutta venäjä muuten jää tuohon ja jos semmoinen ajatus, että meille meillä ei tarvitse nyt enää tästä päivästä eteenpäin niinku miettiä mitä siellä tapahtuu ja olla kiinnostuneita siitä tai seurata venäjää.
Unohtakaa äkkiä koska se on tuossa edelleen ja sitä jollain tavalla täytyy niinku sen kanssa täytyy tulla tulla toimeen. Ei entiseen tapaan, mutta jollakin tavalla. En tiedä mikä se tapa edes on tänä päivänä, mutta se siihen meidän pitää varautua. Joo, itse kirjoitin elokuussa ainakin yksi painekattilan edeltä ja sanoit kirjassa, että jos venäjän nuori sukupolvi ei saa muuttaa maasta, ei ei saa
muuttaa maata. Se muuttaa maasta, että se ei ole ainakin yksi paineventtiili että eikä mennyt eikä mennyt montaa viikkoa kun ne nuoret massii. Sit lähtivät maasta juuri siitä syystä, että kokivat, että eivät enää pysty vaikuttamaan mihinkään ja että he ovat vain pelinappuloita ja moni venäläinen nuori mies teki kovan liikkeen lähti lähti maasta pakoon ja se on kyllä vahinko venäjälle koska ne on just niitä venäläisiä joita se maa tarvitsisi jotta se voisi muuttua paremmaksi.
Joo mutta tota jos sovitaan jo treffit 90. Kirjasta sitten mulla on ollut tuota vieraana esko aho yks ysi 2 suomen valinnan talvikisojen varjossa löytyy otavalta ja tuota katsotaan sitten läpi läpi tota ja jos saan toivoa niin tästä eurokysymyksestä pitkä tuota. Jatkaisin turvaan kirjaan. Sitten se kiinnostaa mua henkilökohtaisesti. Joo kyllä mä luulen että mä kirjoitan siitä, koska se on niin oleellinen osa kuitenkin EUN ratkaisua, vaikka itse päätös sitten liittyy.
Tehtiinkin vasta EU jäsenyysratkaisun jälkeen. Joo kiitoksia, kiitos.